Cirrus
Miksei maailma toimi asmilla?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 3 063
Ei voi. Ei kiinnostus riitä sellaiseen.Voisiko tän saada ymmärrettävällä suomen kielellä tai vaikka kuvalla havainnollistettuna?
Ei voi. Ei kiinnostus riitä sellaiseen.Voisiko tän saada ymmärrettävällä suomen kielellä tai vaikka kuvalla havainnollistettuna?
Risteävälle tielle kääntyvä auto väistää pyöräilijää tuossa risteyksessä kun pyöräilijä ajaa suoraan risteävän tien yli joko suoraan tai suojatien kautta. Tämä on jo moneen kertaan todettu.Edelleen menee väärin. Pyörällä on kaikissa mahdollisissa skenaarioissa väistämisvelvoite ENSIN ennen kuin hänestä tulee risteävän tien ylittäjä.
1) Jos tulee kivetyksen yli, pyörä väistää kaikki eikä hänestä tule ylittäjää missään vaiheessa auton näkökulmasta.
2) Jos hän tulee ajokaistalle tehden kaksi käännöstä hän ei auton väistettävä ennen kuin on suoraan ajavalla kaistalla ja hänen ENSIN voimaantuleva kaikkien väistämissääntönsä ei kumoudu pyörätien poistumisen hetkellä.
En edellenkään tajua miten tämä on niin vaikea ymmärtää.
Jos pyörätie menisi suoraan normaalisti jatkuen pyörälle ei syntyisi missään vaiheessa velvoitetta väistää ensin tai väistää ollenkaan. Hän voisi ajaa risteävän tien ylitykseen ilman omaa velvoitetta ja auto väistää aina. (Case Oulu)
Minä taas toivon että täysin pihalla olevia pyöräilijät ei jää koskaan minun alle. Ihan ykkösenä kannattaisi opetella ylittämään ne tiet oikeista paikoista, niin ei tarvi osata "vaikeita" sääntöjä.
Jotenkin täysin hämmentävää että on vaikeuksia tajuta, että on todellakin väliä, mistä liikenneympäristöstä siihen tielle paukaisee. "Puskasta" vai pyörätieltä.
No ei jos siitä suoraan ei tule mitään väylää. Ei tämä sinun toistelulla muutu miksikään.Risteävälle tielle kääntyvä auto väistää pyöräilijää tuossa risteyksessä kun pyöräilijä ajaa suoraan risteävän tien yli joko suoraan tai suojatien kautta. Tämä on jo moneen kertaan todettu.
Laki on täysin selkeä, kääntyvä ajoneuvo väistää ->Monta sivua väännetty asiasta, mutta kyllähän pyöräilijä väistää tuossa. Kuten täälläkin pariin otteeseen on ollut, niin laki sanoo "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."
Tuossa pyöräilijä selvästi ajaa pyörätieltä ajoradalle, eikä 2 tai 3 momentin perusteella muilla käyttäjillä ole väistämisvelvollisuutta, joten pyöräilijä väistää.
Niin, en minäkään tiedä miltä osin tuo kohta olisi epäselvä. Tuon edellytyksenä on, että mainittu tienkäyttäjä on laillisesti ylittämässä tietä. Ja mitä me opimme tästä, onko pyöräilijä tekemässä laillista tien ylitystä "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle"?Laki on täysin selkeä, kääntyvä ajoneuvo väistää ->
24°§
Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa
Huomaa! Avainsana tässä on KÄÄNNYTTÄESSÄ!
"Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle" koskee tilannetta, jossa ajoradalla ei ole väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä ennen pyörätietä tai ajorataa pitkin saapuva ajoneuvo ei ole kääntyvä.Niin, en minäkään tiedä miltä osin tuo kohta olisi epäselvä. Tuon edellytyksenä on, että mainittu tienkäyttäjä on laillisesti ylittämässä tietä. Ja mitä me opimme tästä, onko pyöräilijä tekemässä laillista tien ylitystä "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle"?
Kärjistäen moottoriajoneuvon kuljettaja väistää kääntyessä(* ja vähän muutenkin kevyttäliikennettä vaikka ne hypisi puusta sinne eteen, ja vaikka olisi sitten se erikoistilanne missä ei pitäisi väistää, niin moottoriajoneuvon puoli on maksaja.Niin, en minäkään tiedä miltä osin tuo kohta olisi epäselvä. Tuon edellytyksenä on, että mainittu tienkäyttäjä on laillisesti ylittämässä tietä. Ja mitä me opimme tästä, onko pyöräilijä tekemässä laillista tien ylitystä "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle"?
Tieliikennelaissa ei ole väistämistä koskevissa pykälissä mitään määritelmää lailliselle tien ylitykselle.Niin, en minäkään tiedä miltä osin tuo kohta olisi epäselvä. Tuon edellytyksenä on, että mainittu tienkäyttäjä on laillisesti ylittämässä tietä. Ja mitä me opimme tästä, onko pyöräilijä tekemässä laillista tien ylitystä "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle"?
Tämä meni muuten täysin väärin. Miten pyöräilijästä ei mukamas tulisi risteävää tietä ylittävä, jos hän ylittää sitä risteävää tietä. Edelleenkin tuo risteävä tie tarkoittaa sitä tietä, mille se autoilija kääntyy eli on risteävä tämän autoilijan tulosuuntaan nähden. Tällöin on täysin yksiselitteistä, että kuka tahansa tätä tietä ylittääkään ylittää kääntyvän autoilijan näkökulmasta sitä risteävää tietä riippumatta mistä tai miten sinne tielle on tultu, muutenhan oltaisiin aika eriskummallisessa tilanteessa, kun kääntyvän autoilijan pitäisi jotenkin pystyä päättelemään, että tämä risteävää tietä ylittävä olisi jotenkin tullut tielle laillisesti, kun ei meillä ole mitään sellaista pykälää laissa mikä määrittäisi, että tietä ylitetään laittomasti. Kääntyvän autoilijan näkökulmasta ainoa oleellinen asia on, että onko joku siinä kaistalla mille käännytään menossa sen kaistan poikki tien yli ja mikäli näin on, on kyseessä ristevää tietä ylittävä ja tätä väistetään.Edelleen menee väärin. Pyörällä on kaikissa mahdollisissa skenaarioissa väistämisvelvoite ENSIN ennen kuin hänestä tulee risteävän tien ylittäjä.
1) Jos tulee kivetyksen yli, pyörä väistää kaikki eikä hänestä tule ylittäjää missään vaiheessa auton näkökulmasta.
2) Jos hän tulee ajokaistalle tehden kaksi käännöstä hän ei auton väistettävä ennen kuin on suoraan ajavalla kaistalla ja hänen ENSIN voimaantuleva kaikkien väistämissääntönsä ei kumoudu pyörätien poistumisen hetkellä.
En edellenkään tajua miten tämä on niin vaikea ymmärtää.
Jos pyörätie menisi suoraan normaalisti jatkuen pyörälle ei syntyisi missään vaiheessa velvoitetta väistää ensin tai väistää ollenkaan. Hän voisi ajaa risteävän tien ylitykseen ilman omaa velvoitetta ja auto väistää aina. (Case Oulu)
Minä taas toivon että täysin pihalla olevia pyöräilijät ei jää koskaan minun alle. Ihan ykkösenä kannattaisi opetella ylittämään ne tiet oikeista paikoista, niin ei tarvi osata "vaikeita" sääntöjä.
Jotenkin täysin hämmentävää että on vaikeuksia tajuta, että on todellakin väliä, mistä liikenneympäristöstä siihen tielle paukaisee. "Puskasta" vai pyörätieltä.
Katkaisin lainauksen kohtaa josta virheesi lähtee. Pyöräilijä ei tässä risteyksessä pysty tasan mitenkään ajamaan pyörätieltä tuohon autolijan kannalta risteävälle tielle. Hän ajaa joko "nurmikon" yli tai toisen tien kautta.Tieliikennelaissa ei ole väistämistä koskevissa pykälissä mitään määritelmää lailliselle tien ylitykselle.
Tämä meni muuten täysin väärin. Miten pyöräilijästä ei mukamas tulisi risteävää tietä ylittävä, jos hän ylittää sitä risteävää tietä.....
Siis pyöräilijä ajaa tossa perkkaan risteyksessä pyörätieltä risteävälle tielle, ei siinä sen kummempaa. Tässä vaiheessa pyöräilijä ylittää risteävää tietä kääntyvän autoilijan näkökulmasta. Mitään nurmikkoa siinä ei ole. Mikäli pyöräilijä tulisi sinne risteävälle tielle ylitykseen jostain syystä toisen tien kautta, niin ei se silloinkaan tota kääntyvän auton väistämisvelvollisuutta muuta, koska yhä ylitetään risteävää tietä.Katkaisin lainauksen kohtaa josta virheesi lähtee. Pyöräilijä ei tässä risteyksessä pysty tasan mitenkään ajamaan pyörätieltä tuohon autolijan kannalta risteävälle tielle. Hän ajaa joko "nurmikon" yli tai toisen tien kautta.
Se Oulun risteys oli taas sitten täysin eri. Tästä ei ole kukaan keskustellut edes.
Olet ilmeisesti väittelemässä edelleen aiheesta joka käsiteltiin jo kymmeniä viestejä sitten. Tuossa ei ole ylityspaikkaa. Mutta koska laki sallii ajaa tielle vaikka pellolta tai puusta, niin voi siihen toki ajaa tuossakin. Mutta aivan eri säännöillä. Momentti 4 ei liity tähän täysin suoraan ajamisen caseen tasan yhtään mitenkään. Tässä oli sekoilua puolin ja toisin. Myös minulla. Minulle nyt riittää täysin väittely aiheesta "pyörätieltä risteävälle tielle", koska tuossa ei voi sitä edes tehdä.
Kanttikivet eivät ole viistettyjä. Silloin ohjataan myös pyöräliikennettä eikä kivetys ole osa väylää.Kiveysten tarkoitus tuossa risteyksessä on näkövammaisten ohjaaminen suojatielle. Ei pyöräliikenteen ohjaaminen.
Ainakin itselleni syntyy tieliikennelaista mielikuva betonikivetyksen ja kanttikivien tarkoituksesta erottaa rakenteellisesti pyörätie ajoradasta. Onko vastaavasti esimerkiksi mukulakivikadulla eri tavoin ladotuilla kivillä erotettu kaistaviiva täysin turha?Kiveysten tarkoitus tuossa risteyksessä on näkövammaisten ohjaaminen suojatielle. Ei pyöräliikenteen ohjaaminen.
TL 24 § sanoi:11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;
Joka tapauksessa kiveys ei vaikuta väistämissääntöihin eli kääntyvä ajoneuvonkuljettaja väistää.Kanttikivet eivät ole viistettyjä. Silloin ohjataan myös pyöräliikennettä eikä kivetys ole osa väylää.
No joka tapauksessa vaikuttaa. Kun se ei ole pyörätietä, siirrytään pykäliin joissa pyörä väistää kaikkia.Joka tapauksessa kiveys ei vaikuta väistämissääntöihin eli kääntyvä ajoneuvonkuljettaja väistää.
"Tien eri osia toisistaan erottava alue" (TLL §38), jossa ei saa pysäköidä.Toinen esimerkki: jos tässä auto pysäköi tuohon oikealle kivetykselle, niin tuleeko mahdollinen virhemaksu maastopysäköinnistä vai kevyenliikenteenväylälle pysäköinnistä? Sinun logiikan perusteella pitäisi tulla maastopysäköinnistä.
![]()
Laitapa vielä jotain konkreettista tietoa miksi tuo ei olisi pyörätietä, tai miksi se vaikuttaisi väistämissääntöihin vaikkei olisikaan. Ei se kääntyvän auton väistämisvelvollisuus riipu siitä edelleenkään mistä sinne ajoradalle on tultu, vaan se on vain yksiselitteisesti määritetty, että kääntävä autoilija väistää risteävää ajorataa ylittävää. Jos siis joku on ylittämässä risteävää ajorataa, niin kääntyvä väistää riippumatta mistä kohdasta siihen tielle on tultu.No joka tapauksessa vaikuttaa. Kun se ei ole pyörätietä, siirrytään pykäliin joissa pyörä väistää kaikkia.
Viistetyltä kanttareelta alkuperäisessä casessa päätyy ihan eri väylälle kun siihen tielle mihin auto on kääntymässä. Silloin auto ei väistä. Ei ole ketään risteävällä tiellä väistettävää.Laitapa vielä jotain konkreettista tietoa miksi tuo ei olisi pyörätietä, tai miksi se vaikuttaisi väistämissääntöihin vaikkei olisikaan. Ei se kääntyvän auton väistämisvelvollisuus riipu siitä edelleenkään mistä sinne ajoradalle on tultu, vaan se on vain yksiselitteisesti määritetty, että kääntävä autoilija väistää risteävää ajorataa ylittävää. Jos siis joku on ylittämässä risteävää ajorataa, niin kääntyvä väistää riippumatta mistä kohdasta siihen tielle on tultu.
Esim alkuperäinen linja tuossa perkkaan keississä oli että tullaan siitä viistetyltä kanttarilta ihan pyörätieltä siihen ajoradalle, jolloin tuo sun väittämä ei pätisi muutenkaan, mutta jokatapauksessa se autoilija ei voi sitä päätöstä kääntyessään tehdä, että hei, tuo ylittäjä näytti tulevan ajoradalle kohdasta, missä kelvin laidassa on kivetystä, nyt mun ei tarvitsekaan väistää. Siinä väistämissääntökohdassa ei ole yhtään mitään poikkeuksia, vaan pelkästään risteävää ajorataa ylittävä on mainittu. Turha tuota on koittaa vääntää monimutkaisemmaksi etenkään kun et viitsi mihinkään lain kohtiin viitata.
Luuletko että vänkääminen loppuu siihen?Ette tule pääsemään yhteisymmärrykseen tässä, joten ehdotan, että käytte kysymässä riippumattomalta asiantuntijalta oikean vastauksen ni saadaan saaga päätökseen.
Kysymykset ja vastaukset – Liikenneturva
www.liikenneturva.fi
Itse olen saanut aina päivässä parissa vastauksen.
Edelleenkään, sillä ei ole väliä että päätyykö pyöräilijä pyörätieltä "eri väylälle" koska risteävää tietä siinä ylitetään.Viistetyltä kanttareelta alkuperäisessä casessa päätyy ihan eri väylälle kun siihen tielle mihin auto on kääntymässä. Silloin auto ei väistä. Ei ole ketään risteävällä tiellä väistettävää.
Muutenkin ne säännöt miten väistetään ja kuka, kun mistäkin eri alueelta päädytään autojen lukee ihan siinä tieliikennelaissa mitä olet onnistuneesti lainannut tänne. Kaikki ajoneuvot pakotetaan väistämään kaikkia kun ne saapuu sinne ajoradalle "erikoisista" paikoista. Pyörällä tuleminen pyörätieltä on se poikkeus, johon on vielä parit lisäpykälät. Tarkat tiedot saat ihan siitä laista.
Kysytään pari vastakysymystä että päästään kartalle mitä mieltä olet.
1. Jos tulee traktorilla nurmikolta ajoradalle, pitääkö traktorin väistää kaikkia? Entäs pyörällä?
2. Jos tulee liikenteenjakasta ajoradalle traktorilla pitääkö väistää kaikkia? Jos tulee pyörällä?
Jos vastaukset on "kyllä", niin sait vastauksen yhteen omaan kysymykseesi. Tieliikennelaista löytyi siis pykälät miksi pitää väistää. Jos taas sanot "ei", niin keskustelu kanssasi on hedelmätöntä. Emme ikinä pääse eteenpäin kun tieliikennelain tulinkinta on eri galaxeissa.
Kuten jo totesin, keskustelu siitä onko tuo pyörätietä vai ei käytiin jo kymmenien viestien voimin tuossa edellisinä päivinä. Se meni jo eikä ole enää kiinnostava ollenkaan. Mutta olihan tässä muita halukkaita tänäänkin jatkamaan sitä...
Eikö tuossa esimerkkitapauksessa pyörälijä aja pyörätieltä betonikivetykselle eli rakenteellisesti erotulle osalle ja vasta sitten ajoradalle. Nähdäkseni tuossa kohtaa pyörätie ja ajorata eivät kohtaa.Edelleenkään, sillä ei ole väliä että päätyykö pyöräilijä pyörätieltä "eri väylälle" koska risteävää tietä siinä ylitetään.
Viittaa lakiin, äläkä joihinkin omiin päätelmiisi kiitos.
Joo ei voi hidastaa kun keskinopeus laskee ja treeni menee pieleen! Ei tuossa auta kuin suorittaa spandex apinalle wrestlingistä tuttu ”clothes line”Valehtelematta joka päivä kun tien ylittää jalan, niin meinaa jäädä pyörän alle. Joku spandex-perkele paahtaa muna-asennossa täyttä vauhtia ilman aikomustakaan hidastaa, koska hei hänellä on pyörätie ja ilmeisesti pyöräilijän päässä se tarkoittaa ettei mitään tai ketään tarvitse varoa.
Alkuperäisessä esimerkissä pyöräilijä tulee siitä oikealle kääntyvän puolen viisteeltä jatkaen suoraan, piirsin omaan kuvaani vain summittaisen suunnan kuvaamaan risteyksiä. Vaikka pyöräilijä tulisikin ajoradalle kivetykseltä, niin haluaisin silti tietää perustelun, että miksi kääntyvän autoilijan ei tarvitsisi väistää, koska ei laissa ole mitään määritelmää sille, ainoastaan, että kääntyvä väistää risteävää tietä ylittäviä ja tuollaisessa paikassa risteävälle tielle nyt pääsee monennäköisestä kohdasta, mutta ei se muuta sitä, että joku ylittää risteävää tietä.Eikö tuossa esimerkkitapauksessa pyörälijä aja pyörätieltä betonikivetykselle eli rakenteellisesti erotulle osalle ja vasta sitten ajoradalle. Nähdäkseni tuossa kohtaa pyörätie ja ajorata eivät kohtaa.
Jos sä hyppäät ”puskasta” tielle niin väistät kaikkia. Video liittyy. Ei voi perseillä ja olettaa, että muut säännöt pätee silti.Alkuperäisessä esimerkissä pyöräilijä tulee siitä oikealle kääntyvän puolen viisteeltä jatkaen suoraan, piirsin omaan kuvaani vain summittaisen suunnan kuvaamaan risteyksiä. Vaikka pyöräilijä tulisikin ajoradalle kivetykseltä, niin haluaisin silti tietää perustelun, että miksi kääntyvän autoilijan ei tarvitsisi väistää, koska ei laissa ole mitään määritelmää sille, ainoastaan, että kääntyvä väistää risteävää tietä ylittäviä ja tuollaisessa paikassa risteävälle tielle nyt pääsee monennäköisestä kohdasta, mutta ei se muuta sitä, että joku ylittää risteävää tietä.
Tieliikennelain 24 §:n 3 momentissa listataan tilanteita, jolloin ajoneuvolla on aina väistettävä, mm. tultaessa tielle tien ulkopuolelta tai polulta. Tulkitsen tuon aina-muotoilun tarkoittavan sitä, että tällöin tielle tuleva ajoneuvo väistää kääntyvää ajoneuvoa, vaikka tielle tuleva olisi ylittämässä ko. tietä. Toki missään ei määritellä mitä tielle tuleminen tarkoittaa, eli kaiketi on teoriassa mahdollista sekin, että tien ylittäminen ei ole tielle tulemista, mutta tuntuisi aika yllättävältä tulkinnalta.Vaikka pyöräilijä tulisikin ajoradalle kivetykseltä, niin haluaisin silti tietää perustelun, että miksi kääntyvän autoilijan ei tarvitsisi väistää, koska ei laissa ole mitään määritelmää sille, ainoastaan, että kääntyvä väistää risteävää tietä ylittäviä ja tuollaisessa paikassa risteävälle tielle nyt pääsee monennäköisestä kohdasta, mutta ei se muuta sitä, että joku ylittää risteävää tietä.
En usko että edes Liikenneturva osaa antaa vastausta, koska laissa ei ole kunnolla määritelty milloin pyöräilijä on siirtymässä ajoradalle eikä ylittämässä sitä ja kenen milloinkin pitää väistää.Ette tule pääsemään yhteisymmärrykseen tässä, joten ehdotan, että käytte kysymässä riippumattomalta asiantuntijalta oikean vastauksen ni saadaan saaga päätökseen.
Kysymykset ja vastaukset – Liikenneturva
www.liikenneturva.fi
Itse olen saanut aina päivässä parissa vastauksen.
Kyllä on. Ei erikseen pyörälle vaan kaikille ajoneuvoille. Ja kuten tässäkin ketjussa eräs hokee kokoajan: "Pyörä on ajoneuvo".Sitä ei ole mitenkään määritelty mitä tapahtuu kun pyöräilijä tulee ajoradalle joltain muulta tien osalta kuin pyörätieltä.
Olet siis sitä mieltä, että kiveys, jonka yli pyöräilijä ajaa, ei ole pyörätietä ja siksi autoilijan ei tarvitse väistää. Tämä siis pätee mielestäsi myös tässä tilanteessa vaikka autoilijjalle on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä.No joka tapauksessa vaikuttaa. Kun se ei ole pyörätietä, siirrytään pykäliin joissa pyörä väistää kaikkia.
Kyllä näin. Liikennemerkin väistämisvelvollisuus koskee risteyksessä olevia muita ajoneuvoja. Pyörä ei voi tulla "maastosta", "nurmikolta", "kivetykseltä", "liikenteenjakasta" risteykseen ellei ensin väistä ihan kaikkia muita. Autolla ei siis ole risteyksessä olevia väistettäviä, koska pyörä ei saa tulla sinne.Olet siis sitä mieltä, että kiveys, jonka yli pyöräilijä ajaa, ei ole pyörätietä ja siksi autoilijan ei tarvitse väistää. Tämä siis pätee mielestäsi myös tässä tilanteessa vaikka autoilijjalle on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä.
Pyöräilijän ajolinja vihreällä ja kärkikolmio punaisessa ympyrässä.
![]()
Joo, mutta tossa keississä ei oikein päde mikään noista, koska ollaan kuitenkin tieliikennelaissa määritetyllä tiellä (määritelmä alla). Tiehän ei tarkoita pelkkää ajorataa, vaan koko aluetta kelveineen päivineen, joten se pyöräilijä joka siitä kelviltä tulee ylittämään ajorataa, tuli se sitten tossa esimerkkiristeyksessä siltä viistetyltä osalta, kivetetyltä osalta tms, niin se tulee sinne ajoradalle aina tieltä. Olisi eri asia, jos kyse olisi jostain keskellä ei mitään olevasta mestasta, missä jostain pellolta tuleva polku tulisi risteykseen, mutta nyt ollaan kuitenkin tiellä, kuten Zigh tossa ylempänä mainitsikin.Tieliikennelain 24 §:n 3 momentissa listataan tilanteita, jolloin ajoneuvolla on aina väistettävä, mm. tultaessa tielle tien ulkopuolelta tai polulta. Tulkitsen tuon aina-muotoilun tarkoittavan sitä, että tällöin tielle tuleva ajoneuvo väistää kääntyvää ajoneuvoa, vaikka tielle tuleva olisi ylittämässä ko. tietä. Toki missään ei määritellä mitä tielle tuleminen tarkoittaa, eli kaiketi on teoriassa mahdollista sekin, että tien ylittäminen ei ole tielle tulemista, mutta tuntuisi aika yllättävältä tulkinnalta.
Voisitko ystävällisesti linkata lainsäädännöstä kohdan, minkätakia pyöräilijä ei saisi tulla risteykseen esimerkiksi "kivetykseltä"?Kyllä näin. Liikennemerkin väistämisvelvollisuus koskee risteyksessä olevia muita ajoneuvoja. Pyörä ei voi tulla "maastosta", "nurmikolta", "kivetykseltä", "liikenteenjakasta" risteykseen ellei ensin väistä ihan kaikkia muita. Autolla ei siis ole risteyksessä olevia väistettäviä, koska pyörä ei saa tulla sinne.
Saahan sitä tulla, mutta tiealueen ulkopuolelta tulevalla on väistämisvelvollisuus.Voisitko ystävällisesti linkata lainsäädännöstä kohdan, minkätakia pyöräilijä ei saisi tulla risteykseen esimerkiksi "kivetykseltä"?
Kiveys ei ole tiealueen ulkopuolista aluetta. Se on risteysalueella ja risteävän tien suojatiekin on vielä risteysalueella. Kiveys ei voi olla yhtä aikaa maastossa ja tie- eli risteysalueella.Saahan sitä tulla, mutta tiealueen ulkopuolelta tulevalla on väistämisvelvollisuus.
Ei ole kysymys maastosta ja maastoliikennelain alaisesta osasta. Siltikään sieltä ei saa tulla. Tieliikennelaissa on kasattu iso kasa "vähäarvoisempia" josta ei saa tulla. Raja on siinä että onko tuo tarkoitettu ajettavaksi pyörällä vai ei. Ei ole. Siinä ei ole kivetyksen viistoja.ja
Kiveys ei ole tiealueen ulkopuolista aluetta. Se on risteysalueella ja risteävän tien suojatiekin on vielä risteysalueella. Kiveys ei voi olla yhtä aikaa maastossa ja tie- eli risteysalueella.
Laita viite ko. kohtaan. Itse en löydä. Kivetys ei ole tien ulkopuolista aluetta.Kyllä on. Ei erikseen pyörälle vaan kaikille ajoneuvoille. Ja kuten tässäkin ketjussa eräs hokee kokoajan: "Pyörä on ajoneuvo".
Määritelmän mukaisesti kivetys ei kuitenkaan ole yleisesti liikkumiseen käytettyä aluetta. Eli siitä ei saa ajaa. Ei tuossa eikö autot liikenneympyrässä. Aiemmin ennen säästöpakkoja tuossakin olisi ollut hoitoa vaativaa nurmikkoa. Ei tarvitsisi edes keskustella onko siitä tarkoitettu ajaa vai ei. Nurmikolla varmasti kyllä olisi polkupyörän renkaiden tekemä ura.Kiveys ei ole tiealueen ulkopuolista aluetta. Se on risteysalueella ja risteävän tien suojatiekin on vielä risteysalueella. Kiveys ei voi olla yhtä aikaa maastossa ja tie- eli risteysalueella.
Risteysalue ei siis ole maastoa.
Kesällä ei saa ajaa ja talvella saa ajaa?Määritelmän mukaisesti kivetys ei kuitenkaan ole yleisesti liikkumiseen käytettyä aluetta. Eli siitä ei saa ajaa. Ei tuossa eikö autot liikenneympyrässä. Aiemmin ennen säästöpakkoja tuossakin olisi ollut hoitoa vaativaa nurmikkoa. Ei tarvitsisi edes keskustella onko siitä tarkoitettu ajaa vai ei. Nurmikolla varmasti kyllä olisi polkupyörän renkaiden tekemä ura.
Tämä on erikoisen huono kommentti. Tyhmiä risteyksiä, jotka ei kestä talvea, on tehty iät ja ajat. Vrt nyt vaikka Helsinkin korotetut jalkakäytävät. Ei ne säännöt muutu paskasti tehdyillä risteyksillä miksikään.Kesällä ei saa ajaa ja talvella saa ajaa?
Ei saa talvellakaan, pitää aistia kivet jään alta. t. Helsingin kaupungin idiootitKesällä ei saa ajaa ja talvella saa ajaa?
En ole enää edes perillä mistä suunnasta se pyöräilijä tässä alkuperäisessä väännössä tulee, mutta kyseisessä kuvassa autosta katsottuna takaa tuleva pyöräilijä, joka ajaa vihreää linjaa on velvollinen pysähtymään suojatielle, jos kyseinen auto on pysähtynyt(vaikka olisi vilkku päällä). Täysin vastaavasti kaksikaistaisella tiellä auto ei voi vain paahtaa suojatien ylitse, jos viereisellä kaistalla sitä ennen on pysähdytty. Pyörä kun on ajoneuvo, vaikka pyörätiellä menisikin. Moniko pyöräilijä näin sitten toimii? Luultavasti ei yksikään. Auton takaa tuleva pyöräilijä ei voi mitenkään nähdä onko suojatiellä joku lenkkeilijä tai lapsi juoksentelemassa.Joo, mutta tossa keississä ei oikein päde mikään noista, koska ollaan kuitenkin tieliikennelaissa määritetyllä tiellä (määritelmä alla). Tiehän ei tarkoita pelkkää ajorataa, vaan koko aluetta kelveineen päivineen, joten se pyöräilijä joka siitä kelviltä tulee ylittämään ajorataa, tuli se sitten tossa esimerkkiristeyksessä siltä viistetyltä osalta, kivetetyltä osalta tms, niin se tulee sinne ajoradalle aina tieltä. Olisi eri asia, jos kyse olisi jostain keskellä ei mitään olevasta mestasta, missä jostain pellolta tuleva polku tulisi risteykseen, mutta nyt ollaan kuitenkin tiellä, kuten Zigh tossa ylempänä mainitsikin.
Laissa ei ole erikseen määritelty tuollaisia keissejä luultavasti siksi, ettei ole katsottu tarpeelliseksi. Jos kelvin (pyörätien) ja ajoradan erottaisi joku oja tms selkeä nurmialue, niin sellaista ei varmaankaan samaksi tien osaksi enää lasketa, mutta tollasilla alueilla, missä kelvi ja ajorata ja kadunvarsipysäköintipaikat yms on toteutettu yhtenäisenä kokonaisuutena katsotaan koko alue tieksi ja tuollaiset nupukivet jossain kahden suojatien/pyörätien jatkeen nurkassa on enemmänkin visuaalista ohjausta ajolinjoille ja kulkureiteille, mutta eivät suinkaan tarkoita, etteivät ne olisi osa tietä.
Se mihin luulen käyttäjän Cirrus takertuneen alunperin on se, että mikäli fillaristi tulee tuolta kuvaussuunnasta vasemmalta oikealle kulkevan kelvin viisteeltä sitä omaa linjaansa suoraan jatkaen, tulisi pyöräilijä jollain näkemyksellä ylittämään sitä risteävää tietä ikäänkuin "samalta kadulta/tieltä" mistä tämä kääntyvä autoilija tulee, koska pyörällä tullaan ikäänkuin sen kohtisuoraan kulkevan pyörätienjatkeen päälle ensin ja sitten vasta ajoradalle, eli sinne ajoradalle ei tultaisi suoraan pyörätieltä (laitan kuvan alle). Eli kuvassa on sinisillä reunaviivoilla tuo Itsehallintokujan/Majurinkulman muodostama tielinja kelveineen päivineen ja punaisilla reunaviivoilla sitten tämä Itsehallintotie. Cirruksen alkuperäinen vääntö taisi alkaa siitä, että jos pyörällä ajetaan kuvan vihreän viivan mukaan, niin tällöin risteävälle tielle ei tultaisi pyörätieltä, vaan tämän sinisten reunaviivojen tien ajoradan kautta. Tämä tulkinta olisi mahdollinen jos kuvaan piirrettäisiin tien linjat noiden kelvien sisäreunan eli ajoradan ulkoreunan mukaan. Mikäli taas kuljettaisiin keltaista linjaa, ei taaskaan tultaisi pyörätieltä vaan jostain maastoon verrattavalta alueelta.
Tosiasiassa kummassakin esimerkissä pyöräilijä on jo valmiiksi tieliikennelain määritelmän mukaisella tiellä. Kuten huomataan, risteysalue jo noinkin tiukasti rajattuna aiheuttaa sen, että tuo pyörätien nurkka on osa kumpaakin tietä, joten pyörätieltä vihreää linjaa ajoradalle siirryttäessä tullaan pyörätieltä ajoradalle ja keltaiselta viivaltakin voidaan joko tulkita, että pyöräilijä tulee pyörätieltä tai vaihtoehtoisesti pyöräilijä tulee ajoradalle tieltä ja näistä tuo ensimmäinen tulkinta on luonnollisempi. Kummallekaan tapaukselle ei ole tieliikennelain väistämissäännöissä ole mitään sellaista pykälää, joka velvoittaisi väistämään ensisijaisesti ja kääntyvän auton ei tarvitsisi väistää risteävää tietä ylittävää. Tämä on täysin järkevää senkin puolesta, että ei tietenkään haluta tilanteita, joissa se ajoneuvon kuljettaja itsenäisesti joutuisi jonkun pyöräilijän tarkasta ajolinjasta päättelemään tuota väistämisvelvollisuusjärjestystä ellei nyt kyseessä ole joku maaseudun risteys ja pyöräilijä olisi tulossa ajoradalle jostain pellon keskeltä tulevalta polulta.
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;
![]()
Autoilija tulee samasta suunnasta kuin pyöräilijä ja kääntyy vasemmalle pyöräilijän ajolinjan yli.En ole enää edes perillä mistä suunnasta se pyöräilijä tässä alkuperäisessä väännössä tulee, mutta kyseisessä kuvassa autosta katsottuna takaa tuleva pyöräilijä, joka ajaa vihreää linjaa on velvollinen pysähtymään suojatielle, jos kyseinen auto on pysähtynyt(vaikka olisi vilkku päällä). Täysin vastaavasti kaksikaistaisella tiellä auto ei voi vain paahtaa suojatien ylitse, jos viereisellä kaistalla sitä ennen on pysähdytty. Pyörä kun on ajoneuvo, vaikka pyörätiellä menisikin. Moniko pyöräilijä näin sitten toimii? Luultavasti ei yksikään. Auton takaa tuleva pyöräilijä ei voi mitenkään nähdä onko suojatiellä joku lenkkeilijä tai lapsi juoksentelemassa.
Oletuksena suojatie jatkuu aina pyörätien ylitse, jos pyörätie sijaitsee jalankulkuväylän ja ylitettävän ajoradan välissä.
Mutta ei se auto tuossa kuvassa ole viereisellä kaistallaEn ole enää edes perillä mistä suunnasta se pyöräilijä tässä alkuperäisessä väännössä tulee, mutta kyseisessä kuvassa autosta katsottuna takaa tuleva pyöräilijä, joka ajaa vihreää linjaa on velvollinen pysähtymään suojatielle, jos kyseinen auto on pysähtynyt(vaikka olisi vilkku päällä). Täysin vastaavasti kaksikaistaisella tiellä auto ei voi vain paahtaa suojatien ylitse, jos viereisellä kaistalla sitä ennen on pysähdytty. Pyörä kun on ajoneuvo, vaikka pyörätiellä menisikin. Moniko pyöräilijä näin sitten toimii? Luultavasti ei yksikään. Auton takaa tuleva pyöräilijä ei voi mitenkään nähdä onko suojatiellä joku lenkkeilijä tai lapsi juoksentelemassa.
Oletuksena suojatie jatkuu aina pyörätien ylitse, jos pyörätie sijaitsee jalankulkuväylän ja ylitettävän ajoradan välissä.
Edelleenkin, laita lakiviittaus. Itse laitoin ja myös tuo kivetys on osa tietä. Edelleenkään se väistämisjärjestys ei taajamassa voi olla sen autoilijan harkinnan varassa vaan se on lakiin yksiselitteisesti kirjattu.Ei ole kysymys maastosta ja maastoliikennelain alaisesta osasta. Siltikään sieltä ei saa tulla. Tieliikennelaissa on kasattu iso kasa "vähäarvoisempia" josta ei saa tulla. Raja on siinä että onko tuo tarkoitettu ajettavaksi pyörällä vai ei. Ei ole. Siinä ei ole kivetyksen viistoja.