Onkohan alunperin ollut vaan erottimena että ruoka haetaan itse seisten vrt. tilataan pöydässä istuen."Seisova pöytä" tuntuu hävinneen. On nykyään joko "noutopöytä" tai "buffet".
Typerä sana kyllä, sillä pöydän seisominen ei ole kiinni käyttötarkoituksesta.
Ruåttalaiset käyttävät smörgås-bordet, eli voileipä-pöytä höh, mitään tekemistä voileivillä :/"Seisova pöytä" tuntuu hävinneen. On nykyään joko "noutopöytä" tai "buffet".
Typerä sana kyllä, sillä pöydän seisominen ei ole kiinni käyttötarkoituksesta.
Aivan uusi sana.Kone on jökissä, eli jumissa.
Jökkii on ehkä kasarilta, jumii ja tökkii.Aivan uusi sana.
Kuinka moni nuori käyttää "keppi on tanassa"?
edessä mielummin käytetään taikka pystyssä ei "tana":aa näy enää.
Vastaranta taitaa tässä yhteydessä viitata vastaan olemiseen. Kiiski on aliarvostettu kala makunsa puolesta, erinomainen liemikalana. Kiiski on piikikäs ja limaisen niljakas kala, jota ei ole mukava irroitella pyydysverkoista, tämän takia varmaan saanut huonoa mainetta osakseen.Mist ihmeest tullee sanonta "olet kuin vastarannan kiiski"?
siis onko vastarannalla pahemmin asiat? entä minkälainen on kiiski kalana?
höh
Nokoset, ruotsin sanasta tupplurEi löytynyt täältä, tuli vaan mieleen "tupluuri"?
ei siis puhelimen luuri vaan mikä heh.
Rääsyläinen varmaan samaa sanastoa. Vaatteet on räsyjä, jotka kelpaisi lähinnä matonkuteiksi.Räsymatto, tiedän kyllä rievun "heitä se riepu tänne" on meillä vieläkin yleensä käytössä
mutta heitä se räsy tänne ei kuulosta tutulta.
Räsymatot liittyy kuteisiin, ei siis "kuteet=vaatteet"
vaan kudelmiin kude josta tehdään räsymatot.
Silmässä ei ole puun pala vaan taitaa tulla pilkottamisesta kuten "aurinko pilkottaa puiden välistä". Silmässä siis näkyy jotain, onko se sitten huumori vai jokin muuPilke tuli tuossa yksi päivä mieleen. Puu kun pilkotaan, niin syntyy pilkettä. Jostain syystä sitä voi olla myös silmäkulmassa. Luulisi sattuvan.
No ei, silmäniskustahan tuossa on kyse. Kerrot jutun ja isket silmää perään kertoen, että läppä vain.Silmässä ei ole puun pala vaan taitaa tulla pilkottamisesta kuten "aurinko pilkottaa puiden välistä". Silmässä siis näkyy jotain, onko se sitten huumori vai jokin muu
itsekin käytän tuota joku roti nyt tohonkin touhuun.Joku roti. Itsellä kyl edelleen käytössä, mut mikä on roti? Onko vain murresana/johdannainen tuosta ruotu-sanasta?
"Nyt joku roti tuohon touhuun" == loppuu toi perseily
Nimenomaan "joku roti". Ei muuten kait esiinny.
Joku roti. Itsellä kyl edelleen käytössä, mut mikä on roti? Onko vain murresana/johdannainen tuosta ruotu-sanasta?
"Nyt joku roti tuohon touhuun" == loppuu toi perseily
Nimenomaan "joku roti". Ei muuten kait esiinny.
Roti on ollut kangen alle tueksi pantavaa kivi tai puupala, joka lisäsi nostovoimaa kiveä tai kantoa kangettaessa. Jos kanto ei ottanut noustakseen, täytyi lisätä rotia alle. Joissakin murteissa roti on tarkoittanut itse kankea.
En löytänyt sinun versiolle netistä lähdettä, mutta tuollaisen:No ei, silmäniskustahan tuossa on kyse. Kerrot jutun ja isket silmää perään kertoen, että läppä vain.
Jos sulla lentää se pilke/roska silmään, nii näyttää ku iskisit silmää. - > "tyypillä on varmaa pilke silmäkulmassa.."
Edit: mut toki pilke tarkoittaa mun päässä myös jonkin sortin valon vilkkumista myös. Mut kyllä toi sanonta perustunee siihen, että iskee silmää, koska silmässä roska.
No seison korjattuna. Kiitoksia"Vanhimmissa sanonnoissa puhutaan silmissä näkyvästä päivänpilkkeestä tai valon pilkkeestä, kun tarkoitetaan iloista tai toiveikasta olotilaa, mutta nykyään tavallisempaa on huumorin pilke. Pelkkä pilke voi tarkoittaa kaikkia näitä, mutta lopullinen tilannekohtainen sävy ja tulkinta jäävät kuulijan vastuulle."
Tullee ruotsin sanasta "kondition" joka tarkoittaa kuntoa.Kuinkas moni muistaa "laitetaan asiat _kondikseen_"?
saa arvata mitä toi merkkaa .)
Tai englannin conditionTullee ruotsin sanasta "kondition" joka tarkoittaa kuntoa.
Nimi on vanha indoeurooppalainen lainasana.Moniko muistaa kautta tietää,
talvisin rappusten siivoomisessa paras työkalu
"petkele"?
mutta mistä nimi tulee.
Viilulla pinnoitetaan kappaleita ja jos sauma irvistää, niin lopputulos näyttää aukinaiselta sepalukselta. Oma mietintä entisenä pinnoittajanaViilu on kyllä uusi termi litsille. Viileke menis tonne housu-osastolle, mutta ihan eri osaan...
Jaa-a, ikinä kuullukkaa. Viiluhan on vanerin osa/pinnoite.. se repsottaa -> viilut auki?"Hevoset karkaa/sulla on viilut auki" mitkä ihmeen viilut?
Puuviiluilla pinnoitetaan esim. listoja. Hotelleissa ym. nähdyt listat eivät ole oikeasti pyökkiä tai saarnia tms.Jaa-a, ikinä kuullukkaa. Viiluhan on vanerin osa/pinnoite.. se repsottaa -> viilut auki?
näemmä paikallis-slangia, meillä oli vähäsen häpeämpääJaa-a, ikinä kuullukkaa. Viiluhan on vanerin osa/pinnoite.. se repsottaa -> viilut auki?
Reva on vinotuki. Jotkut on sitten keksineet sille outoja k18-kaksoismerkityksiä"jonkun pelin piste-ennätykset"=Revat
nooh, kerran kerroin kaverille kahvilassa "tein rambossa uudet revat"
aijaah :oReva on vinotuki. Jotkut on sitten keksineet sille outoja k18-kaksoismerkityksiä
Kierron kautta ajatellen etenkin revalauta kuulostaa törkeydeltä ja fuusiokirosanojen huipulta, vaikka sehän on ihan asiallinen tekninen termi.Reva on vinotuki. Jotkut on sitten keksineet sille outoja k18-kaksoismerkityksiä
Ja talonmies jäiseltä peltikatolta... Taitaa talonmiehen virka olla katoavaa kansanperinnettä.OFFTOPIC:
hävisi kuin kusi lumeen
upposi kuin kuuma veitsi voihin
lähti kuin kuppa töölöstä
Eikös noissa eri määrä tavuja ole? a-si-a, as-ka
Lol. "Mulla ois vähän askaa", sori nyt tästä mutta mielleyhtymä tuli
Myös munamankeli on kätevä ajopeli.Koulumatkat tuli aikoinaan tehtyä tsykkelillä eli tsykällä, myöskin tuli käytettyä nimitystä 'konkeli'.
Aikoinaan kun oltiin Ruotsin vallan alla, siirtyi sieltä sanoja suomenkieleen. Samoin kävi kun oltiin Venäjän vallan alla. Varhaisimpia lainasanoja Venäjältä: lusikka, pakana, pappi, papu, piirakka, raamattu, risti, ruoska, rusakko, saapas, tavara, tuuma, leipä, ikkuna, kasku, katiska, lavitsa, läävä, piirakka, rotu, rukkanen, torakka.on tämä hassua että aina vaan ruåtsin sanastoa löytyy Suomen sanoista.