Nasta -vai kitkarenkaat?

[HengaHox]

------



Kyllä Kehä III:n sisäpuolella nastat pitäisi kieltää. Ei ole sellaista keliä jossa ei kitkoilla pärjää- ja ennen suolausta pitää vaan laskea nopeutta. Ei sen kummempaa.
Kauheaa kuunnella nastojen rapinaa sulalla kelillä.

Mielestäni oikeasti missään ei ole sellaista keliä missä ei pärjäisi kitkoilla. Joo jäällä on kivempi ajaa nastoilla, mutta onnistuu kunnon kitkoillakin. Jos ei pysy auto tiellä kitkoilla niin voisi viedä kortin takaisin trafille.

 

[pulatunnus]

Mielestäni oikeasti missään ei ole sellaista keliä missä ei pärjäisi kitkoilla. Joo jäällä on kivempi ajaa nastoilla, mutta onnistuu kunnon kitkoillakin. Jos ei pysy auto tiellä kitkoilla niin voisi viedä kortin takaisin trafille.

Tavallaan ei, mutta on tilanteita joissa ei pärjää ilman olosuhteisiin nähden sopivilla renkailla. Se miksi sanoin noin epäselvästi, niin ei se joku satunnainen nasta kumi esim jollain jäällä välttämättä toimi , mutta siinä pärjää jollain tietyllä kitkalla.

Turvallisuuden suhteen ei niin selvä kumpi parempi, mutta ei sekään ole nastojen riemuvoitto. Tärkeintä kai olisi poistaa ne huonot nastarenkaat liikenteestä, jotka ei tuo turvallisuutta mutta jotka syövät teitä.

Nykykitkaa pidetään parhaana lumella, mutta jos etelässä ajellaan paljaalla märällä tiellä siinä nolla ympärillä, tai enemmän tai vähemmän jään tyyppisellä, niin ei se enään olekkaan menestys tarina.

Turvallisuuteen vaikuttaa sen vaikeiden tilanteiden pysähtyminen, niin suuresti myös ajo-ominaisuudet.

Vain osassa onnottomuuksista parempi pysähtyminen auttaa, osa johtuu niistä ajoneuvon halinnan menettämisistä. Jos soppaan lisätään auton avut, niin ajo-ominaisuuksia ei kannata aliarvoida.

Jos ei pysy auto tiellä kitkoilla niin voisi viedä kortin takaisin trafille.

Öö, siis jos tuossa tarkoitat että kikoilla vaikeampi pysyä tiellä, niin eihän silloin kukaan turvallisuus, liikenteessä ajotaitoinen valitse sellaisia renkaita. Vaikka uskoisi tiellä pysyvän.

 

[Boulder]

Aika iso osa Suomesta on aluetta, jossa keli kun kitkoilla ei pärjää, on keli, jossa nastoillakin on suuria vaikeuksia. Ts. ajonopeus ja ennakointi on joka tapauksessa aina sovitettava olosuhteisiin kun ääri-ilmiöt tuntuu yleistyvän.

Itse ostin kitkat, vaikka täksi talveksi autolle tulee tuoreita kuljettajia. Oppiipahan heti kitkojen kanssa ajamisen, ja onhan se nastojen ripinä karvat pystyyn nostavaa jos ja kun täällä Päijät-Hämeessäkin saattaa olla vielä tammikuussa kaikki vähänkään isommat tiet täysin sulana.

 

[HengaHox]

Öö, siis jos tuossa tarkoitat että kikoilla vaikeampi pysyä tiellä, niin eihän silloin kukaan turvallisuus, liikenteessä ajotaitoinen valitse sellaisia renkaita. Vaikka uskoisi tiellä pysyvän.

Tarkoitan että kitkoilla pärjää, joissain tilanteissa paremmin kuin mitä nastoilla. Ja jos ei auto pysy tiellä siitä huolimatta niin kortti pois

 

[baggio]

Parhaiden kitkojen kehityksen trendi TM:n testin arvosanassa on kolmelta viime vuodelta todella huima. 8-9 vuoden trendikin kova.

 

[TeknoR]

todellisuudessa nastoja on huononnettu, kun tuli rajat nastamäärälle ja asfaltin kulutukselle.

 

[Lare]

Edellisessä autossa oli kolme talvea Pirellin kitkat, joista tykkäsin. Kesällä vaihdoin autoa ja valitsin tuohonkin talvirenkaiksi samat Pirellit. Tuttu ujellus kuuluu hitaissa vauhdeissa ja rutina käännöksissä. Liukkaalla myös rauhallinen ja turvallinen käytös on ennallaan.

Äsken pääsi uudet kitkat tositestiin, kun tiellä oikein valui lumien sulamisvettä, joka jäätyi ja puuterilunta satoi ohut kerros päälle. Kävely tennareilla tuntui suorastaan hengenvaaralliselta tuolla pinnalla, mutta jostain kitkat repivät pitoa. Liikkeellelähtö onnistui ongelmitta, jarruttaessa renkaat purivat tiehen yllättävän äkäisesti ja mutkiin uskalsi ajaa pelkäämättä. Parasta noissa Pirelleissä on mielestäni rauhallinen käytös kelissä kuin kelissä ja hyvä sivuttaispito. Ohjaustuntumassa tuntee, kun aletaan olla pidon rajalla. Lisäksi kun tuon rajan ylittää, ei pito häviä äkkinäisesti, vaan rengas tuntuu edelleen raapivan pitoa tiestä niin paljon kuin mahdollista. Rengastesteissä onkin kehuttu noiden Pirellien hyvää sivuttaispitoa, kierrosaikoja ja hauskuutta, kun voi ajaa jatkuvasti pidon rajalla.

Toistaiseksi ei ole tullut vastaan tilannetta tai keliä, jossa kitkoilla ei olisi pärjännyt. Kilometrejä tulee kelissä kuin kelissä ja pyörin paljon maaseudun hoitamattomilla teillä myös legendaaristen vesijäiden aikaan. Silti en nyt äkkiseltään keksi, mihin nastoja tarvitsisin. Katsotaan, muuttuuko mielipide tänä talvena (tuskin)

 

[IFLT_ITG]

Mielestäni oikeasti missään ei ole sellaista keliä missä ei pärjäisi kitkoilla. Joo jäällä on kivempi ajaa nastoilla, mutta onnistuu kunnon kitkoillakin. Jos ei pysy auto tiellä kitkoilla niin voisi viedä kortin takaisin trafille.

Julkisilla teillä juu näin. Sitten yksityisteillä saattaa tulla jonkin kerran talvessa (kun tien runko on umpijäässä pakkasten jälkeen+ vino muutenkin joka suuntaan) tilanne, että ei +- vesikelillä pysy kävellenkään pystyssä ilman icebuggeja. Ja tuossa sitten yrittää rinnetontilta ajaa alas kitkoilla liukumatta ojaan. Niin valitettavasti täytyy yhdessä autossa vähintään olla nastat että täällä voi kaikki perheen kuskit päästää rattiin. Ja kyllä on vitt* tunne, kun auto menee kitkoilla 4-pyöräluisussa 20 kmh vauhdissa suoralla (kaltevalla) vesijäätiellä ojan suuntaan eikä uskalla koskea mihinkään polkimeen. Koittaa tähdätä lähimpään penkan reunaan jos sinne sattuisi pääsemään. Ja siis keli on tällöin sellainen, että ABS ei tee mitään, jarrumatka käytännössä ääretön jos vauhti yli 30.
Muuten kitkat ollut jo +15 v- mutta ei ainoassa autossa. Stadissa kun asuttiin aikoinaan niin oli Nokian keski-eurooppakitkat - ei mitään ongelmaa kun oli talvet vesisadetta.

 

[Tonnin Seteli]

Parhaiden kitkojen kehityksen trendi TM:n testin arvosanassa on kolmelta viime vuodelta todella huima. 8-9 vuoden trendikin kova.

Epäilemättä ero kaventuu, mutta kriittisempi voisi ajatella että tuossa on kuvaajaa sovitettu aika luovasti ja muutenkin käytetty vähintäänkin paskaa mitta-asteikkoa eli "TM-pisteet". Toisin sanoen kuvaajan arvo on sama kuin TM-lehden mielipide jonka mukaan se nyt vaan on ristusnotta näin, kuulikko.

 

[renee]

todellisuudessa nastoja on huononnettu, kun tuli rajat nastamäärälle ja asfaltin kulutukselle.

Se tienkulutustesti on periaatteessa hyvin ongelmallinen, eli siinä ajetaan graniitilla, mistä normaali pikitie on hyvin kaukana, eli kulutustesti ei kerro bitumipohjaisen asfalttitien kulutuksesta paljoakaan. Lisäksi renkaan nastamäärää ei enää rajoiteta, eli sitä ei suinkaan kiristetty, aiemmin nastojen määrä oli määrällisesti rajoitettu. Nykyään nastoja saa olla kuinka paljon hyvänsä, kunhan tuo graniitilla ajettu testi on ok. Käytännössä nastojen määrää rajoittaa enemmänkin käytännön ongelmat (pito esim. sulalla asfaltilla ja valmistustekniset asiat) kuin tien kulumista mittaava testi.

Siitä on dataa, että tienkulutus on kasvanut. Onko syynä uudet renkaat, eli uudet (nykyiset) nastasäännöt, autojen massa, huonompi asfaltti, lauhemmat talvet vai mikä, niin siitä voi kiistellä, mutta nastasäännöt eivät ole kovin tiukat ja tämä on kyllä tiedossa, eli voi olla, että niihin tulee lähitulevaisuudessa tiukennuksia. Ns. nastarenkaiden hyväksymistesti ei anna todellista kuvaa tien kulutuksesta (koska tie ei ole graniittilevyä) ja tämä ei tietenkään ole lainsäädännön kannalta järkevää, kun sen pitäisi olla hyväksymisen pääpointti.

 

[HengaHox]

Julkisilla teillä juu näin. Sitten yksityisteillä saattaa tulla jonkin kerran talvessa (kun tien runko on umpijäässä pakkasten jälkeen+ vino muutenkin joka suuntaan) tilanne, että ei +- vesikelillä pysy kävellenkään pystyssä ilman icebuggeja. Ja tuossa sitten yrittää rinnetontilta ajaa alas kitkoilla liukumatta ojaan. Niin valitettavasti täytyy yhdessä autossa vähintään olla nastat että täällä voi kaikki perheen kuskit päästää rattiin. Ja kyllä on vitt* tunne, kun auto menee kitkoilla 4-pyöräluisussa 20 kmh vauhdissa suoralla (kaltevalla) vesijäätiellä ojan suuntaan eikä uskalla koskea mihinkään polkimeen. Koittaa tähdätä lähimpään penkan reunaan jos sinne sattuisi pääsemään. Ja siis keli on tällöin sellainen, että ABS ei tee mitään, jarrumatka käytännössä ääretön jos vauhti yli 30.
Muuten kitkat ollut jo +15 v- mutta ei ainoassa autossa. Stadissa kun asuttiin aikoinaan niin oli Nokian keski-eurooppakitkat - ei mitään ongelmaa kun oli talvet vesisadetta.

Kerran tullut tuollainen tie vastaan, olin sen verran aikaisin liikkeellä ettei oltu hiekoitettu, hitaasti täytyi ajaa toki. Myöhemmin ajoin samaa tietä niin oli hiekoitettu, ei tarvinnnut poiketa rajoituksesta enää siinä tilanteessa.

Realistisesti nastoja ei saada kokonaan pois, mutta niiden käyttöä pitää vähentää.

 

[Romuvarasto]

Millainen se paku on, paljonko ajat ja missä ajat? Ts. vetääkö takaa vai edestä ja eikö ole pelkoa liikkeellelähtö-/etenemisvaikeuksista halvimmilla kumeilla?

Epäilen vähän, ettei mitään halpamerkkiä voi kutsua hyväksi. Ylipäätään tällainen marginaalituote (pakettiauton kitkarengas pohjoismaihin...) ei varmaan saa osakseen juuri minkäänlaista tuotekehitystä, ja pidon sijaan on saatettu maksimoida kulutuskestävyyttä (ammattiliikenne).

Yhden rengaskauppiaan otannasta katsottuna halvimmat Cordiantit saisi toki 82 euron rengashintaan ja laatumerkeistä halvin olisi Bridgestonen C-renkaat hintaan 160 euroa rengas. (Michelinin testeissä menestyneet henkilöautorenkaat vain vitosen enemmän - ottaisin ne, jos laatua ostaisin eikä kantavuusluokalla olisi väliä.) Että onhan tuota hintaeroa ihan reippaasti, en mene kiistämään.

Rengaskontti

www.rengaskontti.fi

Mielummin säästäisin vaikka huolloista kuin renkaista tai jarruista.

Nyt kolmatta talvea alla Conti Viking 7:t ja on paremmat kuin huonot nastat (mulla onnsiemminnollut Nokiaq ja Firestonea mutta autot ei ole vertailukelpoisia)
Sanoisin että Helsingissä on usein tiet sulana, ja silloin kitka pitää ehkä paremminkin kuin nasta. Mutta yllättävän hyvin kitka pitää myös lumella ja jäällä.

Yleensä kai sanotaan että hyvät kitkat on paremmat kuin huonot nastat ja toki paremmat kuin halpiskitkat. Jos joku asuu etelä-Suomessa niin uskallan kyllä suositella hyviä kitkoja.

 

[Pakana]

Kyllä Kehä III:n sisäpuolella nastat pitäisi kieltää. Ei ole sellaista keliä jossa ei kitkoilla pärjää- ja ennen suolausta pitää vaan laskea nopeutta. Ei sen kummempaa.
Kauheaa kuunnella nastojen rapinaa sulalla kelillä.

Itseasiassa eteläsuomessa on useimmin tilanteita jossa nastarenkaalla saavuttaisi merkittävää etua suhteessa kitkarenkaaseen. Mitä pohjoisemmas ja talvisempiin olosuhteisiin mennään, niin sitä pienemmiksi erot käyvät.

Tosin käytännössä nuo erot ei ole niin yksiselitteisiä,ja myös autojen reagointi erityyppisiin renkaisiin vaihtelee. Lisäksi jotkut autot ovat luonnostaan alttiita jollekin tietylle epätoivotulle ominaisuudelle, johon nastarengas (tai kitkarengas) tuo suhteessa merkittävän parannuksen.

Tiet kyllä kuluvat, mutta kyllähän autoilijat sen rahallisesti kompensoivat reilusti.

 

[Pakana]

Niin, TMn viimeisimmässä talvirengastestissä ei-arvosteltavat kohteet/pihtaasti mitattavat tulokset, nastat ja kitkat ainoat merkittävät erot olivat jäällä, jossa nastat pieksee kitkat, ja kuiva asfaltti, jossa kitkat vie, joskin oienemmällä erolla. Huomionarvoisena seikkana märällä asfaltilla kitkarenkaat ovatkin hieman heikommat kuin nastat, joka oli ainakin mulle yllätys. Ero tosin jokseenkin merkityksetön.

Lumella nasta ei vaikuta mitään, eikä kumpikaan rengastyyppi ole mitenkään säännönmukaisesti parempi tai huonompi.

 

[qtba]

Tiet kyllä kuluvat, mutta kyllähän autoilijat sen rahallisesti kompensoivat reilusti.

Kokonaisvaikutus on kuitenkin huomattavasti suurempi, kuin se, että tietä tarvii pinnoittaa useammin ja siihen menee suoria kuluja 200miljoonaa euroa vuodessa. Ja onhan sekin vitun tyhmää, pitää asfalttiukkoja tuolla tienpäällä kerran 10 vuodessa, vs. kerran 15 vuodessa. 1/3 porukasta voisi tehdä jotain järkevämpää elämällään ja vaikka tehdä vientiteollisuudessa jotain, mikä tuo veroeuroja vs. kuluttaa niitä.

Muille vaikutuksille on vaan tosi hankala laskea suoraa kulua, kun ne näkyvät terveyskeskuksissa ja lisääntyneenä kuolleisuutena ihan joka päivä.

Nastat itsessään irrottaa tiestä kiveä, bitumia ja ties mitä pienhiukkasta, jotka päätyy hengityselimiin. Lisänä se, että nastojen takia käytetty karheampi kiviaines kuluttaa rengasta nopeammin ja nasta itsessään pahentaa karhenemaa, eli renkaat kuluu nopeammin -> ilmaan/vesistöihin päätyy mikromuovia enemmän.

Lisänä vielä nastan aiheuttama rengasmelu, joka vähintäänkin vituttaa joka kevät/alkusyksy.

 

[Pakana]

Kokonaisvaikutus on kuitenkin huomattavasti suurempi, kuin se, että tietä tarvii pinnoittaa useammin ja siihen menee suoria kuluja 200miljoonaa euroa vuodessa. Ja onhan sekin vitun tyhmää, pitää asfalttiukkoja tuolla tienpäällä kerran 10 vuodessa, vs. kerran 15 vuodessa. 1/3 porukasta voisi tehdä jotain järkevämpää elämällään ja vaikka tehdä vientiteollisuudessa jotain, mikä tuo veroeuroja vs. kuluttaa niitä.

Muille vaikutuksille on vaan tosi hankala laskea suoraa kulua, kun ne näkyvät terveyskeskuksissa ja lisääntyneenä kuolleisuutena ihan joka päivä.

Nastat itsessään irrottaa tiestä kiveä, bitumia ja ties mitä pienhiukkasta, jotka päätyy hengityselimiin. Lisänä se, että nastojen takia käytetty karheampi kiviaines kuluttaa rengasta nopeammin ja nasta itsessään pahentaa karhenemaa, eli renkaat kuluu nopeammin -> ilmaan/vesistöihin päätyy mikromuovia enemmän.

Lisänä vielä nastan aiheuttama rengasmelu, joka vähintäänkin vituttaa joka kevät/alkusyksy.

Tasapainoiluahan tuo on kulujen kesken. Eihän se lakiteknisesti olisi vaikea kieltää uusien nastarenkaiden myyntiä, jolloin 10 vuoden päästä ei enää paljoa nastarenkaita olisi liikenteessä, mutta vastavuoroisesti tuo lisäisi suolauksen määrää, joka sekään ei ole halpaa tai ympäristölle ongelmatonta, eikä varsinkaan auton omistajan kannalta edullista. Myös oletettavasti jonkunverran loukkaantumisista johtuvia kuluja tulee lisää, jonka vastapainona ainakin isojen teiden vaikutuspiirissä asuvien pölykuormitus vähenee. Kaupunkialueella jouduttaisiin lisäämään hiekoitusta, joka tuskin pölyn määrää ainakaan vähentäisi.

 

[HengaHox]

lisäisi suolauksen määrää,

Miksi näin? Itse kitkailijana lopettaisin sen täysin. Rekat menkööt tässä teoreettisessa suolattomassa maailmassa ojaan, se ei kiinnosta. Mielestäni se loska ja suolapaska mitä motarilla lentää on paljon vaarallisempaa kuin muutaman sentin lumikerros. Kuopiossa ainakin käynyt niin että aamulla voi posottaa menemään huoletta lumella, sitten päivällä suola-autojen jälkeen on vittumaista ajaa siinä loska-kura-suola-sopassa kun ei näekään mitään kiitos suolan.

Lumesta ja jäästä tulee kyllä tarpeeksi karhea kun aura siitä vetää yli.

 

[Pakana]

Miksi näin? Itse kitkailijana lopettaisin sen täysin. Rekat menkööt tässä teoreettisessa suolattomassa maailmassa ojaan, se ei kiinnosta. Mielestäni se loska ja suolapaska mitä motarilla lentää on paljon vaarallisempaa kuin muutaman sentin lumikerros. Kuopiossa ainakin käynyt niin että aamulla voi posottaa menemään huoletta lumella, sitten päivällä suola-autojen jälkeen on vittumaista ajaa siinä loska-kura-suola-sopassa kun ei näekään mitään kiitos suolan.

Lumesta ja jäästä tulee kyllä tarpeeksi karhea kun aura siitä vetää yli.

Jos ei ole nastoja kenelläkään, niin se jää tai tiivistynyt lumi on pakko poistaa, koska se kiillottuu ihan mahdottomaksi.

Mä pohdin tuota asiaa siis yhteiskunnan ja sen kulujen kannalta. Ei yhteiskunta voi lähteä siitä että evvk pääseekö rekat/busst tms liikkumaan. Tai jos noin tekee, niin äkkiä se säästö menee siihen kun raskas liikenne kilkuttelee lumiketjujen kanssa tuolla.

 

[HengaHox]

koska se kiillottuu ihan mahdottomaksi

Kyllä ne aurat siinä silti ajelee

 

[Grazer]

Risteykset ja mäet on toki hyvä suolata varsinkin paikoissa, joissa on paljon liikennettä, mutta nykyisenkaltainen silmitön suolan kylväminen ja yritys tehdä kesäkeli joka niemeen ja notkelmaan on niin ääliömäistä kuin vain olla voi. Usein on se tilanne, että teoriassa voisi olla muutaman asteen pakkasella hyvä ajokeli ja hyvä näkyvyys. Käytännössä on kuitenkin huono ajokeli ja huono näkyvyys, kun tie pitää ehdoin tahdoin saada pysymään jatkuvasti märkänä.

 

[baggio]

Uskoisin että suolausta tehdään lähinnä, koska se on paljon halvempaa kuin jatkuva höylääminen ja kolaaminen. Ja on se kyllä ihan perusteltuakin tällaisessa -3 - +3 kelissä, kun jäätä ei muodostu, ja asfaltti on aina paljaana ja sula.

 

[Pakana]

Kyllä ne aurat siinä silti ajelee

Siis meinaaat että kielletään nastat ettei tiet kulu, ja sitten poistetaan jää mekaanisesti auralla?

Hienoa.

 

[AvatarX]

Miksi näin? Itse kitkailijana lopettaisin sen täysin. Rekat menkööt tässä teoreettisessa suolattomassa maailmassa ojaan, se ei kiinnosta. Mielestäni se loska ja suolapaska mitä motarilla lentää on paljon vaarallisempaa kuin muutaman sentin lumikerros. Kuopiossa ainakin käynyt niin että aamulla voi posottaa menemään huoletta lumella, sitten päivällä suola-autojen jälkeen on vittumaista ajaa siinä loska-kura-suola-sopassa kun ei näekään mitään kiitos suolan.

Lumesta ja jäästä tulee kyllä tarpeeksi karhea kun aura siitä vetää yli.

Se on aina yhtä juhlaa kun on tarpeeksi pakkasta, että eivät voi suolata, tiet pysyvät hyvässä kunnossa ja pitoa on ihan tarpeeksi. Usein kun on pikkupakkasta tiet menevät todella huonoon kuntoon suolaamisesta(kun eivät viitsi aurata), ja se on melkein aina täysin turhaa. Rekat pääsevät kyllä eteenpäin ilman suolaa.

 

[HengaHox]

Siis meinaaat että kielletään nastat ettei tiet kulu, ja sitten poistetaan jää mekaanisesti auralla?

Sitähän tehdään nytkin, se tuskin tulee muuttumaan. Lumi pitää poistaa mekaanisesti, harvassa autossa on +50cm maavaraa

 

[Poppamies]

Siis meinaaat että kielletään nastat ettei tiet kulu, ja sitten poistetaan jää mekaanisesti auralla?

Hienoa.

Sinä meinaat että nastat korvaa aurat?

Hienoa.

 

[Tonnin Seteli]

Ja onhan sekin vitun tyhmää, pitää asfalttiukkoja tuolla tienpäällä kerran 10 vuodessa, vs. kerran 15 vuodessa. 1/3 porukasta voisi tehdä jotain järkevämpää elämällään ja vaikka tehdä vientiteollisuudessa jotain, mikä tuo veroeuroja vs. kuluttaa niitä.

Tai toisella tapaa asiaa lähestyen korjaamistarpeen vähentyminen mahdollistaisi samalla työpanoksella lisärakentamista, mikä parantaisi koko yhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Tai siis nykyisestä lähtökohdasta ensin voitaisiin korjata tarpeeksi paljon ja tarpeeksi laadukkaasti, jotta tiet eivät olisi kuin venäjällä. Siis jos oletetaan että 10 vuotta ja 15 vuotta on jotenkin realistinen luku eikä pelkkä Stetson-Harrison.

 

[Pakana]

Sitähän tehdään nytkin, se tuskin tulee muuttumaan. Lumi pitää poistaa mekaanisesti, harvassa autossa on +50cm maavaraa

Aurat poistavat lumen ja loskan, ei niillä jäätä poisteta. Lumi muuttuu jääksi kun siitä ajetaan yli, ja jos 100% autoista on nastattomin renkain se kiillottaa pinnan todella liukkaaksi jääksi.

Tuon kyllä voi poistaa auralla, mutta samalla kyllä lähtee asfalttiakin.

 

[Pakana]

Sinä meinaat että nastat korvaa aurat?

Hienoa.

Nastat korvaa suolaa.

 

[Tonnin Seteli]

Aurat poistavat lumen ja loskan, ei niillä jäätä poisteta. Lumi muuttuu jääksi kun siitä ajetaan yli, ja jos 100% autoista on nastattomin renkain se kiillottaa pinnan todella liukkaaksi jääksi.

Tuon kyllä voi poistaa auralla, mutta samalla kyllä lähtee asfalttiakin.

Joo, polanteen mekaaninen poisto on eri asia kuin tavallinen auraus. Sitäkin hankaloittaa/estää, että kustannussäästöjen takia kaivonkannet on asennettu pitkin vittua joko alunperin tai asettuneet väärin huolimattomassa korjailussa. Tietysti vain paikoin ja enin osa päällysteestä on väylillä joissa ei ole ajoradan osalla mitään kansia.

 

[NotaR]

Itseasiassa eteläsuomessa on useimmin tilanteita jossa nastarenkaalla saavuttaisi merkittävää etua suhteessa kitkarenkaaseen. Mitä pohjoisemmas ja talvisempiin olosuhteisiin mennään, niin sitä pienemmiksi erot käyvät.

Tosin käytännössä nuo erot ei ole niin yksiselitteisiä,ja myös autojen reagointi erityyppisiin renkaisiin vaihtelee. Lisäksi jotkut autot ovat luonnostaan alttiita jollekin tietylle epätoivotulle ominaisuudelle, johon nastarengas (tai kitkarengas) tuo suhteessa merkittävän parannuksen.

Tiet kyllä kuluvat, mutta kyllähän autoilijat sen rahallisesti kompensoivat reilusti.

Kehäteillä ja niiden sisäpuolella tulee jään vuoksi suolaus todella rivakasti ainakin bussireiteille, jottei julkinen liikenne pahasti hyydy. Ja jos sataa lunta niin mitäs niillä nastoilla sitten...

 

[Tonnin Seteli]

Kehäteillä ja niiden sisäpuolella tulee jään vuoksi suolaus todella rivakasti ainakin bussireiteille, jottei julkinen liikenne pahasti hyydy. Ja jos sataa lunta niin mitäs niillä nastoilla sitten...

Näin on. Tässä onkin tärkeää erottaa käsitteenä maan eteläinen osa ja kehäteiden sisäpuolinen matopurkki. Jos verrataan etelää ja pohjoista, voidaan sanoa että etelässä nastarenkaille on enemmän töitä.

 

[qtba]

Siis jos oletetaan että 10 vuotta ja 15 vuotta on jotenkin realistinen luku eikä pelkkä Stetson-Harrison.

TM:n artikkelista tuo oli revitty, ja perustui ainakin johonkin laskennalliseen ja mitattuun kulumaan. Oma mutu olisi kyllä ollut paljon suurempi: ainakin tossa Pirkkalan kohdilla kulkevaa läntistä ohikulkutietä pinnoitettiin parina edellisvuotena uudestaan, mutta tuntuu, että jo nyt siellä paikoin ihan näkyvää uraa ja vähintäänkin huomattavaa karhenemaa (eli bitumit syöty pinnasta) tarjolla.

 

[HengaHox]

Aurat poistavat lumen ja loskan, ei niillä jäätä poisteta. Lumi muuttuu jääksi kun siitä ajetaan yli, ja jos 100% autoista on nastattomin renkain se kiillottaa pinnan todella liukkaaksi jääksi.

Tuon kyllä voi poistaa auralla, mutta samalla kyllä lähtee asfalttiakin.

En sanonut ikinä että poistaa jäätä, se on omaa mielikuvitustasi.

Lumesta ja jäästä tulee kyllä tarpeeksi karhea kun aura siitä vetää yli.

 

[Pakana]

Aura ei karhenna jäätä paskaakaan. Tämä tulee esiin hyvin esim terminaalialueiden teillä yms, jossa ajetaan käytännössä vain nastattomilla renkailla. Ne joudutaan lopulta hiekottamaan kun pinta käy niin liukkaaksi että tasaisella suoralla tiellä ei rekat enää kulje.

Kyllä maailmassa on lumisia alueita jossa ei nastarenkaita käytetä, esim pohjoisamerikassa. Siellä on kaikki yhtään vilkkaammin liikennöidyt tiet suolattava jäättömäksi. Ja tuo on tehtävä niin kauan kun tuota jään kiillottumista tapahtuu, eli johonkin -15...-20°C lukemiin asti. Tuon alapuolella ei enää uutta jäätä muodostu kun satava lumi poistuu ilmavirran mukana tieltä, ja harvemmin liikennöidyllä tiellä pysyy riittävän tahmeana.

Tuo metodi ei ole kansantalouden kannalta edullisempaa, itse suolaaminen on kallista, suola ei edelleenkään ole ongelmatonta, jonka lisäksi autojen kustannukset kasvavat merkittävästi, jolla on vieläkin suurempi merkitys maassa joka ei juurikaan valmista itse autoja.

 

[jerker66]

TM:n artikkelista tuo oli revitty, ja perustui ainakin johonkin laskennalliseen ja mitattuun kulumaan. Oma mutu olisi kyllä ollut paljon suurempi: ainakin tossa Pirkkalan kohdilla kulkevaa läntistä ohikulkutietä pinnoitettiin parina edellisvuotena uudestaan, mutta tuntuu, että jo nyt siellä paikoin ihan näkyvää uraa ja vähintäänkin huomattavaa karhenemaa (eli bitumit syöty pinnasta) tarjolla.

Se asfaltti mitä nykyään laitetaan on aika eri tavaraa kuin kunnollinen kerros joskus parikymmentä vuotta sitten ja aiemmin.
Siihen sekoitellaan kaikenlaista täyteainetta että bitumia on mahdollisimman vähän. Halvalla ei saa hyvää.

 

[IFLT_ITG]

Niin valitettavasti täytyy yhdessä autossa vähintään olla nastat että täällä voi kaikki perheen kuskit päästää rattiin.

Noniin, nyt on sitten räntäsateessa laitettu ne uudet piikkipyörät alle. Äsh, kyllä oikein harmittaa pyörittää noita tuolla sulilla teillä. Sähköauto kun on niin pitänee ottaa kiihdytysten ja regenin kanssa rauhallisia liikkeitä - aika rapina tuntuu käyvän asfaltissa.
Meluakin selkeästi tuli lisää. Kitka olisi varmaan hiljaisempi kuin kesäpyörä.
Täytyy varmaan palata tähän sitten kun on tiet peilijäässä täällä.

 

[jucciz76]

Jos ei pitäisi hevostraileria vetää, niin kitkarenkailla mentäisiin.
Mutta koska pitää, niin pakkohan se on nastat olla.

 

[qtba]

Se asfaltti mitä nykyään laitetaan on aika eri tavaraa kuin kunnollinen kerros joskus parikymmentä vuotta sitten ja aiemmin.
Siihen sekoitellaan kaikenlaista täyteainetta että bitumia on mahdollisimman vähän. Halvalla ei saa hyvää.

Tätä kuulee aina silloin tällöin, mutta onko tästä jotain faktaa?

Edit. Tuli mieleen rantatunnelin heinäkuun urakasta tämä tiedote. Tunnelin pintahan piti uusia 7 vuoden käytön jälkeen.

Rantatunnelin ylin päällystekerros on noin 40 millimetriä paksu, ja käytetty kiviaines 16 millimetrin maksimiraekokoa. Kun päällystekerros on kulunut uran pohjalta yhden kiven paksuiseksi, se alkaa viimeistään silloin purkautua.

 

[Tonnin Seteli]

Tätä kuulee aina silloin tällöin, mutta onko tästä jotain faktaa?

En ole siantuntia, mutta nykyään päällysteen sekaan tulee murskattua vanhaa pintaa.

Kierrätysasfaltti on monella tavalla kestävä ratkaisu - Väylävirasto

vayla.fi

Tämän jopa tuolla kehupuheessa myönnetään aiheuttaneen ongelmia, mutta nykyään niitä ei kuulemma ole. Uskoo kuka haluaa. Jos korvike täyttää samat vaatimukset, sehän ei vielä tarkoita että se olisi sama asia. Samaan tapaan kuin kaikki hyväksytysti määräaikaiskatsastetut autot eivät ole samassa kunnossa.

Uskallan myös olettaa, että jos "tekniikkaa on Suomessakin käytetty jo 90-luvulla" se ei ole ollut 20 vuotta sitten läheskään yhtä valtavirtaa kuin tänään.

En myöskään yritä esittää että kierrätyspäällyste olisi itsessään huono juttu, arvelen peräti päinvastaista. Voin kuitenkin helposti nähdä miten se yhdistetään kaikkiin muihin mahdollisiin kustannussäästöihin jotta urakasta saadaan katetta.

 

[qtba]

En ole siantuntia, mutta nykyään päällysteen sekaan tulee murskattua vanhaa pintaa.

Kierrätysasfaltti on monella tavalla kestävä ratkaisu - Väylävirasto

vayla.fi

Tämän jopa tuolla kehupuheessa myönnetään aiheuttaneen ongelmia, mutta nykyään niitä ei kuulemma ole. Uskoo kuka haluaa. Jos korvike täyttää samat vaatimukset, sehän ei vielä tarkoita että se olisi sama asia. Samaan tapaan kuin kaikki hyväksytysti määräaikaiskatsastetut autot eivät ole samassa kunnossa.

Uskallan myös olettaa, että jos "tekniikkaa on Suomessakin käytetty jo 90-luvulla" se ei ole ollut 20 vuotta sitten läheskään yhtä valtavirtaa kuin tänään.

En myöskään yritä esittää että kierrätyspäällyste olisi itsessään huono juttu, arvelen peräti päinvastaista. Voin kuitenkin helposti nähdä miten se yhdistetään kaikkiin muihin mahdollisiin kustannussäästöihin jotta urakasta saadaan katetta.

Ilmeisesti joo, ainakin kun vanhan päälle tehdään uutta. Tuolla tunnelissa kyse oli ihan uudesta päällysteestä, eikä uusikaan ole tehty remix:llä.

Rantatunnelin uloimmat ajokaistat päällystetään kuun vaihteessa | Pirkanmaan ELY-keskus

Tampereen Rantatunnelissa tehdään heinä-elokuun vaihteessa päällystystöitä. Suurten liikennemäärien urauttamat Rantatunnelin uloimmat ajokaistat päällystetään silloin yhden viikon aikana. Yöllä tehtävien töiden ajaksi yleinen liikenne ohjataan kiertotielle.

www.sttinfo.fi

Ajokaistat jyrsitään ja päällystetään sen jälkeen uudesta massasta tehtävällä päällystelaatalla. Uusiopäällystemenetelmää ei voi tunnelissa käyttää.

 

[pulatunnus]

Tarkoitan että kitkoilla pärjää, joissain tilanteissa paremmin kuin mitä nastoilla. Ja jos ei auto pysy tiellä siitä huolimatta niin kortti pois

Kitkojen sanotaan olevan parempi mm lumella, ja tietyillä keleillä ajo-ominaisuudet parempia.
Jos mennään turvallisuus edellä, niin ajo-ominaisuudet on tärkeitä. Turvallisuus edellä kitka nasta jutussa suuret erot tuppaa tulemaan liukkailla, liukkaalla jäällä. Ei sitä rattitaidoilla voi korvata, jos ei jää kotiin, jos kuitekin lähtee liikenteeseen, niin sitten tehdä se mitä voi, laskea nopeutta lisää.

Rattitaitoihin etelässä ainakaan kukaan usko, ehkä niitä taitoja voi sitten alkaa pohtimaan kun edes turvavälit olisi edes jotenkin siedettävät.

Kitkojen kanssa myös se ongelma että etelässä pitäs olla kolme sarjaa, kesärenkaat, jotkut välirenkaat tyyliin keskieuroopan seka renkaat ja sitten pohjoiset talvikitkat.


Ja sekaannusten välttämiseksi, niin vähän kärjistäen väite, hyvät oikea-aikaiset kitka pesee mennen tulle, sen huonoimman puolikkaan liikenteessä olevista nastoista.

Edelläolevalle jatkoa, tilanne missä tuo huonompi puolikas vaihdettaisiin huonoihin kitkoihin vaatisi jo aikapaljon sulattelua.

Miksi näin? Itse kitkailijana lopettaisin sen täysin. Rekat menkööt tässä teoreettisessa suolattomassa maailmassa ojaan, se ei kiinnosta. Mielestäni se loska ja suolapaska mitä motarilla lentää on paljon vaarallisempaa kuin muutaman sentin lumikerros. Kuopiossa ainakin käynyt niin että aamulla voi posottaa menemään huoletta lumella, sitten päivällä suola-autojen jälkeen on vittumaista ajaa siinä loska-kura-suola-sopassa kun ei näekään mitään kiitos suolan.

Loskassa on ehdottomasti vaaransa, ottamatta kantaa Kuopin alueeseen, niin yleistäen suolaus on tavallaan seuraus kelistä/säästä, ennusteet ei aina mene kohdallaan, joten ajoitusvirheitäkin voi tulla. Mutta yleistäen siis iso etu liukkauden torjunnassa.

Lumesta ja jäästä tulee kyllä tarpeeksi karhea kun aura siitä vetää yli.

Vai onko päinvastoin ? "Liukastaa".
Siis nyt puhutaan maantieden auraamisesta, en väitä etteikö jossain lentokentällä olisi joten tekniikoita karhennukseen.


Suolaa ei harrasteta taajamissa samaan tyyliin, siellä hiekkaa/sen tapaista, ehkä jotain seassa. Nastat ei poista liukkaudentorjunnan tarvetta.

TM:n artikkelista tuo oli revitty, ja perustui ainakin johonkin laskennalliseen ja mitattuun kulumaan. Oma mutu olisi kyllä ollut paljon suurempi: ainakin tossa Pirkkalan kohdilla kulkevaa läntistä ohikulkutietä pinnoitettiin parina edellisvuotena uudestaan, mutta tuntuu, että jo nyt siellä paikoin ihan näkyvää uraa ja vähintäänkin huomattavaa karhenemaa (eli bitumit syöty pinnasta) tarjolla.

Nastojen kulumavaikutuksesta on vaihtelevaa arviota, mutta siinä kai samaa linjaa että kuluttaa enemmän kuin nastattomat.
Nastattomatkin kuluttaa teitä, ja iso vaikutus säällä, nopeudella, jos talvikausia on vaihteleva, lämmintä, vettä ja korkeat nopeudet, ja väliin pakkasta, niin se on rankkaa teille.

Jossain näkee kapeita uria, niin se on ihan paikallisten kuskien aiheuttamaa ja kun se vettäkeräävä ura syntynyt niin se on menoa (uran kasvu kiihtyy). Jossain näkee myös raskaanliikenteen uria.

Joidenkin artikkelien mukaan nastarenkaiden välillä on isoja tienkulutuseroja, ja joidenkin väitteiden mukaan vanhat liukkaat nastat voivat syödä asfalttia tehokkaasti.
Jos väitteet pitää paikansa niin miten ne ongelmalliset saataisiin vaihtuun.

Toinen se että ajoneuvoja, käyttö ja kuskieroja, turvallisuuden kannalta osassa ajoneuvoja syytä olla turvalliset, mahdollisimman vähän yllättävät reknkaat. Tietyt ajoneuvot, ajetaan ehkä vähän, useita kuskeja. ajetaan säästä riippumatta.
Ajoneuvot jotka pärjää kitkoilla, kuljettaja(t) tuntee auton, ajetaan kelin mukaan, niin haitat pienempi. Teidenkulutusen kannalta taasen nastattomuutta niille jotka ajaa paljon ja pitävät rengaistaa huolto, vaihdot ajoitettu hyvin.

Ne jotka ajaa vähän, hijaa, joilla renkaita ei uusit jokavuosi, niin tietä kuluttava juttu ei se juttu, vaan turvallisuus tuolla profiililla.

 

[HengaHox]

Kitkojen sanotaan olevan parempi mm lumella, ja tietyillä keleillä ajo-ominaisuudet parempia.
Jos mennään turvallisuus edellä, niin ajo-ominaisuudet on tärkeitä. Turvallisuus edellä kitka nasta jutussa suuret erot tuppaa tulemaan liukkailla, liukkaalla jäällä. Ei sitä rattitaidoilla voi korvata, jos ei jää kotiin, jos kuitekin lähtee liikenteeseen, niin sitten tehdä se mitä voi, laskea nopeutta lisää.

Rattitaitoihin etelässä ainakaan kukaan usko, ehkä niitä taitoja voi sitten alkaa pohtimaan kun edes turvavälit olisi edes jotenkin siedettävät.

Kitkojen kanssa myös se ongelma että etelässä pitäs olla kolme sarjaa, kesärenkaat, jotkut välirenkaat tyyliin keskieuroopan seka renkaat ja sitten pohjoiset talvikitkat.


Ja sekaannusten välttämiseksi, niin vähän kärjistäen väite, hyvät oikea-aikaiset kitka pesee mennen tulle, sen huonoimman puolikkaan liikenteessä olevista nastoista.

Edelläolevalle jatkoa, tilanne missä tuo huonompi puolikas vaihdettaisiin huonoihin kitkoihin vaatisi jo aikapaljon sulattelua.


Loskassa on ehdottomasti vaaransa, ottamatta kantaa Kuopin alueeseen, niin yleistäen suolaus on tavallaan seuraus kelistä/säästä, ennusteet ei aina mene kohdallaan, joten ajoitusvirheitäkin voi tulla. Mutta yleistäen siis iso etu liukkauden torjunnassa.

Vai onko päinvastoin ? "Liukastaa".
Siis nyt puhutaan maantieden auraamisesta, en väitä etteikö jossain lentokentällä olisi joten tekniikoita karhennukseen.


Suolaa ei harrasteta taajamissa samaan tyyliin, siellä hiekkaa/sen tapaista, ehkä jotain seassa. Nastat ei poista liukkaudentorjunnan tarvetta.


Nastojen kulumavaikutuksesta on vaihtelevaa arviota, mutta siinä kai samaa linjaa että kuluttaa enemmän kuin nastattomat.
Nastattomatkin kuluttaa teitä, ja iso vaikutus säällä, nopeudella, jos talvikausia on vaihteleva, lämmintä, vettä ja korkeat nopeudet, ja väliin pakkasta, niin se on rankkaa teille.

Jossain näkee kapeita uria, niin se on ihan paikallisten kuskien aiheuttamaa ja kun se vettäkeräävä ura syntynyt niin se on menoa (uran kasvu kiihtyy). Jossain näkee myös raskaanliikenteen uria.

Joidenkin artikkelien mukaan nastarenkaiden välillä on isoja tienkulutuseroja, ja joidenkin väitteiden mukaan vanhat liukkaat nastat voivat syödä asfalttia tehokkaasti.
Jos väitteet pitää paikansa niin miten ne ongelmalliset saataisiin vaihtuun.

Toinen se että ajoneuvoja, käyttö ja kuskieroja, turvallisuuden kannalta osassa ajoneuvoja syytä olla turvalliset, mahdollisimman vähän yllättävät reknkaat. Tietyt ajoneuvot, ajetaan ehkä vähän, useita kuskeja. ajetaan säästä riippumatta.
Ajoneuvot jotka pärjää kitkoilla, kuljettaja(t) tuntee auton, ajetaan kelin mukaan, niin haitat pienempi. Teidenkulutusen kannalta taasen nastattomuutta niille jotka ajaa paljon ja pitävät rengaistaa huolto, vaihdot ajoitettu hyvin.

Ne jotka ajaa vähän, hijaa, joilla renkaita ei uusit jokavuosi, niin tietä kuluttava juttu ei se juttu, vaan turvallisuus tuolla profiililla.

Kyllä ne nastat vaan kuluttaa paljon enemmän. Lähimaantiellä laitettiin uusi asvaltti yhteen pätkään juuri ensimmäisten pakkasten alla. Ajourat olivat parin viikon jälkeen selvästi näkyvissä. Kesällä kun laitetaan uutta asvalttia, ei moista näy kuukausiin vaikka ajonopeudet ja määrät ovat isommat.

 

[Pakana]

Kyllä ne nastat vaan kuluttaa paljon enemmän. Lähimaantiellä laitettiin uusi asvaltti yhteen pätkään juuri ensimmäisten pakkasten alla. Ajourat olivat parin viikon jälkeen selvästi näkyvissä. Kesällä kun laitetaan uutta asvalttia, ei moista näy kuukausiin vaikka ajonopeudet ja määrät ovat isommat.

Tuossa kyllä voi tapahtua jotain tamppautumisilmiötäkin kesän aikana, jolloin se asettunut asfaltti kestää paremmin myös nastoja.

Ei kai se nyt kuitenkaan kenellekään ole yllätys että nastat kuluttavat tienpintaa?

 

[HengaHox]

Ei kai se nyt kuitenkaan kenellekään ole yllätys että nastat kuluttavat tienpintaa?

Ei pitäisi olla

 

[pulatunnus]

Kyllä ne nastat vaan kuluttaa paljon enemmän. Lähimaantiellä laitettiin uusi asvaltti yhteen pätkään juuri ensimmäisten pakkasten alla. Ajourat olivat parin viikon jälkeen selvästi näkyvissä. Kesällä kun laitetaan uutta asvalttia, ei moista näy kuukausiin vaikka ajonopeudet ja määrät ovat isommat.

Säät tainnut olla sinun verokki kesäkohteessa eri. Jos jo uria tuli, niin vaikuttaa jo vähän siltä että ajettu urissa ja materiaali juttujakin.

Tosin, havainnut myös nopeaa urautumista,
Mutta en yllätty jos uusi pakkasten alla levitetty asfaltti olisi alkuun vähän kulutukselle alttiimpi. Jopa etelen vilkkailla pätkillä kesällä havaittavissa sellaista urautumista että sateen tultua urat erottuu vesikerroksenä. Onko sitten enemmän urapaikkauksten, vai koko leveyden ongelma. En tiedä.

Tosin, en ylläty jos kesäkuumalla jossain pätkällä tuli uraa nopeammin, jos vilkasta ja kuskit ajelee "urissa". En nyt tarkoita niitä paikkoja joissa samalla viikolla jo urat.

 

[HengaHox]

Säät tainnut olla sinun verokki kesäkohteessa eri. Jos jo uria tuli, niin vaikuttaa jo vähän siltä että ajettu urissa ja materiaali juttujakin.

Tosin, havainnut myös nopeaa urautumista,
Mutta en yllätty jos uusi pakkasten alla levitetty asfaltti olisi alkuun vähän kulutukselle alttiimpi. Jopa etelen vilkkailla pätkillä kesällä havaittavissa sellaista urautumista että sateen tultua urat erottuu vesikerroksenä. Onko sitten enemmän urapaikkauksten, vai koko leveyden ongelma. En tiedä.

Tosin, en ylläty jos kesäkuumalla jossain pätkällä tuli uraa nopeammin, jos vilkasta ja kuskit ajelee "urissa". En nyt tarkoita niitä paikkoja joissa samalla viikolla jo urat.

Kuulostaa että ymmärsit päinvastoin. Kesällä ei uria kuukausiin, nastojen aikaan parissa viikossa

 

[qtba]

Tosin, en ylläty jos kesäkuumalla jossain pätkällä tuli uraa nopeammin, jos vilkasta ja kuskit ajelee "urissa". En nyt tarkoita niitä paikkoja joissa samalla viikolla jo urat.

Jos näin olisi, niin eteläinen eurooppa olisi myös uria täynnä. Vaan ei ole ja vanhakin asfaltti on täyttä samettia verrattuna täkäläiseen näkkileipään.

 

[weetabix]

Eri materiaali. Eteläisessä Euroopassa käytetään pääsääntöisesti betonia. Noissa pienemmissä teissä esim. Ranskassa käytetään kyllä asvalttiakin ja niihin tulee samanlaisia railoja, reikiä, monttuja ja epätasaisuuksia kuin täälläkin. Urautumista ei tunnu niin paljon tulevan, mutta noilla ei aja raskas liikenne juuri ollenkaan ja pakkaselle keli ei laske kuin yksittäisenä poikkeuksena.

Ei omakotitaloalueilla asvaltti tunnu täällä urautuvan vaikka liikennettä varmasti riittää riippumatta kelistä/ajankohdasta ja nastat ovat yhtä lailla käytössä. Veikkaisin raskaan liikenteen ja tietty ihan automäärien olevan aika merkitsevässä roolissa kuinka paljon tie kuluu. Kevyen liikenteen väylä ei uraudu, mutta kyllä sielläkin se asvaltti silti halkeilee suuntaan jos toiseenkin eivätkä montut ole mitenkään tavattomia.

 

[Proscribo]

Ei omakotitaloalueilla asvaltti tunnu täällä urautuvan vaikka liikennettä varmasti riittää riippumatta kelistä/ajankohdasta ja nastat ovat yhtä lailla käytössä.

Renkaan pyörimisnopeus saattaa sitten hiukan vaikuttaa siihen, millä voimalla se nasta tiehen iskeytyy. Enkä kyllä allekirjoittaisi liikennemäärien olevan lähellekään samaa luokkaa kuin isommilla väylillä.

 

[qtba]

Eri materiaali. Eteläisessä Euroopassa käytetään pääsääntöisesti betonia. Noissa pienemmissä teissä esim. Ranskassa käytetään kyllä asvalttiakin ja niihin tulee samanlaisia railoja, reikiä, monttuja ja epätasaisuuksia kuin täälläkin. Urautumista ei tunnu niin paljon tulevan, mutta noilla ei aja raskas liikenne juuri ollenkaan ja pakkaselle keli ei laske kuin yksittäisenä poikkeuksena.

Omat kokemukset enimmäkseen Espanjasta ja Kreikasta. Jälkimmäisessä näkee betonia, joskin myös paljon asfalttia, mutta Espanjassa en omien muistikuvien perusteella ole kyllä betonilla ajellut - ainakaan isoja teitä. Reikää ja painaumaa ym on sielläkin, mutta karhenemaa/kulutusuraa ei läheskään samalla tavalla.

Veikkaisin raskaan liikenteen ja tietty ihan automäärien olevan aika merkitsevässä roolissa kuinka paljon tie kuluu.

Ei tarvi veikata, jos lukee esim. tuon TM:n artikkelin. Raskaan liikenteen osuus urautumisessa on vilkkailla teillä (esim. moottoritiet ja seudullisesti vilkkaat taajamaväylät) pieni. Raskas liikenne aiheuttaa kyllä painaumaa, mutta sen merkitys korostuu vähemmän liikennöidyillä teillä. Vilkkailla teillä nastat on suurin syypää.

Edit. Menee kyllä vähän offtopic:ksi jo. Mutta jos tuon TM:n artikkelin tosiaan lukaisee, niin