Minulle koko tuo asia ei ole mikään kynnyskysymys tässä, mutta olisihan se toki kiva bonus, jos sieltä käsin ei pystyisi jatkamaan minkäänlaisten rikosten tekemistä.
En muista ikinä ajatelleeni, että ne olisivat sitä. Minä painotan mielestäni varsin luonnollisesti ja oikeudenmukaisesti tuomioissa sitä, että mitä on jo todistettavasti tapahtunut. Toki potentiaalinen vaarallisuus jatkossa on yksi näkökulma, mutta ilman senkin huomioimista kannattaisin kuolemantuomiota tietyistä teoista.
No, Hitler turmeli. Olettaisin, että myös Breivik voi turmella joitain yksilöitä, jos hänellä kirjeoikeus on. En ole varma, onko, vaikka ihmettelisin, jos Norjassa ei olisi. En ole rankaisemassa sananvapaudesta ankarasti tai muutenkaan, jos tässä ei nyt puhuta rikoksiin yllyttämisestä, vaan esim. sekopäisten ja vihamielisten ajatusten julistamisesta.
Tuon perusteella? Tuon perusteella ei voi sanoa mitään muuta kuin että tuo kaveri ei enää koskaan tule olemaan vapaalla jalalla. Minkä tuomion sitten ansaitsee? Ei sitä pysty sanomaan ennenkuin näkee jutun oikeudenkäynnin, kuulustelut, tutustuu tuomarin historiaan sekä juryn historiaan.
"Hatusta vedetty jatkumo jonka johtopäätelmä pitää todistaa"
Symbolinen ele on tarpeeksi hyvä syy riistää ihmiseltä henki. Selkis. Tää kertookin jo aika paljon.
Jos sinusta ei ole keskusteluun vaikuttava argumentti, että murhaajan rötöskiintiö on lopullisesti täynnä, niin se on sinun mielipiteesi. Minusta se on yksi argumentti toisin kuin sinun mielipiteesi.
Oletko koskaan huomannut, että keksit asioita ja heijastat niitä toisiin? Voit toki perustella, mitä henkilökohtaisesti ottamista on huomauttaa sinulle olkiukoistasi. Huomautan, että itse huomautit tekstistäni, joka ei kuulemma liittynyt sinun sanomisiisi. Jotkut pyytävät virheitään anteeksi, jotkut eivät. Se varmaan kertoo henkilöstä, mutta sitähän sinä et tarkoittanut.
Minä en näe ongelmaa siinä, että rikoksesta annetaan eettisesti oikea tuomio, joka huomioi uhrin kokeman peruuttamattoman ja pahimman mahdollisen vahingon. Jos se sinusta on vain jokin signaali, niin olemme pattitilanteessa. Voisin toki filosofoida, kuinka arvot ohjaavat meitä ja kuinka ihmiselämän korottaminen mahdollisimman pyhäksi ohjaisi ihmiskuntaa paremmin pois siltä tieltä, jossa ihmisiä jopa käytetään tykinruokana, mutta mitä se hyödyttäisi? Kirjoittaisin esseen, eikä kukaan muuttaisi mieltään.
Vai että olisi tyhjänpäiväistä, ja siksi että "ilman muuta", että murhaaja ei voisi tehdä elämässään enää rikoksia. Asia ei muutu tyhjänpäiväiseksi sillä, että en pitänyt sitä tärkeimpänä näkökulmana, mutta näyttää kuin olisit nyt takertunut yhteen sanaan, jolla yrität esittää asian sen takana myös kevyenä.
Rikosta, jota ei ole tapahtunut, ei ole olemassa. Mitä jos tämä sarjakuristaja raitistuu, tulee uskoon tai muuta vastaavaa ja sitten lukee itsensä vaikka kirurgiksi? Tämäkään ei ole mahdollista jos henkilö on kuollut.
Eihän sitä olisi olemassa, mutta kuten lehdistä olemme voineet lukea, että jatkuva uusien tilaisuuksien antaminen niitä rikoksia kuitenkin synnyttää. Esimerkkini ei ollut täysin tuulesta temmattu.
Joo voin sanoa että en tajua. Kummankohan mukaan tämä laki nyt kirjoitetaan? Vai menisikö se kuitenkin niin että laki on sellainen että se mahdollistaa tilanteessa sen järkevimmän tuomion ja seuraamukset?
Tämmöistä vaan ei käytännössä koskaan tule olemaan.
Olet oikeassa. Lakataan laittamasta ketään vankilaankaan kun ei kuitenkaan saada kiistatonta näyttöä.
Niin voidaan, mutta eri asia on käykö se "mikä vaan" järkeen millään tavalla. Teloittaminen käy, sitä ei ole kiistäminen. Kyllä sitä vastaan argumenttejakin löytyy, mutta aihe ei ole verrattavissa noihin olkiukkoihin, joita listasit.
Vittuako sillä on väliä? Kiistatonta näyttöä ei ole.
Ja seksirikollisten lista ei ole sama asia kuin "lastenraiskaajien kiduttaminen". Eikä seksirikollisten listauskaan ole oikeastaan verrattavissa kuolemantuomion käyttönottoon. Kunhan vedät tarkoitushakuisesti yhtäläisyyden kansan oikeustajun ja ylilyöntien kanssa.
Idealistinen/naiivi käsityksesi on ilmeisesti, että kaikille on opetettavissa jotain. Ikävä särkeä unelmasi, mutta on olemassa täysin parantumattomia yksilöitä.
Pitää paikkansa. Valitettavasti tätä ei voida todeta vasta kun yksilö vetää viimeisen henkäyksensä. Kaikki siihen asti on pelkkää arvailua. Ja ihmisen loppueläämää kun ei voi koskaan arvata niin myöskään kuolemantuomiota ei tulisi langettaa arvailujen varaan.
Sori, oikeus ei arvaile.
Missä menee se raja jolloin ihmisiä pitää pistää lukkojen taakse "varmuuden vuoksi"?
Joo, ei kannata tehdä päätöksiä oikein mistään ikinä kun todellisuuskin on vain yhteinen sopimus eikä totuuttakaan ole, vaan pelkkiä perusteltuja uskomuksia.
