Päivitelläänpä tätäkin joutessaan ja kesää odotellessa.
Syksyllä tosiaan huomasin sähköisen jousituksen säädön (ESA) temppuilevan, joten jotain toimenpiteitä sen suhteen tuli tehdä. Uudet iskarit tähän maksaisi tuhansia euroja, mutta vastoin valmistajan tietoa, ovat myös vanhat huollettavissa. Bongasin puolalaiselta mp-purkaamolta puoli-ilmaiseksi ehjäksi kehutut käytetyt, joten ajattelin että ei hukkaan mene investoida 95€ posteineen myös niihin kaiken varalta.
Eipäs siinä sitten kun purkaa pyörä osiksi ja näplätä iskarit irti. Oma hommansa varsinkin tuon duolever-keulan vuoksi, mutta ei mitään varsinaisesti hankalaa, kun löytyi netistä huoltomanuaali koneelle. Entiset ja hommatut iskarit laatikossa paikalliselle iskarihuoltajalle, joista paremmat huollettiin. Paikallaanolleista takaiskari oli vuotanut ja etusesta johto poikki. Pyörän kasaamisen jälkeen Motoscanin mukaan ei vikakoodeja ilmaantunut ja säädöt tuntuivat pelaavan. Tämän näkee kuitenkin vasta sitten ajaessa, onnistuiko korjaus, joskaan ei tämä varmasti turhaakaan ollut.
Siinä kun pyörä oli levällään, tuli putsattua ilmanottokotelo, tyhjäkäyntimoottori yms aiheeseen kuuluvaa ja vaihdettua ilmanputsari sekä öljyt suodattimineen. Jostain löysin myös käyttämättömän K1300R-mallin alkuperäisen äänenvaimentimen puoli-ilmaiseksi, joten laitoin sen ainakin kokeeksi paikalleen. Pyörän mukana oli joku mölypönttö, joka ei ollut varsinaisesti kaunis, eikä meteli oikein muutenkaan kiinnosta. Vähän modernimman näköinen nyt ainakin. Käytännössä tämänkin hyödyt ja haitat sitten näkee kun pääsee ajamaan. Ilmeisesti suunnilleen kaikki K1300R-mallit on tullut aikanaan Akrapovicin putkella, josta syystä näitä löytyy käyttämättömänä paljonkin ihmisten nurkista. Fyyisenä erona K1200R ja K1300R välillä putken osalta on K1200R-mallin seitsemän senttiä lyhempi yhdysputki. Eli putki sinällään käy, tulee vain seitsemän senttiä edemmäs ja aika lähelle takarengasta.
Koska ensi kesänä olisi tarkoitus käydä myös vähän kauempana reissussa, eikä pyörän mukana tullut laukkuja, hommasin Facebookin kautta alkuperäisen sport-sivulaukkusarjan kiinnikkeineen. Koska nuo sivulaukut ei varsinaiset tilaihmeet ole, tein varalta myös takalaukulle telineen, kun aiemmasta pyörästä jäänyt kova Givin laukku ja alusta löytyi valmiiksi hyllystä. Telineitä olisi toki saanut valmiinakin, mutta koska tekemisen riemu, värkkäsin sen itse viiden millin alumiinilevystä. Tulee siis matkustajan kahvoihin kiinni kuten kaupasta saatava valmis virityskin ja jää käytännössä kokonaan piiloon laukun ollessa paikallaan. En tosin tiedä, aionko koskaan tuota käyttää, koska takalaukut tuppaavat olemaan hirveitä purjeita, eikä myöskään varsinaisesti tällaisen pyörän tyyliin sopivia. Ehkä hommaan matkustajan paikalle pehmeän laukun, jos enemmän romua pitää saada haalattua.
Koska Puola on kiva paikka ja sieltä löytää osia sopuhintaan, bongasin sieltä myös kohtalaisessa kunnossa olevan - Power Cup –tyylisen – alakatteen, joka piti tietenkin hommata. Muutama halkeama siitä löytyi, jotka fiksasin ennen hionta- ja maalaushommaa.
Itse asennus oli melko suoraviivainen toimenpide puolankielisistä asennusohjeista huolimatta ja ainakin omaan silmään toteutus miellyttää. Kuvassa myös mainittu äänenvaimennin ja sen juuressa lämpösuojan ensimmäinen prototyyppi. Pientä muutosta vielä vaatii. Tämänkin ajattelin huvikseen tehdä itse, koska miksi ei; valmiitkin ratkaisut vaatisivat veistelyä ja virittelyä tuon yhdysputken pituuseron vuoksi. Ennen ja jälkeen: