Joo, mutta tossa keississä ei oikein päde mikään noista, koska ollaan kuitenkin tieliikennelaissa määritetyllä tiellä (määritelmä alla). Tiehän ei tarkoita pelkkää ajorataa, vaan koko aluetta kelveineen päivineen, joten se pyöräilijä joka siitä kelviltä tulee ylittämään ajorataa, tuli se sitten tossa esimerkkiristeyksessä siltä viistetyltä osalta, kivetetyltä osalta tms, niin se tulee sinne ajoradalle aina tieltä. Olisi eri asia, jos kyse olisi jostain keskellä ei mitään olevasta mestasta, missä jostain pellolta tuleva polku tulisi risteykseen, mutta nyt ollaan kuitenkin tiellä, kuten Zigh tossa ylempänä mainitsikin.
Laissa ei ole erikseen määritelty tuollaisia keissejä luultavasti siksi, ettei ole katsottu tarpeelliseksi. Jos kelvin (pyörätien) ja ajoradan erottaisi joku oja tms selkeä nurmialue, niin sellaista ei varmaankaan samaksi tien osaksi enää lasketa, mutta tollasilla alueilla, missä kelvi ja ajorata ja kadunvarsipysäköintipaikat yms on toteutettu yhtenäisenä kokonaisuutena katsotaan koko alue tieksi ja tuollaiset nupukivet jossain kahden suojatien/pyörätien jatkeen nurkassa on enemmänkin visuaalista ohjausta ajolinjoille ja kulkureiteille, mutta eivät suinkaan tarkoita, etteivät ne olisi osa tietä.
Se mihin luulen käyttäjän Cirrus takertuneen alunperin on se, että mikäli fillaristi tulee tuolta kuvaussuunnasta vasemmalta oikealle kulkevan kelvin viisteeltä sitä omaa linjaansa suoraan jatkaen, tulisi pyöräilijä jollain näkemyksellä ylittämään sitä risteävää tietä ikäänkuin "samalta kadulta/tieltä" mistä tämä kääntyvä autoilija tulee, koska pyörällä tullaan ikäänkuin sen kohtisuoraan kulkevan pyörätienjatkeen päälle ensin ja sitten vasta ajoradalle, eli sinne ajoradalle ei tultaisi suoraan pyörätieltä (laitan kuvan alle). Eli kuvassa on sinisillä reunaviivoilla tuo Itsehallintokujan/Majurinkulman muodostama tielinja kelveineen päivineen ja punaisilla reunaviivoilla sitten tämä Itsehallintotie. Cirruksen alkuperäinen vääntö taisi alkaa siitä, että jos pyörällä ajetaan kuvan vihreän viivan mukaan, niin tällöin risteävälle tielle ei tultaisi pyörätieltä, vaan tämän sinisten reunaviivojen tien ajoradan kautta. Tämä tulkinta olisi mahdollinen jos kuvaan piirrettäisiin tien linjat noiden kelvien sisäreunan eli ajoradan ulkoreunan mukaan. Mikäli taas kuljettaisiin keltaista linjaa, ei taaskaan tultaisi pyörätieltä vaan jostain maastoon verrattavalta alueelta.
Tosiasiassa kummassakin esimerkissä pyöräilijä on jo valmiiksi tieliikennelain määritelmän mukaisella tiellä. Kuten huomataan, risteysalue jo noinkin tiukasti rajattuna aiheuttaa sen, että tuo pyörätien nurkka on osa kumpaakin tietä, joten pyörätieltä vihreää linjaa ajoradalle siirryttäessä tullaan pyörätieltä ajoradalle ja keltaiselta viivaltakin voidaan joko tulkita, että pyöräilijä tulee pyörätieltä tai vaihtoehtoisesti pyöräilijä tulee ajoradalle tieltä ja näistä tuo ensimmäinen tulkinta on luonnollisempi. Kummallekaan tapaukselle ei ole tieliikennelain väistämissäännöissä ole mitään sellaista pykälää, joka velvoittaisi väistämään ensisijaisesti ja kääntyvän auton ei tarvitsisi väistää risteävää tietä ylittävää. Tämä on täysin järkevää senkin puolesta, että ei tietenkään haluta tilanteita, joissa se ajoneuvon kuljettaja itsenäisesti joutuisi jonkun pyöräilijän tarkasta ajolinjasta päättelemään tuota väistämisvelvollisuusjärjestystä ellei nyt kyseessä ole joku maaseudun risteys ja pyöräilijä olisi tulossa ajoradalle jostain pellon keskeltä tulevalta polulta.
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;