Mullistavat akkuteknologiat

Kuten muualla mainitsinkin niin itse näkisin( monen autonvalmistajan tavoin) pienen ajoakun olevan huomattavasti järkevämpi valinta kuin turhan ison. Oma 77 kWh:n ajoakku toki antaa joustomahdollisuuksia, ja sillä pääsee talvella Tku-Tre-Hki lataamatta mutta 99 % ajoista tarvitsen vain sen 20 kWh- 50 kWh, joten suuremmalla tilavuustiheydellä saa tosiaan enemmän vapaata tilaa, ja silti latausnopeus voidaan teoriassa pitää luokassa 200 km/5 min( väh. min. 300 kW latausteho varaustasosta riippumatta). Samoin voisi toki harkita em. modulaarisuutta, jossa arkiakku ja matka-akku olisivat vaihtoehtoina.
Kuinkahan se akun vaihto käytännössä toimisi? Kotelon pitää olla tiivis. Korkeajänniteosat pitää olla tavan tallaajalta piilossa. Akut ovat painavia, joten kotioloissa näitä ei vekslailla. Saisiko sitä akunvaihtoa edes kovin helposti automatisoitua?
 
Kuinkahan se akun vaihto käytännössä toimisi? Kotelon pitää olla tiivis. Korkeajänniteosat pitää olla tavan tallaajalta piilossa. Akut ovat painavia, joten kotioloissa näitä ei vekslailla. Saisiko sitä akunvaihtoa edes kovin helposti automatisoitua?
Siitä on jo aikaa kun mailmalla ollut kaupallisia "kokeiluja" akuvaihton systeemeistä, ja muistelen että jossain ketjussa siitä hiljan keskusteltiin.

Se yksi toteutus oli ihan akuvaihtoasemat missä oli kehitetty siihen ihan omat prosessit. Siis niinpitkälle että "lataus" käytännössä tapahtui akkuvaihtamalla. (eli tyhjät akut pois ja ladatut tilalle).

Omassa aiemmassa ajattelin enemmän vuokrausta jossa se käyttöönotto ja palautus ei tarvi olla ihan niin automatisoitu, nopea. mutta vaikka mielessäni ajattelin että sinne polon ala lokeroon nostellaan pari lisäakku, ja kytketään kiinni (kytkeehän käyttäjä sen laturinkin), mutta onhan se nostelu ihan terveysriski ja koulutettu henkilökunta sen voisi hoitaa apuväleinen, ja vaikka kytkennät idiootti varmoja, niin kuitekin kurssisettu ja kyky tarkistaa.

No nämä vaihdettavat akut, lisäakut, olleet tasaiseen tahtiin tyrkyllä, usko niihin mennyt. Uskon latausasemiin missä tehopuskurin akuja.


Siis uskon enemmän latausasemiin missä itsessään akkupakettin, sellaiset voi pystyttään edullisesti pienliittymien perään, tilapäisesti siirrettävät, jonne tuodaa ne puskuriakut täyteen ladattuna.
 
Kuinkahan se akun vaihto käytännössä toimisi? Kotelon pitää olla tiivis. Korkeajänniteosat pitää olla tavan tallaajalta piilossa. Akut ovat painavia, joten kotioloissa näitä ei vekslailla. Saisiko sitä akunvaihtoa edes kovin helposti automatisoitua?
Kyseessä on BaaS ja täysin automatisoitu. Toki Kiinan sää on erilainen kuin meidän lapin mutta vaihtoehtoina on mm. sideload ja alakautta vaihto. Nio ja muut Kiinassa taitavat vaihtaa alakautta. Kauaa siihen ei mene. Muistan lukeneeni Suomeenkin tulevan jonkun pilootin( ja jos ei ollut Suomeen niin ainakin Eurooppaan, en nyt etsinyt kyseistä lähdettä, eikä meillä ole enää osaa kyseiseen teknologiatoteutukseen)
 
Kuinkahan se akun vaihto käytännössä toimisi? Kotelon pitää olla tiivis. Korkeajänniteosat pitää olla tavan tallaajalta piilossa. Akut ovat painavia, joten kotioloissa näitä ei vekslailla. Saisiko sitä akunvaihtoa edes kovin helposti automatisoitua?
Miten olisi peräkoukkuun otettava hinattava akkupaketti? Sen voisi muotoilla auton perään piiloutuvaksi aerodynaamiseksi paketiksi kapeilla kovilla renkailla. Nopeus voi nykyään olla 100 km/h, joka riittää maanteille, eikä moottoriteillä olisi kuitenkaan tien tukkona. Liitäntä autoon samaan tapaan kuin nykyinen perävaunun sähköliitäntä, tietysti upgradettuna kestämään isommat virrat. Liikenneasemilta sitten vaihto tarvittaessa täyteen ladattuun peräkärryyn samalla periaatteella kuin kaasupullot. HC eräjormille vaihtoehtona lisäksi hinattava aggregaatti löpötankin kanssa.
 
Miten olisi peräkoukkuun otettava hinattava akkupaketti? Sen voisi muotoilla auton perään piiloutuvaksi aerodynaamiseksi paketiksi kapeilla kovilla renkailla. Nopeus voi nykyään olla 100 km/h, joka riittää maanteille, eikä moottoriteillä olisi kuitenkaan tien tukkona. Liitäntä autoon samaan tapaan kuin nykyinen perävaunun sähköliitäntä, tietysti upgradettuna kestämään isommat virrat. Liikenneasemilta sitten vaihto tarvittaessa täyteen ladattuun peräkärryyn samalla periaatteella kuin kaasupullot. HC eräjormille vaihtoehtona lisäksi hinattava aggregaatti löpötankin kanssa.

Tuota ideaa joskus lämitelty en muista mitään vakavaa uutista(* asiasta lukeneeni aikoihin, joku laturistandarteihin perehtynyt voisi kommentoida onko latausportissa siihen käytännön optiota. Muistelen että joku olisi sanonut että nykyvaatimukset sen estää, mutta ne toki päivitettävissä.

Matka-ajossa yksitoki tuo kulutus mitä varmaan tuossa pohdit, jos kulutus kasvaa > 50%, niin voi olla että tihenevä latausinfra sen kysynnän pahin kilpailia.

Silti pidän ajatuksesta, siis mukaan otettava pyörillä oleva akkupaketti, vaikka autonlataus ei ajossa onistuisi.


(*
Donitsi ketjussa sitten voi keskustella ko firman ammattikäyttöön perustetusta firmasta missä peräjärryssä donitsi akut, donitsi moottorit, eri vetävä kärry, siis raskaaseen liikenteeseen.
 
Tuota ideaa joskus lämitelty en muista mitään vakavaa uutista(* asiasta lukeneeni aikoihin, joku laturistandarteihin perehtynyt voisi kommentoida onko latausportissa siihen käytännön optiota. Muistelen että joku olisi sanonut että nykyvaatimukset sen estää, mutta ne toki päivitettävissä.

Matka-ajossa yksitoki tuo kulutus mitä varmaan tuossa pohdit, jos kulutus kasvaa > 50%, niin voi olla että tihenevä latausinfra sen kysynnän pahin kilpailia.

Silti pidän ajatuksesta, siis mukaan otettava pyörillä oleva akkupaketti, vaikka autonlataus ei ajossa onistuisi.


(*
Donitsi ketjussa sitten voi keskustella ko firman ammattikäyttöön perustetusta firmasta missä peräjärryssä donitsi akut, donitsi moottorit, eri vetävä kärry, siis raskaaseen liikenteeseen.
Ajatuksena lähinnä sellainen, että normi ruuhkasuomalainen pärjäisi päivittäisajelussa pienemmälläkin akkukapasiteetilla, mutta jos jonkun kerran tulisi tarvetta käydä kauempana sukuloimassa tai Lapin lomalla, voisi ottaa perään tällaisen "range extenderin".
 
Miten olisi peräkoukkuun otettava hinattava akkupaketti? Sen voisi muotoilla auton perään piiloutuvaksi aerodynaamiseksi paketiksi kapeilla kovilla renkailla. Nopeus voi nykyään olla 100 km/h, joka riittää maanteille, eikä moottoriteillä olisi kuitenkaan tien tukkona. Liitäntä autoon samaan tapaan kuin nykyinen perävaunun sähköliitäntä, tietysti upgradettuna kestämään isommat virrat. Liikenneasemilta sitten vaihto tarvittaessa täyteen ladattuun peräkärryyn samalla periaatteella kuin kaasupullot. HC eräjormille vaihtoehtona lisäksi hinattava aggregaatti löpötankin kanssa.
Onhan noita ideoita ollut. Teslalta tuli hiljattain patentti julki missä peräkärryyn integroitaisiin akkupaketti
 
Ajatuksena lähinnä sellainen, että normi ruuhkasuomalainen pärjäisi päivittäisajelussa pienemmälläkin akkukapasiteetilla, mutta jos jonkun kerran tulisi tarvetta käydä kauempana sukuloimassa tai Lapin lomalla, voisi ottaa perään tällaisen "range extenderin".
Pärjäisi kyllä mutta sellaiselle sähköautolla ei ole kysyntää.. esim Dacia Spring tai Mazda MX-30, molemmat uudehkoja malleja jotka floppasivat pienen akun vuoksi. Sähköautoryhmissäkin molemmat mallit teilattu käyttökelvottomiksi vaikka se keskivertomatka päivässä on monilla n. 50-70km.

Pienen akun suurin haitta on akun kuluminen kun syklejä tuleekin enemmän, siinä mielessä (liian) suuri akku on parempi..
 
Pärjäisi kyllä mutta sellaiselle sähköautolla ei ole kysyntää.. esim Dacia Spring tai Mazda MX-30, molemmat uudehkoja malleja jotka floppasivat pienen akun vuoksi. Sähköautoryhmissäkin molemmat mallit teilattu käyttökelvottomiksi vaikka se keskivertomatka päivässä on monilla n. 50-70km.
Jos ajot ylittää ne keskimääräiset ajot (lähemmäs 300km viikko), niin ehkä markkinoiden pieniakkuisimmat ei ole se juttu.

Pieniakkuiset, siis nuo joissa kantama luokkaa 200km, varma 150km, niin tyytyväiset ovat olleet sellaisia joilla ajot ovat keskimääräistä pienmpiä, nuo 70km, jotain satunnaisia, keskimääräinen, tyypillinenkin alle tuon. Tässä maassa on paljon autoja joilla viikossa keskimäärin ajetaan pieniakkuisen akullinen, (<200km)

Yhden akkulisen päivä poikkeus, ei edes kerran kuussa, jos ei tavella jostain syystä lämmittele autossa pitkään.


Otin viikon päivän sisään, ei tietenkään joku 70km kerta päivä ei ole ongelma. mutta vuodessa tulee jo kilometrejä parin keskiverto auton verran.

Pienen akun suurin haitta on akun kuluminen kun syklejä tuleekin enemmän, siinä mielessä (liian) suuri akku on parempi..

Se on totta, ja käytettyä ostaessa on merkitystä onko varma kantama 100km vai 150km. Mutta jos pieniakkuisella ajelee yli kymmennen vuotta, 150 000km, alle tuhat sykliä (150-220km sykli), jos latausalgoritmit hyvät hidaslatauksella ja hyvä akku, niin ei se välttämättä palii valmis ole, muistaa että lataushybrideillä vedetään puolet tai kolmasosa kokoisella akulla saman verran sähköllä.

Edelleen sitä mieltä että pieniakuinen pieniin ajoihin, toimii keskimäätäisissä jos ajot jakaantuu tasaisesi joka päivälle. Jos yhdellä latauksella miettimättä ajaa päivän ajot kohtuu marginaalilla ja ne milloin ei riitä on harvinaisia tiedostettuja valintoja.
 
Jos ajot ylittää ne keskimääräiset ajot (lähemmäs 300km viikko), niin ehkä markkinoiden pieniakkuisimmat ei ole se juttu.

Pieniakkuiset, siis nuo joissa kantama luokkaa 200km, varma 150km, niin tyytyväiset ovat olleet sellaisia joilla ajot ovat keskimääräistä pienmpiä, nuo 70km, jotain satunnaisia, keskimääräinen, tyypillinenkin alle tuon. Tässä maassa on paljon autoja joilla viikossa keskimäärin ajetaan pieniakkuisen akullinen, (<200km)

Yhden akkulisen päivä poikkeus, ei edes kerran kuussa, jos ei tavella jostain syystä lämmittele autossa pitkään.


Otin viikon päivän sisään, ei tietenkään joku 70km kerta päivä ei ole ongelma. mutta vuodessa tulee jo kilometrejä parin keskiverto auton verran.



Se on totta, ja käytettyä ostaessa on merkitystä onko varma kantama 100km vai 150km. Mutta jos pieniakkuisella ajelee yli kymmennen vuotta, 150 000km, alle tuhat sykliä (150-220km sykli), jos latausalgoritmit hyvät hidaslatauksella ja hyvä akku, niin ei se välttämättä palii valmis ole, muistaa että lataushybrideillä vedetään puolet tai kolmasosa kokoisella akulla saman verran sähköllä.

Edelleen sitä mieltä että pieniakuinen pieniin ajoihin, toimii keskimäätäisissä jos ajot jakaantuu tasaisesi joka päivälle. Jos yhdellä latauksella miettimättä ajaa päivän ajot kohtuu marginaalilla ja ne milloin ei riitä on harvinaisia tiedostettuja valintoja.

Olen pitkälti samaa mieltä mutta ostajat eivät. Nytkin on 10v vanha sammakko-leaf 30kWh akulla nettiautossa myynnissä, kilometrit 226tkm ja edelleen käyttökelpoinen.. ilmeisesti alkuperäisellä akulla. Tuo menisi vielä vuosia nurkissa pyörimiseen vaikka jollain eläkeläisellä, ihan käyttökelpoinen peli. Monelle range riittää edelleen viikon ajoihin.
 
Kuinkahan se akun vaihto käytännössä toimisi? Kotelon pitää olla tiivis. Korkeajänniteosat pitää olla tavan tallaajalta piilossa. Akut ovat painavia, joten kotioloissa näitä ei vekslailla. Saisiko sitä akunvaihtoa edes kovin helposti automatisoitua?
Niolla on ollut akunvaihtopisteitä Kiinassa usean vuoden ajan, Norjassakin yli vuoden (akun vaihto kestää noin 4 minuuttia).

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/QdBDJOEryyg

CATL on tuomassa akkujen vaihdon rekkoihin Kiinassa, siellä myydään sähkörekkoja täyttä häkää.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on tapana toistella miten ketään muuta kuin suomalaisia ei kiinnosta autojen toiminta talvella.

Kiinassa vaikkapa nyt Hebein maakunnan lämpötilasta sanotaan seuraavaa:
"Temperatures average −16 to −3 °C (3 to 27 °F) in January and 20 to 27 °C (68 to 81 °F) in July. "
Ei kuulosta lainkaan täkäläiseltä keliltä vai? Ja Hebei siis ympäröi Pekingiä, eli kyllä sielläkin joku on pakkasista kuullut.

Tai vaikkapa Jenkkilän pohjoisosat taitaa olla usein huomattavasti lumisempia kuin täällä ja talvet pakkasella. Japanin pohjoisosissa sama juttu.
Ei CATL ja BYD nosta jatkuvasti esiin uusien akkujensa ominaisuuksia pakkasella vain meidän vuoksi, talvia on vielä toistaiseksi monessa paikassa.
 
Täällä on tapana toistella miten ketään muuta kuin suomalaisia ei kiinnosta autojen toiminta talvella.
Onko? En itse ainakaan muista. Lähde? Hyvä muistaa silti että Toyotan pääinsinööri kävi tutustumassa sähkö Toyotan ominaisuuksiin Norjassa.
Täytyy pitää kieli keskellä suuta kun tämä ketju on kuitenkin hiukan eri asialle kuin autot.
 
Onko? En itse ainakaan muista. Lähde? Hyvä muistaa silti että Toyotan pääinsinööri kävi tutustumassa sähkö Toyotan ominaisuuksiin Norjassa.
Täytyy pitää kieli keskellä suuta kun tämä ketju on kuitenkin hiukan eri asialle kuin autot.

Olosuhteiden puolesta kyseisen tutustumisen olisi ihan täysin voinut hoitaa Hokkaidolla, ilmastollisesti ja geografialtaan ihan täysi vastaavuus skandinavialle.

Mutta miksi sitten matkata Norjaan?
- Sähköautot eivät ole vielä lyöneet läpi Japanissa, toimiva ja kattava latausverkko löytyy kyllä ja Leafeja ajelee siellä täällä, mutta todella marginaalisia autojen kokonaismäärä huomioiden. Norjassa uusien autojen myynnistä olikohan 98% on sähköautoja. Eli latausasemien käyttöaste ja paikallisten kokemusmäärä aivan eri tasolla. Myös mainosarvo on ihan erilainen, Eurooppa on tärkeä sähköauto-markkina ja täällä ymmärretään paljon paremmin millaisista testioloista on kyse, kun sanotaan testattu Norjassa vs. testattu Hokkaidolla.
 
” Cova Power’s first working unit will debut as part of the Donut Lab brand showcase at the Consumer Electronics Show (CES) Las Vegas in January 2026 (6-9).”

Donut labin ja ahola transportin eli Cova Powerin raskaankaluston yhteistyön hedelmiä piti kuulemma olla CES:sissä esillä, ihan pikaisella googlailulla en kyllä löytänyt. Onkohan jollain osunut tuosta silmään paremmin?
 
” Cova Power’s first working unit will debut as part of the Donut Lab brand showcase at the Consumer Electronics Show (CES) Las Vegas in January 2026 (6-9).”

Donut labin ja ahola transportin eli Cova Powerin raskaankaluston yhteistyön hedelmiä piti kuulemma olla CES:sissä esillä, ihan pikaisella googlailulla en kyllä löytänyt. Onkohan jollain osunut tuosta silmään paremmin?
Kuten yllä jo lainattiinkin, akkuteknologiakeskustelu tässä ketjussa, muu Donut Labiin liittyvä keskustelu täällä: Suomalaistaustainen yritys esitteli 100 % kiinteän olomuodon akun – liian hyvä ollakseen totta?

Poistettu ~30 viestiä offtopicia ketjua sotkemasta (väärä paikka Vergen pyörävideoille tai metakeskustelulle).
 
” Cova Power’s first working unit will debut as part of the Donut Lab brand showcase at the Consumer Electronics Show (CES) Las Vegas in January 2026 (6-9).”

Donut labin ja ahola transportin eli Cova Powerin raskaankaluston yhteistyön hedelmiä piti kuulemma olla CES:sissä esillä, ihan pikaisella googlailulla en kyllä löytänyt. Onkohan jollain osunut tuosta silmään paremmin?
Jatkoin donitsiketjuun
” Cova Power’s first working unit will debut as part of the Donut Lab brand showcase at the Consumer Electronics Show (CES) Las Vegas in January 2026 (6-9).”

Donut labin ja ahola transportin eli Cova Powerin raskaankaluston yhteistyön hedelmiä piti kuulemma olla CES:sissä esillä, ihan pikaisella googlailulla en kyllä löytänyt. Onkohan jollain osunut tuosta silmään paremmin?

Ahola olllut, hiljaa, donitsit sitten messujen jälkeen eivät ole puhuneet, ilmeisesti siitä ei kannata paljoa huudella, ei donitsien eikä Ahola yhtiöiden. (jälkimmäisellä on sitten ihan oikeita Sähkörekkoja)
 

Suola-akkuja pukkaa. Kiinnostavimmat variantit lienee tehotiheä 261 Wh/kg akku, sekä 20 000 syklin kylmää kestävä ja turvallinen sähkövarastoihin optimoitu akku. GWh-luokan tuotantolinjat pitäisi olla näille jo pystyssä.

Gotion Kiinan kolmanneksi suurin sähköautojen akkujen valmistaja 4 GWh vuosikapasiteetillaan, eli tässä voi olla jopa jotain perää. Hinnoista ja purku/latausnopeuksista ym. muusta tärkeästä ei taida vielä olla tietoa.
 
Esittelyssä ProLogiumin 360Wh/kg oikea todellinen solid state akku, Two Bit da Vincin itsensä käsissä. Rajoitettu kaupallinen saatavuus nyt, mutta massatuotantoon 2028.

- >1 200 lataussykliä (10–80 % pikalataus) Gen4 / ~360–380 Wh/kg -versioissa
- Gen4 5% → 80% 6.4 minuutissa
- testeissä yli 90 %:n kapasiteetin säilyminen 2 400 syklin jälkeen ei-pikalatauksella
- täyttää tai ylittää autoteollisuuden lataussyklin käyttöiän odotukset OEM testeissä

On "pikkaisen" eri meininkiä tehdas- ja testiesittelyineen kuin Markon lippalakki-videoissa. ProLogium sanoi "kyllä" kaikkeen mitä Two Bit da Vinci pyysi.
Ja kohtuu paljon kuittailua kommenteissa Donut Labille.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/xQFVIs4leig
 
Viimeksi muokattu:
Esittelyssä ProLogiumin 360Wh/kg oikea todellinen solid state akku, Two Bit da Vincin itsensä käsissä. Rajoitettu kaupallinen saatavuus nyt, mutta massatuotantoon 2028.

- >1 200 lataussykliä (10–80 % pikalataus) Gen4 / ~360–380 Wh/kg -versioissa
- Gen4 5% → 80% 6.4 minuutissa
- testeissä yli 90 %:n kapasiteetin säilyminen 2 400 syklin jälkeen ei-pikalatauksella
- täyttää tai ylittää autoteollisuuden lataussyklin käyttöiän odotukset OEM testeissä

On "pikkaisen" eri meininkiä tehdas- ja testiesittelyineen kuin Markon lippalakki-videoissa. ProLogium sanoi "kyllä" kaikkeen mitä Two Bit da Vinci pyysi.
Ja kohtuu paljon kuittailua kommenteissa Donut Labille.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/xQFVIs4leig

Hieno esimerkki kun myydään unelmia ja todellista tuotetta. Kun auton akku kootaan ProLogiumin akuista niin päästään reippaasti yli 1000km rangeen. Vaihtoehtoisesti jos tyydytään alle 1000km rangeen niin akuston paino on satoja kiloja kevyempi kuin vanhalla akkutekniikalla. Lisäksi Prologiumin akustolla voisi ajella yli 1.2 miljoonaa km ja silti reippaasti yli 90% akuston kapasiteetista on vielä käytettävissä. Lisäksi -20C pakkanen ei haittaa merkittävästi ko. akuston toimintaa . Suomiautot tykkää. Aika upeaa, tuo on oikeasti todella iso harppaus eteenpäin. Donut lab lämmitteli porukan sopivasti Solidstate moodiin ja ProLogium vie pisteet. ;)
 
Hieno esimerkki kun myydään unelmia ja todellista tuotetta. Kun auton akku kootaan ProLogiumin akuista niin päästään reippaasti yli 1000km rangeen. Vaihtoehtoisesti jos tyydytään alle 1000km rangeen niin akuston paino on satoja kiloja kevyempi kuin vanhalla akkutekniikalla. Lisäksi Prologiumin akustolla voisi ajella yli 1.2 miljoonaa km ja silti reippaasti yli 90% akuston kapasiteetista on vielä käytettävissä. Lisäksi -20C pakkanen ei haittaa merkittävästi ko. akuston toimintaa . Suomiautot tykkää. Aika upeaa, tuo on oikeasti todella iso harppaus eteenpäin. Donut lab lämmitteli porukan sopivasti Solidstate moodiin ja ProLogium vie pisteet. ;)
Toi ProLogiumin data on kyl aika kova. Varsinki toi -20C toiminta on iso juttu, sähköautoilijat täällä pohjolassa alkaa hymyillä. Mut mietin et miten toi Gen4 pikalataus 6.4 minuutissa onnistuu infra puolella, kun nykyiset 350kW laturit on jo aika harvinaisia. Tai siis eihän se akku oo ongelma, mut laatausverkko ei kyl pysy perässä.
 
Edit jatkoin laturiketjuun
Toi ProLogiumin data on kyl aika kova. Varsinki toi -20C toiminta on iso juttu, sähköautoilijat täällä pohjolassa alkaa hymyillä. Mut mietin et miten toi Gen4 pikalataus 6.4 minuutissa onnistuu infra puolella, kun nykyiset 350kW laturit on jo aika harvinaisia. Tai siis eihän se akku oo ongelma, mut laatausverkko ei kyl pysy perässä.
Tainnut tässäketjussa olla juttua, ja tuolla latausverkko ketjussa.

muutama pointti

- EI kysyntää, eli nykyisellään lähinnä raskaan liikenteen enemmän vähäemmän pilotti/etukeno kohteissa.

Teknisesti

- Liittymät, jos kohteeseen saa tukevan liittymän. Jos kohteessa on iso kysyntä, niin sen tarvii, ei niinkään latausnopeudesta kyse , sinänsä sama onko 20 autoa hidas latauksessa, vai 2 auto pikalatauksessa. jos sama kokonais kysyntä

- Energivarastot, eli kohteet missä vähemmän kysyntää, eli pärjätään pienemmällä liittymällä jolla voidaan energiavarasto ladata, ja kun asiakas tulee lataan, niin energiavarastosta puretaan. Tämä mahdollistaa megawattilatauksen sinnekkin missä liittymän puolesta joku hidas DC lataus.

- Energiavarastot väline isompienkin liittymien kanssa, että kohteissa joissa paikallista energituotantoa, esim aurinko, ym.
 
Stellantis ja Factorial Energy testaa solid-state akkua tiekäytössä.

Stellantis and Factorial Integrate Advanced Solid-State Battery into Stellantis Development Vehicle and Launch Road Testing

AMSTERDAM and BOSTON, June 11, 2026 – Stellantis and Factorial Inc. (Factorial) (Nasdaq: FAC) have reached a significant milestone: the integration of Factorial’s advanced FEST® (Factorial Electrolyte System Technology) solid-state battery technology into a Dodge Charger Daytona development vehicle and the launch of a road-testing program to verify performance, safety and reliability. Building on previous validation of automotive-scale FEST® cells, this achievement marks the first integration of solid-state cells into a Stellantis vehicle and a breakthrough step towards automotive-grade application.
Alla noiden akun suorituskykytietoja lyhyesti

"In 2025, Stellantis and Factorial demonstrated FEST® cells with an impressive energy density of 375 Wh/kg, ultra-fast charging from 15% to 90% in just 18 minutes and robust reliability from -30 °C to 45 °C."

Toiset tekee videoita, toiset testaa ja kehittää asioita oikeassa elämässä
 
Stellantis ja Factorial Energy testaa solid-state akkua tiekäytössä.

Stellantis and Factorial Integrate Advanced Solid-State Battery into Stellantis Development Vehicle and Launch Road Testing


Alla noiden akun suorituskykytietoja lyhyesti

"In 2025, Stellantis and Factorial demonstrated FEST® cells with an impressive energy density of 375 Wh/kg, ultra-fast charging from 15% to 90% in just 18 minutes and robust reliability from -30 °C to 45 °C."

Toiset tekee videoita, toiset testaa ja kehittää asioita oikeassa elämässä
Mersu uutisoinut reilu vuosi sitten omasta testiautosta, lähinnä sen että kantama testi ajettu. Hyundai ilmeisesti kolmas valmistaja joku tukee tuota.

Jossain tuoreessa Toyota jutussa oli maininta että kaavailtu Lexus malli peruttu. (ei liitty Factory Energy mitenkään, Toyotalla omat projektit). Mutta ilmeisesti siellä vielä uskoa selvittää haasteet.
 
CATLillä menossa sodium ion energiavarastojärjestelmän launch, Tener nimeltään. Ehdin hetken seurata, ainakin tällaisia puheita:
25 C:ssä järjestelmän syklikesto yli 15000, 45 C:ssä yli 10000. LFP:tä paremmin luettava jännikäppyrä. Tuottaa vähemmän lämpöä. -25 C:ssä säilyttää 92% kapasiteetista.

edit: toimitukset alkaa Kiinassa syyskussa, vuoden loppuun mennessä eka GWh. Muualle maailmaan toimitukset alkaa ensi kesänä. Tuotantokapasitettia tullee yli 200 GWh, jos käy kaupaksi.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=PiQLAsYB1Bo
 
Viimeksi muokattu:
Donitsi ketjusta
Aika vaikea on keksiä sellaista paikkaa, jossa 600 lataussykliä olisi ok suoritus. Ajoneuvoissa se ei ainakaan riitä ja pienemmissäkin käyttökohteissa akun hinnan pitäisi olla merkittävästi muita tekniikoita halvempi ja mielellään akun myös vaihdettavissa helposti.

Käyttökohteista ei puutetta, mutta kuten sanoit niin jossain muussa pitää olla parempi kuin kilpaileva.

Ajoneuvot mainitsit, niin esim henkilöauto, 300 000 km 600 sykliä. 500km syliäkohti. Eli paino, tilavuus jos ylivoimiasi, ja hinta vielä kohtuullinen, niin joku lähemmäs 1000km elikaaren ka akkukapasiteetti ei sykelihin kaatuisi.

Sitten on lukuisienergiavarasto käyttökohteita joissa syklit ei ole se juttu, vaan kustannus, joko syklihinta, ja tai hankinta hinta. Sitten ihan "paristo" käyttökohteet.



SS-akkujen kohdalla odotukset ovat yleisemmissä valmistusmateriaaleissa, turvallisuudessa ja siinä, että ne kestäisivät mm. ajoneuvoissa lataussyklejä merkittävästi heikkenemättä pidempään kuin mikä on kulkineen muu elinkaari. Alle 5 000 syklin kohdalla tuollaisista ei oikein voida puhua.



Ja ihan fysiikan lakien myötä voisi olettaa, että myös SS-akkujen kohdalla romahdus tapahtuu vähitellen, ei hetkessä. Luonnollisestikaan tästä ei ole olemassa mitään tutkimustietoa, kun ei ole vielä niitä akkujakaan kuin erilaisina prototyyppeinä.

Totta, että varsinkaan yksityisen hankkeiden tutkimustietoa julkaistaan varsinrajallisesti. jäänyt mielikuva että joissain linjoissa haaste on se "kestävyys". Mutta kai yleistys on että jos niputetaan lähestymistapojen huonot pulet niin kyse kaikinpuolin umpisurkesta, ja toiveet, hypetys perustuu siihen että ne hyvät puolet saataisiin samaan pakettiin.
 
Donitsiketjusta
600 lataussykliä ei riitä? Jos kantamaa on 350km niin tuolla syklimäärällä ajetaan 210tkm, kuinka paljon enemmän autolla pitäisi päästä?
5000 sykliä meinaa jo yli puoltatoista miljoonaa, kuinka usein muilla vehkeillä ajetaan noin pitkään?
5000 sykliä , sykli per vuorokausi, sekin menee yli 13 vuotta, kumipyörä käytössä parisykliä vuorokaudessa, niin aika pieni akku että sielläkään tulisitäyteen.

Megawattilatausasema, missä vuorokausi syklejä tulee, jossa oleellista on syklinhinta, hyötysuhde, hankintahintaa unohtamatta. ei niinkään 600, vai 5000 syklä, vaan mikä on syklinhinta, hyötysuhteineen.
 
donitsi ketjusta
donut lab lupaili 100000 sykliä. Perinteisen akun kunto huononee, ei mene niin että pysyy 100% kunnossa ja x-syklin jälkeen menee yhtäkkiä rikki. Pitäisi säilyä auton eliniän akun niin hyvässä kunnossa ettei kantama merkittävästi huonone. Jos vaikka 300 syklin jälkeen max kantama enää 50% teoreettisesta ja tähän päälle pakkasilla talvella kantama puolittuu niin auto on käyttökelvoton. Teslan kohdalla on muutama vuosi mainostettu miljoonan mailin akkua, ts. keskimäärin akkujen pitäisi kestää riittävästi. Aina toki joku maanantaikappale voi osua kohdalle ja vanhoissa kärryissä akut eivät kestäneet("tyyppivikaa"). Akkujen kestävyys senkin vuoksi merkittävä, että niitä alettu käyttämään osana auton rakennetta ja korjaaminen hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.

Jos sähköautolle sellainen minimi todellinen kantama on 100km, kauppa käy hyvin uusilla alle 300km kantaman malleilla, joilla pääsee talvellakkin lähemmäs 200km.

Siitä taaksepäin, jos ns suunnittelun elinkaaren ohittaneella autolla pääsee 100km varmasti, käytännössä 150km ei ongelmia, niin takaperin laskien, jos hyvänkelin kantamaa 300km, niin aivan käyttökelpoinen akunpuolesta. jos hyötysuhde ok.

Jos auton akulle lupaillaan 600 syklinkestoa, niin se ei tarkoita että siitä olisi laskennallisesti puolet kapasiteetista. jäljellä, vaan paljon enemmän.

Tämä syklijuttu taisi lähteä 1000km akusta, jos 600 syklin jälkeen 70% jäljellä, niin se olisi puolimiljoonaa rullatulle autoraadolle enemmän kuin riittävästi.

jos kyse alunperin pikkuakkuisesta mallista, niin sitten suunnittelut kilmetrimäärät pienempiä, muistaa että monella sillä ykkösautollakkaan ei tule paljoa päivittäistä ajoa, joku 200 000km rullattu pikkuauto ei ehkä ole sen kainuulaisen aluemyyjän auto. 70% 350 kantamasta olisi vielä 245km, siitä puoletkin yli 100km. ei tarvi edes joka toinenpäivä ladata.
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöinen akkuteknologiauutinen tänään: Varta on hakeutunut konkurssimenettelyyn.

https://www.reuters.com/business/ge...rta-files-insolvency-applications-2026-07-24/

Linkistäsi lainaus (kone käännös)
Reuters raportoi torstaina, että Varta aikoi hakea maksukyvyttömyyttä sen jälkeen, kun sen osakkeenomistajat, urheiluautovalmistaja Porsche AG ja itävaltalainen sijoittaja Michael Tojner, kieltäytyivät tarjoamasta lisärahoitusta vaikeuksissa olevalle yhtiölle.
Varta on nyt mahdollisesti hajoamassa: Keskeiset velkojat, mukaan lukien Deutsche Bank, aikovat ottaa haltuunsa kannattavan kotitalouksien "battery" toiminnan, kun taas Tojner on ilmaissut kiinnostuksensa "micro-battery" yksiköstä.
Varta menetti avainasiakkaansa keväällä: Apple aikoo hankkia AirPods-kuulokkeisiinsa tarvittavat ladattavat "CoinPower"-nappiparistot Kiinasta tulevaisuudessa.

varta-ag.com/fi/industry Micro Battery (Varta Microbattery GmbH)
Ilmeisesti nämä sormiparistot yms on palautunut Euroopassa sille kun Energizerilla (* olisi tullut liian iso markkina osuus, mutta muualla mailmassa Energizerille niissä Varta tuotemerkki (wiki pediaa silmäilin) (Paristot ja lyijyakut ilemisesti myty 2000 luvun alussa, autojen lyijyakut brändi ja uudelleen järjestelyjen myötä mainitulla Clarios.

Käytännössä teki konkurssin 2024 joss mm Porsche AG rahoilla pelastettiin hetkeksi, se tarve ilmeisti loppu. (Yhtiö sai 2024 julksuutta mm kyberhyökkäyksestä mikä seisautti yhtiön)


(*
Joka oli ostanus Varta kulutaja paristot Rayovac / Spectrum Brands yhtiöltä, jolla Varta oli myynyt vuostuhannen alussa.
Nyt täytyy lähteä santsaamaan pattereita. Ehkä jopa 12 V Varta autoon.
Jutun mukaa tytäryhtiöille olisi jatkoa, jos siis pelkäät että homma loppuu. ymmärsin että tuo kotitalouspatteri puoli olisi juuri sitä perinteistä paristokauppaa.

Polttisten käynnistysakuista jo mainittukin (jos sitä 12v) että yli 20v sitten myyty.
 
3 500 euron akun hinta kutistui 84 euroon — Belfastissa tehtiin läpimurto uusiutuvassa energiassa

Tutkija on kehittänyt edullisen 3d-tulostetun virtausakun, joka voi merkittävästi halventaa tuuli- ja aurinkosähkön varastointia. Tulostaminen pudottaa laitteen hinnan kymppeihin.
Lähde Tivi
 
3 500 euron akun hinta kutistui 84 euroon — Belfastissa tehtiin läpimurto uusiutuvassa energiassa


Lähde Tivi
Linkki vei tilimuuriin, ehkä myöhemmin maksumuurin taakse.

Tässä juju ei taida olla siinä että isojen virtausakkujen rakentamis kustannukset romahtaisi samassa suhteessa, vaan menetelmä mahdollistaa tuskimuskäyttöön edullisemman tavan valmistaa tarvittavia komponentteja 3D tulostamalla. (tutkimuskennon tekemiseen)

Jutunlähde BBC (en)
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ajQyZ9xVqV4


TLDR: Li-Ion akkuja aletaan parhaillaan valmistaa ilman että elektrodeja tarvitsee sekoittaa veteen/nesteeseen/geeliin ja sen jälkeen uunittaa ja kuivattaa. Nyt siis aletaan tehdä suoraan kuivatavarasta oikeaa muotoa. Halvempaa, nopeampaa ja vähemmän kuluja. Mahdollisesti parempaa energiatiheyttä.

Ja tällä kertaa ei edes kiinassa, vaan jenkit/eu akselilla.
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ajQyZ9xVqV4


TLDR: Li-Ion akkuja aletaan parhaillaan valmistaa ilman että elektrodeja tarvitsee sekoittaa veteen/nesteeseen/geeliin ja sen jälkeen uunittaa ja kuivattaa. Nyt siis aletaan tehdä suoraan kuivatavarasta oikeaa muotoa. Halvempaa, nopeampaa ja vähemmän kuluja. Mahdollisesti parempaa energiatiheyttä.

Ja tällä kertaa ei edes kiinassa, vaan jenkit/eu akselilla.

Eikö tämä ole aika samaa kamaa kuin mitä tesla on yrittänyt/tekee 4680 akuilla? Teslalla 4680:ssa anodi ja katodi molemmat kuivaprosessilla. Berliinin teslan tehtaalla tarkoitus myös alkaa noita akkuja tekemään. Laajennustyöt kai menossa.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/BonneEggleston/status/2016638783672689019
 
Eikö tämä ole aika samaa kamaa kuin mitä tesla on yrittänyt/tekee 4680 akuilla? Teslalla 4680:ssa anodi ja katodi molemmat kuivaprosessilla. Berliinin teslan tehtaalla tarkoitus myös alkaa noita akkuja tekemään. Laajennustyöt kai menossa.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://x.com/LimitingThe/status/2016633701740810570

Sama homma ja viittaa videolla myös noihin Teslan tehtaisiin. Ilmeisesti nyt siis laajentumassa vain isommin käyttöön, ei sinällään "uusi mullistus" enää.
 
Tuossa vertailin LiFePo4 ja Sodium-Ion akkusettejä omalle 24v invertterille. Aikaisemmin on ollut 2kpl 24V 60Ah akkua rinnan (2,8kwh). Eli seuraava olisi esim. 8 kpl kennoja sarjassa (5kwh+).

LiFePo4 230Ah 8 kpl 620€ posteineen Eve LF230 - 230Ah - LiFePO4 3.2V - Grade A
Sodium-Ion 230Ah 8 kpl 402€ posteineen 2.9V 230Ah Sodium Ion Battery

Sodium kennoilla maksimijännite on vielä invertterin säätöjen sisällä. Samoin bluetooth BMS kennojen tasauksella on säädettävissä raja-arvot puhelimella eli sama käy molempiin. noin 70-90€ 150A bms 1A balancerilla.

Hyvin on tullut hinnat alas kun 2 kpl 60A 24V akkua maksoi 340€ pari vuotta sitten.

e: korjattu kapasiteetti
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa vertailin LiFePo4 ja Sodium-Ion akkusettejä omalle 24v invertterille. Aikaisemmin on ollut 2kpl 24V 60Ah akkua rinnan (2,8kwh). Eli seuraava olisi esim. 8 kpl kennoja sarjassa (7kwh+).

LiFePo4 230Ah 8 kpl 620€ posteineen Eve LF230 - 230Ah - LiFePO4 3.2V - Grade A
Sodium-Ion 230Ah 8 kpl 402€ posteineen 2.9V 230Ah Sodium Ion Battery
Hyvin tulee alaspäin, ja kunhan saavat natriumakkujen massatuotannon kunnolla vauhtiin niin vielä alemmas, tai laajennettua kuivaprosessia, kuten yllä mainittu (siellä on lähteistä riippuen jopa 25% kustannustehokkuus märkä vs. kuiva). Mutta mutta, eihän noilla Ah-määrillä vielä päästä 8kpl:lla +7kWh? (Natrium : 2.9V*230Ah*8 ~=5,3kWh, LiFePO4 vastaavasti 5,8kWh).

Jos lähtisin itse rakentamaan, niin menisin varmaan Basengreen:n LiFePO4 kitillä (1470€ /16kWh, sisältäen laatikon ja BMS:n; toimitus tulee EU-varastolta), mutta toki se on melkoisesti kalliimpi ja isompi, vaikka per kWh onkin halvempi.
 
Mitäs tuosta mieltä: Varicore Sodium-ion Battery 12V/15.6v 80Ah

sodi12.jpg


Kannattaako lyijyakkuja enää laittaakkaan auton 12V käyttöakuksi. Nuo voi ladata pakkasessakin ja vaikka lipsahtaa 0V niin lataa vaan täyteen. Toki purkuvirta -30C pakkasessa polttomoottori-autossa on niin ja näin, mutta sähköautoon enemmän kuin riittävä.

Unohdin omassa projektissa aurinkokennolaturin päälle vaikka paneeli ei ollut kytketty (Sodium akut 10A x 4) niin sehän oli parissa kuukaudessa imassut virrat 0 volttiin. Laturi kiinni ja akut on edelleen käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs tuosta mieltä: Varicore Sodium-ion Battery 12V/15.6v 80Ah

sodi12.jpg


Kannattaako lyijyakkuja enää laittaakkaan auton 12V käyttöakuksi. Nuo voi ladata pakkasessakin ja vaikka lipsahtaa 0V niin lataa vaan täyteen. Toki purkuvirta -30C pakkasessa polttomoottori-autossa on niin ja näin, mutta sähköautoon enemmän kuin riittävä.

Unohdin omassa projektissa aurinkokennolaturin päälle vaikka paneeli ei ollut kytketty (Sodium akut 10A x 4) niin sehän oli parissa kuukaudessa imassut virrat 0 volttiin. Laturi kiinni ja akut on edelleen käytössä.
Ei tuo käy polttomoottoriautoon kun max latausvirta on alle 80A ?
 
Ei tuo käy polttomoottoriautoon kun max latausvirta on alle 80A ?
Isompi ongelma olisi starttivirta, mitä tuo ei kestäisi. Tuollakin mainostetaan RV eli vapaa-ajan akuksi matkailuautoon. Ei starttaamiseen. Sähköautoon 12V akuksi voisi olla ihan hyvä niin ei hyytyisi pakkasella ainakaan 12V akun takia.

/OT
 
Noista suola-akuista mielenkiintoinen fakta:
Jos ostat suolaioniakun, sen kennot on tällä hetkellä valmistettu lähes 100 prosentin varmuudella Kiinassa (kuten CATL, HiNa tai BYD). On kuitenkin erittäin todennäköistä, että tuon akun sisällä oleva anodi on kehitetty suomalaisesta puusta tai sen raaka-aineet ovat kulkeneet suomalaisen kemianteollisuuden läpi.
 
Noista suola-akuista mielenkiintoinen fakta:
Jos ostat suolaioniakun, sen kennot on tällä hetkellä valmistettu lähes 100 prosentin varmuudella Kiinassa (kuten CATL, HiNa tai BYD). On kuitenkin erittäin todennäköistä, että tuon akun sisällä oleva anodi on kehitetty suomalaisesta puusta tai sen raaka-aineet ovat kulkeneet suomalaisen kemianteollisuuden läpi.
Hienoa jos pitää paikkansa!

Jos meinaat Stora Enson lignodea, niin en ainakaan löytänyt, että olisi mainintaa, että CATL tai BYD käyttäisi sitä, tai suomalaista puuta biomassana. Ruotsalainen Alrtis kylläkin käyttää Stora Enson lignodea.

BYD-ainakin kehittää omia HC-ratkaisuja, toki materiaalin alkuperää on vaikea varmentaa.

HiNa:n omien sivujen mukaan käyttää antrasiittipohjaista pehmeää hiiltä, joten ei vaikuttaisi olevan tuota, ellei tämä ole vanhentunutta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
313 186
Viestejä
5 314 552
Jäsenet
84 444
Uusin jäsen
portimo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom