Mielestäni oikeasti missään ei ole sellaista keliä missä ei pärjäisi kitkoilla. Joo jäällä on kivempi ajaa nastoilla, mutta onnistuu kunnon kitkoillakin. Jos ei pysy auto tiellä kitkoilla niin voisi viedä kortin takaisin trafille.
Öö, siis jos tuossa tarkoitat että kikoilla vaikeampi pysyä tiellä, niin eihän silloin kukaan turvallisuus, liikenteessä ajotaitoinen valitse sellaisia renkaita. Vaikka uskoisi tiellä pysyvän.
Tarkoitan että kitkoilla pärjää, joissain tilanteissa paremmin kuin mitä nastoilla. Ja jos ei auto pysy tiellä siitä huolimatta niin kortti pois
Julkisilla teillä juu näin. Sitten yksityisteillä saattaa tulla jonkin kerran talvessa (kun tien runko on umpijäässä pakkasten jälkeen+ vino muutenkin joka suuntaan) tilanne, että ei +- vesikelillä pysy kävellenkään pystyssä ilman icebuggeja. Ja tuossa sitten yrittää rinnetontilta ajaa alas kitkoilla liukumatta ojaan. Niin valitettavasti täytyy yhdessä autossa vähintään olla nastat että täällä voi kaikki perheen kuskit päästää rattiin. Ja kyllä on vitt* tunne, kun auto menee kitkoilla 4-pyöräluisussa 20 kmh vauhdissa suoralla (kaltevalla) vesijäätiellä ojan suuntaan eikä uskalla koskea mihinkään polkimeen. Koittaa tähdätä lähimpään penkan reunaan jos sinne sattuisi pääsemään. Ja siis keli on tällöin sellainen, että ABS ei tee mitään, jarrumatka käytännössä ääretön jos vauhti yli 30.
Epäilemättä ero kaventuu, mutta kriittisempi voisi ajatella että tuossa on kuvaajaa sovitettu aika luovasti ja muutenkin käytetty vähintäänkin paskaa mitta-asteikkoa eli "TM-pisteet". Toisin sanoen kuvaajan arvo on sama kuin TM-lehden mielipide jonka mukaan se nyt vaan on ristusnotta näin, kuulikko.Parhaiden kitkojen kehityksen trendi TM:n testin arvosanassa on kolmelta viime vuodelta todella huima. 8-9 vuoden trendikin kova.
Se tienkulutustesti on periaatteessa hyvin ongelmallinen, eli siinä ajetaan graniitilla, mistä normaali pikitie on hyvin kaukana, eli kulutustesti ei kerro bitumipohjaisen asfalttitien kulutuksesta paljoakaan. Lisäksi renkaan nastamäärää ei enää rajoiteta, eli sitä ei suinkaan kiristetty, aiemmin nastojen määrä oli määrällisesti rajoitettu. Nykyään nastoja saa olla kuinka paljon hyvänsä, kunhan tuo graniitilla ajettu testi on ok. Käytännössä nastojen määrää rajoittaa enemmänkin käytännön ongelmat (pito esim. sulalla asfaltilla ja valmistustekniset asiat) kuin tien kulumista mittaava testi.
Kerran tullut tuollainen tie vastaan, olin sen verran aikaisin liikkeellä ettei oltu hiekoitettu, hitaasti täytyi ajaa toki. Myöhemmin ajoin samaa tietä niin oli hiekoitettu, ei tarvinnnut poiketa rajoituksesta enää siinä tilanteessa.
Mielummin säästäisin vaikka huolloista kuin renkaista tai jarruista.Millainen se paku on, paljonko ajat ja missä ajat? Ts. vetääkö takaa vai edestä ja eikö ole pelkoa liikkeellelähtö-/etenemisvaikeuksista halvimmilla kumeilla?
Epäilen vähän, ettei mitään halpamerkkiä voi kutsua hyväksi. Ylipäätään tällainen marginaalituote (pakettiauton kitkarengas pohjoismaihin...) ei varmaan saa osakseen juuri minkäänlaista tuotekehitystä, ja pidon sijaan on saatettu maksimoida kulutuskestävyyttä (ammattiliikenne).
Yhden rengaskauppiaan otannasta katsottuna halvimmat Cordiantit saisi toki 82 euron rengashintaan ja laatumerkeistä halvin olisi Bridgestonen C-renkaat hintaan 160 euroa rengas. (Michelinin testeissä menestyneet henkilöautorenkaat vain vitosen enemmän - ottaisin ne, jos laatua ostaisin eikä kantavuusluokalla olisi väliä.) Että onhan tuota hintaeroa ihan reippaasti, en mene kiistämään.
Rengaskontti
www.rengaskontti.fi
Itseasiassa eteläsuomessa on useimmin tilanteita jossa nastarenkaalla saavuttaisi merkittävää etua suhteessa kitkarenkaaseen. Mitä pohjoisemmas ja talvisempiin olosuhteisiin mennään, niin sitä pienemmiksi erot käyvät.
Kokonaisvaikutus on kuitenkin huomattavasti suurempi, kuin se, että tietä tarvii pinnoittaa useammin ja siihen menee suoria kuluja 200miljoonaa euroa vuodessa. Ja onhan sekin vitun tyhmää, pitää asfalttiukkoja tuolla tienpäällä kerran 10 vuodessa, vs. kerran 15 vuodessa. 1/3 porukasta voisi tehdä jotain järkevämpää elämällään ja vaikka tehdä vientiteollisuudessa jotain, mikä tuo veroeuroja vs. kuluttaa niitä.
Tasapainoiluahan tuo on kulujen kesken. Eihän se lakiteknisesti olisi vaikea kieltää uusien nastarenkaiden myyntiä, jolloin 10 vuoden päästä ei enää paljoa nastarenkaita olisi liikenteessä, mutta vastavuoroisesti tuo lisäisi suolauksen määrää, joka sekään ei ole halpaa tai ympäristölle ongelmatonta, eikä varsinkaan auton omistajan kannalta edullista. Myös oletettavasti jonkunverran loukkaantumisista johtuvia kuluja tulee lisää, jonka vastapainona ainakin isojen teiden vaikutuspiirissä asuvien pölykuormitus vähenee. Kaupunkialueella jouduttaisiin lisäämään hiekoitusta, joka tuskin pölyn määrää ainakaan vähentäisi.
Miksi näin? Itse kitkailijana lopettaisin sen täysin. Rekat menkööt tässä teoreettisessa suolattomassa maailmassa ojaan, se ei kiinnosta. Mielestäni se loska ja suolapaska mitä motarilla lentää on paljon vaarallisempaa kuin muutaman sentin lumikerros. Kuopiossa ainakin käynyt niin että aamulla voi posottaa menemään huoletta lumella, sitten päivällä suola-autojen jälkeen on vittumaista ajaa siinä loska-kura-suola-sopassa kun ei näekään mitään kiitos suolan.
Jos ei ole nastoja kenelläkään, niin se jää tai tiivistynyt lumi on pakko poistaa, koska se kiillottuu ihan mahdottomaksi.
Kyllä ne aurat siinä silti ajelee
Siis meinaaat että kielletään nastat ettei tiet kulu, ja sitten poistetaan jää mekaanisesti auralla?
Se on aina yhtä juhlaa kun on tarpeeksi pakkasta, että eivät voi suolata, tiet pysyvät hyvässä kunnossa ja pitoa on ihan tarpeeksi. Usein kun on pikkupakkasta tiet menevät todella huonoon kuntoon suolaamisesta(kun eivät viitsi aurata), ja se on melkein aina täysin turhaa. Rekat pääsevät kyllä eteenpäin ilman suolaa.
Sitähän tehdään nytkin, se tuskin tulee muuttumaan. Lumi pitää poistaa mekaanisesti, harvassa autossa on +50cm maavaraaSiis meinaaat että kielletään nastat ettei tiet kulu, ja sitten poistetaan jää mekaanisesti auralla?
Sinä meinaat että nastat korvaa aurat?Siis meinaaat että kielletään nastat ettei tiet kulu, ja sitten poistetaan jää mekaanisesti auralla?
Hienoa.
Tai toisella tapaa asiaa lähestyen korjaamistarpeen vähentyminen mahdollistaisi samalla työpanoksella lisärakentamista, mikä parantaisi koko yhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Tai siis nykyisestä lähtökohdasta ensin voitaisiin korjata tarpeeksi paljon ja tarpeeksi laadukkaasti, jotta tiet eivät olisi kuin venäjällä. Siis jos oletetaan että 10 vuotta ja 15 vuotta on jotenkin realistinen luku eikä pelkkä Stetson-Harrison.
Aurat poistavat lumen ja loskan, ei niillä jäätä poisteta. Lumi muuttuu jääksi kun siitä ajetaan yli, ja jos 100% autoista on nastattomin renkain se kiillottaa pinnan todella liukkaaksi jääksi.Sitähän tehdään nytkin, se tuskin tulee muuttumaan. Lumi pitää poistaa mekaanisesti, harvassa autossa on +50cm maavaraa
Nastat korvaa suolaa.Sinä meinaat että nastat korvaa aurat?
Hienoa.
Joo, polanteen mekaaninen poisto on eri asia kuin tavallinen auraus. Sitäkin hankaloittaa/estää, että kustannussäästöjen takia kaivonkannet on asennettu pitkin vittua joko alunperin tai asettuneet väärin huolimattomassa korjailussa. Tietysti vain paikoin ja enin osa päällysteestä on väylillä joissa ei ole ajoradan osalla mitään kansia.
Kehäteillä ja niiden sisäpuolella tulee jään vuoksi suolaus todella rivakasti ainakin bussireiteille, jottei julkinen liikenne pahasti hyydy. Ja jos sataa lunta niin mitäs niillä nastoilla sitten...
Näin on. Tässä onkin tärkeää erottaa käsitteenä maan eteläinen osa ja kehäteiden sisäpuolinen matopurkki. Jos verrataan etelää ja pohjoista, voidaan sanoa että etelässä nastarenkaille on enemmän töitä.
TM:n artikkelista tuo oli revitty, ja perustui ainakin johonkin laskennalliseen ja mitattuun kulumaan. Oma mutu olisi kyllä ollut paljon suurempi: ainakin tossa Pirkkalan kohdilla kulkevaa läntistä ohikulkutietä pinnoitettiin parina edellisvuotena uudestaan, mutta tuntuu, että jo nyt siellä paikoin ihan näkyvää uraa ja vähintäänkin huomattavaa karhenemaa (eli bitumit syöty pinnasta) tarjolla.
Se asfaltti mitä nykyään laitetaan on aika eri tavaraa kuin kunnollinen kerros joskus parikymmentä vuotta sitten ja aiemmin.
Noniin, nyt on sitten räntäsateessa laitettu ne uudet piikkipyörät alle. Äsh, kyllä oikein harmittaa pyörittää noita tuolla sulilla teillä. Sähköauto kun on niin pitänee ottaa kiihdytysten ja regenin kanssa rauhallisia liikkeitä - aika rapina tuntuu käyvän asfaltissa.
Tätä kuulee aina silloin tällöin, mutta onko tästä jotain faktaa?
En ole siantuntia, mutta nykyään päällysteen sekaan tulee murskattua vanhaa pintaa.
Ilmeisesti joo, ainakin kun vanhan päälle tehdään uutta. Tuolla tunnelissa kyse oli ihan uudesta päällysteestä, eikä uusikaan ole tehty remix:llä.En ole siantuntia, mutta nykyään päällysteen sekaan tulee murskattua vanhaa pintaa.
Tämän jopa tuolla kehupuheessa myönnetään aiheuttaneen ongelmia, mutta nykyään niitä ei kuulemma ole. Uskoo kuka haluaa. Jos korvike täyttää samat vaatimukset, sehän ei vielä tarkoita että se olisi sama asia. Samaan tapaan kuin kaikki hyväksytysti määräaikaiskatsastetut autot eivät ole samassa kunnossa.
Uskallan myös olettaa, että jos "tekniikkaa on Suomessakin käytetty jo 90-luvulla" se ei ole ollut 20 vuotta sitten läheskään yhtä valtavirtaa kuin tänään.
En myöskään yritä esittää että kierrätyspäällyste olisi itsessään huono juttu, arvelen peräti päinvastaista. Voin kuitenkin helposti nähdä miten se yhdistetään kaikkiin muihin mahdollisiin kustannussäästöihin jotta urakasta saadaan katetta.
Kitkojen sanotaan olevan parempi mm lumella, ja tietyillä keleillä ajo-ominaisuudet parempia.
Loskassa on ehdottomasti vaaransa, ottamatta kantaa Kuopin alueeseen, niin yleistäen suolaus on tavallaan seuraus kelistä/säästä, ennusteet ei aina mene kohdallaan, joten ajoitusvirheitäkin voi tulla. Mutta yleistäen siis iso etu liukkauden torjunnassa.
Vai onko päinvastoin ? "Liukastaa".
Nastojen kulumavaikutuksesta on vaihtelevaa arviota, mutta siinä kai samaa linjaa että kuluttaa enemmän kuin nastattomat.
Kyllä ne nastat vaan kuluttaa paljon enemmän. Lähimaantiellä laitettiin uusi asvaltti yhteen pätkään juuri ensimmäisten pakkasten alla. Ajourat olivat parin viikon jälkeen selvästi näkyvissä. Kesällä kun laitetaan uutta asvalttia, ei moista näy kuukausiin vaikka ajonopeudet ja määrät ovat isommat.
Tuossa kyllä voi tapahtua jotain tamppautumisilmiötäkin kesän aikana, jolloin se asettunut asfaltti kestää paremmin myös nastoja.
Ei pitäisi olla
Säät tainnut olla sinun verokki kesäkohteessa eri. Jos jo uria tuli, niin vaikuttaa jo vähän siltä että ajettu urissa ja materiaali juttujakin.
Kuulostaa että ymmärsit päinvastoin. Kesällä ei uria kuukausiin, nastojen aikaan parissa viikossa
Jos näin olisi, niin eteläinen eurooppa olisi myös uria täynnä. Vaan ei ole ja vanhakin asfaltti on täyttä samettia verrattuna täkäläiseen näkkileipään.
Renkaan pyörimisnopeus saattaa sitten hiukan vaikuttaa siihen, millä voimalla se nasta tiehen iskeytyy. Enkä kyllä allekirjoittaisi liikennemäärien olevan lähellekään samaa luokkaa kuin isommilla väylillä.
Omat kokemukset enimmäkseen Espanjasta ja Kreikasta. Jälkimmäisessä näkee betonia, joskin myös paljon asfalttia, mutta Espanjassa en omien muistikuvien perusteella ole kyllä betonilla ajellut - ainakaan isoja teitä. Reikää ja painaumaa ym on sielläkin, mutta karhenemaa/kulutusuraa ei läheskään samalla tavalla.
Ei tarvi veikata, jos lukee esim. tuon TM:n artikkelin. Raskaan liikenteen osuus urautumisessa on vilkkailla teillä (esim. moottoritiet ja seudullisesti vilkkaat taajamaväylät) pieni. Raskas liikenne aiheuttaa kyllä painaumaa, mutta sen merkitys korostuu vähemmän liikennöidyillä teillä. Vilkkailla teillä nastat on suurin syypää.
