Mullistavat akkuteknologiat

Kuten ylläolevakin niin kyllä olisin enemmän huolissani purkuvirroista kuin latauksesta. Megawatti sisään tarkoittaa että purkuvirta on moninkertainen? Siinä ei paljoa punainen suojaväri kaapelissa auta jos jysähtää, on tesla aika syvälle hitsattuna asfaltissa.

Vielä kun ihmetellään mistä latausinfra. Mutta jos tulee noita megawatilla lataavia asemia niin siinähän välkkyy koko kaupungin valot kun teslan kytkee merikaapeliin kiinni. Vai tuleeko latausasemaan jotain superkonkkia? Tästä vaan tulee äkkiä se että kauhean tiuhaan ei autoja latailla, eli esim huoltamolla voi joutua odottamaan tyhjällä asemalla että systeemi on ladannut itsensä.

Eikä tietty noi yli tuhannen voltin jännitteet ole niitä parhaimpia asioita mitä peruspulliainen voisi käsitellä. Loikkaa jo ihan kiitettävän matkan ja hitsaakin kivasti jos on vaikka 1000A virtaa.

Tollanen systeemi voisi toimia julkisessa liikenteessä hyvin, kunhan joku keksii sen 1000v 1000A induktiolatauksen. Bussissa ei tarvitsis olla isoa akkua, joka pysäkillä vaan muutama sekuntti täydellä teholla "wouw-wouw-wouw" ääntä ja taas pääsee "turbolla" seuraavalle pysäkille. Sama systeemi järjestäisi ns. lattialämmityksen busseihin.

Aika skeptinen olen, että yli tuhat volttia ja yli tuhat amperia voisi mitenkään onnistua. Toivon tietty olevani väärässä.
 
Anagonda sanoi:
Vielä kun ihmetellään mistä latausinfra. Mutta jos tulee noita megawatilla lataavia asemia niin siinähän välkkyy koko kaupungin valot kun teslan kytkee merikaapeliin kiinn
Napsauta laajentaaksesi...

Tota nyt en usko, onhan niitä teollisuushalleja tai mitä lie laitteita, joihin menee nyttenkin isompia virtoja eikä kukaan huomaa mitään.
 
Lallijuoppo sanoi:
Tota nyt en usko, onhan niitä teollisuushalleja tai mitä lie laitteita, joihin menee nyttenkin isompia virtoja eikä kukaan huomaa mitään.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei se isompi virta vaan se piikki kun lyöt tollaisen laturin tulille. Vaikka siinä olisi mikä pehmo niin aika rajulla rampilla täytyy vetää jotta latausaika ei kasva hirveästi. Sama tietty sitten sammutuspäässä täytyy pehmentää. Tuskin se nyt mitään vilkuttelee, mutta jos miettii vaikka huolto-asemaa missä olisi 10 noita pisteitä. Aikamoista kyykytystä siitä helposti tulee jos viiden minuutin lataussyklejä.
 
900 kW alkaa olla muun epäkäytännöllisyyden lisäksi tarpeettoman suuri pikalatausteho. Toisaalta sitähän näissä toivotaan, että lataus olisi suunnilleen yhtä nopeaa kuin tankkaus, mutta pidän hölmönä pakkomielteenä. Riittää, että se on tarpeeksi nopeaa, mikä on tietysti subjektiivistä.

Minulle riittäisi oikein hyvin huoltoasemalla nykyiset pikalatausnopeudet ja kotona vaikka schukotulpan kautta ottavalla minilaturilla. Latausverkoston tulisi olla tiheämpi ja ajojärjestelyjen laturiin, siis liikenneasemien pihojen, nykyistä kätevämpiä. Nythän lataus tapahtuu samanlaisissa ruuduissa kuin muukin pysäköinti eikä kätevästi läpiajettavalla kentällä kuten polttoaineen täydennys. Täten autojen akkukapasiteetti voisi olla myös muuta kuin marginaalinen tai överi, eli asiakkaan tarpeen mukaan jotain siltä väliltä.
 
Tonnin Seteli sanoi:
900 kW alkaa olla muun epäkäytännöllisyyden lisäksi tarpeettoman suuri pikalatausteho. Toisaalta sitähän näissä toivotaan, että lataus olisi suunnilleen yhtä nopeaa kuin tankkaus, mutta pidän hölmönä pakkomielteenä. Riittää, että se on tarpeeksi nopeaa, mikä on tietysti subjektiivistä.

Minulle riittäisi oikein hyvin huoltoasemalla nykyiset pikalatausnopeudet ja kotona vaikka schukotulpan kautta ottavalla minilaturilla. Latausverkoston tulisi olla tiheämpi ja ajojärjestelyjen laturiin, siis liikenneasemien pihojen, nykyistä kätevämpiä. Nythän lataus tapahtuu samanlaisissa ruuduissa kuin muukin pysäköinti eikä kätevästi läpiajettavalla kentällä kuten polttoaineen täydennys. Täten autojen akkukapasiteetti voisi olla myös muuta kuin marginaalinen tai överi, eli asiakkaan tarpeen mukaan jotain siltä väliltä.
Napsauta laajentaaksesi...

Käytiin viikonloppuna Kajaanissa(550km) täältä /suunta. Takaisin tultiin kolmella n. 20min pysähdyksellä, tankkasin lähtiessä ja 1010km näytti rangeksi. Kyllä olisi sähköllä vituttanut. Kuten sanoit, kovin subjektiivista mikä kenellekin riittää. Kyllähän tuo 900kw olisi jo ihan käypäinen, kun ladattaisiin niitä n. 120kwh akkuja.
 
Dzeeta sanoi:
Käytiin viikonloppuna Kajaanissa(550km) täältä /suunta. Takaisin tultiin kolmella n. 20min pysähdyksellä, tankkasin lähtiessä ja 1010km näytti rangeksi. Kyllä olisi sähköllä vituttanut. Kuten sanoit, kovin subjektiivista mikä kenellekin riittää. Kyllähän tuo 900kw olisi jo ihan käypäinen, kun ladattaisiin niitä n. 120kwh akkuja.
Napsauta laajentaaksesi...

550km/suunta. Eikös tuon olisi taittanut Model X:llä yhellä 20min stopilla, olisi saattanut mennä S:lläkin? Edellyttäen että lähtiessä akku ~100% ja saa ladattua myös perillä 100%.

Edit: Kevyellä kuormalla, kaikki ECO-moodit, rekan perässä jne.
 
Copper sanoi:
550km/suunta. Eikös tuon olisi taittanut Model X:llä yhellä 20min stopilla, olisi saattanut mennä S:lläkin? Edellyttäen että lähtiessä akku ~100% ja saa ladattua myös perillä 100%.

Edit: Kevyellä kuormalla, kaikki ECO-moodit, rekan perässä jne.
Napsauta laajentaaksesi...

No juu, kyllähän tuo alkaa lähellä olla. Suurin este lienee model S:n hinta, nyt ajellaan 28 000e audilla. Yksi model S olikin latauksessa seinäjoen liepeillä juustoportilla vai mikä nyt olikaan, lisäksi lataukseen ilmestyi joku teslan suv vielä ruokailun aikana.
 
Copper sanoi:
550km/suunta. Eikös tuon olisi taittanut Model X:llä yhellä 20min stopilla, olisi saattanut mennä S:lläkin? Edellyttäen että lähtiessä akku ~100% ja saa ladattua myös perillä 100%.

Edit: Kevyellä kuormalla, kaikki ECO-moodit, rekan perässä jne.
Napsauta laajentaaksesi...

Joo yhdellä 20min pysäyksellä olis mennyt tai kahdella noin vartin. Eikä olis tarvinnut edes ajaa ecolla tai rekan perässä. Latausnopeus on paras jonnekkin 75% asti ja sit vähän hidastuu eli ajankäytöllisesti järkevin ladata se ~+40-50% (ei täyteen) siinä kahessakyt minsassa ja jatkaa matkaa.

Käytetyllä model s 85:lla (suomessa n45-50k€) olisit tarvinnut 2 nopeaa pysäystä per suunta.

Ja tämä olettaen että superchargerit löytyy. Jossai 50kw tai alle latauspisteissä ottaa sit vähä enemmän aikaa. :/
SC Verkostohan kasvaa nyt n 1 latausväli per vuosi eli n. 3v niin koko suomi katettu.
 
jefreitteri sanoi:
Hienohan tuo olisi. Silti toistuu samat vanhat:
"saattaa"
"olisi"
"potentiaalia"
"vielä on tehtävää.."
Jne jne...
Napsauta laajentaaksesi...
Suurin osa teknologioista toimii laboratoriossa, sitte ne häviää vähin äänin ku ei niistä ole mihinkään....
 
muppelo sanoi:
Otetaan rahat pois nyt tällä ja tuodaan pikkuhiljaa uutta markkinoille siten ettei rahahanat ala ehtymään.
Napsauta laajentaaksesi...
Riippuu varmaan kuka keksii. Jos jo markkinajohtaja niin sitten ei ole kiirettä, mutta jos minä keksisin nyt jonkun superakun niin toki koittaisin saada sen markkinoille heti ja ottaa akkumarkkinat kokonaan itselleni.
 
Nomber sanoi:
Riippuu varmaan kuka keksii. Jos jo markkinajohtaja niin sitten ei ole kiirettä, mutta jos minä keksisin nyt jonkun superakun niin toki koittaisin saada sen markkinoille heti ja ottaa akkumarkkinat kokonaan itselleni.
Napsauta laajentaaksesi...
Juurikin näin. Tuo onkin varmaan se ainoa tapa ellei se isompi onnistu ahdistelemaan konkan partaalle ja ostamaan pois.
 
Ashrakki sanoi:
Ja tämä olettaen että superchargerit löytyy. Jossai 50kw tai alle latauspisteissä ottaa sit vähä enemmän aikaa. :/
Napsauta laajentaaksesi...
No, eipä siinä luksusautolla leppostellen kiire ole. Lattet täytyy jossain juoda eikä amatööri jaksa tauotta ajaa, koska laite ei ole aidosti autonominen vaan ihan mondeoon analoginen avustettu auto.

Jos kiire on, niin silloin rikkaat lentävät tai vähintään menevät taksilla. Lomamatkalla ei kiirettä niin kovin ole.
 
Keksinnön siirtäminen massatuotantoon on yleisin ja suurin ongelma, johon moni keksintö pysähtyy. Se vaatii enemmän rahoitusta kuin se, mitä kehittämiseen on mennyt. Siksi on epäreilua arvostella keksintöä huonoksi vain sen perusteella, ettei siitä kuulu myöhemmin enää mitään.

Mutta varmasti joku uusi teknologia pääsee eteenpäin. En muista enää, milloin sininen led saatiin markkinoille, mutta sen keksiminenkin piti olla mahdotonta.
 
tsop sanoi:
Keksinnön siirtäminen massatuotantoon on yleisin ja suurin ongelma, johon moni keksintö pysähtyy. Se vaatii enemmän rahoitusta kuin se, mitä kehittämiseen on mennyt. Siksi on epäreilua arvostella keksintöä huonoksi vain sen perusteella, ettei siitä kuulu myöhemmin enää mitään.

Mutta varmasti joku uusi teknologia pääsee eteenpäin. En muista enää, milloin sininen led saatiin markkinoille, mutta sen keksiminenkin piti olla mahdotonta.
Napsauta laajentaaksesi...
Mutta käytetäänkö noita keksintöjä edes jossain erikoisjutuissa, joissa hinta ei ole rasite eikä se, että tehdään yksittäiskappaleita?
 
tsop sanoi:
Keksinnön siirtäminen massatuotantoon on yleisin ja suurin ongelma, johon moni keksintö pysähtyy. Se vaatii enemmän rahoitusta kuin se, mitä kehittämiseen on mennyt. Siksi on epäreilua arvostella keksintöä huonoksi vain sen perusteella, ettei siitä kuulu myöhemmin enää mitään.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei ongelma välttämättä ole rahoituksella ratkaistavissa. Jos teknologia on hyvä ja toimii suuremmassakin mittakaavassa, niin en usko, että kaupallistaminen kaatuisi rahoituksen puutteeseen. Luvassa on rahaa ovista ja ikkunoista, jos pystyy olennaisesti nykyakkuja parantamaan.

On nimittäin aivan eri asia, että kenno toimii lupaavasti labran postimerkkiskaalassa kuin se, että miljoonat satojen kilojen painoiset akut toimisivat kentällä ongelmitta vuosikausia. Hyvin pienetkin epäideaalisuudet riittävät tuhoamaan lupaavan teknologian kaupallisen käytön. Esimerkiksi litiummetalli olisi erinomaisen tehokas akun elektrodina mutta sillä on taipumuksena kasvattaa dendriittejä, pieniä neulasia, jotka lopulta oikosulkevat kennon.

tsop sanoi:
Mutta varmasti joku uusi teknologia pääsee eteenpäin. En muista enää, milloin sininen led saatiin markkinoille, mutta sen keksiminenkin piti olla mahdotonta.
Napsauta laajentaaksesi...
Sininen LED olikin mahdoton vanhoilla puolijohdemateriaaleilla mutta ei sen kehittämiselle mitään periaatteellista estettä ollut. Sininen GaN-LED on tunnettu jo 70-luvun alusta lähtien. Ratkaisevaa oli materiaalitekniikan kehittäminen: Light-emitting diode - Wikipedia
 
Jotenkin sellainen kutina on meikällä, että jotain oikeasti edistyksellistä akkuteknologiarintamalla on muutaman vuoden sisään tulossa.

En ole syvällisesti patenttimaailmaan ja sitä ympäröivään ekosysteemiin perehtynyt. Mutta siihen liittyviä ikäviäkin ilmiöitä esiintyy. Ostetaan patentteja pois markkinoilta, mutta ei hyödynnetä niitä mitenkään.
 
tsop sanoi:
Ostetaan patentteja pois markkinoilta, mutta ei hyödynnetä niitä mitenkään.
Napsauta laajentaaksesi...
Mutta silti sitä julkistettua teknologiaa voi ihan luvallisesti käyttää uuden kehittämisen pohjana. Kohtuu eläväisenä teknologia-alana voi patentointi muutenkin olla vähän uhkapeliä - lyöt rahat kiinni maantieteellisesti kattavaan patentointiin ja sit naapurifirma tulee vasemmalta ohi hieman poikkeavalla toteutuksella ja siinä sitten laskeskelet kuluille takaisinmaksuaikaa kun kukaan ei suostu lisensoimaan...
 
Jaa-a mitenkä lienee. Joku erikoinen motiivi siinä täytyy olla, jos patentteja ostetaan pois markkinoilta.
 
tsop sanoi:
Jaa-a mitenkä lienee. Joku erikoinen motiivi siinä täytyy olla, jos patentteja ostetaan pois markkinoilta.
Napsauta laajentaaksesi...
En ole seurannu alan patentointia, mutta jonkun sortin pitkävetoahan se on. Ostaja kuvittelee saavansa lisenssoinnilla omansa takaisin korkojen kera.

Millasia kauppahintoja näissä on ollu?
 
En tiedä oliko tuo massatuotantoon siirtymisen vaikeus tarkoitettu tuolle Glass-akulle, mutta kun kehittäjä on sama herra kuin lithium-ion akuilla, niin voisi kuvitella ettei massatuotantoon siirtyminen ole kovin suuri panostus, sillä todennäköisesti nykyiset tuotantolaitoikset voitaisiin muuttaa hyvin helposti tälle akkutyypille.

Myöskään harvinaisempia raskasmetalleja ei tässä tyypissä tarvita, joten normaalin kaivoslouhinnan sivutuotteena syntyvä barium on huomattavasti edullisempaa ja riittävämpää kuin nykyisissä akkutyypeissä käytettävät raskasmetallit.
 
ihottuma sanoi:
mutta kun kehittäjä on sama herra kuin lithium-ion akuilla, niin voisi kuvitella ettei massatuotantoon siirtyminen ole kovin suuri panostus, sillä todennäköisesti nykyiset tuotantolaitoikset voitaisiin muuttaa hyvin helposti tälle akkutyypille.
Napsauta laajentaaksesi...
Nyt on kyllä todella heppoiset perustelut. :D

Neil Armstrong kävi kuussa, joten ei mars matkan pitäisi olla ongelma samalle kaverille. ;)

Siirtyminen massatuotantoon on kaikkien akkumullistusten tiellä. Nykyisiä li-ion laitoksia ei missään nimessä kannata alkaa muuntamaan uusiksi, koska ne tuottavat erittäin kysyttyjä akkuja ja tuottavat rahaa. Kyllä jos riittävän edistyksellinen akkutekniikka saadaan massavalmistukseen ja toimivaksi niin kyllä sille ensin omat laitokset rakennetaan. Ehkä joitain pieniä vanhoja laitoksia voidaan "muuntaa", mutta tuskin isoissa määrin ihan heti. Vaikka nyt joku julkistaisi massatuotannon alkaneen 5 kertaa li-ionia paremmalla akulla niin eipä ne li-ionit noin vain markkinoilta katoaisi. Kestäisi aika pitkään että uusi tekniikka syrjäyttäisi edes 50% vanhasta.
 
mRkukov sanoi:
Nyt on kyllä todella heppoiset perustelut. :D

Neil Armstrong kävi kuussa, joten ei mars matkan pitäisi olla ongelma samalle kaverille. ;)

Siirtyminen massatuotantoon on kaikkien akkumullistusten tiellä. Nykyisiä li-ion laitoksia ei missään nimessä kannata alkaa muuntamaan uusiksi, koska ne tuottavat erittäin kysyttyjä akkuja ja tuottavat rahaa. Kyllä jos riittävän edistyksellinen akkutekniikka saadaan massavalmistukseen ja toimivaksi niin kyllä sille ensin omat laitokset rakennetaan. Ehkä joitain pieniä vanhoja laitoksia voidaan "muuntaa", mutta tuskin isoissa määrin ihan heti. Vaikka nyt joku julkistaisi massatuotannon alkaneen 5 kertaa li-ionia paremmalla akulla niin eipä ne li-ionit noin vain markkinoilta katoaisi. Kestäisi aika pitkään että uusi tekniikka syrjäyttäisi edes 50% vanhasta.
Napsauta laajentaaksesi...

Kyseinen herra ilmeisesti omistaa edelleen myös li-ion patentit, joten liisauksen lopettaminen ja paremman teknologian antaminen tilalle nopeuttaa tilannetta huomattavasti.

Nykyisiä tehtaitakin voi hyvin modifioida, jos se on kannattavaa, jota se tässä näyttää ainakin paperilla olevan.

edit.

Täältähän herran patentteja voi käydä kurkkaamassa.

Aika laajalti tuntuu kyseiseen teknologiaan olevan omistuksia, varsinkin tuotannon menetelmiin, joten ehkä kuitenkin hieman erilaisesta kaverista kyse kun vain avaruusbussikuskista.

John B. Goodenough Inventions, Patents and Patent Applications - Justia Patents Search
 
Viimeksi muokattu:
John B. Goodenough
Toihan jannu on kohta 100vuotias.
Enpä luule että ihan skarppina enään herra ole.
 
:vihellys:Goodenough voi olla skarpimpi kuin me täällä foorumilla yhteensä.

Viimeisen keksinnön kohdalla hän toimi mukana tutkimustiimissä.

Kyllä se vaan niin on, ettei noita keksintöjä tuosta vaan kävellä tuotantoon ja maailman käytettäväksi. On varmasti paljon sellaisia asioita tuotantoontuonnissa, joita emme osaa ihan hetkessä kuvitellakaan.

Muiden osaamista ja sinnikästä [kehitys]työtä minä ainakin kunnioitan.
 
mRkukov sanoi:
Nyt on kyllä todella heppoiset perustelut. :D

Neil Armstrong kävi kuussa, joten ei mars matkan pitäisi olla ongelma samalle kaverille. ;)
Napsauta laajentaaksesi...
Meinasin just tulla huomauttamaan samasta todella villistä logiikasta.

Jatkoksi vielä, että kypärää se siellä kuussakin käytti, joten sehän on helppo modata seuraavaa reissua varten.
 
Janishell sanoi:
John B. Goodenough
Toihan jannu on kohta 100vuotias.
Enpä luule että ihan skarppina enään herra ole.
Napsauta laajentaaksesi...
Miten niin? Kyseiselle herralle myönnettiin viime syksynä kemian Nobel ja netti täynnä haastetteluja. Nopeasti vilkaisemalla ei ole ainakaan mitään viitteitä siitä, että ei olisi skarppina.
 
Hesemonni sanoi:
Elektroniikkalehti: Sähköautolla 1000km ja kännykkään virtaa viideksi päiväksi
Napsauta laajentaaksesi...
Hieno otsikointi. Jos "kännykät" suunniteltaisiin ja valmistettaisiin samalla logiikalla kuin sähköautot, niin käyttöaikahan olisi helposti vähintään viisi päivää. Se ei vaadi mitään teknologista kehitystä, vain pienen kompromissin.

Nykyinen älypuhelinformaatti on extreme-ratkaisu. Sähköautoissa vastaava olisi 600-kiloinen urheiluauto, jossa on kaikki mukavuudet ja satojen kilometrien toimintamatka. Siihen ei teknologia läheskään anna myöten, toisin kuin hikisesti näihin lasilevyluureihin.
 
Tekniikan Maailma

Jos tutkijaryhmän esittämät tulokset pitävät paikkansa ja tekniikka pystytään kaupallistamaan, kyseessä on vähintään yhtä suuri edistysaskel.
Napsauta laajentaaksesi...

:D

Sähköpyöriin reilusti yli 100 kilometrin kantama? Uusi akkukeksintö lupaa ratkaista tärkeän teknologian pullonkaulan

akut_kaikki_sahkopyoravertailu-1024x683-768x512.jpg

TEKSTI JUKKA MÄENNENÄ



Australialainen tutkijaryhmä kertoi vuoden alussa tehneensä mahdollisesti merkittävän läpimurron akkuteknologiassa. Tähän asti lähes kaikki moderni akkukäyttöinen elektroniikka toimii litium-ioniakuilla, jotka ovat suuri kehitysaskel eteenpäin vanhoista lyijyakuista. Jos tutkijaryhmän esittämät tulokset pitävät paikkansa ja tekniikka pystytään kaupallistamaan, kyseessä on vähintään yhtä suuri edistysaskel.

Energiatiheys ja latausnopeus ovat tällä hetkellä akkutekniikan rajoittavia tekijöitä. On esitetty arveluja, että jos akkujen energiatiheys kolminkertaistuisi, se synnyttäisi läpimurron liikenteessä, kuljetusalalla – ja mahdollisesti jopa ilmailussa. Jos akkuihin saataisiin varastoitua enemmän energiaa ilman merkittävää akun koon kasvua, se ratkaisisi monta niin sähköautoa kuin sähköavusteista polkupyörää koskettavaa ongelmaa.


Toinen pullonkaula on latausaika. Rajallinen akkukoko ja kantama tai käyttöaika eivät olisi ongelmia, jos latausaika saataisiin kutistettua pieneen osaan nykyisestä. Jos esimerkiksi sähköpyörän akun saisi täyteen noin varttitunnissa, akkukokoihin tarvitsisi kiinnittää huomattavasti vähemmän huomiota.

Science Advances -julkaisussa esitetyn tutkimuspaperin mukaan australialaistutkijat ovat tehneet tuntuvan edistysaskeleen ensimmäiseen kohtaan eli akkujen energiatiheyteen liittyen.

Jopa 5-kertainen energiatiheys
Ryhmää johtanut Mahdokht Shaibani uskoo, että heidän kehittämänsä litium-rikkiakku voi jopa viisinkertaistaa akkujen energiatiheyden nykytasoon verrattuna. Haasteena uuden akkutekniikan kehittämisessä oli, että akun rikkiosat eivät kestäneet toistuvia purku- ja lataussyklejä. Ratkaisu löytyi Shaibanin mukaan verkkomaisesta rakenteesta, joka jättää tilaa akun komponenttien väliin, mahdollistaen muodonmuutokset akun rakenteessa.

Mikä parasta, uuden akkutekniikan luvataan olevan myös ympäristöystävällisempi nykyisiin akkuihin verrattuna, sillä valmistus tapahtuu suurelta osin vesipohjaisilla prosesseilla.




Käytännön vaikutukset
Viisinkertainen energiatiheys ei sano yksistään välttämättä paljon, ja sitä on hyvä tuoda konkreettisemmalle tasolle. Jos uusi akkutekniikka pitää lupauksensa ja on sovellettavissa käytäntöön massatuotannon tasolla, esimerkiksi sähköpyörän viistoputkeen sovitettavalla akulla olisi mahdollista saada pitkälti yli 100 kilometrin kantamia yhdellä latauksella. Esimerkiksi TM:n viime vuonna tehdyssä sähköpyörävertailussa kantamat jäivät parhaimmillaan noin 70 kilometriin.

Vastaavasti sähköautojen kantama voisi olla jopa kymmenkertainen, aina jopa 1000 kilometrin asti. Ja vielä arkisempiin käyttötavaroihin mentäessä myös älypuhelinten latausväli harvenisi tuntuvasti niin, että lataus tarvitsisi tehdä vain viiden päivän välein.

Tutkimusryhmä on patentoinut uuden akkutekniikan ja sanoo jatkavansa testausta alkaneen vuoden aikana muun muassa sähköautoissa ja aurinkoenergian varastoinnissa.

Sähkökäyttöisten laitteiden ja ajoneuvojen yleistymisen johdosta akkuteknologia on erittäin kilpailtu ala, jossa pelataan suurilla panoksilla. On mielenkiintoista nähdä, pysytäänkö lupaavat ensitulokset lunastamaan, pääseekö tekniikka käyttöön ja millä aikavälillä.
 
Niin, mutta yritystä ainakin on. Voihan noille uutisille nauraa, mutta kyllä siellä aitoja vaikeuksia on voitettavana ja jossain vaiheessa jokin uusi kehitystuote tulee onnistumaan.
 
tsop sanoi:
Niin, mutta yritystä ainakin on. Voihan noille uutisille nauraa, mutta kyllä siellä aitoja vaikeuksia on voitettavana ja jossain vaiheessa jokin uusi kehitystuote tulee onnistumaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Varmasti aikanaan tai ehkä piankin jostain ilmestyy uusi akkuteknologia, joka siirtää li-ionin legacyksi kuten lyijy- ja nikkeliakuille kävi.

Kun tämä tapahtuu, se ei silti tarkoita että naureskelijat olivat väärässä. Mullistavia akkuteknologioita on hypetetty täysin katteettomasti niin kauan kuin muistan. Olen toki junnu ja li-ion oli silloin jo kaupallistettu mutta ei ollut yleinen ratkaisu kuluttajatuotteissa. Uutisoinnin valtavirta ei hyödyntänyt internetiä.
 
Nykyään tuntuu kyllä että kaikki on ihan juuri tuotteistamassa jotain mahtavaa akkua ja sitten ei enää koskaan kuullukkaan mitään. No ehkä noilla uutisilla haetaan rahoitusta? Vai kertooko se siitä että akut ovat kaikkialla iso pullonkaula niin pienestäkin toivonkipinästä uutisoidaan isosti?
 
Nomber sanoi:
Nykyään tuntuu kyllä että kaikki on ihan juuri tuotteistamassa jotain mahtavaa akkua ja sitten ei enää koskaan kuullukkaan mitään. No ehkä noilla uutisilla haetaan rahoitusta? Vai kertooko se siitä että akut ovat kaikkialla iso pullonkaula niin pienestäkin toivonkipinästä uutisoidaan isosti?
Napsauta laajentaaksesi...
Vissiin näin. Siitä huolimatta että todelliset tuotantoon asti kehittyneet akut ovat suuren osan tästä hypetyskaudesta kehittyneet varsin hyvää vauhtia. Vasta muutama vuosi on nyt kulunut siten, että kapasiteetit eivät li-ion -akkutuotteissa juuri nouse ja muutkin ominaisuudet kehittyvät enää valumalla alempiin hintaluokkiin.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 506
Viestejä
4 498 498
Jäsenet
74 216
Uusin jäsen
TTeuras

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom