Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
Kumma ettei suurtuottaja "Nokian Renkaat" ole vielä mullistanut nimeään vaikka tyyliin "Cazzette Rounding-Tyres Co." :D
Firman nimihän on käsittääkseni virallisesti Nokian tyres. Sinänsä kyllä loogista kun merkittävä osa toiminnasta on kansainvälistä.
 
Kyllähän vielä Nokia kännyjä myydään, en tiedä onko paikkakunta sitten Shanghai tms.
 
Kyllähän vielä Nokia kännyjä myydään, en tiedä onko paikkakunta sitten Shanghai tms.
Jos tuohon renkaaseen viittaat, niin renkaat on Nokian. Puhelimia ja verkkoja myydään Nokia nimellä.

Luurit tehdään kiinassa ja Nokia on vain ostettu brändi, Nokia:n pääbisnes on verkot.
 
Kuten Ericssonkin, eikös se ole vielä olemassa?
Sehän alussa teki ennen Nokiaa noita kaikenlaisia verkkoja ja tukareita..

Katselin Mega-Autossa, Marmoritiski, aikani kuluksi vitriiniin
"kullatut avaimenperät, Germany aus mökö mökö"
Eniten Kuitenkin nauratti viimeinen txt "Made In China" hih.
Taitaa olla että jollei ole tuote kiinassa tehty , sitä ei ole olemassa :(
 
"Maksetaan sitten potut pottuina"

Make ei ottanut minua mukaan matkalle, meni kaverinsa kanssa salaa.
Ei se mitään, maksetaan sitten potut pottuina
:)
 
Itse tykkään käyttää "mä-sä":n sijaan mie sie, kuulostaa paremmalta.
Sitten äsken kuulin ei etelä-suomalaisen wanhan miehen puheen "kuule(han), siulla on siinä nätti koira"

Ikinä nuoret eivät käytä "kuule" taikka sitten korkeintaan painotuksella "hei, kuule,,sä olet sitten karmea"
tms.,
 
Nuoriso-stadin slangia varmaan, mutta meidän 60 luvun lopulla syntyneiden kesken on vieläkin käytössä sanonta
"veistellä" :)

"Oli hauskaa silloin kesämökillä veistellä kunnon vitsejä"
Veistellä, siis tehdä, duunata, haastaa.

Asiaa erikseen tutkimatta uskallan veistellä sellaista läppää, että veistely letkauttelun merkityksessä on lähes muinaista suomea.

Puujalkavitsejähän on veistelty iät ajat (ymmärrettävästä syystä), en ole itse ajatellut että veistelyä juurikaan yleisemmässä tekemisen merkityksessä juuri käytettäisiin?
 
Milloin ja miksi Lyyti alkoi kirjoittaa?
Mä olin ajatellut että tää liittyi jotenkin Lydiaan. Piti nyt oikein tsekata Wikipediasta, niin ilmeisesti Lydian ajalta ei ole säilynyt oikeastaan mitään kirjoituksia. Taisi olla täysin väärä mielleyhtymä...
 
Milloin ja miksi Lyyti alkoi kirjoittaa?
Kun sai osoitteen. (Itse kuullut muodossa johan alkoi Lyyti kirjoittaa kun sai osoitteen)
Liittyy siihen kun Suomesta muutettiin amerikkaan, eikä tullut postia suomesta ennen kuin oli suomessa amerikan osoite selvillä.

 
Rullatuoli. Joillekin aiheuttaa älyttömät kilarit, jos ei käytä nykyään pyörätuoli sanaa. En kyllä ymmärrä mitä pahaa siinä rullatuoli sanassa on, mutta elämä on kaiketi liian helppoa ja elämmehän toki pahastumisen aikakautta...
 
Rullatuoli. Joillekin aiheuttaa älyttömät kilarit, jos ei käytä nykyään pyörätuoli sanaa. En kyllä ymmärrä mitä pahaa siinä rullatuoli sanassa on, mutta elämä on kaiketi liian helppoa ja elämmehän toki pahastumisen aikakautta...
Mitä ehmettiä? Mikä triggeröi rullatuoli-sanassa?
 
Mitä ehmettiä? Mikä triggeröi rullatuoli-sanassa?

se on toisten mielestä loukkaavaa, viittaa vammaisuuteen.
Itse kävelen 4viikkoa kävelykepin kanssa vaikka ikää vasta 53, kun tuli vasen nilkka marssimurtuma, alkaa paranemaan kohta puoleen.
mutta kaikki kyselee "miksi sinulla on keppi" eikä "mitä sinulle on sattunut" :)
 
Rullatuoli. Joillekin aiheuttaa älyttömät kilarit, jos ei käytä nykyään pyörätuoli sanaa. En kyllä ymmärrä mitä pahaa siinä rullatuoli sanassa on, mutta elämä on kaiketi liian helppoa ja elämmehän toki pahastumisen aikakautta...

Siinä tuolissa ei ole rullia.
 
Mitä ehmettiä? Mikä triggeröi rullatuoli-sanassa?
Siinä tuolissa ei ole rullia.
Niin, ei tosiaan ole rullia, mutta toki sillä tavallaan rullataan. On rumaa puhua leikkisästi apuvälineestä, jota käytetään niinkin vakavan vian tai vammaisuuden takia, joka estää käyttämästä jalkoja kävelyyn. Lisäksi termi on siis teknisesti väärä. Varsinkaan pyörätuolia käyttävää henkilöä ei saa yleisesti sanoa potilaaksi, koska se on paitsi epätarkkaa, myös todella moukkamaista ja junttia.

Juuri siksi puhun joskus sopivassa kontekstissa harkitusti rullatuolista ja rullatuolipotilaista. Toimii testinä tuomitsevalle ja keskusteluhaluttomalle persoonalle melkein yhtä hyvin kuin neekeri-museosana. Jotkut ovat liian tiedostavia ja inklusiivisia, jotta heitä voisi edes yrittää miellyttää saati olla yhdenvertainen osapuoli. Tällä tavoin voi säästää puhtinsa sellaisten ihmisten seuraan, jotka kykenevät keskustelemaan ja lukemaan toista ihmistä. Suosittelen.
 
Rullatuoli. Joillekin aiheuttaa älyttömät kilarit, jos ei käytä nykyään pyörätuoli sanaa. En kyllä ymmärrä mitä pahaa siinä rullatuoli sanassa on, mutta elämä on kaiketi liian helppoa ja elämmehän toki pahastumisen aikakautta...
Ei tämä ole mikään nykyajan ilmiö. Samanlaista kilahtelua oli jo 30 vuotta sitten.
 
Ajattelen että alkuperä voisi olla sahanpurun ja viljan keskenään sekoittumisesta. Eli käyttökelvotonta ellei käsin ala nyppimään siemeniä.
Toisaalta melko pitkälle pitää vanhassa suomen kielen sanastossa mennä, jotta heinä olisi viljaa.

Toki viljakasvit ovat heinäkasveja, mutta se luokittelu edustaa verrattain tuoretta luonnontieteellistä ajattelua, josta muinaisaikojen viljelijät eivät olisi ymmärtäneet. Viljalla kuitenkin käsitetään suomen kielen perspektiivissä esimerkiksi ruista ja kauraa, jota viljellään pääosin kypsien jyviensä takia, siinä missä heinä on yleinen nimitys pienempisiemenisille heinäkasveille(tai muillekin kasveille) joita viljellään lähinnä korsirehuksi.

Tästä tulee mieleen, että puuvili, yleisessä taivutusmuodossa puuvilja, on viroksi hedelmiä. Se ei kyllä juuri tähän liity, vaikka kenties ketjun aiheeseen voi aasinsiltoja löytää hyvinkin.
 
Toisaalta melko pitkälle pitää vanhassa suomen kielen sanastossa mennä, jotta heinä olisi viljaa.

Toki viljakasvit ovat heinäkasveja, mutta se luokittelu edustaa verrattain tuoretta luonnontieteellistä ajattelua, josta muinaisaikojen viljelijät eivät olisi ymmärtäneet. Viljalla kuitenkin käsitetään suomen kielen perspektiivissä esimerkiksi ruista ja kauraa, jota viljellään pääosin kypsien jyviensä takia, siinä missä heinä on yleinen nimitys pienempisiemenisille heinäkasveille(tai muillekin kasveille) joita viljellään lähinnä korsirehuksi.

Tästä tulee mieleen, että puuvili, yleisessä taivutusmuodossa puuvilja, on viroksi hedelmiä. Se ei kyllä juuri tähän liity, vaikka kenties ketjun aiheeseen voi aasinsiltoja löytää hyvinkin.
Se oli vain heitto. Mielenkiintoista pohtia etymologiaa...
Mutta mjaa en tiedä, oma arvaus tuntui loogiselta.
 
Se oli vain heitto. Mielenkiintoista pohtia etymologiaa...
Mutta mjaa en tiedä, oma arvaus tuntui loogiselta.
En sano että olisit väärässä ja tuohan on tavallaan loogista jos vähän venytetään ja unohdetaan ne viljat tästä. Siis puuta heinää olisi melkein bullshittia. Miksikö?

Voisi ajatella, että sahanpurua ja "heinää" menisi kuivikkeeksi. Se on siis seos, joka pitää eläinten alustan kuivana kun eivät osaa käydä pöntöllä, etteivät pyöri paskelssonissa. Kuivitukseen käytettäisiin muinaisaikaisesti lähinnä olkea(ja tilanteen salliessa turvetta, sahanpurua jne), mutta myös eläinten haaskaamaa heinää päätyy lattialle. Kun lantapohjanavetassa(tai lampolassa), itäsuomalaistyylisessä perinteisessä läävässä, eläimet asustavat, tästä tulee silkkaa paskaa, jota ei erikseen kolata päivittäin pois. Lanta nimittäin sekoittuu kohoavaksi lattiaksi kuivikkeen ja hävikkirehun kanssa. Eläimet siis kävelevät kompostin päällä, ja tämä mielenkiintoisena detaljina talvikuukausina toimii eristeen lisäksi lattialämmityksenä. Onko puuta heinää siis navetan kuivalantalan tuotetta?
 
Tymältä kuulostavat kaksois-sanat
"Läksin eilen koiran kanssa kanssa ulos"
siis koira mukana ja _kanssa_ =minäkin läksin kuten muutkin.

ei ole ulkomaalaisille helppoa Suomen kieli :)

Ruotissa on kielletty kieliopissa 3* samat kirjaimet peräkkäin.
kuten esim. "....TILLLÅTER" jne. vaan lyhennetään 2*L
ihme sääntöjä, ruotia lukeneena vasta nyt 53veenä opin tuon :)=
 
Tymältä kuulostavat kaksois-sanat
"Läksin eilen koiran kanssa kanssa ulos"
siis koira mukana ja _kanssa_ =minäkin läksin kuten muutkin.

ei ole ulkomaalaisille helppoa Suomen kieli :)

Tyhmältä se kuulostaa, koska ei noin kuulu sanoa. Miksi kukaan sanoisi "kanssa kanssa"?
Oikein olisi sanoa "Minä myös/kanssa läksin eilen koiran kanssa ulos" tai "läksin kanssa eilen koira mukani ulos"
Itse puhekielellä sanoin tuon "mä kans lähin eilen koiran kaa ulos".

Ei kyllä ole helppoa ulkomaalaisille suomen kieli oikein puhuttunukaan.
 
Ei kyllä ole helppoa ulkomaalaisille suomen kieli oikein puhuttunukaan.
No ei kyllä ole. Langolla kesti kymmenisen vuotta oppia puhumaan suomea ilman että tarvitsi turvautua englanninkieleen. Opiskeli suomenkieltä mutta puhuvat keskenään saksaa. Nyt 20 vuotta jälkeenpäin niin puhuu sellaista 8/10 suomea.
 
Tunnistan kyllä sanan "amme" mutta "vanna" siis tulee mieleen Englanti wannabee :)
ja uskon että kaikki ymmärtävät sanan "vanna"
 
Hämmentävän paljon suomenkieleen tarttunut sanoja saksasta ja etenkin venäjästä. Joskus tutkin sitä parituntia mutten tietenkään enää muista esimerkkejä.
 
Välillä sattuu kivasti että just kun skannailet telkan kanavia niin tulee silmille sopiva dokkari
esim. kielistä ....

"Miksi muualla maailmassa sanotaan sitä täksi, mutta vain Suomessa sitä sanotaankin tuoksi"?
ja "miksi pohjolassa muualla on miestä ja naista tarkoittavat eri spektit, mutta suomessa "hän" voi olla jopa kotona makaava koira :)

yms. kivaa.
 
"Miksi muualla maailmassa sanotaan sitä täksi, mutta vain Suomessa sitä sanotaankin tuoksi"?
Niin, vanhat kunnon LEPAKKOMIES ja LOHIKÄÄRME. Jopa tietokone, onneksi sentään kiepporaikastin ei lyönyt läpi.

suomessa "hän" voi olla jopa kotona makaava koira
Ei voi olla, jos siis puhutaan kielen rakenteesta ja oikeasta käytöstä. Tietysti mitä tahansa voi sanoa miksi tahansa ja kieltä voi puhua väärin, mutta tämä pätee kaikkiin kieliin.

Sitäpaitsi kaikissa kielissä ei ole väärin käyttää eläimestä tai vaikka laivasta ihmisiin viittaavia pronomineja. Suomeksi on.
 
Niin, vanhat kunnon LEPAKKOMIES ja LOHIKÄÄRME. Jopa tietokone, onneksi sentään kiepporaikastin ei lyönyt läpi.

Vähän huonosti kirjoitin esimerkin, meinasin kuten dokkarissa oli esim. peruna
se on suomessa peruna, muualla melkein aina jokin "potato"-johdannainen, tätä mie meinasin :)
näitä maailmanlaajuisia sanoja on paljonkin, mitkä suomessa väännetään "kiinaksi" :/
 
Hämmentävän paljon suomenkieleen tarttunut sanoja saksasta ja etenkin venäjästä. Joskus tutkin sitä parituntia mutten tietenkään enää muista esimerkkejä.
Oltiin satoja vuosia osa ruotsia, ja ruotsin kieli kuuluu ja näkyy edelleen. Oltiin myös sata vuotta Venäjää, ja sekin muutti kulttuuria, kieltä ja tapoja . OIkeastaan olis luontevaa jos venäjän kieltä kuuluisi ja näkyisi enemmän, mutta varmaan viimeistään sota-aikaan venäjän kieli hävisi sekä katukuvasta että nimistöstä.

Saksakin on ollut paitsi kaupankäyntikumppanimme, myös tärkeä kulttuurin, tieteen ja tekniikan edelläkävijä. Moni suomalainen opiskeli Saksassa, ja moni koululainen kirjoitti pitkän saksan ja lyhyen englannin.

Oletteko muuten koskaan tulleet miettineeksi miksi Suomen sukunimistössä on niin paljon Venäläisiä, Ruotsalaisia, jopa melkein enemmän kuin Suomalaisia. No, Ruotsin ja Venäjän raja on kulkenut Suomen läpi ja vieläpä monessa eri kohtaa. Kun sitten joku on asunut rajan länsipuolella, hän on saattanut saada liikanimen Ruotsalainen aj jos taas itäpuolella niin Venäläinen. Suomalainen-nimi on käsittääkseni ollut maakuntanimi kuten Karjalainen, Pohjalainen, Lappalainen...ja viitannut nykyiseen varsinais-Suomeen.
 
"Kuul(l)ostelin tuossa tilannetta"

Siis mikä ihmeen kuullostella? eihän tuo edes kuullosta suomelta :D
helpompi sanoa "tutkin tilannetta"
tai atk-nörtit sanoo "chekkaan statuksen" tuon kun sanoo niin vain toinen nörtti snaijaa sen.
Meillä on Päijät-Hämeessäkin ollut jo 80-luvulla tuo "snaijaat" (sä)
hih
 
Snaijaaminen kuten bonjaaminenkin kuulostavat venäjän lainoilta eli ehkä vähän vanhemmalta slangilta. Eipä kuule nykynuorten käyttävän, eikä ne taida myöskään bamlata. Bailaamisesta ne taitaa puhua mutta se onkin espanjan laina.
 
Vanna, no se on ammetta pienempi pesuvati. Vauvoille sopiva.
Nappo, @Memory , oletko kuullut mikä on nappo?
Tilanteen kuullostelu on syrjästä seuraamista, ilman että teet seurattavan asian eteen aktiivisesti mitään. Tarkkailu on taas eri tarkoitusperällä tehtynä samaa asiaa. Yleensä nämä erottaa siitä että kuullosteltava vs tarkkailtava eivät vaadi samaa vastetta tekijältään. Esimerkiksi pihalla meluavat känniläiset, joku naapurustossa varmasti tarkkailee heitä, joku vaan kuullostelee. Tarkkailija varmasti soittaa 112:seen kun eka ikkuna räsähtää, kuullostelija päivittelee että onpa ikävää ja ehkä siirtyy itsekin tarkkailemaan.
 
Nappo, reilumpi tilavuudeltaan kuin kauha. Ja ihan äyskäristä saunan löylyn heittoon käytetty.
 
Nappo, reilumpi tilavuudeltaan kuin kauha. Ja ihan äyskäristä saunan löylyn heittoon käytetty.
Nyt on pää todella solmussa, mutta saunassa on 40 litran sanko. Onko se saavi vai mikä? Tiedän mutta pää solmussa. Sitten siitä heitetään napolla tai ennemmin saunakauhalla jolle on kanssa oma nimi mutta en saa mieleen.

Pahoittelen sekavuuttaa mutta pakko vain kirjoittaa jotain koska suomenkieli on niin rikas ja mielenkiintoinen.
 
"Kuul(l)ostelin tuossa tilannetta"

Siis mikä ihmeen kuullostella? eihän tuo edes kuullosta suomelta :D
helpompi sanoa "tutkin tilannetta"
Kuulostelussa en maista mitään kovin outoa. En tosin monessakaan yhteydessä kuulostelisi tilannetta, ja kuulostelu on muutenkin eri kuin tutkia tai arvioida.

Ylimääräistä ällää en tajua. Se ei näytä eikä kuulosta oikealta ja lienee peräisin jonkun puheviasta tai lukivaikeudesta. Hämmentävän yleinen, varsin rasauttava virhe.

Jos sanaa yrittää väkisin sovittaa suomen kieleen, ehkä kuullostelu vastaa sipulin kuullottamista samoin kuin runkkailu vastaa runkkaamista. Tai runkiskelu.
 
Nyt on pää todella solmussa, mutta saunassa on 40 litran sanko. Onko se saavi vai mikä? Tiedän mutta pää solmussa. Sitten siitä heitetään napolla tai ennemmin saunakauhalla jolle on kanssa oma nimi mutta en saa mieleen.

Pahoittelen sekavuuttaa mutta pakko vain kirjoittaa jotain koska suomenkieli on niin rikas ja mielenkiintoinen.

Elä muuta viserrä ;)
itse sain käsiini käräjäoikeuden päätöksen siinä on päätös asian käsittelemättä jättämisestä hauska sana
"asian jätetään sillännänsä" :)
pisti heti silmään että mitähän ihmettä..

Muistan puhelin-asentaja ja välittäjä ajoilta kun keskuksen hoitaja sanoi soittajalle
"Odottakaa hetkinen, kuulosten henkilöä/linjaa"

Eli ns. vaihteen hoitaja pääsi kuuntelemaan että onko 100 varmasti tavoitteleman henkilön linjalla puhelu menossa.
sillä monilla , kumma kyllä, oli tapana esim. ruokatuntien ajalsi nostaa luuri lankaliittymästä (alaliittymä) pöydälle
että sai olla rauhassa :)

Silloin 80-luvulla vaihteenhoitajat sanoivat "kuulostelen henkilön linjaa"
 
Kuulostelussa en maista mitään kovin outoa. En tosin monessakaan yhteydessä kuulostelisi tilannetta, ja kuulostelu on muutenkin eri kuin tutkia tai arvioida.

Ylimääräistä ällää en tajua. Se ei näytä eikä kuulosta oikealta ja lienee peräisin jonkun puheviasta tai lukivaikeudesta. Hämmentävän yleinen, varsin rasauttava virhe.

Jos sanaa yrittää väkisin sovittaa suomen kieleen, ehkä kuullostelu vastaa sipulin kuullottamista samoin kuin runkkailu vastaa runkkaamista. Tai runkiskelu.
Suomenkieli murteineen on on jännä. Esim. omassa murteessa sanotaan että, "joku tullee". Tarkoittaen, että joku tulee (eikä ole mahdollisesti tulossa). Memory oli ihan oikealla hajulla sanasta, turhaa rupeat kirjakielestä nipottaan tässä ketjussa :)

Tässäpä esimerkkejä, huomaa myös, että muoto "kuullostella" on tiedossa:
 
Viimeksi muokattu:
Joo monasti lakiteksti on vanhaa. Muistan että vanhimmat lait ovat Ruotsin vallan ajalta, jopa 1700-luvulta. Näitä on toki olennaiselta osin modattu. Mutta esim kauppakaaressa (kaari tarkoittaa tässä lakia, outo suomennos) lukee kuulemma jossain että "...vetäköön sakkoa 10 taleria". En tiedä mikä olisi passeli vaihtokurssi euro / riikintaaleri. Tuohon "sillensä" törmää myös, esim konkka saatetaan varojen puutteessa merkitä "rauennut/sillensä".
 
Joo monasti lakiteksti on vanhaa. Muistan että vanhimmat lait ovat Ruotsin vallan ajalta, jopa 1700-luvulta. Näitä on toki olennaiselta osin modattu. Mutta esim kauppakaaressa (kaari tarkoittaa tässä lakia, outo suomennos) lukee kuulemma jossain että "...vetäköön sakkoa 10 taleria". En tiedä mikä olisi passeli vaihtokurssi euro / riikintaaleri. Tuohon "sillensä" törmää myös, esim konkka saatetaan varojen puutteessa merkitä "rauennut/sillensä".
Kyllä!
Myös ihan järjestys- rikos- ja ympäristölaista löytyy vuonna miekka kirjoitettuja lakeja. Ihan hauska lukea mutta aivan hyvin pätevät. Miksi hyvää muuttamaan.


Muokkaus: Niistä löytyy myös sanat "Näin lausui Keisari/Kuningas NN"
 
Viimeksi muokattu:
Puhutussa kielessä tulee varmaan "kuullosteltua" mutta kirjoittaisin yhdellä l:llä. Kuullostamisesta tulee mieleen kuullottaminen joka on keittiömaailman juttuja. Siitä taas tulee mieleen kiillottaminen jossa on kuin onkin kaksi ällää. Riippuu varmaan kantasanasta...kuulo kuulostaa kuulto kuullottaa kiilto kiillottaa piilo piilottaa...mutta ei näitä sääntöjä kuitenkaan mieti, kielikorvalla kun heittää niin ymmärrettävää suomea saa aikaiseksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 690
Viestejä
4 496 015
Jäsenet
74 271
Uusin jäsen
Esa.

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom