Nasta -vai kitkarenkaat?
- Keskustelun aloittaja Kautium
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- kitkarengas nastarengas
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 482
Julmetun kalliit 20kpl, en nyt muista mistä mutta jostain löysin isomman erän halvempia. En toki auton renkaisiin vaan ihan kenkiin niin ei tarvi itseään teloa lenkillä
Kärkkäiseltä ainakin löytyy ja sitten ali/ebay myös.
Tilasin 100kpl ja ajattelin kokeilla kenkiin laittaa muutaman.
- Liittynyt
- 13.03.2017
- Viestejä
- 320
Tuollaiset kitkat on olleet alla viime talven ja tämän talven, Nokian Hakkapeliitta R2 - Kitkarengas / Nokian Renkaat Pitoa kaikissa muissa olosuhteissa todella hyvin, ainoastaan täysin peilijäällä joka on valmiiksi "kiilloittunut" on pientä luistoa, mutta siinäkään ei tarvitse pelätä , toisin kuin vanhoilla jollain ihme paskoilla Hankook merkkisillä (tosin 2x halvemmilla) joissa ei ollut edes uutena tippaakaan pitoa missään olosuhteissa 
Näissä on kyllä niin hyvin pitoa että liikennevaloista pitää lähteä rauhallisesti (jollei ole jonon ensimmäinen) että edeltä lähtevät nastamiehet saa renkaansa puremaan
Kitkat , siis ehdottomasti, ainakin täälläpäin, pitää vaan valita oikeanlaiset. Varsinkin kun täällä pk seudulla ei ole välttämättä sitä talvikeliä joinain talvina juuri ollenkaan.
Näissä on kyllä niin hyvin pitoa että liikennevaloista pitää lähteä rauhallisesti (jollei ole jonon ensimmäinen) että edeltä lähtevät nastamiehet saa renkaansa puremaan
Kitkat , siis ehdottomasti, ainakin täälläpäin, pitää vaan valita oikeanlaiset. Varsinkin kun täällä pk seudulla ei ole välttämättä sitä talvikeliä joinain talvina juuri ollenkaan.
- Liittynyt
- 06.08.2017
- Viestejä
- 413
Märällä asfaltilla kitkat on huomattavasti huonommat pidoltaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 977
Ja ne nastat auttaa siihen miten? Vai puhutaanko nyt kesärenkaista..
Ei se nasta autakkaan, päinvastoin, mutta tyypillisesti skandi-kitkoissa painotetaan kumiseoksessa enemmän jääpitoa, mikä taas heikentää märkäpitoa. Nastarengas luottaa nastaan, niin kumia ei ole pakko optiomoida niin pitkälle jääpitoon.
Toki voidaan myös painottaa kitkassa enemmän märkäpitoa, jolloin nastarengas jää märällä selvästi taakse, mutta ero jäällä kasvaa entisestään: aka. Keski-Euroopan kitkat.
Ja tämä arvattavasti myös syy siihen, että kitkat ovat joissain testeissä kirineet kuluneina nastojen ohi, kun nastojen tylstyttyä se kumiseoksen ero alkaa näkyä. Toki missä vaiheessa näin käy niin riippuu sitten varmasti monesta tekijästä, kuten tarkasta rengasmallista, käytöstä ja ajotavasta jne.
Tuota vähän heikompaa märkäpitoa en ole kyllä kokenut ongelmaksi. Ero ei ole mielestäni suuri ja sula keli on helppo kummalla vaan. Eikä niillä nastoillakaan nyt tee mieli erityisemmin pidon rajoilla leikkiä sulalla tiellä. Mieluummin ne kitkat ilman rapinoita sulalla.
Rapiseehan ne, mutta en kyllä ole itse kokenut, että tuo mitenkään parantaisi liukkauden huomaamista. Kyllä se nasta rapisee sulalla kuivalla asvaltillakin ja molemmilla huomaa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa jos liikutaan siinä pidon rajamailla. Perheessä kaksi autoa, toisessa Hakka 7 ja toisessa R2.Eniten itse häiritsi kitkoissa se kun ei korvalla kuule jos on liukasta. Nastoilla osaa ajaa rapinan mukaan ja kun auto on ESPitön niin se on aika iso asia.
Hakka 7:n ropina on kivaa kuunneltavaa
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 622
Autossa on heikko äänieristys, jos nastarenkaiden ääni on ongelma.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 947
Näissä on kyllä järkyttävän suuria eroja, kaverin crv hondaa tuli lainattua niin että ovi tai joku ikkuna on auki kun niin kauheasti kuului nastarenkaiden rallatus sisälle myös vieressä ajavasta autosta
Edit: Verrokkina oli itsellä silloin sedan korinen Audi
- Liittynyt
- 06.08.2017
- Viestejä
- 413
Juu ei nastat mitään auta vaan se kumiseos. Myrkky tuossa ylempänä valaisikin asiaa. Nokia painottanut talvipitoon ja siksi varmaan suoritus märällä asfaltilla on huono. Tämä märkä asfaltti on kuitenkin aika usein renkaan alla, varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 487
En kyllä pistäis Hakka 7:aa ja miellyttävää äänimaailmaa samaan lauseeseen. Aivan hirveä ulisija sopivassa vauhdissa, Contin nastoilla ei ole tullut yhtäkään samanlaista "featurea" vastaan. Paria 15" rengaskokoa ollut käytössä, voisin kuvitella H7:n resonanssitaajuuden riippuvan vähintäänkin renkaan koosta. Noin 90 km/h ainakin ulisi.
Onko tuossa siis talvirenkaat sinisenä ja kesärenkaat punaisella vai kitkat sinisenä ja nastat punaisella?
Hakkapeliitta kasit ulisee sen ekat 5000 kilometriä, sen jälkeen ei kuulu kuin tasaista huminaa kahdessa autossa.
Hakkapeliitta ysit taas eivät ulise edes uutena, humisevat jonkin verran farkku K-Astrassa.
Hakkapeliitta kasit ulisee sen ekat 5000 kilometriä, sen jälkeen ei kuulu kuin tasaista huminaa kahdessa autossa.
Hakkapeliitta ysit taas eivät ulise edes uutena, humisevat jonkin verran farkku K-Astrassa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 622
Näissä on kyllä järkyttävän suuria eroja, kaverin crv hondaa tuli lainattua niin että ovi tai joku ikkuna on auki kun niin kauheasti kuului nastarenkaiden rallatus sisälle myös vieressä ajavasta autosta
Edit: Verrokkina oli itsellä silloin sedan korinen Audi
On kyllä, onneksi eristystä voi parantaa. Rengasmelu on päässyt jo unohtumaan, kun on valikoitunut kohtalaisesti eristettyjä autoja alle viimeiset 15 vuotta.
Täällä itäisessä suomessa kun työpaikka sijaitsee vähän syrjässä niin nastarenkaat on ainakin minun valinta. Monesti tie jäässä ja vettä päällä niin saa nastarenkaillakin ajella melko varovasti jos meinaa tiellä pysyä. Niin ja julkiset saa unohtaa kokonaan täälläpäin.
Ja autossa on heikko kuski, jos tiellä pysyminen talvella on ongelma. Mutta ei nämä heitot silti muuta niitä renkaiden ominaisuuksia mihinkään. Kitkat on yleensä hiljaisempia oli auto sitten halppis tai premium. Mikä sitten on kenellekin ongelma tai tärkeää on ihan subjektiivistä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 622
Muuttaako ne sitten äänieristyksen ominaisuudet?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 947
Ääritilanteet on usein yllättäviä joihin huolellinenkin kuljettaja voi joutua haluamattaan. Nastarenkaat on juuri parhaimmillaan tyypillisessä jäisellä tiellä, yleensä risteyksessä tehdyssä "hätäjarrutus-väistö" liikkeessä.
Itsellä tuossa vanhemmassa 18 v autossa kuuluu nastojen rapinaa kuivalla tiellä jarrutettaessa, mutta muuten ei kuulu nastoista mielestäni ääntä.
Renkaat taisi olla jo 11 vuotiaat hakkapeliitta 5 merkkiset ja on vielä tiellä pysynyt. Toki selvän eron huomaa uusiin nastoihin joita oli koeajoautoissa. Kitkat ehkä vähän liukkaammat, mutta hiljaisemmat.
Renkaat taisi olla jo 11 vuotiaat hakkapeliitta 5 merkkiset ja on vielä tiellä pysynyt. Toki selvän eron huomaa uusiin nastoihin joita oli koeajoautoissa. Kitkat ehkä vähän liukkaammat, mutta hiljaisemmat.
Ei muuta, ja juuri tämän vuoksi sen eristyksen jälkeenkin äänekkäämpi rengas on yhä äänekkäämpi rengas, vaikka siitä eristys x db pois suodattaakin.
Pointti ei ollut aloittaa kierrosta 235 354 näissä samoissa argumenteissa nasta-kitka taisteluissa, vaan se että mikä kenellekin on sitten merkittävä ero tai "ongelma" on subjektiivistä ja tälläiset "minun suosikkirenkaitteni huonot puolet eivät ole ongelma" kommentit on siksi aikas turhia. Vaikka on kuinka hyvä äänieristys niin äänekkäämpi on silti äänekkäämpi, ja vaikka ajat kuinka hyvin, huolellisesti ja varovasti niin parempi pito on silti parempi pito.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 622
Jaa, olen sitten ymmärtänyt täysin väärin ihmisten valittavan sisämelusta. Ne valittaakin ulkomelusta!
Tämä fakta tekee kaikesta eristämisestä siis täysin turhaa. Ei pelkästään ääni- vaan lämpö-, palo- ja vesieristämisestä näin alkajaisiksi.
- Liittynyt
- 02.01.2018
- Viestejä
- 974
Itsellä oli joskus 17(!) vuotta vanhat Michelinit, faijan vanhat. Täys nastoitus ja kulutuspinta liki kulumaton. Oli ajellut lähinnä kesäisin.
Menihän niilläkin kun ei paremmasta tiennyt silloin. Yhdessä risteyksessä sitten valot vaihtu punaiselle moottoritien jälkeen, jarru pohjaan ja mitään ei tapahtunutkaan. Auto liukui kelkkana risteysalueen läpi juurikaan hidastumatta. Onneksi ei kukaan kääntynyt eteen vastaantulevien kaistalta..
Täällä liikennevalo alueella on aivan paljaat tiet ja siis hyvä pito noilla 11 vuotta vanhoilla nastoillakin. Ehtii hyvin jarruttaa punaisiin valoihin.Itsellä oli joskus 17(!) vuotta vanhat Michelinit, faijan vanhat. Täys nastoitus ja kulutuspinta liki kulumaton. Oli ajellut lähinnä kesäisin.
Menihän niilläkin kun ei paremmasta tiennyt silloin. Yhdessä risteyksessä sitten valot vaihtu punaiselle moottoritien jälkeen, jarru pohjaan ja mitään ei tapahtunutkaan. Auto liukui kelkkana risteysalueen läpi juurikaan hidastumatta. Onneksi ei kukaan kääntynyt eteen vastaantulevien kaistalta..
Eilen ajoin pienempää mutkaista ja aivan jäistä 60 tietä ja auto meni luistelematta. Toki jarrutukset täytyy ennakoida hyvin, mutta abs:t ei menneet päälle. Toinen pätkä oli sitten urainen tie, mutta onneksi se oli ajettu tiekarhulla, 60 ja 80 aluetta. Niin ja toki uusissa koeajo autoissa olevat nastat oli erittäin pitävät, toki jäällä jarrutusmatka on aina pitempi kuin paljaalla sulalla asfaltilla.
Tahallaanko väännät vai etkö ymmärrä miten äänen vaimentuminen toimii? Jos kotteron sisällä on meteliä nastojen kanssa ajellessa 60dB ja kitkojen kanssa 50dB, ja toisaalta preemiumissa nastoilla 50dB ja kitkoilla 45dB niin kyllähän noissa on edelleen eroa rengastyyppien välillä. Ei se ääni kokonaan ikinä katoa vaan nimenomaan vaimenee suhteellisesti.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 622
Moi Harri, ymmärsitkö varmasti mistä oli kysymys?
Jos autossa on tarpeeksi hyvä äänieristys, jää nastarenkaiden korkeampi melutaso lähes huomaamattomaksi. En edes muista, milloin viimeksi olen kiinnittänyt huomiota rengasmeluun, tässä kohtaa käynyt ehkä tuurikin renkaiden suhteen.
Joku autistisen absoluuttinen desibeliero eri rengastyypeillä on täysin eri keskustelun aihe.
No nyt ymmärsin, sinua meteli ei haittaa ja ne joita haittaa ovat mielestäsi autisteja. Eipä tässä sitten (ainakaan sinun kanssa) sen enempää keskusteltavaa ole.
Mainittakoon että omassa niin kutsutussa premiumissa on nastat pitkän kitkarengastelun jälkeen ja seuraavat renkaat tulevat ehdottomasti olemaan kitkat, pääosin tuon ratinan ja lisääntyneen metelin takia.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 346
Pelkkä premium ei takaa hiljaisuutta. Kokoluokalla on paljon vaikutusta sekä myös alustavalinnalla. Madallettu sporttialusta välittää värinät paremmin koriin.
Mersun A-, B- ja C-sarjoissa nastojen rapina ja jollotus kuuluvat matkustamoon, mutta E-sarjassa mukavuusalustalla ja ilmaperällä on paljon vaimeampaa. Matkavauhdissa rapinaa ei oikeastaan edes erota. Volvo S80 laminoiduilla sivuikkunoilla ja uutena oli vielä hiljaisempi. Tuli meinaan joskus Länsiväylää Hankoon mennessä kysyttyä kuskilta: "Millos meinaat vaihtaa talvipyörät alle?". Selvisi, että alla olikin jo Hakkapeliitat.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 418
Onko sulla G30 alla jo? F10:ssä kyllä kuuli nastat.
Komppaan manakuskia, G30 on edelliseen malliin verrattuna paremmin vaimennettu.
Lisäksi, ajoin juuri mersun 4matic-kiertueen E-sarjalaista 350d mallisena. Alla oli 18" Contin IceContact 2 -nastat ja autossa ilma-alusta. Selkeästi enemmän rengasmelua kuin mun omassa vitosessa. Mulla 18" hakkapeliitat ja autossa DDC-alusta. Olisin olettanut että contit ovat hiljaisemmat ja pelkästään sen perusteella mersu olisi ollut hiljaisempi. No ei ollut.
Juu G30 ollu jo viime vuoden huhtikuusta. Hiljaisempi se on kuin F10, etenkin ikkunoiden ja etutilojen kohdalta.
Kuten myös ylempänä mainittiin, enemmänkin se melun sävy voi häiritä, kuin itse melun desibelit. Opel on ollut aina hyvä nimenomaan tämän melun sävyn kanssa, eikä tuo K-Astra farkkukaan tee poikkeusta. Hintaluokassaan jopa mukavan hiljainen ainakin Hakkapeliitta yseillä rengasmelun puolesta. Tuo farkku on hiljaisempi noilla yseillä kuin kaseilla selvästi.
Tulipa tuossa auto vaihdettua ja ensimmäiset kitkarenkaat tuli sen mukana. Aikaisempi kitkakokemus on lähes nolla, kerran oli eurokitkat jonkun aikaa alla, ja ne oli hieman turhan liukkaat Pirkanmaan korkeudella. No nyt on skandikitkat, jotka ovat jo neljä vuotta vanhat. Olen todella positiivisesti yllättynyt niiden toimivuudesta, vaikka ennakko-odotukset eivät olleet kovin korkealla. Eilen oli todella haastava keli isommillakin teillä (kiillottunut jää), mutta renkaiden takia ei teiden tukoksi todellakaan jäänyt. Myös liikennevaloista lähtö sujui hyvin, nopeammin oma takavetoinen auto lähti liikkeelle kuin suurin osa etuvetoisista (tähän toki auttaa todella hyvin toimiva automaattilaatikko). Tuskinpa tulee enää nastoja ostettua.
eilen vaihtui alle contin kitkat uuden auton mukana. Edellisessä olleisiin Nokian rs (2013 paistetut) ero on melkoinen. Pitoa lisää, mutta samalla ääntäkin. Tuntuu että tämä conti on enemmän"kesärengasmainen " mitä vanha nokialainen ajoltaan. Mutta tuokoot seuraavat sadat kilometrit lisätietoja, nastoja ei vieläkään ole ikävä....
Autoon laitoin Michelinin X-Ice North 3 nastarenkaat ja kovin ristiriitainen fiilis jäänyt. Plussana hiljaisuus nastarenkaiksi sekä hyvä ajotuntuma lumisilla keleillä ja kuivalla asvaltilla. Mutta sitten mustalla jäällä, ja poljetulla lumipinnalla pito on olematon. Tuntuu, että kiertoliittymässä ei auto pysy ringissä vaikka ajat tyhjäkäynnillä ja risteyksissä vetopito surkea.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 3 114
Mulle jäi käsitykseen että se olisi joku vähän pirkkamalli Pirelliltä. Halpa, eikä niin hyvä kuin Ice Zero. Ice Zero on todella hyvä talvirengas etenkin jäällä. Mutta Winter Carving Edge on kyllä eri rengas mitä Formula. Mulla oli viimeksi Edget. Hyvät ne on, mutta vertailu on vähän hankalaa.
- Liittynyt
- 02.08.2017
- Viestejä
- 251
Itsellä on myös tallissa odottamassa Formula Ice "powered by pirelli" nastat ja tulee vasta ensi talveksi käyttöön. Edulliset, mutta ei pitäisi olla kehnoimmasta päästä kuitenkaan (nettijuttujen perusteella).
- Liittynyt
- 02.01.2018
- Viestejä
- 974
Autoreview winter tyre test (185/65R15; 10.2016)212 | Laneks
tää ainut testi jonka oon löytänyt ko. renkaasta
Pitäis olla hinta laatu suhde kohillaan?
Mistäs ostit renkaas?
Samoja kokemuksia. Edellisessä Volvossa V40 oli alla Hakka 8 ja oli toldella hyvä pito kaikissa tilanteissa. Nyt alla V40 CC eli käytännössä sama auto mutta olivat liikkeessä heittäneet alle nuo Michelinit ja ovat kyllä viimeiset Michelinin talvirenkaat mitkä minulle tulevat. Pito on kaikilla alustoilla huonompi. Plussaa hiljaisuudesta mutta ei kiitos muutoin.
- Liittynyt
- 02.08.2017
- Viestejä
- 251
Rengaskontti.fi, kun maksuvaihtoehtona oli myös lasku.
- Liittynyt
- 29.09.2017
- Viestejä
- 2 562
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 473
Tässä oikea linkki
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi eduskuntakäsittelyssä – kesärenkaat käyttöön talvellakin?
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi eduskuntakäsittelyssä – kesärenkaat käyttöön talvellakin?
Uusi tieliikennelaki venyttäisi talvirenkaiden käyttöaikaa marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Myös ristiriitaista palautetta saanut kesärenkaiden salliminen talvikuukausina on lakiehdotuksessa mukana.
JAA ARTIKKELI
Kaksi vuotta sitten tienkäyttäjät, liikenteen asiantuntijat ja autoalan media kohahtivat, kun julkisuuteen levisi tieto, että Suomessa harkittiin nykyisenkaltaisesta talvirengaspakosta luopumista. Eniten huomiota herätti lakiluonnoksen kohta, missä kesärenkaiden käyttö sallittaisiin myös talvikuukausina.
Mekin kokeilimme kohun innoittamana, miten huono kesärenkaan jääpito voi olla talvirenkaaseen verrattuna.
Tulokset, jotka julkaistiin Moottorissa 3/2016, olivat karuja: juuri kun kesärenkailla ajava kuski on tuudittautunut normaaliin pitoon kuivalla tiellä, eteen ilmestyvä jäälätäkkö romahduttaa kitkan nollaan.
Vaikka lakimuutos tuntui tuolloin vielä kaukaiselta, asia on nyt edennyt eduskuntakäsittelyyn miltei sellaisenaan. Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi sisältää muitakin merkittäviä muutoksia renkaiden käyttöön talvella.
Todelliseen talveen
Lähdetään liikkeelle nykytilanteesta. Tällä hetkellähän laki vaatii, että muun muassa henkilöautossa, jonka kokonaismassa on enintään 3 500 kiloa, on manner-Suomessa käytettävä talvirenkaita joulu–helmikuun välisenä aikana.
Esityksessä uudeksi tieliikennelaiksi lähdetään kuitenkin siitä, että talvikeli alkaa usein maan keski- ja pohjoisosissa jo loka–marraskuussa ja päättyy vasta maalis–huhtikuussa. Vastaavasti eteläisimmässä Suomessa ei ole talvisia olosuhteita välttämättä enää lainkaan.
Tästä johtuen talvirenkaiden käyttövelvoitetta on hallituksen mukaan arvioitava uudelleen. Ehdotuksessa esitetäänkin, että velvoite laajennettaisiin koko Suomessa koskemaan myös marras- ja maaliskuuta.
Tämä tarkoittaisi kuitenkin nimenomaan talvista keliä, eli ”tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi”.
Esityksen mukaan tarkoituksena olisi kohdentaa talvirengasvaatimus olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Toisaalta: jos keli niin sallisi, myös kesärenkaiden käyttäminen talvikuukausina olisi nykyisestä poiketen sallittua.
Hallitus perustelee tätä – sinänsä loogisesti – sillä, että esimerkiksi syksylle ja alkutalvelle tyypillisellä märällä asvaltilla hyväkuntoinen kesärengas on pitokyvyltään talvirengasta parempi. Samalla kun pito, myös liikenneturvallisuus kohenisi.
Vieläkin laajemmaksi
Esitys uudeksi tieliikennelaiksi kävi keväällä 2017 laajalla asiantuntijatahojen lausuntokierroksella, jossa myös tätä talvirengasasiaa kommentoitiin vuolaasti.
Muun muassa Autoliitto ja Liikenneturva pitivät uutta keliin sidottua käyttövelvoitetta kannatettavana – Liikenneturvan mukaan tosin vain sillä edellytyksellä, että talvikelin määrittely on selkeä ja kiistaton sekä kansalaiselle että valvovalle viranomaiselle.
– Ajatushan ei ole Suomessa uusi. Liikenneministeriö asetti jo vuonna 1986 työryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia, olisiko kesärenkaiden käyttäminen henkilö- ja pakettiautoissa joulu-, tammi- ja helmikuun aikana mahdollista liikenneturvallisuuden siitä oleellisesti heikentymättä, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen muistelee.
Tieliikenteen Tietokeskus, Autoalan Keskusliitto sekä Autotuojat ja -teollisuus ry ehdottivat lausunnossaan talvirengasvelvoitteen ulottamista jopa huhtikuun loppuun, jonne talvikelit erityisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa usein jatkuvat.
– Luonnollisesti jo nykyisin vaihtohetki on hyvin erilainen riippuen siitä, missä päin Suomea autolla liikutaan. Näin ollen sellaisten kuukausien määritteleminen laissa, joissa esiintyy talvikelejä koko Suomessa, on melko kuolleena syntynyt ajatus, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta painottaa.
Hänen mukaansa vastuullinen kuluttaja tavallaan toimii jo nyt uuden lain tapaan harkitessaan renkaiden vaihtohetken talvikauden alun ja lopun ajoittumisen suhteen, mutta reunaehdot ovat nykyisessä laissa vähemmän joustavat. Kalenoja muistuttaa myös, että monet informaatiopalvelut mahdollistavat kenelle tahansa aiempaa tarkemman tiedon saannin keliolosuhteista.
– Nykyinen tarkkarajainen kalenteriin sidottu päivä aiheuttaa lisäksi järjettömiä renkaiden vaihtoruuhkia, mikä on niin kuluttajille kuin rengasalan toimijoillekin iso haaste. Ruuhkista ei jatkossakaan päästä kokonaan eroon, koska talvikauden alkaessa varmasti ruuhkia syntyy, mutta todennäköisesti vaihtokausi laajenee nykyisestä, Kalenoja ennustaa.
Hankalasti tulkittava
Vastustaviakin lausuntoja nähtiin – etenkin esityksen kohtaan, missä sääntelymalli ”toteuttaisi esityksen tavoitetta tienkäyttäjien omasta vastuullisuudesta liikenneturvallisuudesta”.
Hallituksen viime vuoden marraskuun 23. päivän tiedotteessa, missä kerrottiin lakiesityksen etenemisestä eduskuntaan, asia sanottiin vieläkin suorempaan. Säännösten keventäminen tuo joustavuutta, mutta lisää samalla tienkäyttäjän vastuuta muun muassa renkaidenvaihdon osalta, kun sitä ei jatkossa enää sidottaisi kalenteriin.
Kritiikin puki ehkä parhaiten sanoiksi ympäristöministeriö. Se tähdensi omassa lausunnossaan, että ”esitetyssä muodossa säännös jättää runsaasti tulkinnan ja harkinnan varaa liikenneolosuhteista ja niihin varautumisesta yksittäiselle tienkäyttäjälle”.
Ministeriön mukaan muun muassa ilmastonmuutoksen myötä säät ja ajokelit voivat vaihdella vaikeasti ennakoitavilla tavoilla hyvin lyhyenkin ajan sisällä, mikä vaikeuttaa tienkäyttäjän päätöksentekoa.
Ympäristöministeriön mielestä esitetty muutos voi myös johtaa nastarenkailla ajettujen kilometrien kasvuun, koska uusi ehdotus velvoittaa talvirenkaiden käyttöön aiempaa pidemmällä aikajaksolla. Taustalla on luonnollisesti huoli katupölyn lisääntymisestä sekä päällysteiden voimakkaammasta kulumisesta.
Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Merilinna nostaa niin ikään esiin kelin arvaamattomuuden. Tilanne voi lain noudattamisen kannalta muodostua hankalaksi, jos kesärenkain varustetulla autolla ajaa esimerkiksi aamulla kesäisissä olosuhteissa töihin, mutta päivän mittaan lumisade muuttaa tilanteen aivan toiseksi.
– Kuinka moni noudattaa tällöin lakia ja jättää auton seisomaan ja odottamaan kelin muuttumista? Tilanne voi tulla eteen sellaisilla henkilöillä, jotka ovat päättäneet ajaa vain kesäisillä keleillä ja jättävät – kenties säästösyistä – talvirenkaat hankkimatta, Merilinna tähdentää.
Kuinka käy korvausten?
Edellä mainittua vastuukysymystä pui omassa lausunnossaan myös Liikennevakuutuskeskus. Sen mukaan inhimilliseen arvioon perustuva kelisidonnaisuus tulee todennäköisesti lisäämään kesärenkailla ajamista etenkin talvikauden ensimmäisten ja viimeisten huonon ajokelin päivien aikana.
Tien liukkauden arviointi kun voi olla autoilijalle vaikeaa, ja säännös saattaa haitata myös liikenteen yleistä sujuvuutta, jos samanaikaisesti ajetaan sekä kesä- että talvirenkailla.
Se, että autoilija itse harkitsisi, milloin talvirenkaita käyttää, saattaa Liikennevakuutuskeskuksen mukaan lisätä myös vakuutuksen antajan ja ottajan välisiä tulkintaerimielisyyksiä vahingon sattuessa.
Kysymys kuuluu, onko ajoneuvon omistajan rengasvalinta ollut väärä, ja onko hän näin ollen rikkonut vapaaehtoisen autovakuutuksen suojeluohjeita, Liikennevakuutuskeskus pohtii lausunnossaan.
– Suomessa liikennevahinkojen piikkipäivät johtuvat siitä, että ihmiset eivät osaa arvioida kelimuutosten vaikutusta pysähtymismatkaan. Osaavatko samat ihmiset arvioida kelimuutosten vaikutuksen tarvittavaan rengastukseen, Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari punnitsee.
Valvojalle vaikea
Myös esityksen kohta, missä ”liikenteenvalvoja määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä”, poiki palautetta erityisesti taholta, joka valvontaa harjoittaa – eli poliisilta.
Sen mielestä nykyisenkaltainen aikarajoihin sidottu käyttöaika on yksinkertaisempi ja selkeämpi, ja ehdotuksessa liikenteenvalvojan tulkinta vallitsevista sää- tai keliolosuhteista ulotetaan kovin pitkälle. Niinpä erimielisyyksiä ei voisi välttää.
Poliisin lausunnon mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valvojan tulee huomioida alueen pää- ja sivuteillä olevat olosuhteet, vaikka päätiellä pärjäisi kesärenkailla. Tämä saattaisi olla kohtuutonta alueelta toiselle siirtyvien tienkäyttäjien kohdalla.
– Poliisi on valiokunnissa käydessään ehdottanut, että joulu–helmikuussa pitäisi käyttää talvirenkaita ja muina aikoina kelien mukaan. Valvoja ei halua tuomariksi, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta painottaa.
Hän muistuttaa myös siitä tosiseikasta, että kaikille tienkäyttäjille meikäläinen talvi ei suinkaan ole tuttu elementti.
– On myös ulkomaalaisia ajajia, joilla ei ole kokemusta Suomen olosuhteista ja niiden muutoksista, Ihalainen sanoo.
Rajoituksiakin rukattava
Autoliitto laajensi keskustelun myös talvinopeusrajoituksiin. Jos talvirenkaiden käyttöpakko laajenisi kuukaudella molemmista päistä ja kesärenkaiden käyttäminen tulisi talvella sallituksi, myös talvinopeusrajoitusten voimassaoloa pitäisi täsmentää.
Käytännössä talvirajoitus pitäisi siis olla voimassa vain, kun sää ja keli sitä edellyttävät. Autoliiton mukaan tämä motivoisi kuljettajia ymmärtämään talvirajoitusten tarpeellisuutta, ja myös rajoitusten noudattaminen todennäköisesti paranisi.
Tämä olisi yksinkertaisesti toteutettavissa nopeusrajoitusmerkkiä rukkaamalla. Ylempänä esitettäisiin varsinainen rajoitus ja sen alapuolella talvirajoitus, jota tehostettaisiin lisäkilvellä, kuten liukastelevan auton kuvalla.
Merkkejä ei tarvitsisi enää vaihtaa syksyisin ja keväisin, eikä myöskään talvinopeusrajoitusten voimassaoloaikoja tarvitsisi miettiä. Autoliiton mukaan vastaavia järjestelyjä on toteutettu eri puolilla Eurooppaa, ja ne on todettu toimiviksi.
Sinänsä Autoliitto ei näe uudessa talvirengassäännössä kovin suuria uhkakuvia.
– Pikemminkin se tarkoittaa sitä, että talvirengaspakko pitenee nykyisestä, koska harva alkaa vaihdella renkaita edestakaisin, kun on esimerkiksi syksyllä talvirenkaat alle laittanut. Ja valtaosa ihmisistä vaihtaa renkaat jo nyt melko ajoissa, vaikka liukkaat joka syksy eräät autoilijat yllättävätkin, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.
Muutokset mahdollisia
Vaikka uusi käytäntö tuntuisi radikaalilta, Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan sen ei arvioida johtavan merkittäviin muutoksiin suomalaisautoilijoiden talvirenkaiden käytössä.
Ruotsissa tämänkaltainen väljempi sääntely, joka on jo nyt käytössä myös Ahvenanmaalla, ei ole vähentänyt talvirenkaiden käyttöä eikä myöskään näy piikkinä onnettomuustilastoissa.
Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Laki on tarkoitettu pääosin astumaan voimaan vuoden 2019 aikana.
Kuten monet muutkin esityksen kohdat, myös talvirengasasia voi vielä kokea monia muutoksia ennen toteutumistaan. Kenttä on siis edelleen avoin keskustelulle.
Koko klikkiuutisen kiteyttää mielestäni hyvin seuraava kappale:
"Esityksen mukaan tarkoituksena olisi kohdentaa talvirengasvaatimus olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Toisaalta: jos keli niin sallisi, myös kesärenkaiden käyttäminen talvikuukausina olisi nykyisestä poiketen sallittua."
Uuden säännöksen vaikutus voi olla päinvastainen kuin moni tuntuu ajattelevan. Talvirenkaiden pakollinen käyttö voisi monin paikoin kasvaa. Lakiesityksen perusteluista poimittua:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että talvirenkaita olisi käytettävä sään tai kelin sitä edellyttäessä marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Muutos tarkoittaisi käytännössä, että talvikuukausina, mikäli sää tai keli ei talvirenkaiden käyttöä edellyttäisi, ajoneuvossa voisi käyttää myös kesärenkaita.
Muutos tiukentaisi talvirengasvaatimuksia marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Myös marraskuussa ja maaliskuussa olisi käytettävä talvirenkaita, jos sää tai keli sitä edellyttäisi. Säällä tai kelillä, jolloin talvirenkaiden käyttöä edellytettäisiin, tarkoitettaisiin tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi.
Liikenteenvalvoja määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_180+2017.pdfMuutos tiukentaisi talvirengasvaatimuksia marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Myös marraskuussa ja maaliskuussa olisi käytettävä talvirenkaita, jos sää tai keli sitä edellyttäisi. Säällä tai kelillä, jolloin talvirenkaiden käyttöä edellytettäisiin, tarkoitettaisiin tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi.
Liikenteenvalvoja määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä.
Tuohan tarkoittaa sitä, että vaikka koko pk-seudulla ajeltaisiin kuivilla kevätkeleillä mutta jossain Nuuksion takamailla saattaa olla liukasta (siis ei välttämättä edes olisi), niin talvirengaspakko olisi voimassa.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 117
Päädyin pieneen ja kevyeen autoon nastarenkaisiin, ajatellen sitä, että niiden suorituskyky ei heittele niin paljoa kuin kitkojen. Pohjoisessa lumisilla teillä ja pakkasessa pelkillä kitkoilla voisi pärjätäkin, mutta täällä etelässä lämpötilat sahaavat nollan yli edes takaisin, ja jään päällä voi olla myös vettäkin. Ja autoa käyttää myös vaimoni, joka kyllä saattaa olla parempi kuski kuin minä. Näillä ikävuosilla autoa tulee jo ajettua ns. autopilotilla, sitähän melkein torkkuu omissa ajatuksissaan ratin takana. Nastat tarjoavat tasaisempaa käytöstä käsittääkseni, ja siten myös vähemmän yllätyksiä.
Olen ajatellut, että valtiovalta tekee tästä asiasta sitten joskus minun puolestani sen päätöksen.
Olen ajatellut, että valtiovalta tekee tästä asiasta sitten joskus minun puolestani sen päätöksen.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 3 828
Tässäpä tuloksia TM-testistä 17/2017. Parhaat kitkarenkaat ovat jäällä yhtä hyviä kuin paskimmat nastarenkaat lähes 10 vuotta sitten. Lumellakin nastarenkaat ovat edellä, vaikka erot ovatkin melko mitättömiä. Märällä asfaltilla, siis siellä "pääkaupunkiseudun ikuisilla kesäkeleillä", nastat ovat jälleen paremmat.
Itse ajelen tietenkin nastoilla. Käytän myös turvavyötä, vaikken koskaan olekaan kolaroinut. Pitäisi olla melko kova luotto muihin tielläliikkujiin, jos kuvittelisi voivansa valita renkaat sen mukaan, että niillä varovaisesti ajellen pysyy tiellä.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 3 828
Sori, tuli virhelainaus sitten
Uusissa testeissä ei vanhoja renkaita oltu edes kokeiltu.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
