Mullistavat akkuteknologiat

Ensimmäiset grafeenia käyttävät akut on markkinoilla ja lisää on tulossa muiltakin valmistajilta :kahvi:



 
Ensimmäiset grafeenia käyttävät akut on markkinoilla ja lisää on tulossa muiltakin valmistajilta :kahvi:

Ööh, sulattelen vielä vähän noita testivideon latausgraafeja mutta siis tuo grafeenibankki ladataan pelkällä CC:llä sataan prosenttiin ja sitten tuloksia verrataan perinteiseen bankkiin ja samsung noten CC/CV -lataukseen?
Olis ollu kiva nähdä vähän kuvia itse kennosta ja hieman syvempää analyysia ja oikeita labramittauksia eikä mainosjargonia grafeenin eduista ja jonkun hipsterin satuilua kännykän latauksesta jolla ei ole mitään tekemistä akkukemian kanssa...
 
Kiinassa ollaan grafeenisuperkonkkaa ihan justiinsa saamassa markkinoille.


Hauskasti vertaavat tuon energiatiheyttä sähköautoissa yleisesti käytettäviin lyijyakkuihin :og:

A team of chemists, engineers and physicists worked on the new design, which uses an innovative graphene electrode material with pores that can be changed in size to store the charge more efficiently. This tuning maximises the energy density of the supercapacitor to a record 88.1 Wh/L (Watt-hour per litre), which is the highest ever reported energy density for carbon-based supercapacitors.

Similar fast-charging commercial technology has a relatively poor energy density of 5-8 Wh/L and traditional slow-charging but long-running lead-acid batteries used in electric vehicles typically have 50-90 Wh/L.

Kaipa se litiumiin verrattuna olisi näyttänyt aika pahalta :think:

Li-ion batteries have a number of advantages. They have one of the highest energy densities of any battery technology today (100-265 Wh/kg or 250-670 Wh/L).
 
Mullistava sähkönluontiteknologia ilmasta, muttei sovellusta vielä lähiaikoina, geobacter:
Power generation from ambient humidity using protein nanowires

The devices produce a sustained voltage of around 0.5 volts across a 7-micrometre-thick film, with a current density of around 17 microamperes per square centimetre.

Eli älypuhelimen "ylläpitoon" riittäisi 500m² kokoinen laitos. Ei kovin kätevää. Tuota voisi käyttää ehkä jonkin hyvin low-power järjestelmien ylläpitoon, mutta ei "akuksi" juuri mihinkään. Helpommalla taitaa saada energiaa ymäröivistä magneettikentistä ja radioaalloista tai vaikka lämpötilaeroista. Toki hauskaa että tuollaistakin kehitetään.
 

Yet another mullistava akku. Tällä kertaa jännite ja kapasiteetti tosin pienempiä kuin perus litiumeissa.

Tuo voisi jollekin aurinkopaneelin akustolle olla paikallaan, jos oikeasti pakkasesta tykkää. Ei olisi iso kokokaan mikään ongelma.
 
Tuo voisi jollekin aurinkopaneelin akustolle olla paikallaan, jos oikeasti pakkasesta tykkää. Ei olisi iso kokokaan mikään ongelma.
Juu ihan kiinnostava setti. Jos hinta ei ole paha niin mökkien aurinkosähköihin voisi toimia oikein hyvin.
 
TiVi: Hurja akkuläpimurto lupaa suuria: Viikon akunkesto älypuhelimeen, 2000 kilometriä sähköautolla...

Brighsun has patented Li-S battery technology that prevents the generation of polysulfide on the sulfur cathode and effectively suppresses dendritic growth of Li on the anode Li-S, paving the way for Li-S battery use in EVs.

The company has already developed processes for the production of cathode materials (electrolytes, separators and lithium sheet anodes), of which the core materials (anodes, electrolytes, and separators) can be produced in batches. Trial production of high-power cells with an expected energy density in excess of 1,000 Wh/kg is about to begin. Brighsun is also developing a solid-state electrolyte compatible with its Li-S system, aiming at further improvements in the cycling life, energy density and safety of its Li-S batteries.

Tällä kertaa siis Litium-Rikki -kombolla mennään. Tuotantolinjat käytössä jo 2020 loppupuolella. Uskotaan kun nähdään.
 
TiVi: Hurja akkuläpimurto lupaa suuria: Viikon akunkesto älypuhelimeen, 2000 kilometriä sähköautolla...



Tällä kertaa siis Litium-Rikki -kombolla mennään. Tuotantolinjat käytössä jo 2020 loppupuolella. Uskotaan kun nähdään.

Jos edes puolet saavutettais lupauksesta niin maailma muuttuu paljon. Käytännössä kaikki muuttuu akkukäyttöisiksi ja polttomoottorien aikakausi päättyy. Mietin ohimennen myös vikatilanteita verrattuna nykyisiin litium tekniikkaan... nykyisellään vikaantunut täysi kenno on jo suht vaarallinen, mutta entä sitten kun on esim se 7x energiatiheys mitä tuossa lupaillaan? Mutta kuten sanoin niin hyödyt on selvästi isommat kun riskit joten toivotaan että realisoituu.
 
Olisihan se kyllä jees, jos jotain noinkin mullistavaa tulisi. 3-4pv akunokesto puhelimessakin olisi jo ihan mukava nykyiseen verrattuna.
 
Jos edes puolet saavutettais lupauksesta niin maailma muuttuu paljon. Käytännössä kaikki muuttuu akkukäyttöisiksi ja polttomoottorien aikakausi päättyy. Mietin ohimennen myös vikatilanteita verrattuna nykyisiin litium tekniikkaan... nykyisellään vikaantunut täysi kenno on jo suht vaarallinen, mutta entä sitten kun on esim se 7x energiatiheys mitä tuossa lupaillaan? Mutta kuten sanoin niin hyödyt on selvästi isommat kun riskit joten toivotaan että realisoituu.
Parasta tässä on että kiinalaisten mukaan linjat käynnistyisi jo 2020 aikana. Yksi kysymys on paljonko patenteilla rahastetaan, jos ne ovat niin laajat ettei kilpailu samalla tekniikalla onnistu.
 
Olisihan se kyllä jees, jos jotain noinkin mullistavaa tulisi. 3-4pv akunokesto puhelimessakin olisi jo ihan mukava nykyiseen verrattuna.
Kuten useasti on selitetty, ei tuo ole kiinni akkuteknologiasta. Puhelimien akunkesto on se puolesta yhteen päivää siksi, että markkinat niin vaativat. Mikä tahansa tuleva akkuparannus ulosmitataan jollain tavalla mainstreamtuotteissa. se on jo nyt tehty. Akut ovat niin hyviä, että käyttöaika on näin lyhyt vain siksi, että puhelimet halutaan ikkunalasin paksuisiksi. 7 vuotta sitten 6 millimetriä paksu puhelin. Hyvin toimi ja tyylikäs minustakin. Noin 120 grammaa, nykyistä kovempi lasi eikä edes lasikuorta. Edelleen on vallalla lähes sama muoti, mutta vähän on rajoitettu koska puolet kohderyhmästä käyttää kolmen sentin pörssiä luurinsa ympärillä.

Jos taas joku haluaa kolmeksi päiväksi käyttöaikaa, on sopivia tuotteita olemassa. Niitä vaan ei juuri missään myydä, koska harva sitä haluaa ja ihan syystä.

Puhelimia on ollut ikuisuuden saatavilla vaikka kuukauden "käyttöajalla" riippuen käytön ja puhelimen määritelmästä, eikä painanut sataa grammaa. 3 päivän älypuhelimen akku on yhtä käytännöllinen ajatus kuin 400 litran bensatankki kaupunkiautoon. Puhelinta pystyy lataamaan ja sitä kannattaa kehittää mieluummin kuin uhrata kaikki tolkku.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten useasti on selitetty, ei tuo ole kiinni akkuteknologiasta. Puhelimien akunkesto on se puolesta yhteen päivää siksi, että markkinat niin vaativat. Mikä tahansa tuleva akkuparannus ulosmitataan jollain tavalla mainstreamtuotteissa. se on jo nyt tehty. Akut ovat niin hyviä, että käyttöaika on näin lyhyt vain siksi, että puhelimet halutaan ikkunalasin paksuisiksi. 7 vuotta sitten 6 millimetriä paksu puhelin. Hyvin toimi ja tyylikäs minustakin. Noin 120 grammaa, nykyistä kovempi lasi eikä edes lasikuorta. Edelleen on vallalla lähes sama muoti, mutta vähän on rajoitettu koska puolet kohderyhmästä käyttää kolmen sentin pörssiä luurinsa ympärillä.

Jos taas joku haluaa kolmeksi päiväksi käyttöaikaa, on sopivia tuotteita olemassa. Niitä vaan ei juuri missään myydä, koska harva sitä haluaa ja ihan syystä.

Puhelimia on ollut ikuisuuden saatavilla vaikka kuukauden "käyttöajalla" riippuen käytön ja puhelimen määritelmästä, eikä painanut sataa grammaa. 3 päivän älypuhelimen akku on yhtä käytännöllinen ajatus kuin 400 litran bensatankki kaupunkiautoon. Puhelinta pystyy lataamaan ja sitä kannattaa kehittää mieluummin kuin uhrata kaikki tolkku.
Kyllä se nykyinen akkuteknologia on rajoite. Puhelimen sisällä ei ilmaa kovin paljon ole. Jos samaan tai pienempään tilavuuteen saadaan enemmän kapasiteettia, niin kyllä kiitos.

Autoissa taas voitaisi akkujen käyttämä tilavuus puolittaa jotta saadaan lisää sisätilaa, ja samaan aikaan vielä moninkertaistaa kantama. 1000km kantama riittäisi suomessa jo lähes kaikille aika hyvin. Minulle riittäisi 500km.
 
Kyllä se nykyinen akkuteknologia on rajoite. Puhelimen sisällä ei ilmaa kovin paljon ole. Jos samaan tai pienempään tilavuuteen saadaan enemmän kapasiteettia, niin kyllä kiitos.

Autoissa taas voitaisi akkujen käyttämä tilavuus puolittaa jotta saadaan lisää sisätilaa, ja samaan aikaan vielä moninkertaistaa kantama. 1000km kantama riittäisi suomessa jo lähes kaikille aika hyvin. Minulle riittäisi 500km.
Totta kai akkuteknologia on rajoite ja enemmän on aina enemmän. Mielestäni älhpuhelinten tapauksessa perustelin enemmän kuin hyvin, ettei se ole määräävä tekijä.

Läppärien käyttöaikojen parannus ei sekään ole ollut akkutekniikasta kiinni aikoihin.

Autoja koskien olen tainnut saman selittää aiemminkin. Niissä se akku on ihan oikeasti rajoittava tekijä, ei pelkästään turhamaisuussyistä. Jos asiakkaat haluaisivat tonnin iPhonea tuplakapasiteetilla, sitä myytäisiin heille samaan hintaan ja samalla voitolla. Se olisi vain vähän hassumman näköinen. Sama ei päde autoihin.

Useimmille ostajille riittää ihan hyvin 200 kilometrin matka. 500, 1000 tai 70000 olisi kiva.

Akkujen tilavuus ei nytkään ole autoissa ongelma. Paino ja hinta on.
 
Kuten useasti on selitetty, ei tuo ole kiinni akkuteknologiasta. Puhelimien akunkesto on se puolesta yhteen päivää siksi, että markkinat niin vaativat. Mikä tahansa tuleva akkuparannus ulosmitataan jollain tavalla mainstreamtuotteissa. se on jo nyt tehty. Akut ovat niin hyviä, että käyttöaika on näin lyhyt vain siksi, että puhelimet halutaan ikkunalasin paksuisiksi. 7 vuotta sitten 6 millimetriä paksu puhelin. Hyvin toimi ja tyylikäs minustakin. Noin 120 grammaa, nykyistä kovempi lasi eikä edes lasikuorta. Edelleen on vallalla lähes sama muoti, mutta vähän on rajoitettu koska puolet kohderyhmästä käyttää kolmen sentin pörssiä luurinsa ympärillä.

Jos taas joku haluaa kolmeksi päiväksi käyttöaikaa, on sopivia tuotteita olemassa. Niitä vaan ei juuri missään myydä, koska harva sitä haluaa ja ihan syystä.

Puhelimia on ollut ikuisuuden saatavilla vaikka kuukauden "käyttöajalla" riippuen käytön ja puhelimen määritelmästä, eikä painanut sataa grammaa. 3 päivän älypuhelimen akku on yhtä käytännöllinen ajatus kuin 400 litran bensatankki kaupunkiautoon. Puhelinta pystyy lataamaan ja sitä kannattaa kehittää mieluummin kuin uhrata kaikki tolkku.

En nyt ihan saanut kiinni pointistasi. Toki puhelimeen saa käyttöaikaa powerbankeilla tai vaikka auton akkua mukana roudaamalla mukavasti lisää. Itse tarkoitin tässä nyt sitä, että uuden teknologian myötä energiatiheys akuissa vaikkapa kolminkertaistuisi, tuskin puhelinta enää juuri ohennetaan käyttömukavuuden puolesta. Nykyisellä designillä väittäisin esim. S20 ultran olevan huomattavasti houkuttelevampi, jos voitaisiin mainostaa 3 päivän akunkestoa, olisi varmasti aika hyvä markkinointiakin ajatellen. Nyt yritetään uudistaa teennäisesti lähinnä kameroita lisäämällä, mitään perustason suurempaa mullistusta ei ole tullut(kuten huomattavasti lisäntynyt akunkesto), ehkä lasinalainen sormenjälkilukija yksi, joka ollut ihan jees ja seuraavaksi varmaan lasinalaiset kamerat.
 
Totta kai akkuteknologia on rajoite ja enemmän on aina enemmän. Mielestäni älhpuhelinten tapauksessa perustelin enemmän kuin hyvin, ettei se ole määräävä tekijä.

Läppärien käyttöaikojen parannus ei sekään ole ollut akkutekniikasta kiinni aikoihin.

Autoja koskien olen tainnut saman selittää aiemminkin. Niissä se akku on ihan oikeasti rajoittava tekijä, ei pelkästään turhamaisuussyistä. Jos asiakkaat haluaisivat tonnin iPhonea tuplakapasiteetilla, sitä myytäisiin heille samaan hintaan ja samalla voitolla. Se olisi vain vähän hassumman näköinen. Sama ei päde autoihin.

Useimmille ostajille riittää ihan hyvin 200 kilometrin matka. 500, 1000 tai 70000 olisi kiva.

Akkujen tilavuus ei nytkään ole autoissa ongelma. Paino ja hinta on.

Ostin MSI:n peliläppärin(G65 Stealth) joku aika sitten, hintaa oli se n. 2000€. Akku kestää raskaammassa pelikäytössä ehkä tunnin tai kaksi. Kyllä olisin valmis maksamaan vaikka 400€ enemmän, jos saisin samalla designillä ja tilavuudella akunkeston pelikäytössäkin sinne kymmeneen tuntiin. Olisinko valmis tuplaamaan painon, jotta saisin saman akunkeston nyt; en olisi. Kyllä mun mielestä siis ihan olennaisesti olisi kysyntää uudelle teknologialle. Väittäisin, että kovat markkinat olisi läppäreille ja puhelimille, joiden akku kestäisi huomattavasti pidempään painon ja koon kasvamatta. Autot nyt on hieman eri asia, kun siellä sitä tilaa on enemmän. Niitä vaivaa latauksen hitaus, hinta ja latausverkoston olemattomuus. Ja tarkoitan nyt jotain 90kw asemia, joista oikeasti saa järkevämpään aikaan latailtua.
 

Terminator akku! Eli nestemäinen elektrodi niinkin alhaisessa kuin 20 asteessa.

Ja taas kerran jutun oleellisin kohta: :greedy:
Vaikka kyseessä on vasta kehitteillä oleva tekniikka, uskovat keksijät siihen voimakkaasti.
Uusi akkuläpimurto lupaa suuria – Muistuttaa Terminator-elokuvista tuttua huipputekniikkaa
TIVI8.7.202010:09AKKUTEKNOLOGIAAKKUTEKNIIKKAINNOVAATIOT
Texasissa, jossa kaikki on tunnetusti suurta, on kehitetty myös melkoisen mullistavalta kuulostava uusi akkutekniikka.
f082b915-8be2-5384-b217-4d9a4f674f33


@


Texasin yliopiston tutkijat ovat tiedottaneet kehittämästään akkuläpimurrosta. Keksintö yhdistelee onnistuneesti olemassa olevien akkutekniikoiden parhaita puolia, Techxplore kertoo.
Valtaosa käytössä olevista akkutekniikoista perustuu joko kiinteiden tai nestemäisten elektrodien käyttöön. Uutuusakku on keksijöidensä mukaan maailman ensimmäinen huonelämpötilassa toimiva nestemäistä metallia elektrodina hyödyntävä akku.
Kiinteillä elektrodeilla varustetut akut menettävät ajan myötä varauskykyään, tämä on tuttu ilmiö varmasti jokaiselle älypuhelimen omistajalle. Nestemäisten elektrodien ongelmana puolestaan on ollut ennen kaikkea niiden vaatima lämpötila, joka on tähän asti ollut useita satoja asteita.

Texasilainen uutuusmetalli pysyy puolestaan nestemäisessä muodossa, vaikka lämpötila yltäisi vain 20 celsius-asteeseen. Toimintaelokuvien ystäville arkiolosuhteissa nestemäisenä virtaava metalli on tuttua Terminator-elokuvista.
Vaikka monet akun valmistamisessa käytetyt materiaalit ovat jopa halvempia kuin nykyisin käytössä olevissa energianlähteissä, on katodin valmistuksessa käytetty gallium hienoinen ongelma. Tutkijat toivovat kuitenkin löytävänsä galliumin korvaavan, edullisemman materiaalin. Samalla pyritään kehittämään vielä kylmemmässäkin ympäristössä toimivia nesteakkuja.
Vaikka kyseessä on vasta kehitteillä oleva tekniikka, uskovat keksijät siihen voimakkaasti. Lopullinen nestemetalliakku latautuu tutkijoiden mukaan nykyisiä ratkaisuja nopeammin, ei menetä varaustaan ja skaalautuu rakenteensa ansiosta helposti vaikkapa älykelloista aina voimalaitoksissa tarvittaviin akkuratkaisuihin asti.
 
Joku tassa threadissa tai muron vastaavassa sanoi etta aina kun on sana "nano" mainittu niin ei ainakaan 10-vuoteen tule.
 
Joku tassa threadissa tai muron vastaavassa sanoi etta aina kun on sana "nano" mainittu niin ei ainakaan 10-vuoteen tule.
Sama on koskenut kaikkia akkuteknologian luvattuja mullistuksia. Tai vähän jyrkemmin sanottuna akkuteknologia ei historiassa ole mullistunut kuin kerran, ja se oli silloin kun ensimmäiset käytännölliset lyijyakut keksittiin ja tuotiin markkinoille. Vain koko teknologian alan käytännön alku on siis ollut jotenkin käänteentekevää. Kaikki muu kehitys on ollut tasaista ja maltillista.
 
Uusista mullistavista akkuteknologioista on uutisoitu kymmenien vuosien ajan, mutta silti edelleen markkinoilla olevat teknologiat perustuvat pitkälti johonkin tyyliin 100v vanhoihin keksintöihin. Täysin lapsenkengissä vielä koko ala.
 
Uusista mullistavista akkuteknologioista on uutisoitu kymmenien vuosien ajan, mutta silti edelleen markkinoilla olevat teknologiat perustuvat pitkälti johonkin tyyliin 100v vanhoihin keksintöihin.

Kertoo jotain, miten vaikea fysiikan ala on sähkön säilöminen. Yritystähän ei 100 vuoden aikana ole puuttunut.
 

Ydinkäyttöinen timanttiakku. "parin vuoden päästä käytössä". Hinta varmaan 100k tai enemmän per akku. :think:

Tuhoutumaton akku, joka kestää lataa itse itsensä ja kestää tuhansia vuosia? Kuulostaa uskomattomalta, mutta tällainen ”timanttiakku” on nyt kehitteillä

ndb_akku_1-768x482.png

TEKSTI TEKNIIKAN MAAILMA

Kalifornian Piilaaksosta ponnistava cleantech-alan yritys NDB kehittää mullistavaa ”timanttiakkua”, jota ei koskaan pitäisi ladata. Samalla yritys tekisi planeetallemme suuren palveluksen laittamalla ydinvoimaloiden radioaktiivisen jätteen ympäristölle turvalliseen uusiokäyttöön. Joko arvaat, mihin tämä on menossa?
Yhtiön nimi NDB tulee sanoista Nano Diamond Battery, ja se kertoo kehitteillä olevasta akkuteknologiastakin paljon. Akkujen kemia perustuisi pelkästään hiilen eri muotoihin, jollainen timanttikin on.
NDB:n vallankumouksellinen idea on siirtää ydinvoimaloiden säätösauvoissa käytettävä radioaktiivista säteilyä imenyt grafiitti akun sisään sen sisäiseksi energianlähteeksi.
Ydinvoimalassa käytetty grafiitti sisältää runsaasti radioaktiivista hiili-14-isotooppia. Hajotessaan se muuttuu takaisin typeksi, antineutriinoksi ja elektroniksi.
YDINJÄTE-GRAFIITTI käsitellään ja muutetaan pikkuruisiksi hiili-14-timanteiksi, jossa timantin kiderakenne toimii hajoamisessa syntyneiden elektronien varastoijana ja välittäjänä. Lisäksi rakenne toimii akun lämmönsäätelijänä. Akun kerrotaan olevan ympäristölleen vaaraton, koska se on vuorattu laboratoriossa tuotetulla ei-radioaktiivisilla hiili-12-timanteilla.
Aiheesta uutisoiva New Atlas sivusto kertoo, että timanttikuori tekee akusta myös käytännössä tuhoutumattoman, minkä vuoksi se soveltuisi käytettäväksi myös ajoneuvoissa. Kahden sähköauton nokkakolarissa timanttiakku olisi viimeinen hajoava komponentti – onhan timantti maailman kovin aine.
Akkuun on integroitu lisäksi pieni virtapiiri ja superkondensaattori, joiden avulla sen synnyttämää virtaa hallitaan, varastoidaan ja ohjataan akusta ulos. NDB:n mukaan teknologialla voidaan tehdä akkuja sormiparistoista valtaviin teollisuustarpeisiin asti.
Radiohiilen puoliintumisaika on 5 700 vuotta, joten esimerkiksi puhelimen akun heikentyminen olisi teknologian ansiosta menneen ajan murhe.
ndb_akku-1024x682.png

”KUVITTELE AKKUAMME iPhonessa. Saman kokoinen timanttiakku lataisi puhelimesi tyhjästä täyteen viisi kertaa tunnissa. Kuvittele maailma, jossa sinun ei pitäisi ladata puhelintasi koko päivänä. Tai edes viikkona tai kuukautena… Itse asiassa vuosikymmeniin”, NDB:n strategiajohtaja Neel Naicker kertoo.
Ja mikä parasta, kun timanttiakku joskus tuhansien vuosien kuluttua lopullisesti hiipuu, jäljelle jää vain harmittomia ja ympäristölle vaarattomia sivutuotteita, yhtiö kertoo.
”NDB:llä on potentiaalia ratkaista merkittävä maailmanlaajuinen ongelma yhdellä iskulla ilman kallista infrastruktuuria, energiansiirtoa tai negatiivisia ilmastovaikutuksia, joita esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto, vesivoima, turbiinit tai ydinvoimalat synnyttävät”, UNESCOn tekoälytoimikunnan puheenjohtaja tohtori John Shawe-Taylor on sanonut.
NDB:N MUKAAN yhtiön tulevaisuus ei ole riippuvainen ydinvoimasta, sillä se kykenee tuottamaan akuissa tarvittavia raakamateriaaleja myös itse kustannustehokkaasti. Tosin tällä hetkellä ydinvoimaloiden jätegrafiitista ei ole pulaa.
Yhtiö on solminut yhteistyösopimuksen maailman suurimpiin kuuluvan energiatoimijan Oranon kanssa. Teknologian itsessään on osoitettu toimivan konseptitasolla.
Tällä hetkellä NDB valmistelee kaupallisen prototyypin rakentamista. Hanke on viivästynyt koronapandemian vuoksi, mutta yhtiö toivoo teknologian ensimmäisten sovellusten ehtivän markkinoille jo parin vuoden kuluessa.
Kun kuvittelee, minkälaisia lupauksia itselataava ja helposti ihmisiän kestävä akku pitää sisällään, voi vain toivoa, että tästä projektista kuullaan vielä.
Lisää tietoja NDB:stä ja akkuteknologiasta yhtiön kotisivuilla. Alla olevalla videolla esitellään konseptia ja sen edellyttämää infrastruktuuria tarkemmin. New Atlasin artikkelin voit lukea tästä.
 

Ydinkäyttöinen timanttiakku. "parin vuoden päästä käytössä". Hinta varmaan 100k tai enemmän per akku. :think:

Tuhoutumaton akku, joka kestää lataa itse itsensä ja kestää tuhansia vuosia? Kuulostaa uskomattomalta, mutta tällainen ”timanttiakku” on nyt kehitteillä

ndb_akku_1-768x482.png

TEKSTI TEKNIIKAN MAAILMA

Kalifornian Piilaaksosta ponnistava cleantech-alan yritys NDB kehittää mullistavaa ”timanttiakkua”, jota ei koskaan pitäisi ladata. Samalla yritys tekisi planeetallemme suuren palveluksen laittamalla ydinvoimaloiden radioaktiivisen jätteen ympäristölle turvalliseen uusiokäyttöön. Joko arvaat, mihin tämä on menossa?
Yhtiön nimi NDB tulee sanoista Nano Diamond Battery, ja se kertoo kehitteillä olevasta akkuteknologiastakin paljon. Akkujen kemia perustuisi pelkästään hiilen eri muotoihin, jollainen timanttikin on.
NDB:n vallankumouksellinen idea on siirtää ydinvoimaloiden säätösauvoissa käytettävä radioaktiivista säteilyä imenyt grafiitti akun sisään sen sisäiseksi energianlähteeksi.
Ydinvoimalassa käytetty grafiitti sisältää runsaasti radioaktiivista hiili-14-isotooppia. Hajotessaan se muuttuu takaisin typeksi, antineutriinoksi ja elektroniksi.
YDINJÄTE-GRAFIITTI käsitellään ja muutetaan pikkuruisiksi hiili-14-timanteiksi, jossa timantin kiderakenne toimii hajoamisessa syntyneiden elektronien varastoijana ja välittäjänä. Lisäksi rakenne toimii akun lämmönsäätelijänä. Akun kerrotaan olevan ympäristölleen vaaraton, koska se on vuorattu laboratoriossa tuotetulla ei-radioaktiivisilla hiili-12-timanteilla.
Aiheesta uutisoiva New Atlas sivusto kertoo, että timanttikuori tekee akusta myös käytännössä tuhoutumattoman, minkä vuoksi se soveltuisi käytettäväksi myös ajoneuvoissa. Kahden sähköauton nokkakolarissa timanttiakku olisi viimeinen hajoava komponentti – onhan timantti maailman kovin aine.
Akkuun on integroitu lisäksi pieni virtapiiri ja superkondensaattori, joiden avulla sen synnyttämää virtaa hallitaan, varastoidaan ja ohjataan akusta ulos. NDB:n mukaan teknologialla voidaan tehdä akkuja sormiparistoista valtaviin teollisuustarpeisiin asti.
Radiohiilen puoliintumisaika on 5 700 vuotta, joten esimerkiksi puhelimen akun heikentyminen olisi teknologian ansiosta menneen ajan murhe.
ndb_akku-1024x682.png

”KUVITTELE AKKUAMME iPhonessa. Saman kokoinen timanttiakku lataisi puhelimesi tyhjästä täyteen viisi kertaa tunnissa. Kuvittele maailma, jossa sinun ei pitäisi ladata puhelintasi koko päivänä. Tai edes viikkona tai kuukautena… Itse asiassa vuosikymmeniin”, NDB:n strategiajohtaja Neel Naicker kertoo.
Ja mikä parasta, kun timanttiakku joskus tuhansien vuosien kuluttua lopullisesti hiipuu, jäljelle jää vain harmittomia ja ympäristölle vaarattomia sivutuotteita, yhtiö kertoo.
”NDB:llä on potentiaalia ratkaista merkittävä maailmanlaajuinen ongelma yhdellä iskulla ilman kallista infrastruktuuria, energiansiirtoa tai negatiivisia ilmastovaikutuksia, joita esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto, vesivoima, turbiinit tai ydinvoimalat synnyttävät”, UNESCOn tekoälytoimikunnan puheenjohtaja tohtori John Shawe-Taylor on sanonut.
NDB:N MUKAAN yhtiön tulevaisuus ei ole riippuvainen ydinvoimasta, sillä se kykenee tuottamaan akuissa tarvittavia raakamateriaaleja myös itse kustannustehokkaasti. Tosin tällä hetkellä ydinvoimaloiden jätegrafiitista ei ole pulaa.
Yhtiö on solminut yhteistyösopimuksen maailman suurimpiin kuuluvan energiatoimijan Oranon kanssa. Teknologian itsessään on osoitettu toimivan konseptitasolla.
Tällä hetkellä NDB valmistelee kaupallisen prototyypin rakentamista. Hanke on viivästynyt koronapandemian vuoksi, mutta yhtiö toivoo teknologian ensimmäisten sovellusten ehtivän markkinoille jo parin vuoden kuluessa.
Kun kuvittelee, minkälaisia lupauksia itselataava ja helposti ihmisiän kestävä akku pitää sisällään, voi vain toivoa, että tästä projektista kuullaan vielä.
Lisää tietoja NDB:stä ja akkuteknologiasta yhtiön kotisivuilla. Alla olevalla videolla esitellään konseptia ja sen edellyttämää infrastruktuuria tarkemmin. New Atlasin artikkelin voit lukea tästä.
No jos tuo on realistinen tuote, niin jossain kohtaa ihan kaikki mikä käyttää sähköä käy tuollaisella ja firmat jotka valmistavat sähköjohtoja menee nurin.
 

Ydinkäyttöinen timanttiakku. "parin vuoden päästä käytössä". Hinta varmaan 100k tai enemmän per akku. :think:

Tuhoutumaton akku, joka kestää lataa itse itsensä ja kestää tuhansia vuosia? Kuulostaa uskomattomalta, mutta tällainen ”timanttiakku” on nyt kehitteillä

ndb_akku_1-768x482.png

TEKSTI TEKNIIKAN MAAILMA

Kalifornian Piilaaksosta ponnistava cleantech-alan yritys NDB kehittää mullistavaa ”timanttiakkua”, jota ei koskaan pitäisi ladata. Samalla yritys tekisi planeetallemme suuren palveluksen laittamalla ydinvoimaloiden radioaktiivisen jätteen ympäristölle turvalliseen uusiokäyttöön. Joko arvaat, mihin tämä on menossa?
Yhtiön nimi NDB tulee sanoista Nano Diamond Battery, ja se kertoo kehitteillä olevasta akkuteknologiastakin paljon. Akkujen kemia perustuisi pelkästään hiilen eri muotoihin, jollainen timanttikin on.
NDB:n vallankumouksellinen idea on siirtää ydinvoimaloiden säätösauvoissa käytettävä radioaktiivista säteilyä imenyt grafiitti akun sisään sen sisäiseksi energianlähteeksi.
Ydinvoimalassa käytetty grafiitti sisältää runsaasti radioaktiivista hiili-14-isotooppia. Hajotessaan se muuttuu takaisin typeksi, antineutriinoksi ja elektroniksi.
YDINJÄTE-GRAFIITTI käsitellään ja muutetaan pikkuruisiksi hiili-14-timanteiksi, jossa timantin kiderakenne toimii hajoamisessa syntyneiden elektronien varastoijana ja välittäjänä. Lisäksi rakenne toimii akun lämmönsäätelijänä. Akun kerrotaan olevan ympäristölleen vaaraton, koska se on vuorattu laboratoriossa tuotetulla ei-radioaktiivisilla hiili-12-timanteilla.
Aiheesta uutisoiva New Atlas sivusto kertoo, että timanttikuori tekee akusta myös käytännössä tuhoutumattoman, minkä vuoksi se soveltuisi käytettäväksi myös ajoneuvoissa. Kahden sähköauton nokkakolarissa timanttiakku olisi viimeinen hajoava komponentti – onhan timantti maailman kovin aine.
Akkuun on integroitu lisäksi pieni virtapiiri ja superkondensaattori, joiden avulla sen synnyttämää virtaa hallitaan, varastoidaan ja ohjataan akusta ulos. NDB:n mukaan teknologialla voidaan tehdä akkuja sormiparistoista valtaviin teollisuustarpeisiin asti.
Radiohiilen puoliintumisaika on 5 700 vuotta, joten esimerkiksi puhelimen akun heikentyminen olisi teknologian ansiosta menneen ajan murhe.
ndb_akku-1024x682.png

”KUVITTELE AKKUAMME iPhonessa. Saman kokoinen timanttiakku lataisi puhelimesi tyhjästä täyteen viisi kertaa tunnissa. Kuvittele maailma, jossa sinun ei pitäisi ladata puhelintasi koko päivänä. Tai edes viikkona tai kuukautena… Itse asiassa vuosikymmeniin”, NDB:n strategiajohtaja Neel Naicker kertoo.
Ja mikä parasta, kun timanttiakku joskus tuhansien vuosien kuluttua lopullisesti hiipuu, jäljelle jää vain harmittomia ja ympäristölle vaarattomia sivutuotteita, yhtiö kertoo.
”NDB:llä on potentiaalia ratkaista merkittävä maailmanlaajuinen ongelma yhdellä iskulla ilman kallista infrastruktuuria, energiansiirtoa tai negatiivisia ilmastovaikutuksia, joita esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto, vesivoima, turbiinit tai ydinvoimalat synnyttävät”, UNESCOn tekoälytoimikunnan puheenjohtaja tohtori John Shawe-Taylor on sanonut.
NDB:N MUKAAN yhtiön tulevaisuus ei ole riippuvainen ydinvoimasta, sillä se kykenee tuottamaan akuissa tarvittavia raakamateriaaleja myös itse kustannustehokkaasti. Tosin tällä hetkellä ydinvoimaloiden jätegrafiitista ei ole pulaa.
Yhtiö on solminut yhteistyösopimuksen maailman suurimpiin kuuluvan energiatoimijan Oranon kanssa. Teknologian itsessään on osoitettu toimivan konseptitasolla.
Tällä hetkellä NDB valmistelee kaupallisen prototyypin rakentamista. Hanke on viivästynyt koronapandemian vuoksi, mutta yhtiö toivoo teknologian ensimmäisten sovellusten ehtivän markkinoille jo parin vuoden kuluessa.
Kun kuvittelee, minkälaisia lupauksia itselataava ja helposti ihmisiän kestävä akku pitää sisällään, voi vain toivoa, että tästä projektista kuullaan vielä.
Lisää tietoja NDB:stä ja akkuteknologiasta yhtiön kotisivuilla. Alla olevalla videolla esitellään konseptia ja sen edellyttämää infrastruktuuria tarkemmin. New Atlasin artikkelin voit lukea tästä.
Minneköhän "akun" säteilemä energia laitetaan silloin kun sitä ei käytetä? Radioaktiivista säteilyä ei oikein voi noin vain laittaa kiinni virtapiiriä aukaisemalla. Jos ajatellaan vaikkapa sähköautoa, ja sovitaan, että auton kiihdytyksissä vaatimat tehopiikit tasataan jollain muulla energiavarastolla, tarvittaisiin ydinenergiaa silti pitkäaikaista ajamista varten vähintään 20 kW. Se on aikamoinen määrä energiaa pienellä alueella haihdutettavaksi jonnekin muualle silloin kun auto ei liiku.
 
Minneköhän "akun" säteilemä energia laitetaan silloin kun sitä ei käytetä? Radioaktiivista säteilyä ei oikein voi noin vain laittaa kiinni virtapiiriä aukaisemalla. Jos ajatellaan vaikkapa sähköautoa, ja sovitaan, että auton kiihdytyksissä vaatimat tehopiikit tasataan jollain muulla energiavarastolla, tarvittaisiin ydinenergiaa silti pitkäaikaista ajamista varten vähintään 20 kW. Se on aikamoinen määrä energiaa pienellä alueella haihdutettavaksi jonnekin muualle silloin kun auto ei liiku.
Eipähän tarvita sisätilanlämmittimiä ja pysyy talvella autot sulina tien vierustoilla. :sdevil:

Ihan hyvä pointti siis. Onkohan se ratkottu jotenkin järkevästi.
 
^ Tuota olin tulossa postaamaan. Soveltunee tehotiheytensä, tai lähinnä sen puutteen, vuoksi paremmin kaukosäätimiin, kuin autoihin. Tekniikka siis sinällään on olemassa. *Saattaa olla, että kyseisellä start-upilla on aikeisempiin jo markkinoilla pitkään olleisiin laitteisiin verrattuna hyvällä hyötysuhteella toimiva vehje. Sitä vain markkinoidaan turhan suurilla (ja katteettomilla) lupauksilla.
 
Viimeksi muokattu:
EEVblogi otti 100uW nyt minusta liian hanakasti kiinni. Alkaisin sitten vasta pustailemaan kunhan saisi ulos jonkin tehotiheys arvon ilman etta taytyy vahdata graaffikojen nakemyksia tuotteesta.
 
Soveltunee tehotiheytensä, tai lähinnä sen puutteen, vuoksi paremmin kaukosäätimiin, kuin autoihin.
Tuo kuvakin kertoo että 100 microWattia, eli 0.0001W. Perus hidas usb lataus olisi 5W kanssa sellainen 50 000 tuollaista akkua. Ja 5W teholla nykyluurit hyytyisi hetkessä vaikka pelatessa.

Mutta kyllähän tuollaisia voisi käyttää sensoreille ja muille laitteille jotka halutaan toimivan vaikka erämaassa vuoaikymmeniä. Kerää vaikka tunnin energiaa että jaksaa lähettää kerätyn datan langattomasti verkkoon ja taas sleeppiin tunniksi. Kyllä tuollaisille käyttöä olisi, mutta mainokset kyllä päin persettä.

Kuinkahan iso se (äly)puhelin olisi joka tuota käyttäisi... Vai oliko "puhelin" nyt sellainen ikuinen sos malli jota käytetään vain hätänumeroon soittoon kun eksyit erämaahan kaikista varotoimista huolimatta?
 
Siis onhan noita kymmeniä vuosia kestäviä radioaktiivisia paristoja ollut jo vaikka kuinka pitkään, käytetty satelliiteissa ja vaikka tulivuorentutkimusinstrumenteissa.
 
Siis onhan noita kymmeniä vuosia kestäviä radioaktiivisia paristoja ollut jo vaikka kuinka pitkään, käytetty satelliiteissa ja vaikka tulivuorentutkimusinstrumenteissa.

Jep, kuten aikaisemmin ketjuun laitoin niin:

Aika hyvin noiden Voyagerin (1&2) ydinparistot ovat kestäneet tähän päivään asti. Ja niissähän on vissiin aika hyvin vielä energiaa jäljellä 470w paristossa.
 
Jep, kuten aikaisemmin ketjuun laitoin niin:

Aika hyvin noiden Voyagerin (1&2) ydinparistot ovat kestäneet tähän päivään asti. Ja niissähän on vissiin aika hyvin vielä energiaa jäljellä 470w paristossa.
Voidaanko RTGstä käyttää nimitystä ydinparisto?
 
Siis onhan noita kymmeniä vuosia kestäviä radioaktiivisia paristoja ollut jo vaikka kuinka pitkään, käytetty satelliiteissa ja vaikka tulivuorentutkimusinstrumenteissa.
Neukut ja venäläiset ovat pitkään käyttäneet ydinparistoja arktisen alueen majakoissa ja merimerkeissä.
Siellä ne edelleen ruostuvat ja säteilevät (en suosittele vierailua).
 

Grafeeni "akku", joka lataa itseään muiden atomien törmäyksistä. Energiaa pitäisi riittää iot sensoreille tjsp.

Grafeeni kerää energiaa muiden atomien törmäyksestä, ja niitähän riittää, sillä kaikki materia on jatkuvassa liikkeessä. Etenkin tavallisessa ilmassa olevat kaasuatomit liikehtivät vallan villisti lämmönvaihtelun myötä, ja grafeeniakku on viritetty hyödyntämään kaasuatomien osumia.
 

Grafeeni "akku", joka lataa itseään muiden atomien törmäyksistä. Energiaa pitäisi riittää iot sensoreille tjsp.
Ei nyt ihan mikään uusi ja mullistava saavutus (PDF) Thermoelectric Energy Harvesting of Human Body Heat for Wearable Sensors

Grafeenin käyttö kenties on uutta, mutta Tivin tai yliopiston omasta uutisesta ei varsinaisesti selvinnyt, mitä, jos mitään, uutta hyötyä siitä olisi.
 
Tuleekohan koskaan halpaa ja mullistavaa akkuteknologiaa, joka nostaisi sähköautojen ajomäärän sinne 2000-3000km välille sekä tiputtaisi latausajan sinne alle 60min?
 
Tuleekohan koskaan halpaa ja mullistavaa akkuteknologiaa, joka nostaisi sähköautojen ajomäärän sinne 2000-3000km välille sekä tiputtaisi latausajan sinne alle 60min?

Ajomatka ei ole taloudellisesti järkevää kasvattaa niin suureksi, koska aika harvan tarvitsee ajaa ilman ruokataukoa esim. Vantaan Hakunilasta Monacoon.
Pienempi akku on halvempi valmistaa, jolloin auton myyntihinta on edullisempi ja tällöin niitä myydään enemmän mikä puolestaan laskee hintaa edelleen jne.

Mikäli akkujen energiatiheys pompsahtaisi yhtäkkiä vaikka nelinkertaiseksi, niin on hyvin todennäköistä että akkujen fyysistä kokoa pienennettäisiin melkeinpä samassa suhteessa.
 
Tuleekohan koskaan halpaa ja mullistavaa akkuteknologiaa, joka nostaisi sähköautojen ajomäärän sinne 2000-3000km välille sekä tiputtaisi latausajan sinne alle 60min?
Saa olla reiden paksuinen kaapeli jos meinaa ladata 3000km ajomatkaan tarvittavan energian alle tunnissa.
 
Ajomatka ei ole taloudellisesti järkevää kasvattaa niin suureksi, koska aika harvan tarvitsee ajaa ilman ruokataukoa esim. Vantaan Hakunilasta Monacoon.
Pienempi akku on halvempi valmistaa, jolloin auton myyntihinta on edullisempi ja tällöin niitä myydään enemmän mikä puolestaan laskee hintaa edelleen jne.

Mikäli akkujen energiatiheys pompsahtaisi yhtäkkiä vaikka nelinkertaiseksi, niin on hyvin todennäköistä että akkujen fyysistä kokoa pienennettäisiin melkeinpä samassa suhteessa.
Toisaalta tehokkaammat akut mahdollistaisi virtasyöpömmät autot kuten maasturit, kuorma-autot, työkoneet ja niin edelleen... Eli voitaisiin nykyistä paremmin tyydyttää erilaisia tuotesegmenttejä.

En tiedä sitten, olisiko noin tehokkailla akuilla merkitystä jo ilmailunkin saralla...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 506
Viestejä
4 498 498
Jäsenet
74 216
Uusin jäsen
TTeuras

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom