Museosanasto...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Memory
  • Aloitettu Aloitettu
"Kasvislisäke"

Ei ole vähään aikaan tullut vastaan. Yläkoulun ruokalistassa kyseinen termi herätti hilpeyttä, sillä "lämmin kasvislisäke" toi mieleen lämpimän umpilisäkkeen. :)
 
"hepokatti maantiellä poikittain..."
kuinka moni muistaa tämän lapsuuden laulun?
mietin vain että eikös hepokatti ollut sirkkalaji?
mutta kun laulussa sanotaan että "harjasi haravalla hampaitansa"
Ihanaa muistaa noinkin vanhoja lapsuuden lauluja :)
 
Sehän viittaa takajalkojen muotoon se harava ja om kielikuva heinäsirkan soitolle koko tuo rimpsu.
 
En nyt jaksa jokaista sivua käydä katsomassa läpi jos kaljama on mainittu.
Tuota termiä tuli lapsuudessa käytettyä.

Kaljama

Liukas jää varsinkin tiellä, iljanne, iljanko.
Esimerkiksi: Tie oli kaljamalla.
 
En nyt jaksa jokaista sivua käydä katsomassa läpi jos kaljama on mainittu.
Tuota termiä tuli lapsuudessa käytettyä.

Kaljama

Liukas jää varsinkin tiellä, iljanne, iljanko.
Esimerkiksi: Tie oli kaljamalla.

On mainittu
Jokos kaljama on mainittu?
Mutta ei silloin aiheuttanut keskustelua

Haku toimii ylänurkan hammasrattaan takaa -> tästä keskustelusta ja sitten tuohon hakukenttään vaan sana mitä haet. Samasta paikasta voit esimerkiksi hakea onko käyttäjä kirjoittanut keskusteluun joskus (etin oman tekstin yhestä ketjusta ku muistin että olin neuvonu ongelman jollekki mut en nyt ite muistanu että miten se tehtiin)
 
Mistä Vuosaari on saanut nimensä? On outoa, että tuollainen matemaattis-fysikaalinen termi (vuo) on päätynyt paikannimeen.

Wikipediassa ei nimen alkuperää tyydyttävästi selitetä.
 
Mistä Vuosaari on saanut nimensä? On outoa, että tuollainen matemaattis-fysikaalinen termi (vuo) on päätynyt paikannimeen.

Wikipediassa ei nimen alkuperää tyydyttävästi selitetä.
Eiköhän se tuohon veden virtaamiseen liity.

vuo
  1. (monikossa vain nominatiivimuoto) ylätyylissä, ylätyylisesti virta
  2. uomassa virtaava vesi.
    Esimerkiksi: Virran vuo. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
    Esimerkiksi:
    Sävelten, ajan vuo. Kyynelvuo.
  3. Fysiikka
    Esimerkiksi:
    Sähkö-, magneettivuo tietyn pinnan läpi kulkevien voimaviivojen määrä
Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi – tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että se on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi pohjoista merta. 1900-luvun alkupuolella alueesta käytettiinkin kartoissa joskus myös suomennettua nimeä Pohjoismerenmaa. Vuonna 1957 vahvistettu suomenkielinen nimi Vuosaari perustuu kuitenkin nimen alkuperäiseen merkitykseen.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän se tuohon veden virtaamiseen liity.

vuo
  1. (monikossa vain nominatiivimuoto) ylätyylissä, ylätyylisesti virta
  2. uomassa virtaava vesi.
    Esimerkiksi: Virran vuo. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
    Esimerkiksi:
    Sävelten, ajan vuo. Kyynelvuo.
  3. Fysiikka
    Esimerkiksi:
    Sähkö-, magneettivuo tietyn pinnan läpi kulkevien voimaviivojen määrä
Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi – tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että se on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi pohjoista merta. 1900-luvun alkupuolella alueesta käytettiinkin kartoissa joskus myös suomennettua nimeä Pohjoismerenmaa. Vuonna 1957 vahvistettu suomenkielinen nimi Vuosaari perustuu kuitenkin nimen alkuperäiseen merkitykseen.
Joo, hyvä selvitys. Taitaa olla molemmilla kielillä vähän vanhahtava nimitys. Mahtaako "Vuo" olla kantasana myös sellaisille sanoille kuin vuolas? Tai vuoksi?
 
Enpä ajatellutkaan että tuo vuoksi merkityksessä "takia" on samaa perhettä. Mutta nuo veden virtaukseen liittyvät, vesiväylä ja vuorovesi, tuli hakematta mieleen. Mutta mites kymi, erisnimi kyllä mutta eikös se ole kosken tai vuolaan virran synonyymi myös
niihän se tuossa wikilinkissäki mainitaan
Synonyms[edit]
 
Moniko muistaa
"Puklata" oksentaa
"perkele se koira puklaa taa lattialle"

Sitten hokasin kivan mitä junnut eivät muista
"siipiratas" :)
Tuulimyllyissä ja siipiratas aluksissa käytetty

Puklaaminen on ainakin omassa lähipiirissä ihan yleisessä käytössä, ja nimenomaan silloin kun lemmikki tai vauva puklaa. Huumorimielessä voidaan myös esim. känni- tai krapulaoksennuksia kutsua pukluiksi.

Siipiratas taas on ihan yleisessä käytössä esim. siipiratasmutterin muodossa.
 
Kettutyttö on ekoterroristi.
Saattaa olla, että sillä nykyään tarkoitetaan useammin metaforallisesti sellaista ekohippihenkistä alakulttuuria larppaavaa tiedostelevaa vegaanivosua, joka voisi ainakin hyvällä mielikuvituksella olla ekoterrorismiin asti radikalisoitunut. Miksei nuorukaistakin.
 
Saattaa olla, että sillä nykyään tarkoitetaan useammin metaforallisesti sellaista ekohippihenkistä alakulttuuria larppaavaa tiedostelevaa vegaanivosua, joka voisi ainakin hyvällä mielikuvituksella olla ekoterrorismiin asti radikalisoitunut. Miksei nuorukaistakin.
Kettutyttöjen paikalliset ympäristötuhot oli kyllä aika hienot. Eläinrääkkääystä niille turkiseläimille joilla ei oikein saalistusvietti pelannu riittävän hyvin ja taas maassa pesiville linnuille ja muille pienelukoille aika joukkoteurastusta lopuilta.

Hienoa ympäristönsuojelua
 
@moukula
Mikä on ”siipiratasmutteri”?
Jos meinaat DIN315 joka on siipimutteri niin siinä nimessä ei ole ratasta.

Pumpuissakaan ei ole siipirattaita vaan juoksupyöriä.
Moottorin päässä olevaa jäähdytyspuhallinta voi leikkisästi kutsua siipipyöräksi.
 
Juu, Clasuki lopettanut niitten myynnin näköjään

1613542478434.png


Etin siis muita käyttöjä kuin laivassa. Oli muuten hyvä tieto, en tiennyt että nuo on yleisvaraosia.
 
Luin tuossa digilehti artikkelia:
"Karttunen selittää"
minusta karahtaa vähäsen negatiivisesti tuo sana "selittää" mielummin 2021 olisi "selvittää"
selittää sana kokenut inflaation, tulee negaatio haukkumasta "älä jätkä selitä"
mites muut tykkää?
 
@moukula
Mikä on ”siipiratasmutteri”?
Jos meinaat DIN315 joka on siipimutteri niin siinä nimessä ei ole ratasta.

Pumpuissakaan ei ole siipirattaita vaan juoksupyöriä.
Moottorin päässä olevaa jäähdytyspuhallinta voi leikkisästi kutsua siipipyöräksi.
siipiratasmutteri kuulostaa kyllä oudolta. Siipimutteri on sellainen mutteri jossa on pitkät siivet josta sen voi ilman työkaluja avata tai kiinnittää. Entisvanhaan retki- ja kilpapyörissä oli siipimutterit, tämä nykyaikainen pikalinkku korvasi ne.
1613765972434.png
 
Luin tuossa digilehti artikkelia:
"Karttunen selittää"
minusta karahtaa vähäsen negatiivisesti tuo sana "selittää" mielummin 2021 olisi "selvittää"
selittää sana kokenut inflaation, tulee negaatio haukkumasta "älä jätkä selitä"
mites muut tykkää?

Ne on kaksi täysin toisistaan erillistä asiaa. Mieluiten selitetään vasta sitten kun on ensin selvitetty, mutta usein selitetään vaikka oltaisiin käsiteltävästä asiasta täysin kuutamolla.

Ja ei, ei kyllä tule "selittää"-sanasta minkäänlaisia negatiivisia viboja, ihan neutraali on.
 
Luin tuossa digilehti artikkelia:
"Karttunen selittää"
minusta karahtaa vähäsen negatiivisesti tuo sana "selittää" mielummin 2021 olisi "selvittää"
selittää sana kokenut inflaation, tulee negaatio haukkumasta "älä jätkä selitä"
mites muut tykkää?
Selittämäminen, merkityksessä "selitttely" kuulostaa pahalta mutta kyllä sitä voi käyttää myönteisestikin. Myyjä selitti miten TV viritetään. Professori selitti luennolla miksi mallissa ei kannata olla liikaa selittäviä muuttujia. Kuuma hellejakso selittää jäätelön menekin.
 
"hienopieru"
"vanha pieru"

Mikähän logiikka näissäkin on? :D Jälkimmäinen on muuten myös englannissa.

Ja miksi toinen kirjoitetaan yhteen ja toinen erikseen?
 
"hienopieru"
"vanha pieru"

Mikähän logiikka näissäkin on? :D Jälkimmäinen on muuten myös englannissa.

Ja miksi toinen kirjoitetaan yhteen ja toinen erikseen?
Ainakin hienopierun ajatus lienee se, että hienostelevat, teennäiset ja epäaidot poseeraajatyypitkin syövät ruokaa ja paskantavat ihan samanlaista skeidaa kuin muutkin. Eivät siis ole ihmistä kummempia. Toisaalta voi myös ajatella, että oikein fiini parempi väki piereekin vähän hienommin kuin muut - tai ainakin joku voi mieltää tällaisen yksilön itse luulevan niin. Ainakaan junttikansan pilkkaama siisti kaupunkilaisälymystö ei pierisi julkisesti seurassa, kuten röi ukot saattavat tehdä ainakin miesporukassa tupakalla työmaatauolla.
 
Kovo tietokonelaittestosta puhuttaessa. Melkein kaikki puhuu raudasta, ja ainoa paikka jossa olen kuullut tuon kovo termin tässä yhteydessä on yliopisto. Tuo on ilmeisesti joidenkin kunnon harmaapartojen termi, yleinsä ihmiset tarkoittavat kovolla kovalevyä ainakin mun kokemuksen perusteella. Tuo termi on tosin iskostunut minunkin päähän joissain yhteyksissä, olen esimerkiksi oppinut että "hardware description language" on suomeksi "kovonkuvauskieli".
 
Minua on aina jyrsinyt rotan lailla, että kovosta puhutaan tarkoittaen nimenomaan kiintolevyä. En kyllä itse ole koskaan aktiivisesti puhunut laitteistosta tai raudasta kovona, mutta sen verran pitäisi olla alan yleissivistystä, ettei ala olemassa olevia vakiintuneita (vaikkakin museoon jääneitä) termejä raiskaamaan.
 
kovo väsyneenä, kiintolevy kaupassa, muuten se on "kiintari"

"kiintari on paskana"
Entäs sitten "massamuisti" huokaus :)
 
Ai saatana. "Kiintari" on myös aika rumaa epäkieltä. Ennakkoluuloni on, että sellaista sanaa käyttävä käyttää myös "denssiä" ja "esaa", eikä esalla tarkoiteta sitä mikä vedetään teron taakse.

Massamuisti on hyvin relevantti tekninen termi, jota usein käytän. Millä muulla nimellä sitä kutsuisi suomeksi? Toki yksittäinen fyysinen laite etenkin ostettaessa tai vertailtaessa kaupallista kuluttajatuotetta on jotain muuta kuin massamuisti. Ei autokaupassakaan puhuta ajoneuvosta, kun katsellaan uutta datsunia.
 
Winsu. Tämä on jäänyt mulle käyttöön muinaisista ajoista lähtien puhuttaessa kovalevystä.
 
"Maikkari"

Joskus MTV3 viljeli tätä innoissaan, mutta enpä ole juuri kenenkään kuullut sitä oikeasti käyttävän vaan sanovan pelkkä "Kolmonen".
 
"Maindia" tai "maindata". Eli tulee englanninkielen sanasta mind. Esim mind the gap. Eli ajatella jotain, tiedostaa jokin asia. En maindannut että joitakin häiritsee sanan kovo käyttäminen kiintolevystä. Todella typerä suora sanan ottaminen englannista.
 
Oliko ne niitä curlingkiven näköisiä ja henkilöauton hintaisia levypakkoja johon mahtui muutama sata megabitti?
"3340 was known as "Winchester" because its development engineers called it a "30-30" (its two spindles each had a disk capacity of 30 megabytes) "
 
konkeli, vanha mamma-mallin fillari, "risa konkeli"
64vee kaveri kertoi tämän minulle ja muistin tuon sitten.
 
Mistähän lie peräisin sana hiukoa/huikoa, ja kumpi on oikein, vai molemmat?

Jos hiukoo, niin on nälkä ja otetaan hiukopalaa.
 
Mietin eilen että Suomen kieli on hauska
- Yksi kaatuu
- kaksi kaatuu
- kolme kaatuu
- neljä kaatuu
- viisi kaatuu
- KUUSI KAATUU siis numero kuusi ja joulukuusi :)
 
Itte en käytä, mutta aina joku kolleega onnistuu yllättämään. Luultavasti kukaan ei ole edes nähtyt kyseistä Winchesteriä elävänä.

2003 oli vielä käytössä HP1000:een perustuva Scitexin kuvankäsittelyjärjestelmä (siis huoneen kokoinen Photoshoppi), koneessa 128kt keskusmuisti ja 300megan kovalevy ja useampi Winchester-asema, á 300 megaa, joissa levy-ja käyttöjärjestelmä vei yli puolet tilasta. Masiinalla käsiteltiin mm. 1100mmx800mm kokoisia 4-värikuvia, jotka värieroteltiin, muokattiiin ja sitten tulostettiin eroteltuina painofilmille. Winchester levypakkoja oli useampi kymmenen, kaveri purki ne 2004 ja sai levyjen alumiinista 100€.
 
"Ketarat ojossa"
mikä on tuon tarkoitusperä?
itse usein törmään tuohon vanhempien ihmisten parissa tyyliin:
"nyt on niin liukasta että kohta on mummoilla taas ketarat ojossa"?
onko tuo jotain että mummuilla on jotain "ketareita"
ja "ojossa" onko se sairaalassa vedossa.
kun ei ole että olisi ketarat hajalla tms. mikä hemmetin ojossa.
Muistan tuon ihan 70-luvulta lähtien :)
 
Ketarat tarkoittavat reen kaplaita ja arkikielessä myös jalkoja. Liekö niin, että sanan arkikielinen merkitys on peräisin yllä mainitusta vitsikkääksi tarkoitetusta sanonnasta, jossa jalkoja nimitetään kuvaannollisesti ketaroiksi?
 
Ketarat tarkoittavat reen kaplaita ja arkikielessä myös jalkoja. Liekö niin, että sanan arkikielinen merkitys on peräisin yllä mainitusta vitsikkääksi tarkoitetusta sanonnasta, jossa jalkoja nimitetään kuvaannollisesti ketaroiksi?

vai siitä se tulloo.
mie en nuita viitsi googlettaa kun ovat hankalat, evvk. mutta tänne on kiva laittaa näitä museosanoja.
kiitos paljon.
 
Ketarat oikeaa kun ruumis jäykkenee
Jotenkin miellän tämän kuitenkin myös tarkoittamaan, että elävä henkilö on selinmakuulla haarat vähän auki jalat suorina. Mahdollisesti taju kankaalla tai ilmat pihalla, vaikkapa juuri siksi että lähti juuri jalat alta ja meni perseelleen.
 
se on sen "väärti"
Englannissa on joku arvonimitys linnan väärti.

Sitten
"liikekannallepano"
ymmärrän tuon wanhan sanan että reserviläiset laitetaan rintamalle.
mutta aivan kahjo sanahirviö "liike-kannalle-pano"
laitetaan joukot liikkeelle kait sitten.

Entäs "kyläluuta" jokainen sen ymmärtää, mutta mikä on idea?
"Taina on sellainen kyläluuta"
eli hemmo joka seikkailee kyläilemässä jokaisessa mahdollisessa paikassa
 
Kaveri sanoi "satko verotuksesta palautuksia vaiko Mätkyt" .
Eli mitä meinaa mätkyt muuta kuin että pitää takaisin maksaa? mistä se oikein tulee?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 745
Viestejä
4 497 546
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom