Mikä ärsyttää pyöräilijöissä (Oli: Kilpapyöräilijöiden "pakat"..)

Tämä ketju näköjään kerää kaikki pyhimysautoiljat, jotka eivät koskaan aja pienintäkään ylinopeutta :D
Itsellä edelliset ylinopeussakot 20v sitten(rikesakko, nopeusrajoitus laski 100-80km/h mitattu oli 92km/h) eli myönnän, olen tehnyt virheitä, sen jälkeen tullut pelkästään työajoa joku 900tkm+ muut eli ollaan varmaan siellä 1 500 000km ilman ylinopeussakkoja...
Ja nuo on autolla, mopot ja muut päälle, niin kilsoja on paljon enemmän.
Kilpapyöränkin omistan, mutta kyllä tuolla on tullut pysyttyä pyöräteillä, sitten 80km/h rajoituksella olevilla voi ajella reippaammin. Toki ei ikinä rinnakkain.
 
Tämä ketju näköjään kerää kaikki pyhimysautoiljat, jotka eivät koskaan aja pienintäkään ylinopeutta :D
Kukaan ei ole täydellinen, kuka tahansa autoilija joka sanoo ettei koskaan aja ylinopeutta tai pyöräilijä joka sanoo että ajaa aina lain mukaan, puhuu paskaa!

Sitten on näitä jotka ei edes ymmärrä tehneensä mitään väärää tai laitonta ja kehuvat sukulaisille "en ole koskaan saanut sakkoja" :facepalm:
 
Kukaan ei ole täydellinen, kuka tahansa autoilija joka sanoo ettei koskaan aja ylinopeutta tai pyöräilijä joka sanoo että ajaa aina lain mukaan, puhuu paskaa!

Sitten on näitä jotka ei edes ymmärrä tehneensä mitään väärää tai laitonta ja kehuvat sukulaisille "en ole koskaan saanut sakkoja" :facepalm:
Näen siinä aika ison eron, jos joku ajaa nyt vaikka siellä 30km/h alueella 32km/h epähuomiossa, mittari heittää tai jotain vastaavaa, kun taas toinen täälläkin ihan julkisesti kertoo kuinka tietoisesti aina työmatkallansa rikkoo liikennesääntöjä ajan säästämiseksi.
 
Näen siinä aika ison eron, jos joku ajaa nyt vaikka siellä 30km/h alueella 32km/h epähuomiossa, mittari heittää tai jotain vastaavaa, kun taas toinen täälläkin ihan julkisesti kertoo kuinka tietoisesti aina työmatkallansa rikkoo liikennesääntöjä ajan säästämiseksi.
Kyllä, pointti lähinnä olikin että turha kenenkään on tehdä itsestään toista parempaa tai täydellisempää, jokainen meistä tekee virheitä ja ajattelee vain omia etujaan.
 
Näen siinä aika ison eron, jos joku ajaa nyt vaikka siellä 30km/h alueella 32km/h epähuomiossa, mittari heittää tai jotain vastaavaa, kun taas toinen täälläkin ihan julkisesti kertoo kuinka tietoisesti aina työmatkallansa rikkoo liikennesääntöjä ajan säästämiseksi.
Kyllä se on pahempi riski sivullisille ajaa pientäkin ylinopeutta 1,5+ tonnin malmikasalla kuin ajaa pyörällä paikassa missä riski törmätä sivullisiin jalankulkijoihin on keskimääräistä pienempi.

Jos muuta väittää, on suhteellisuuden taju ihan hukassa.

PS. Kaikkein vaarallisinta on tehdä asioita "epähuomiossa". Sellaisesta 90% onnettomuuksista syntyy.
 
Kyllä se on pahempi riski sivullisille ajaa pientäkin ylinopeutta 1,5+ tonnin malmikasalla kuin ajaa pyörällä paikassa missä riski törmätä sivullisiin jalankulkijoihin on keskimääräistä pienempi.

Jos muuta väittää, on suhteellisuuden taju ihan hukassa.

PS. Kaikkein vaarallisinta on tehdä asioita "epähuomiossa". Sellaisesta 90% onnettomuuksista syntyy.
Kannattaa myös huomioida että pyöräilijä joka esim. oikaisee ja tulee epätavallisesta paikasta aiheuttaa turhaa vaaraa sivullisille, jotka ei välttämättä tajua edes katsoa sinne suuntaan.
 
Kyllä se on pahempi riski sivullisille ajaa pientäkin ylinopeutta 1,5+ tonnin malmikasalla kuin ajaa pyörällä paikassa missä riski törmätä sivullisiin jalankulkijoihin on keskimääräistä pienempi.

Jos muuta väittää, on suhteellisuuden taju ihan hukassa.

PS. Kaikkein vaarallisinta on tehdä asioita "epähuomiossa". Sellaisesta 90% onnettomuuksista syntyy.
Niin kauan kun ohjaksissa on ihminen, niitä erehdyksiä ja virhearvioita sattuu. Kukaan ei niitä kuitenkaan tietoisesti tee, toisin kun tässäkin tapauksessa tahallaan rikotaan sääntöjä ja sitten vielä koitellaan selitellä miksi näin voi tehdä 😀
Voit myös itse laskea paljonko ajallista säästöä tulee, jos siitä 10km työmatkasta joutuu nyt vaikka 1/3 matkasta ajamaan 10km/h vauhdilla 30km/h sijaan. ”Merkittävä” ajallinen säästö vai?
1/3 on vain heitto, kun en Joneskyn reittiä tunne, mutta tuskinpa ton suuremmalla matkalla joutuu merkittävästi vauhtia hidastamaan.
 
Kannattaa myös huomioida että pyöräilijä joka esim. oikaisee ja tulee epätavallisesta paikasta aiheuttaa turhaa vaaraa sivullisille, jotka ei välttämättä tajua edes katsoa sinne suuntaan.
Suurimmalle osalle autoilijoista näyttää pyörätietä käyttävä pyöräilijä tulevan epätavallisesta paikasta. Niin moni autoilija syöksyy kolmion takaa pyörätielle katsomatta katsomatta yhtään.

Tässä on myös yksi todennäköisin syy sille miksi pyöräilijä saattaa ajaa ajoradalla, vaikka lähistöllä olisi pyörätie.
 
Niin kauan kun ohjaksissa on ihminen, niitä erehdyksiä ja virhearvioita sattuu. Kukaan ei niitä kuitenkaan tietoisesti tee, toisin kun tässäkin tapauksessa tahallaan rikotaan sääntöjä ja sitten vielä koitellaan selitellä miksi näin voi tehdä 😀
Voit myös itse laskea paljonko ajallista säästöä tulee, jos siitä 10km työmatkasta joutuu nyt vaikka 1/3 matkasta ajamaan 10km/h vauhdilla 30km/h sijaan. ”Merkittävä” ajallinen säästö vai?
1/3 on vain heitto, kun en Joneskyn reittiä tunne, mutta tuskinpa ton suuremmalla matkalla joutuu merkittävästi vauhtia hidastamaan.
Pyöräilijän näkökulmasta se vaarallinen pyörätie tarkoittaa sitä, että lihasvoimin kiihdytelty vauhti jarrutetaan ja sitten kiihdytetään uudestaan lihasvoimin ja vaivoin ajetun ylämäen jälkeen alamessä pitää jarrutella, koska se katualue on suunniteltu niin, että sivusta tuleville ajoneuvoille on näkyvyys ajoradalle. Ihan passeli paikka se ajorata silloin on fillarille joka on myös ajoneuvo.

Siihen päälle voidaan lisätä se tieto, että jos mä ajelen alamäkeen nopeusrajoituksen mukaan pyörätiellä ja joku autoilija työntää peltilehmän keulan mun eteen niin huonosti käy.

Fillaristiin halutaan kansanterveys ja ilmastosyistä kannustaa, jolloin se nyt valitettavasti on poliittinenkin tahtotila antaa liikenteessä fillareille vähän joustoa riippumatta mitä tieliikennelakiin yksityiskohtaisesti on kirjoitettu. Laissahan muutenkin täysin yksiselitteisesti sallitaan pyöräily ajoradalla useammassakin eri keississä, esimerkiksi jos ajoradan oikealla puolella ei kulje pyörätietä tai jos pyörätiellä ajaminen aiheuttaa haittaa/vaaraa joten sen puoleen asiasta ei tarvitsekaan vääntää sen kummemmin, riittää kunhan asiallisesti avaa näitä pointteja, joita moni autoilija ei ajattele.

Olen kerran jäänyt pyörätien jatkeen yli kääntyvän autoilijan yliajamaksi ja onnekseni säilyin naarmuilla, vaikka vauhtia olikin alamäen takia se n. 30-40 kilsaa tunnissa. Fillari meni kyllä paskaksi. Sen jälkeen itsesuojeluvaisto on lisääntynyt ja katson vähän paikat missä ajorata on kaikille parempi valinta.
 
Ymmärrän miksi jossain 30km/h kadulla keskellä pientaloaluetta halutaan ajaa ajoradalla, kun minkä tahansa puskan takaa joku auto saattaa työntää keulan kevlille, kun ei sieltä muuten näe risteävää liikennettä. Se ajoradalla about rajoituksen mukaan polkeva ei tällöin ärsytä, kun ei omaa matkaa juuri hidastakaan. Se mikä ärsyttää on kun 40-60km/h teillä, missä on joku liittymä 500m välein, ajellaan ajoradalla 30km/h.

Ärsyttäväksi sen toiminnan tekee siis se, että muille tulee haittaa siitä, kun itselle halutaan tehdä olosuhteet mukavammiksi.
 
Wolt-kuskit sähköpyörillään on kyllä mielenkiintoisia. Osa menee polkematta 50 km/h ja ajaa miten sattuu. Äsken tuli bongattua yksi tämmöinen sähköpyöräilijä moottoritieltä ilman kunnon valoja vesisateessa. Todella turvallista menoa.

1728675142768.png
 
Oli nopeampi reitti, kun pyörätiellä on huono asfaltti ja joutuu jarruttamaan piharisteyksien kohdalla. Kyllä autoilijan pitää sen verran ennakoida, että kerkeää väistämään reittioptimointia harrastavaa pyöräilijää.
 
Yön aikana oli satanut lunta ja monet tiet ja risteykset olivat kiillottuneet aivan peilijäähän. Näin töihin kävellessä kolmen sähköpotkulautailijan kaatuvan. Näytti siltä, etteivät ajaneet yhtään kesäkelejä hitaampaa ja se kostautui äkkiä. Yhden laudan päällä oli vielä kaksi kyydissä, jotka lensivät komeasti. Onneksi sentään vahingot eivät näyttäneet olevan kuin henkisiä.

Muutenkin tänä vuonna on tullut nähtyä noiden sekoiluja paljon. Pelkästään dashcamille on tarttunut useampi pätkä. Pahin oli, kun tyttö vetää keskellä tietä kolmion takaa suoraan eteen ja jouduin vetämään itse jarrut pohjaan. Torven hakkaaminen ei kääntänyt edes päättä.
 
On muuten kohtuu rasittavia pyöräilijät jotka lähtevät tien yli mutta lopettavat polkemisen keskellä tietä. Ja hitaasti valuvat tien yli.
 
Kevät on tuonut taas mukanaan nämä autotielle eksyneet pyöräilijät. Tarjolla olisi täysin autotiestä erotettu, kuitenkin autotien kanssa samaa reittiä kulkeva kevyen liikenteen väylä, mutta silti täytyy ajaa autotiellä. Tätä en vain ymmärrä. Osaisiko joku avata tätä ajatusmaailmaa? Hiekotushiekkako se niin pelottaa, vai mikä siinä on? Onhan näitä kesälläkin, kun varmasti jo kaikki hiekat on harjattu pois.
Itsekin pyöräilen ympäri vuoden, eikä minulla ole vaikeuksia ajaa pyörätiellä. Asia erikseen sillon, kun kevyen liikenteen väylää ei ole, tai tien reunassa on pelkkä jalkakäytävä.
 
Tieliikennelain mukaan fillari on ajoneuvo ja ajoneuvojen pikka on ajoradalla. Homma alkoi kusemaan 50-luvulla, kun liikennesommittelijat keksivät kevyen liikenteen -termin ja alkoivat liikennemerkein pakottamaan yhtä ajoneuvoryhmää jalankulkijoille tarkoitetulle tienosalle. Tästä on sitten seurannut 70-vuotta kaikennäköistä paskaa pyöräilijöille, pienimpänä ei ole risteyssäännöt, jotka fillarin osalta vaativat suunnilleen oikeustieteen maisterin paperit. Riippuu sitten vähän paikasta kuinka vaikeaa se liikennemerkkien mukaan fillarointi on, ja välillä se on niin hankalaa tai vaarallista (esim peruskoulujen läheisyys työmatkapyöräilijälle) että fillarilla tulee ajettua mieluummin ajoradalla.

Noita ”kelvejähän” ei löydy juuri mistään muualta kuin Suomesta. Se kun on ideana jo niin vatipäinen, että vastaavaan pyöräilyvihamielisyyttä ei muualta löydy.
 
Noita ”kelvejähän” ei löydy juuri mistään muualta kuin Suomesta. Se kun on ideana jo niin vatipäinen, että vastaavaan pyöräilyvihamielisyyttä ei muualta löydy.
Ei ole millään tavalla vatipäinen, vaan lisää merkittävästi turvallisuutta. Minä en autoilijana ainakaan haluaisi tilannetta, jossa nykyiset kevyen liikenteen väylällä suhaavat pyöräilijät suurtyisivät autoilijoiden riesaksi ajoradoille. Vaaratilanteita syntyiai hemmetisti enemmän, kun näitä ohitellaan ja kiemurrellaan kaistalta toiselle.
 
Just, lisää merkittävästi turvallisuutta ja siitä syystä ei ole käytössä missään muualla kuin täällä pyöräilyn supervaltiossa, eli Suomessa.

Ei se kyllä lisää missään mielessä turvallisuutta. Suorilla osuuksilla voi tuoda valheellista turvallisuudentunnetta, mutta joka ikisessä risteyksessä menee reilusti miinukselle. Tästä syystä 70-vuoden sekoilun jälkeen Suomessakin ainakin isoimmissa kaupungeissa kevareista on jo luovuttu, mutta menee varmaan 70-vuotta ennenkuin tässä junttilassa lopetetaan lopullisesti noiden suunnittelu
 
Itse ainakin vedän kippurasarvellakin mieluiten kelviä enkä liikenteen seassa autojen armoilla.
Liikennemäärät on lisääntyneet aika paljon 50 luvulta ja meininki on VÄHÄN erilaista varsinkin isompien kaupunkien lipeillä.

Ei se minulta tietysti ole pois jos joku succis haluaa väkisin painaa siellä tiellä, mutta ei vain näin itsekin harrastajan pysty sitä käsittämään.
Täällä on monta kertaa jo käytetty sitä samaa vertauskuvaa, että en minä millään rata-autollakaan mene julkisen liikenteen sekaan vetämään timeattacia, mutta jostain kumman syystä näitä fillaristeja aina välillä näkee vetämässä sektoriaikoja väliliha tulehtuneena ja otsasuoni pulleana.
 
Itse ainakin vedän kippurasarvellakin mieluiten kelviä enkä liikenteen seassa autojen armoilla.
Liikennemäärät on lisääntyneet aika paljon 50 luvulta ja meininki on VÄHÄN erilaista varsinkin isompien kaupunkien lipeillä.

Ei se minulta tietysti ole pois jos joku succis haluaa väkisin painaa siellä tiellä, mutta ei vain näin itsekin harrastajan pysty sitä käsittämään.
Täällä on monta kertaa jo käytetty sitä samaa vertauskuvaa, että en minä millään rata-autollakaan mene julkisen liikenteen sekaan vetämään timeattacia, mutta jostain kumman syystä näitä fillaristeja aina välillä näkee vetämässä sektoriaikoja väliliha tulehtuneena ja otsasuoni pulleana.

Tuo sun asenne ja kommentit on vähän sellaisia, että et kyllä vaikuta miltään oikealta pyöräilyn harrastajalta.

Siinä on vähän eroa ajatko maantielenkkiä 35 keskarilla, vai vedätkö autolla timeattacia liikenteen seassa.
 
Tuo sun asenne ja kommentit on vähän sellaisia, että et kyllä vaikuta miltään oikealta pyöräilyn harrastajalta.
Tämä keskustelu nousee esille joka kevät/kesä. Väitän, että kyse on ihan vaan asennevammasta, jos sinne ajoradalle on pakko työntyä.

En tiedä kuinka paljon ja miten pitää ajaa fillarilla ja millaisilla varusteilla, että on oikea "harrastaja"? Minä ajan parilla eri tyyppisellä fillarilla (pääsääntöisesti tosin maasturilla, jossa on kumeina monikäyttöiset 29 x 2.35 Big Applet) vuodessa jonkun 4000-5000km. Selvästikään tällä ei vielä pääse tuohon kategoriaan, kun ei tulisi mieleenkään ängetä ajoradalle siellä missä se ei ole ehdottoman pakollista kelvin puuttumisen vuoksi. Hiekanmurut, pienet pikipaikat tai muut kulkijat kelvillä eivät ole olleet ongelma koskaan.

Aina voi sattua vaikka mitä kakkelia, jos asenne on väärä, myös jos olisi lakipykäliä jälkikäteen tarkastellen ollut oikeassa.

 
Tämä keskustelu nousee esille joka kevät/kesä. Väitän, että kyse on ihan vaan asennevammasta, jos sinne ajoradalle on pakko työntyä.

En tiedä kuinka paljon ja miten pitää ajaa fillarilla ja millaisilla varusteilla, että on oikea "harrastaja"? Minä ajan parilla eri tyyppisellä fillarilla (pääsääntöisesti tosin maasturilla, jossa on kumeina monikäyttöiset 29 x 2.35 Big Applet) vuodessa jonkun 4000-5000km. Selvästikään tällä ei vielä pääse tuohon kategoriaan, kun ei tulisi mieleenkään ängetä ajoradalle siellä missä se ei ole ehdottoman pakollista kelvin puuttumisen vuoksi. Hiekanmurut, pienet pikipaikat tai muut kulkijat kelvillä eivät ole olleet ongelma koskaan.

Aina voi sattua vaikka mitä kakkelia, jos asenne on väärä, myös jos olisi lakipykäliä jälkikäteen tarkastellen ollut oikeassa.


Ajattelet muitakin kuin itseäsi, niin et voi olla aito pyöräilijä.
 
Aika huvittava asenne tosiaan.

Muutaman vuosikymmenen tässä on ehtinyt fillaritouhuja harrastamaan, niin maantiellä, maastossa kuin mäessäkin. En tiedä mikä luokitellaan oikeaksi harrastajaksi, mutta sen tiedän ettei vaatimuksena ole olla täysi kyrpä. Youtubessakin on monia ukkoja jotka painelee brevettejä tai muuten vaan tuhansien kilometrien siirtymiä, osa ihan jollain suhteellisen edullisilla 20-vuotta vanhoilla teräsrunkoisillakin. Niitä pidän kovina jätkinä, tosiharrastajina enkä tiedä yhtäkään sellaista joka olisi fillarin päälle sattuessaan mulkku.

Usein tuntuu olevan niin että mikäli ajokorttia ja / tai autoa ei löydy ja sitä toisen tienkäyttäjän näkökulmaa ei ole, on tarinat juuri näitä "Vi1ttu Ku et Sä vaa tajuu niiq!111" -tyyppisiä sepustuksia. Tavallaan ymmärrän, että silloin ei voi ymmärtää miltä se oma toiminta liikenteessä vaikuttaa muiden silmin, mutta silloinkin pitäisi normaalijärkisen osata kuunnella muita ja sopeuttaa toimintaansa yleisemmin hyväksyttäväksi. Jos tämä ei onnistu, niin silloin on oltava joko tyhmä tai tahallaan ikävä ihminen.
 
Tällä viikolla yksi sähköpyöräsankari veti perinteisen 90-astetta ja katsomatta eteen manoveerin t-risteyksessä. Hänen onni, että oli risteävää liikennettä. Täysin mahdoton vaurautua selän takaa hullua vauhtia tulevaan kaveriin, joka vaihtaa viime hetkellä suuntaa kuin motogp-kuski mutkassa. Mulla toki olisi ollut todella hidas vauhti, mutta sattuu se 2 tonnia autoa siltikin.
 
Sopivissa tilanteissa kyllä pistää vituttamaan nämä liikenneympyröissä rooliaan vaihtelevat. Esim: lähestytään ympyrää kevyen puolella, ympyrän suulla olevalta suojatieltä 90 astetta ja autotielle, ympyrää pitkin mihin menee, ja sitten takaisin kevyelle.
Jos tuossa on reilusti rakoa muuhun liikenteeseen, aivan sama minulle. Jos taas ei, niin eipä se ole kauhean kivaa taas siinä arpoa, koska pyöräilijä päättää soveltavansa mitäkin roolia. Ei huvittaisi kuitenkaan ajaa päälle, vaikka mitkä synninpäästöt saisi.
 
Sopivissa tilanteissa kyllä pistää vituttamaan nämä liikenneympyröissä rooliaan vaihtelevat. Esim: lähestytään ympyrää kevyen puolella, ympyrän suulla olevalta suojatieltä 90 astetta ja autotielle, ympyrää pitkin mihin menee, ja sitten takaisin kevyelle.
Jos tuossa on reilusti rakoa muuhun liikenteeseen, aivan sama minulle. Jos taas ei, niin eipä se ole kauhean kivaa taas siinä arpoa, koska pyöräilijä päättää soveltavansa mitäkin roolia. Ei huvittaisi kuitenkaan ajaa päälle, vaikka mitkä synninpäästöt saisi.
Onko tämä jossakin päin Suomea yleisempikin ongelma? En muista koskaan nähneeni tällaista.
 
Onko tämä jossakin päin Suomea yleisempikin ongelma? En muista koskaan nähneeni tällaista.
Harvemmin onneksi tulee vastaan, ainakin etelässä. Tässä tuli vain juuri kevään ensimmäinen tilanne vastaan. Ehkä enemmän sähköpotkulautajuttu nyt kun aiempia kesäkausia muistelee.
 
En tiedä kuinka paljon ja miten pitää ajaa autolla ja millaisella että on oikea "autoilija"? Minä ajan sähkö-SUVilla (jossa on 255/50R20 kokoiset kääntyvät etupyörät ja kohtuullisesti ohituskiihtyvyyttä) vuodessa jonkun reilu 10 000 km. Selvästikään tällä ei vielä pääse tuohon kategoriaan, kun ei tulisi mieleenkään ärsyyntyä ajoradalla ajavista pyöräilijöistä. Yleensä noista pääsee ohi heti tai jos joutuu joskus ajamaan perässä hetken, niin silti "menetetty" aika lasketaan sekunneissa.
 
En tiedä kuinka paljon ja miten pitää ajaa autolla ja millaisella että on oikea "autoilija"? Minä ajan sähkö-SUVilla (jossa on 255/50R20 kokoiset kääntyvät etupyörät ja kohtuullisesti ohituskiihtyvyyttä) vuodessa jonkun reilu 10 000 km. Selvästikään tällä ei vielä pääse tuohon kategoriaan, kun ei tulisi mieleenkään ärsyyntyä ajoradalla ajavista pyöräilijöistä. Yleensä noista pääsee ohi heti tai jos joutuu joskus ajamaan perässä hetken, niin silti "menetetty" aika lasketaan sekunneissa.

"Oikea autoilija" sillä ei kai niin merkitystä, vaan ihan sillä millaisia millaisella asenteella, millaisia kohtaamisia/kokemuksia.

Jos siellä seututiellä ennustettava, asaillinen pyöräiliä, eikä sillä muuta vaihtoehtoa, niin voi toki ärsyttää jos se oma matkanteko hidastuu kovasti, oikea autoilijalla nyt tunteisiin mene, tai jotain pyräilijää siitä syytä.

Toinen sitten jos ajoradalla arvaamattomampi pyöräiliä, ehkä toinenkin ja vieressä olisi sitä asiallista kevyenliikenteen väylää, riippuen siitä tiestä, ja kuinka paljon siinä sitä potenttiaalista vaaratilannetta ollut ja pelättävissä. Jos ei ole joutunut koskaan tuollaisessa vaaratilanteeseen niin ehkä ottaa rennommin, mutta jos on niitä kokenut, niin voi olla raskaampaa.

Kokemuksen myötä alkaa lokeroimaan eri pyöräiliä tyyppejä, auttaa ennakoinnissa, varautumisessa, mutta voi toki joissain tapauksissa nostaa negatiivisia tunteita. Eli jos väylät vieressä ja joku polkee ajoradalla autojen seassa, niin kokenut koski varautuu äkkinäisiin yllätyksiin. Se toki vie huomioita muilta.
 
Tässä joka kevät starttaavassa keskustelussa polarisoituu hyvin nämä ääripäiden näkemykset ja toiminta. Suurimmassa osassa keissejä, jos ajan autolla ja joku fillaristi haluaa ajella ajorataa, pääsen siitä ongelmitta ohi enkä koe sinänsä tarvetta arvailla tätä fillaristin päätöstä toimia niin kuin toimii. Niissä keisseissä missä itse fillarilla valitsen ajoradan en tosin myöskään ole autoilijoiden suunnasta kohdannut vihamielistä käytöstä.

Syitä ajoradalla fillaroimiseen voi olla monia, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla on suhteellisen yleistä, että asuinaluetaajamissa 30-40 rajoituksilla kelvit on pihasta tulevan autoilijan näkökulmasta niin sokkoja, että ripeämmän pyöräilijän on yleisen turvallisuuden takia parempi olla ajoradalla. Jos mennään jonnekin 50-60 rajoituksella oleville runkoväylille on kelviverkosto pääasiassa sen verran hyvä, että mielellään käytän niitä.

Poikkeuksiakin toki voi olla esimerkiksi rempassa oleva kelvi ja maantiepyörän kumit tai sitten jotain tosi haastavia risteyspaikkoja, missä autoilijat ei muista katsoa esimerkiksi takaviistoon pyöräilijöiden perään. Toki silloin joku liikennesäännöt osaava ja niitä noudattava autoilija voi kohdata harmia, jos joutuu 100m matkan vähän hidastamaan, mutta kannattaa vaan ajatella asia niin, että ne pyöräilijät, jotka tekevät valinnan ajaa ajoradalla omaavat kyllä jonkin ajatuksen siinä taustalla ja yleensä se ohjaa turvallisempaan liikenteeseen.
 
Tässä joka kevät starttaavassa keskustelussa polarisoituu hyvin nämä ääripäiden näkemykset ja toiminta. Suurimmassa osassa keissejä, jos ajan autolla ja joku fillaristi haluaa ajella ajorataa, pääsen siitä ongelmitta ohi enkä koe sinänsä tarvetta arvailla tätä fillaristin päätöstä toimia niin kuin toimii. Niissä keisseissä missä itse fillarilla valitsen ajoradan en tosin myöskään ole autoilijoiden suunnasta kohdannut vihamielistä käytöstä.

Syitä ajoradalla fillaroimiseen voi olla monia, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla on suhteellisen yleistä, että asuinaluetaajamissa 30-40 rajoituksilla kelvit on pihasta tulevan autoilijan näkökulmasta niin sokkoja, että ripeämmän pyöräilijän on yleisen turvallisuuden takia parempi olla ajoradalla. Jos mennään jonnekin 50-60 rajoituksella oleville runkoväylille on kelviverkosto pääasiassa sen verran hyvä, että mielellään käytän niitä.

Poikkeuksiakin toki voi olla esimerkiksi rempassa oleva kelvi ja maantiepyörän kumit tai sitten jotain tosi haastavia risteyspaikkoja, missä autoilijat ei muista katsoa esimerkiksi takaviistoon pyöräilijöiden perään. Toki silloin joku liikennesäännöt osaava ja niitä noudattava autoilija voi kohdata harmia, jos joutuu 100m matkan vähän hidastamaan, mutta kannattaa vaan ajatella asia niin, että ne pyöräilijät, jotka tekevät valinnan ajaa ajoradalla omaavat kyllä jonkin ajatuksen siinä taustalla ja yleensä se ohjaa turvallisempaan liikenteeseen.
Siinähän se oma napa taas loistaa. Olis se kiva autollakin ajaa satasta lähiökatua. Lakia pitäisi muuttaa niin, että pyöräilijän on pakko ajaa kevyen väylää jos sellainen on. Päiväsakkoja jos tätä rikkoo. Siinä olisi pyöräilijöille parempi peruste vaatia vaarallisten kohtien korjaamistakin. Tällä pääsisi myös eroon niistä (vähintään henkisesti) trikooasuisista kokovartalokyrvistä, jotka hyppii sujuvasti pyöräilijän ja "autoilijan" roolin väliä sen mukaan miten sattuu valot ja reitit menemään.

Risteyssäännöissä voisi olla hyvin joko-tai, eli joko auto tai pyöräilijä väistää, aina. Se selkeyttäisi tilanteita. Jos auto pistetään väistämään, niin sitten pyörille pitäisi kirjata hidastusvelvoite risteyksiin tai muulla tavalla estää yllä kuvaamani 90-asteen itsemurhapommittajat. Turvallisuuden kannalta pyöräilijöiden väistämisvelvoite olisi parempi.
 
Siinähän se oma napa taas loistaa. Olis se kiva autollakin ajaa satasta lähiökatua. Lakia pitäisi muuttaa niin, että pyöräilijän on pakko ajaa kevyen väylää jos sellainen on. Päiväsakkoja jos tätä rikkoo. Siinä olisi pyöräilijöille parempi peruste vaatia vaarallisten kohtien korjaamistakin. Tällä pääsisi myös eroon niistä (vähintään henkisesti) trikooasuisista kokovartalokyrvistä, jotka hyppii sujuvasti pyöräilijän ja "autoilijan" roolin väliä sen mukaan miten sattuu valot ja reitit menemään.

Eli kun tehdään lisää sääntöjä niin päästään eroon niistä jotka ei noudata niitä entisiäkään? :hmm:

Mä en kans oikein tajua tätä koko ongelmaa. Ajan autolla ja pyörällä PKS seudulla joka päivä, eikä mulla auton ratissa ole yleensä minkäännäköistä ongelmaa pyöräilijöiden kanssa, eikä etenkään ajoradalla pyöräilijöiden kanssa. Joskus saattaa joutua sellaisen takia hidastelemaan, mutta ei edes joka toinen viikko. Paljon enemmän toisten pyöräilijöiden perseilyistä joutuu pyörällä liikkuessa kärsimään. Eikä mulla yleensä ole kyllä autoilijoidenkaan kanssa isommin ongelmia pyöräillessä, kunhan katsoo ettei joku vanhoilla vihreillä vetävä tai oikealle kääntyvä aja päälle.

Tai no, jos sen laskee, niin ärsyttävin ja yleisin juttu liikenteessä on se kun autoilijat kohteliaisuusväistää klv jatkeella, se tekee ylittämisestä ihan arvailua.
 
Siinähän se oma napa taas loistaa. Olis se kiva autollakin ajaa satasta lähiökatua. Lakia pitäisi muuttaa niin, että pyöräilijän on pakko ajaa kevyen väylää jos sellainen on. Päiväsakkoja jos tätä rikkoo. Siinä olisi pyöräilijöille parempi peruste vaatia vaarallisten kohtien korjaamistakin. Tällä pääsisi myös eroon niistä (vähintään henkisesti) trikooasuisista kokovartalokyrvistä, jotka hyppii sujuvasti pyöräilijän ja "autoilijan" roolin väliä sen mukaan miten sattuu valot ja reitit menemään.
Mistäs ne muutama sata miljoonaa näiden vaarallisten paikkojen korjaamiseen otetaan? Pyöräilijöiltä vaikea kerätä kun kuulemma ovat kaikki persaukisia.
Risteyssäännöissä voisi olla hyvin joko-tai, eli joko auto tai pyöräilijä väistää, aina. Se selkeyttäisi tilanteita. Jos auto pistetään väistämään, niin sitten pyörille pitäisi kirjata hidastusvelvoite risteyksiin tai muulla tavalla estää yllä kuvaamani 90-asteen itsemurhapommittajat. Turvallisuuden kannalta pyöräilijöiden väistämisvelvoite olisi parempi.
Aika vaikeaksi menisi liikenne jos ajoneuvojen väliset väistämissäännöt riippuisivat ajoneuvotyypistä. Mitäs jos otetaan vielä mukaan sellainen, että henkilöauton pitää aina väistää kuorma-autoja ja muut raskasta liikennettä?
 
Eli kun tehdään lisää sääntöjä niin päästään eroon niistä jotka ei noudata niitä entisiäkään? :hmm:
Mielestäni kyllä ehdotin nimenomaan nykyisen sekamelskan karsimista suoraviivaisemmaksi. Nykyisellään on liikaa tulkinnanvaraisia sääntöjä, joita osa pyöräilijöistä käyttää surutta väärin. Oman toiminnan arvaamattomuus on suurin riski, olit sitten millä tahansa välineellä tai jalkaisin liikenteessä.
 
Mistäs ne muutama sata miljoonaa näiden vaarallisten paikkojen korjaamiseen otetaan? Pyöräilijöiltä vaikea kerätä kun kuulemma ovat kaikki persaukisia.

Aika vaikeaksi menisi liikenne jos ajoneuvojen väliset väistämissäännöt riippuisivat ajoneuvotyypistä. Mitäs jos otetaan vielä mukaan sellainen, että henkilöauton pitää aina väistää kuorma-autoja ja muut raskasta liikennettä?
Ilmeisesti on ihan mahdoton ajatus, että kuten muut tienkäyttäjät, pyöräilijätkin hiljentäisivät vaarallisiksi tunnistamissaan paikoissa? Ja kovin sujuvasti nuo bussit tuntuvat pysäkiltä pääsevän etuajo-oikeutettuina. En kyllä tiedä mitä vaikeaa siinä olisi tajuta, jos sääntönä olisi väistää kaikkea kevyen väylältä tulevaa. Aina. Paljon parempi se olisi kuin nykyinen 1x2.
 
Mistäs ne muutama sata miljoonaa näiden vaarallisten paikkojen korjaamiseen otetaan? Pyöräilijöiltä vaikea kerätä kun kuulemma ovat kaikki persaukisia.

Aika vaikeaksi menisi liikenne jos ajoneuvojen väliset väistämissäännöt riippuisivat ajoneuvotyypistä. Mitäs jos otetaan vielä mukaan sellainen, että henkilöauton pitää aina väistää kuorma-autoja ja muut raskasta liikennettä?
Nykyisissä väistämissäännöissä on selkeä logiikka, joka pätee niin pyöräilijöihin kuin autoilijoihinkin, eli se ensisijainen "etuajo-oikeutettu" väylä on se minkä suuntaan kulkevat saavat esteettömän kulun ja siltä pois kääntyvät ja sille kolmion takaa tulevat väistävät sitä suoraan menevää liikennettä. Vaikka pyöräilenkin paljon, niin tuo autoilijat väistäisivät aina suojatielle/kelvin jatkeelle tulevaa pyöräilijää homma ei ole fiksu, koska taajamissa on paljon paikkoja, missä kevyttä liikennettä saapuu esimerkiksi puistoista kelville ja samassa kohdassa voi olla sitten myös ylityspaikka, eli autoilijoiden pitäisi pystyä arvailemaan, että jonkun näkemäesteen takaa voi tulla fillari, jolle havainnointiaikaa pysähtymisen suhteen tarjottaisiin parhaimmillaan sen kelvin leveyden ylitys.

Yksi päivänselvä ratkaisu olisi muuttaa tuota väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa liikennemerkkiä siten, ettei se vaadi hidastetöyssyä/korotusta, jolloin tuota merkkiä voitaisiin viljellä useampaan paikkaan ja jättää sellaset selkeät jalkakäytävältä tien yli poikittain paikat suojatiemerkein varustetuiksi. Tuolla tavoin saataisiin liikennemerkein hoidettua tuo väistämisvelvollisuus selkeäksi ilman, että nykyistä infraa tarvitsisi muokata rajummin.

Erityisen hyödyllistä tuo olisi polkupyöräilijöille, jolloin voitaisiin ilman ajokorttia liikkuvalle kansanosalle opettaa, että kun näet tuon "pyöräilijän ylityspaikka" merkin, niin autot väistävät sinua ja kun näet suojatiemerkin, joko talutat tai väistät autoja. Autoilijoilta pitäisi voida kyllä ajokortin omaavina odottaa liikennesääntöjen tuntemus, joskin yleinen liikennekulttuuri, piittaamattomuus sääntöjä kohtaan ja yleisesti vaan se oman toiminnan kriittinen tarkastelu ja sitä kautta taitojen kehittäminen ovat liikenteessä kokeneet erittäin rajun inflaation viimeisen parin kymmenen vuoden sisällä.

Tässä kokonaisuudessa kannattaa lopulta muistaa kuitenkin laittaa jäitä hattuun. Tyypillinen ajosuorite taajamissa on tyypillisesti niin lyhyt (koska taajamat ovat suht pieniä) ja autoilijat ohjataan pidemmille siirtymille isommille teille, että joku pieni hidastus jonkun pyöräilijän takia on täysin merkityksetön.
 
Mistäs ne muutama sata miljoonaa näiden vaarallisten paikkojen korjaamiseen otetaan? Pyöräilijöiltä vaikea kerätä kun kuulemma ovat kaikki persaukisia.

Aika vaikeaksi menisi liikenne jos ajoneuvojen väliset väistämissäännöt riippuisivat ajoneuvotyypistä. Mitäs jos otetaan vielä mukaan sellainen, että henkilöauton pitää aina väistää kuorma-autoja ja muut raskasta liikennettä?


Pyöräilyn säännöt ovat toki vuosien saatossa eläneet ja kuten näissä ketjuissa nähty niin ei ne ole helppoja sisäistää.
Moottoriajoneuvon kuljettajalle toki helppo nyrkki sääntö, hän viimekädessä kantaa suurimman vastuun, aina varauduttava siihen yllätykseen. Osalla toki vaikeuksia varautua edes siihen oletettavaan.

Pyöräilijöissäkin on sitten ne kuskit joille tilannenopeus ei ole turvallisuus juttu, vaan enemmänkin päinvastoin. Viimeisssä sääntö uudistuksessa ehkä hämmentävin uudistus oli se että yksisuuntaisella merkein sallittiin pyörällä ajo kiellettyyn ajosuuntaan, ajatus oli toki sen suuntainen että ne nyt ajalee muutenkin, niin tehdään sallittua, niin sitten ajalee entistä enemmän. Tosin ongelma on vähän paikka kohtaista, eli pyörille kaksisuuntaisiksi on tehty joitain pätkiä mitkä on kapeita, ja jopa sellaisia että lähellä olisi vaihtoehtoisia reittejä. No virheitä voisi korjata, mutta en nyt pidätä hengitystä että tuosta luovuttaisiin.



Mistäs ne muutama sata miljoonaa näiden vaarallisten paikkojen korjaamiseen otetaan? Pyöräilijöiltä vaikea kerätä kun kuulemma ovat kaikki persaukisia.

Kohde kohtaista, mutta jos pyörällä vauhtia ei lasketa riittävästi, niin pyörän sijoittaminen ulompaan reunaan + vauhdin laskeminen. Toki se vastuun kasvattaminen. Mutta jos se toimii jalankulkijoidenkanssa, niin miksei polkijankin.
Mutta jos nyt puhe kiinteistöjen liittymistä, niin kiinteistön vastuullakkin se että sielä tullessa riittävä näkyvyys, toki kunta sen väylän on siihen yleensä virittänyt, niin ei se kuntaakaan voi kokonaan sivuuttaa. Tilan käyttö ei aina ole ollut oikein turvallisuus edellä, ja toki tuoreita kaavoituksia missä kunta ahneuksissaan tekee netiseelliselle alueella niin kapeita että jopa perus kunnossapito vaikeaa.



Aika vaikeaksi menisi liikenne jos ajoneuvojen väliset väistämissäännöt riippuisivat ajoneuvotyypistä. Mitäs jos otetaan vielä mukaan sellainen, että henkilöauton pitää aina väistää kuorma-autoja ja muut raskasta liikennettä?
Vaikeaa on jos sitä tyyppiä ei tunnista, se tuli vasta näiden potkulautojen ym sähkövehkeiden yleistymisen myötä, jolloin ei oikein hahmottanut onko siellä jalankulkia, polkypyöräilä, mopoilia vai mikä. Toki kuvaillussa tilanteessa jos risteävällä väylällä on tarkoitettu kyvyeelle liikenteelle, ja toinen myös moottoriajoneuvoille.

Mutta oneglma on se että säännöt muuttuu "tiheästi" ja epämääräisä kohtia, jne. Ja pitää muistaa että polkupyrällä ajo ei tarvi ajolupaa, säännöt pitää osata, mutta pyörän selkään hypätään tapeerosta lähtien, toki vanhemman valvonnassa, no pahimpia kai on sitten sen ikäiset jotka saaneet opetusta ja tietoa pitäisi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Suurimmassa osassa keissejä, jos ajan autolla ja joku fillaristi haluaa ajella ajorataa, pääsen siitä ongelmitta ohi enkä koe sinänsä tarvetta arvailla tätä fillaristin päätöstä toimia niin kuin toimii.
Niin minäkin pääsen ja varmaan kaikki muutkin, joskus helpommin ja joskus vähän vaikeammin. Mutta eihän tässä siitä käsittääkseni olekaan kyse, etteikö ohittaminen onnistuisi, vaan lähinnä ihmetellään että mikä pakko on ängetä sinne ajoradalle silloinkin kun se ei ole perusteltua minkään muun syyn kuin asennevamman puolesta. Tähän tulee yleensä kommenttia, että pyöräilijällä voi olla todellinen syy siihen, mutta väitän, että aika harvoin niin kuitenkaan todellisuudessa on.

Eipä tämä täällä keskustelemalla miksikään muutu, mutta on tämä kuitenkin sentään ketjun topiciin kuuluva aihe. :D
 
Tässä joka kevät starttaavassa keskustelussa polarisoituu hyvin nämä ääripäiden näkemykset ja toiminta. Suurimmassa osassa keissejä, jos ajan autolla ja joku fillaristi haluaa ajella ajorataa, pääsen siitä ongelmitta ohi enkä koe sinänsä tarvetta arvailla tätä fillaristin päätöstä toimia niin kuin toimii. Niissä keisseissä missä itse fillarilla valitsen ajoradan en tosin myöskään ole autoilijoiden suunnasta kohdannut vihamielistä käytöstä.

Syitä ajoradalla fillaroimiseen voi olla monia, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla on suhteellisen yleistä, että asuinaluetaajamissa 30-40 rajoituksilla kelvit on pihasta tulevan autoilijan näkökulmasta niin sokkoja, että ripeämmän pyöräilijän on yleisen turvallisuuden takia parempi olla ajoradalla. Jos mennään jonnekin 50-60 rajoituksella oleville runkoväylille on kelviverkosto pääasiassa sen verran hyvä, että mielellään käytän niitä.

Poikkeuksiakin toki voi olla esimerkiksi rempassa oleva kelvi ja maantiepyörän kumit tai sitten jotain tosi haastavia risteyspaikkoja, missä autoilijat ei muista katsoa esimerkiksi takaviistoon pyöräilijöiden perään. Toki silloin joku liikennesäännöt osaava ja niitä noudattava autoilija voi kohdata harmia, jos joutuu 100m matkan vähän hidastamaan, mutta kannattaa vaan ajatella asia niin, että ne pyöräilijät, jotka tekevät valinnan ajaa ajoradalla omaavat kyllä jonkin ajatuksen siinä taustalla ja yleensä se ohjaa turvallisempaan liikenteeseen.
Miksi se menee aina niin, että autoilijaa painostetaan varovaisuuteen ja hidastamaan nopeutta sokeissa vaaranpaikoissa ja pyöräilijä siirtyy vain ajoradalle ettei keskinopeus kärsi!?
 
Miksi se menee aina niin, että autoilijaa painostetaan varovaisuuteen ja hidastamaan nopeutta sokeissa vaaranpaikoissa ja pyöräilijä siirtyy vain ajoradalle ettei keskinopeus kärsi!?
Autoilijat ovat koulutettuja ja niiltä voi vaatia enemmän, vs random pyöräilijät joiden osaaminen ja huomiokyky voi olla mitä vain, ajo luvaksi riittää se että omasta mielestä pärjää.

(Toki pyöräiliä voi olla taitava ja fiksu, ja autoilija täys asennavammainen, vaikka opiskellut ja testiläpäissyt.)
 
Miksi se menee aina niin, että autoilijaa painostetaan varovaisuuteen ja hidastamaan nopeutta sokeissa vaaranpaikoissa ja pyöräilijä siirtyy vain ajoradalle ettei keskinopeus kärsi!?
No esim 30 ja 40 alueet tehdään sille nopeusrajoitukselle sopiviksi, mutta liikennesuunnittelija voi unohtaa, ettå myös kelvillä on sama rajoitus. Jos kelvi ei siihen taivu ja ajetaan nopeusrajoituksen mukaan on looginen paikka ajoradalla
 
No esim 30 ja 40 alueet tehdään sille nopeusrajoitukselle sopiviksi, mutta liikennesuunnittelija voi unohtaa, ettå myös kelvillä on sama rajoitus. Jos kelvi ei siihen taivu ja ajetaan nopeusrajoituksen mukaan on looginen paikka ajoradalla
Loogisinta olisi kyllä hiljentää sitä pyöräilynopeutta siten, että voi ajaa turvallisesti sillä väylällä millä kuuluu.
 
No esim 30 ja 40 alueet tehdään sille nopeusrajoitukselle sopiviksi, mutta liikennesuunnittelija voi unohtaa, ettå myös kelvillä on sama rajoitus. Jos kelvi ei siihen taivu ja ajetaan nopeusrajoituksen mukaan on looginen paikka ajoradalla
Tämä on yksi pahimmista asennevammoista, joihin tässä keskustelussa törmää. Ei se ajoradan nopeusrajoitusmerkki ole mikään velvolisuus ja missään nimessä se ei tarkoita, että jos ei osaa hiljentää nopeuttaa olosuhteiden vaatimalla tavalla, niin olisi oikeutettu siirtymään kevyen liikenteen väylältä ajorajalle.
 
Fillarivero voisi olla ihan omiaan. Nyt kun autoilun verotaakka on jo maksimoitu ja silti verotulot pienenee, olisi hyvä olla vaikka 50e/ vuosi fillarikohtainen vero.
 
Iso osa näistäkin (asenne)ongelmista tuntuu johtuvan siitä, että pyöräilyä ei edelleenkään pidetä oikeana, vakavasti otettavana liikenteenä; se on enemmänkin vähän sellaista puuhastelua. Vaikka selvästi autoilijoillakin on kuri viime vuosina löystynyt ja kukaan ei tunnu enää osaavan ajaa, autoilla kuitenkin liikutaan vielä jossain määrin sääntöjen mukaan asiaan kuuluvalla hartaudella.

Ajoradat ovat välillä aivan paskassa kunnossa täynnä kuoppia, mutta ei autolla silti voi siirtyä jalkakäytävälle. Välillä joutuu väistämään työmaita, välillä joku hitaampi tulee eteen, toisinaan joutuu pysähtymään punaisiin valoihin, joskus liikennemerkki kieltää haluttuun suuntaan kääntymisen. Autolla ei myöskään yleensä pääse ajamaan sitä kahden pisteen välille piirrettyä suoraa viivaa pitkin, vaan joutuu käyttämään niitä virallisia väyliä, joita ajoradoiksi kutsutaan. Toisin sanoen, autolla ei ole ok oikaista nurmikon kautta tai ajaa yksisuuntaista väärään suuntaan, vaan kiertää sieltä, mistä liikenneinsinööri on tien piirtänyt. Välillä myös joutuu ihan etuajo-oikeutettunakin hidastamaan vaikkapa huonolla näkemällä varustettuihin risteyksiin, vaikka muiden pitäisikin väistää. Varmasti he väistävätkin, kun heille antaa siihen mahdollisuuden. Kaikki tämä on ihan normaalia ja kuuluu liikenteeseen. Hienoa toki olisi, jos infra olisi niin täydellistä, että mihinkään näistä ei tarvitsisi kiinnittää huomiota, mutta reaalimaailmassa se ei vain onnistu.

Sitten on pyöräily. Pyörähän on siis laissa täysin autoon verrattava ajoneuvo, mutta sillä liikkuminen ei ilmeisesti ole niin tarkkaa. Pyörällä on ihan ok oikaista nurmikon, jalkakäytävän tai vaikka ajoradan kautta, jos sillä omalla väylällä on joku ikävä hidaste. Ennakoitava väylien käyttö ja ajolinjat, liikennevalot, -merkit ja -säännöt ovat kaikki enemmänkin sellaisia löyhiä ohjenuoria, ja joustavat tarvittaessa, jos se oman liikkumisen sujuvuus sattuu sillä hetkellä sitä vaatimaan. Sehän on vain polkupyörä. Fillarilla voi paahtaa etuajo-oikeutettuna vaikka kuinka kovaa, se on niiden väistämisvelvollisten ongelma havaita pyörä. Ei kai se nyt pyöräilijän tehtävä ole sovittaa omaa nopeuttaan tilanteeseen sopivaksi, jotta muilla olisi mahdollisuus noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.

Erityisen hassun tilanteesta tekee se, että - varsinkin ne kovimman luokan - pyöräilijät monesti itse kuitenkin vaativat autoilijoilta täydellistä suoritusta. Jos autolla tullaan väistämisvelvollisena pyörän eteen, tai se kippo on vaikka jätetty parkkiin osittain pyörätielle, valitetaan heti (ja siis ihan täysin aiheesta). Samaan aikaan itse kuitenkin niitä täsmälleen samoja liikennesääntöjä tulkitaan paljon suuremmalla toleranssilla. Ei se niin tarkkaa ole, kunhan oma kulku on saumatonta. Se on sitten muiden ongelma joustaa siinä mukana.

Itse tulee liikuttua niin autolla, pyörällä kuin kävellen. Autolla ajaminen nyt on täynnä ärsytyksen aiheita muutenkin, mutta kyllähän se nyt kyrsii jalan tai pyörälläkin, jos joutuu väistämään työmaata, vesilätäkköä, autoa tai vaikka, jumankauta, pysähtymään valoihin, mutta sellaista se liikenne on. Kompromissi, jossa kukaan ei voi liikkua juuri tasan niin kuin haluaisi, mutta kaikki kuitenkin pääsevät kulkemaan sujuvasti ja turvallisesti. Ja tämä toteutuu vain silloin, kun kaikki kulkevat niiden yleisessä tiedossa olevien samojen sääntöjen eli tieliikennelain mukaan. Tällöin liikenne on ennakoitavaa, ja kun se on ennakoitavaa, se on sujuvaa ja turvallista.
 
Painava eka viesti :thumbsup: Tervetuloa atw vaikka näköjään olet foorumilla jo kirjoittamatta lymyillyt jonkun aikaa. Kaksoisstandardihan se ärsyttävän asia tässä kokonaisuudessa on.
 
Mua itseäni ei sinänsä ärsytä pyöräilijöissä mikään, mutta jostain syystä koira on sitä mieltä, että ne on demonisia olentoja, jotka täytyy karkoittaa tai niitä vähintäänkin voisi vähän paimentaa ja jahdata äänimerkin kera.

Tämän tiedostaen mennään jalkakäytävillä tietenkin laitaa pitkin lyhyellä hihnalla sekä pyritään ulkoillessa painumaan metsäpolulle suorinta reittiä. Pyritään tietenkin myös katselemaan niitä pyöriä rauhaksiin etäämmältä, että ehkä tuo joskus oppii, että ei ne päältä aja, jos ei itse juokse alle.

Siellä metikössä mennään vähän pidemmällä siimalla, että pääsee toteuttamaan itseään ja sen olinkin talven aikana unohtanut, että siellä saattaa joskus joku maastopyöräillä kovalla vauhdilla ja pöpelikössä pyöräilijällä näkyvyys heikko ja mäkään en talven jäljiltä meinaa muistaa pitää silmiä selässäni. Pari läheltä piti -tilannetta on meinannut tulla, kun ei konkreettisesti keretä väistämään siitä polulta syvemmälle pöpelikköön joko jostain mutkasta tai takaa tulevaa spandex-ohjusta. 😬 (Suoraan edestä jos joku tulee niin nappaan fifin jokusen metrin päähän polusta istumaan, jotta voin kehua kun ei yritä syöksyä sitä pyörää kohti, mutta toki toi ennakointi ei onnistu, jos ei näe.)

Eli siis arvon maastopyöräijät muistetaan käyttää jotain äänimerkkiä, jos lähestytään koirakkoja takaapäin ja niissä kohdin, joissa on jotain polunristeyksiä, joissa ei ole näkyvyyttä niin tilannenopeutta on ehkä syytä mukauttaa sen verran, että ei vahingossa ajeta kenenkään päältä. (Tai ettei sieltä loikkaa pyytämätöntä koirakaveria syliin.)

Sinänsä itseä vähän voisi ärsyttää, että kun ollaan tota reagoimattomuutta pyöriin harjoiteltu ja edetty hyvin niin noiden läheltä piti -tilanteiden jälkeen se etäisyys, jolla ohittavalle pyörälle rähjätään on toki taas aiempaa pidempi ja otetaan taas takapakkia. (Kun nyt toi koira on valppaana niiden metallidemonien varalta siellä metsässäkin. 🙈)

Toki jos joku haluaa lisämotivaatiota nopeampaan kierrosaikaan niin toi mun karvakaveri todennäköisesti mielellään tulisi perään antamaan vauhtia. Sitä en tiedä mitä tekisi, jos saisi kiinni, kun ymmärrettävästi ei ole tullut testattua. 😅
 
Fillarivero voisi olla ihan omiaan. Nyt kun autoilun verotaakka on jo maksimoitu ja silti verotulot pienenee, olisi hyvä olla vaikka 50e/ vuosi fillarikohtainen vero.
Päinvastoin. Työmatkapyöräilystä voisi maksaa tyyliin 200€ vuodessa per naama ja säästäisi enemmän terveyskuluissa sekä katujen ylläpidossa. Tutkimusten mukaan myös erittäin positiivisia vaikutuksia mielenterveydelle - ehkä ei harmittaisi 10s menetys autoillessakaan enää niin paljon, että on päivä pilalla ohituksesta...
 
Fillarivero voisi olla ihan omiaan. Nyt kun autoilun verotaakka on jo maksimoitu ja silti verotulot pienenee, olisi hyvä olla vaikka 50e/ vuosi fillarikohtainen vero.
Autoilun verotus on keventynyt, niin hankinta kuin energia. Toki ihan omissa lukemissa vs pyräilijän verotuettu.

Mutta yksityisautoilijan kannattaa maksaa että entistä useampi fillaroisi työssäkäynti ja muut asiointi ajot. Tosin sillä edellytyksellä että se ei tarkoita sen autoilijan liikkumisen vaikeuttamista. Joissain kasvukeskuksissa niihin kevyen liikenteen parannuksiin usein leivottu autoilijan liikkumisen vaikeuttaminen, siis silloinkin kun teknisesti niiden ei tarvisi olla toisten vaihtoehtoja.



Mua itseäni ei sinänsä ärsytä pyöräilijöissä mikään, mutta jostain syystä koira on sitä mieltä, että ne on demonisia olentoja, jotka täytyy karkoittaa tai niitä vähintäänkin voisi vähän paimentaa ja jahdata äänimerkin kera.

Tämän tiedostaen mennään jalkakäytävillä tietenkin laitaa pitkin lyhyellä hihnalla sekä pyritään ulkoillessa painumaan metsäpolulle suorinta reittiä. Pyritään tietenkin myös katselemaan niitä pyöriä rauhaksiin etäämmältä, että ehkä tuo joskus oppii, että ei ne päältä aja, jos ei itse juokse alle.
...
Oma , Kotieläinten kuljettaminen kevyenliikenteenväyllä, mikä ärsyttää ketju olisi varmaan postauksia keräävä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 365
Viestejä
4 866 800
Jäsenet
78 646
Uusin jäsen
Keike

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom