Mikä ärsyttää pyöräilijöissä (Oli: Kilpapyöräilijöiden "pakat"..)

Tieliikennelakia puolustaessa vedotaan tieliikennelakiin? Ok, hieno argumentti keskusteltaessa tieliikennelaista. Ei varmaan olisi enää ajokorttia ellen noudattaisi liikennesääntöjä. Sinulla ei varmaan ole tapana kritisoida lainsäädäntöä muissakaan asioissa koska laki on laki?
Ei vaan sinun argumenttisi, että tieliikennelaki on hyvä, koska osa pyöräilijöistä on käynyt autokoulun, on olkiukko. Ei kukaan ole sanonut niin.

Nykyinen tieliikennelaki on hyvä, koska se tekee liikenteestä sujuvaa ja turvallista.
 
Ei vaan sinun argumenttisi, että tieliikennelaki on hyvä, koska osa pyöräilijöistä on käynyt autokoulun, on olkiukko. Ei kukaan ole sanonut niin.

Nykyinen tieliikennelaki on hyvä, koska se tekee liikenteestä sujuvaa ja turvallista.
Pyöräilijältä ei vaadita ajokorttia, autoilijalta vaaditaan. Siksi minusta heiltä ei voi vaatia samoja etuajo-oikeuksia ja väistämisvelvollisuuksia.

Alla lainaukset viittaamiini viesteihin. En nyt tiedä oliko tuo mun viittaus niin täysi olkiukko.

Lopeta valehtelu. Liikun aika paljon pyörällä, ja olen käynyt autokoulun. Sama pätee hyvin moneen muuhunkin ihmiseen.
Monestihan pyöräilijä on käynyt autokoulun ja monesti omistaa myös auton. Pyörä on melkein aina valittu kulkuvälineeksi muun syyn kuin ettei omista korttia ja/tai autoa.
 
Pyöräilijältä ei vaadita ajokorttia, autoilijalta vaaditaan. Siksi minusta heiltä ei voi vaatia samoja etuajo-oikeuksia ja väistämisvelvollisuuksia.
Jos tuo on sinusta ongelma, niin monin verroin fiksumpaahan olisi vaatia se ajokortti, kuin muuttaa kaikki väistämissäännöt sekopäisiksi.
 
Paljon perustellumpaa olisi vaatia, että autoilija väistää aina. Hänhän on aina täysikäinen, käynyt autokoulun ja hänhän kuljettaa sitä raskasta laitetta, joka ylipäätään tekee tilanteet vaarallisiksi. Kevyen liikenteen keskinäisissä onnettomuuksissa kuolee väkeä todella vähän, monina vuosina ei yhtään.

Tulisihan siinä melko mielenkiintoisia uusia tilanteita kun risteyksessä olisi ajoneuvoja yhtä aikaa eri väistämissäännöillä.

Kiertoliittymässäkin liikenne pysähtyy kun pyöräilijä pysähtyy odottamaan sisäänajavaa ja sisäänajava ei pääse kun ympyrä seisoo täynnä....
 
Viimeksi muokattu:
Jos tuo on sinusta ongelma, niin monin verroin fiksumpaahan olisi vaatia se ajokortti, kuin muuttaa kaikki väistämissäännöt sekopäisiksi.
No näitä sinun sekopäisiä väistämissääntöjäsi noudatetaan suuressa osassa maata. Oletan että sinäkin olet joskus pyöräillyt maantiellä? Tämä "ongelma" ja ristiriitaiset tulkinnat ilmenevät käsittääkseni useimmiten kasvukeskuksien taajamissa ja siellä niitä yliajoja (ja paikalta pakenemisia) tapahtuu vähän enemmän kuin jossain Joensuun ja Varkauden välisellä tieosuudella.
Paljon perustellumpaa olisi vaatia, että autoilija väistää aina. Hänhän on aina täysikäinen, käynyt autokoulun ja hänhän kuljettaa sitä raskasta laitetta, joka ylipäätään tekee tilanteet vaarallisiksi. Kevyen liikenteen keskinäisissä onnettomuuksissa kuolee väkeä todella vähän, monina vuosina ei yhtään.
Tämä on myös yksi ratkaisumalli, nykyisellään aika monelle keski-ikäiselle ja vanhemmalle (miksei joillekin nuoremmillekin) autoilijalle tuntuu olevan vaikea tajuta nykyisiä sääntöjä ja pyöräileville koululaisille ei varmaan hirveästi sen helpompi. Minusta tuntuu, että eniten vääntöä tulee siitä milloin autoilijan kuuluu väistää ja milloin pyöräilijän. Autokouluun ei kuulu täydennyskursseja ja varmaankin siksi autoilijoiden suusta kuulee mielestäni hämmentävän usein jupinaa tien yli ajavista pyöräilijöistä kun eivät erota jatkettua pyörätietä suojatiestä tai se jää huomaamatta.
 
Kerro nyt Sikatiiker samalla miten nuo kiertoliittymät menee uusilla säännöilläsi kun ympyrässä liike lakkaa pyöräilijän pysähdyttyä ja jossain kohtaa se pyöräilijän väistämä tulijakaan ei enää pääse ympyrään joka ei vedä?
 
Suojatiekäyttäytyminen rasittaa, kun osa pyöräilijöistä ei tunnu ymmärtävän, että jos tavallisen suojatien yli ollaan polkien menossa niin silloin ei ole autolla väistövelvollisuutta poislukien nämä kolmiolliset paikat ja kääntymiset yms.

Monet vielä ajelee jopa valottomalla pyörällä 50 km/h katujen yli yhtään katsomatta tuleeko autoja. Tätä vielä ruokkii autoilijat jotka pysähtyy laskemaan kaikki pyörät suojatien yli vaikka ei tarvitse, minkä takia ehkä osalla on väärä käsitys väistämissäännöistä, muutoman kerran olisi jo pyöräilijä jäänyt alle jos ei olisi tullut jarrutettua. Sitten kun autolla ajaa joku joka ei ole kovin tarkka, niin kolahtaa.
 
Vaikeatahan se alkaa olla tietää ketä väistää kun potkulautailijastakin pitäisi tietää onko siinä laudassa moottori vai ei. Ehkäpä jotkut valitsee helpomman kautta ja väistää kaikkia. En mä pyörällä mennessä vänkäämäänkään ala jos autoilija kerran päästää.
 
Ajoradalla ajava pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen kaikista suunnista tulevaa autoa kohtaan ylittäessään tietä tai kääntyessään ja autoilija ajaa pyöräilijän perässä kunnes ohitus toisella kaistalla on mahdollinen. Normaali tieliikennelain mukainen käytäntö alueilla, joilla ei ole jalkakäytävää/pyörätietä esim. taajamien ulkopuolella maantiellä. Jalankulkija käyttää tien vasenta reunaa ja pyöräilijä oikeaa. Minusta ei voida vedota siihen, että useat pyöräilijät ovat ajokortillisia jos useat eivät kuitenkaan ole. Siksi minusta pyöräilijä ei ole ns. "pätevä" ajamaan samalla kaistalla samojen väistämisvelvollisuuksien mukaan. Aiemmin pari käyttäjää vetosikin jo siihen, että pyöräilijän pitää saada ajaa samalla kaistalla, koska osa on käynyt autokoulun. Minusta perustelu on hiukan samanlainen kuin että henkilöautolla pitäisi kaikkien saada ajaa bussikaistalla koska seassa on hyvin usein bussikuskeja.

Edit: Jos se mitään selventää, sanottakoon ettei pointtini ole poistaa pyöräilijöitä katukuvasta vaan tietysti ensisijainen paikka pyöräilijälle on pyörätie. Väistänhän minä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita aina tienylityksissä oli suojatie/pyörätie tai ei. Ajattelin tätä vaan siltä kantilta, että autoilijana koen usein vaikeaksi ennakoida pyöräilijän tekemisiä ja pyöräilijänä viihdyn parhaiten maantien reunassa tai pyörätiellä sillä koen usein vaikeaksi ennakoida autoilijan tekemisiä suojateillä.
En nyt säädöskirjaa tavannut, ja olisinko ymmärttänyt, mutta kommentoin silti.

Pyöräilijöitä on kuitenkin koulutettu peruskoulussa ja sitä ennen varahaiskasvatuksessa ja huoltajien toimesta.

Ja se että pyöräilijoille ei ole pakollista ajolupakoulutusta ei tarkoita etteikö heidän pidä noudattaa lakia ja lähteä ajamaan vasta sitten kun riittävät taidot.

Tosin kommenttini ei ole kantaasi totaali vastaan, lainsäädännön pitää toki olla turvallisuus lähtöistä ja huomioida se että pyörää ohjaavan ajoneuvonkuljettajan vaatimukset ei kannata olla kohtuuttomia.

Ja kun tehdään muutoksia, niin harkita, pyrkiä pitkäikäisiin säädöksiin ja kun tehdään muutoksia, niin tiedotetaan, tarpeen vaatiessa vaikka jakamalla jokaiselle selkeä opas.
 
Kerro nyt Sikatiiker samalla miten nuo kiertoliittymät menee uusilla säännöilläsi kun ympyrässä liike lakkaa pyöräilijän pysähdyttyä ja jossain kohtaa se pyöräilijän väistämä tulijakaan ei enää pääse ympyrään joka ei vedä?
Niin nykyisessä tilanteessahan pyöräilijä voi olla keskellä kaistaa ja ruuhkauttaa liikennettä jos on hidas tai jotenkin saamaton pyöräilijä. Muuten varmaan menee nykyisellään ihan mallikkaasti, ei ole kokemuksia ympyröistä pyöräilijöiden kanssa samaan aikaan. Varmaan pitäisi mennä ympyrään ekana tai vikana sitten kun autoja ei tule ja jatkaa ympyrässä pysähtymättä kunnes poistuu. Minun logiikalla ympyrään jo mennyt ei väistä muita vaan väistämisvelvollis ratkotaan jo ympyrään mennessä. Jos maantien tapaan pyöräilijä on tien reunassa ja väistämisvelvollinen, hän ei tuki liikennettä. Jos auto on aina väistämisvelvollinen, silloin pyöräilijä ei pysähtele. Nämä kaksi mallia tuotiin tässä ketjussa mielestäni viimeksi esille.

Otetaan mielipahan välttämiseksi ja aiheuttamiseksi esimerkki mitä se tilanne voi pahimmillaan olla. Variaatioitahan on miljoonia ja jos hyvä päivä sattuu, meistä kukaan ei kuole tänään liikenteessä eikä edes vammaudu.

Pekka on 7v ja menossa pyörällä kouluun. Hän ei ole harjaantunut havaitsemaan kokeneen autoilijan tai pyöräilijän tavoin muista liittymistä tulevien autoilijoiden liikennemerkkejä eikä tunnista niitä kaikkia. Eskolla on pieni krapula ja kauhea karpalomehun himo ja huono tilannetaju. Esko on muutenkin huono ihminen, persu ja naapurikyttääjä sekä voitelee näkkileipänsä väärältä puolelta ja pyyhkii takalistonsa paperiin joka tulee väärältä puolelta rullaa. Esko ajaa aina ylinopeutta ja asenne liikenteessä on että meen äkkiä tästä välistä. Heikki on urakiitäjä, mulkvisti, ökyrikas ja lisäksi saattaa nauttia keskushermostoon vaikuttavia huimausaineita. Hegellä on kiire töihin ja asenne liikenteessä että kaikki väistää minua. Hege on se pomo joka keksi laulun "mä oon teidän CEO" siinä mainokswssa. Noin, nyt kun nämä kolme tulevat ympyrään samaan aikaan eikä Pekka tiedä mitä pitäisi tehdä jos ei kukaan ole opettanut tai oppi sattuu unohtumaan samalla lailla kuin aamulla meinasi unohtua toppahousut, reppu, pipo ja hanskat. Tilanteessa ei kauheasti lohduta tieto siitä että useimmilla fillaristeilla on ajokortti taskussa ja liikennesäännöt hallussa. Lapsi luultavasti mieluiten odottaa vuoroaan mitä monet aikuisetkaan eivät osaa tehdä kaupan hyllyllä, kylmäaseman tankkausjonossa saati sitten liikenneympyrässä.

Suojatiellähän monet lapset pysähtyy nähdessään auton ja menevät vasta kun autoilija antaa merkin että tien ylittäjä on huomattu ja voi rauhassa mennä kiirehtimättä yli. Asia erikseen Orientalinkin mainitsemat spandex-keket jotka vetää välillä jokasen tienylityksen hidastamatta ja kattomatta napit korvissa, oli se sitten jatkettu pyörätie, suojatie tai mikä vaan muu.

Uutena lisäyksenä ärsyttää niin jalankulkijoissa kuin pyöräilijöissäkin heijastimen puuttuminen. Pyöräilijät tuntuvat keskimäärin käyttävän näitä paremmin kuin jalankulkijat. Renkaissa pyörivät heijastimet näkyvät heti ja hyvin.
 
Eli nyt alkoi jo tulla poikkeuksia yksinkertaiseen sääntöön :rofl: Pyöräilijä saakin ajaa muita väistämättä kiertoliittymässä. Ja ilmeisesti vielä olet poistamassa laista ohituskieltoa risteysalueella päätellen tuosta kommentista että autothan mahtuu ohi :rofl:

Jos pyöräilijä menee ympyrään vasta kun se on tyhjä ja kukaan ei siihen ole tulossa (minkä toteeminen aika mahdotonta osassa risteyksiä) niin sittenhän se pyöräilijä seisoo ties kuinka pitkään tukkona siinä ennen kiertoliittymää.

Koskeeko muuten uudet sääntösi myös traktoreita, joita saa ajaa ilman ajokorttia. Entä hevosajoneuvot ja sähköpotkulaudat?
 
Tämähän menee väärin, sillä pyöräilijä ei ole käynyt autokoulua. Siksi minusta pyöräilijän pitäisi ajokaistalla ajaessaan olla ikään kuin aina väistämisvelvollinen samaan tapaan kuin jalankulkija joka ylittää ajotien ilman suojatietä.
Mielipiteensä kullakin, mutta:

Todella nurinkurinen ajatus, että esimerkin ajokortittomalle pyöräilijälle asetettaisiin lisävelvollisuuksia siksi, että hän ei ole suorittanut autokoulua. Eli siis lisättäisiin velvollisuuksia edellisten päälle, vaikka oletuksena oli että nykyisiäkään ei osata ilman ajokorttia.

Eikö olisi paljon loogisempaa, että tuhovoimaisemman ja nopeamman ajoneuvon kuljettajalle asetettaisiin lisävelvollisuuksia nykyisiin nähden ja näiden hallitsemisesta olisi osoituksena ajokortti ja siten oikeus ajaa sitä autoa. Tällöin siis autoilijat (ja muut moottoriajoneuvot) väistäisivät aina pyöräilijöitä.
 
Koska traktoreita on saanut ajaa ilman korttia?
Mopoja saa, jos on vanhempi kuin -85 mutta kevyet nelipyörätkin vaativat kortin vaikka olisi tuota vanhempi.
Ei sittenkään "koskaan". Tuollainen virhekäsitys oli muodostunut mulle juurikin tuon mopoasian vuoksi.
 
Ajokortti tuli pakolliseksi 1922 ja ajoneuvoluokat eriteltiin 1972.
Eli ennen 1922 on saanut ajaa traktorillakin ilman korttia :D

E: mopoista ajokortti on poistettu 1957 jolloin niissä oli oltava polkimet aina 1970 asti ja niitä pidettiin "moottoripolkupyörinä".
Sähköpyörien myötä siis ympyrä on sulkeutunut, ja L1E-a luokan sähköpyörissä on aikalailla saman verran tehoakin kuin sen aikaisissa moottoripolkupyörissä.
 
Viimeksi muokattu:
Kevyt nelipyörä (max 45Km/h, 45Km/h+ vaatii oman merkin korttiin mitä en nyt muista) on eri asia kuin traktori (max 40km/h) johon minäkin käsittääkseni tarvitsisin T-luokan merkin korttiin jos ei vaikka B-merkkiä olisi. Mopoa saan kuljettaa ilman mitään merkkiä, olen siis vanha :og:

Tosin tämäkään ei pidä täysin paikkansa, sillä jos minulla ei olisi B-lupaa, saisin T-luvalla ajaa melkoisia väpyttimiä 60Km/h asti, mutta kun minulla on B-lupa niin en saakkaan ajaa kuin 40km/h asti kulkevia samaisia vekottimia jos T-luokassa ei ole sitä jotain alamerkkiä mitä en muista. Samaten kevyttä nelipyörää varten tarvitsen oman merkin mutta en jos siinä onkin vain kolme pyörää. Mutta jos siinä kolmipyörässä on enemmän kuin 50 kuutiosenttimetriä mottoria, niin jo taas tarvitsen uuden merkin vaikka se kulkisi kuinka hitaasti. Tämä ei hämmentävästi päde kolmipyöräisiin traktoreihin, jotka mulla menee siis T- tai B-luokan alle.
Sen sijaan kolmipyöräistä traktorin muotoista ja näköistä polkumopoa saan ajaa kunhan se on alle 4Kw tehoiltaan, jos tehonlähde on ottomoottori, joka jostain syystä pätee myös kaksitahtimoottoreihin mutta ei dieseliin jos pyöriä on enemmän kuin kolme.

Siis, polkimilla varustettu 1Kw sähkömoottorilla traktorin näköinen väpytin on polkupyörä renkaiden lukumäärästä riippumatta mutta jos isket siihen ottomoottorin se on mopo kunhan siinä ei ole kuin kolme pyörää, max 4Kw ja/tai ottomoottori max 50ccm, muuten sen on painosta riippuen jopa traktori. Eihän tämä hämmentänyt vielä ketään, eihän :sori: Entäs ne vakuutus ja rekisteröinti- ja katsastuskriteerit...

Jotenkin tuo mun sähköpyörä tuntuu helpolta. Se näyttää pyörältä, sitä voi polkea kuin pyörää, sähkömoottori toimii vain polkiessa ja papereissa lupaa 250w, eikä avusta yli 25Km/h, vaatii vain kotivakuutuksen.

Silti näillä kaikilla on väistämisvelvollisuudet. Mikä siinä on niin hemmetin vaikeaa, en ymmärrä. Varsinkin autoilijoille, ne säännöt opetetaan autokoulussa, siksi se on nykyään (ja pitkään ennen muakin) on olemassa.
Kun niitä sääntöjä viitsii miettiä edes 10 min kerran vuodessa niin helppoja ne on, ne tarkoituksella tehty helpoiksi.

Jos niistä haluaa joustaa, tätä koen pyöräilijänä usein, myös autoilijana joustan usein, ei sekään mitään rakettitiedettä ole. Ne pimeällä valottomat ja ilman heijastimia kulkevat ääliöt on yhtä lailla vaaraksi siellä kevyen liikenteen väylällä kuin suojatiellä.

Jos sun fillarissa ei jarrut pelaa, älä aja sillä, jos et viitsi hidastaa välillä vauhtia mene itseesi tai älä aja.
 
Tosin tämäkään ei pidä täysin paikkansa, sillä jos minulla ei olisi B-lupaa, saisin T-luvalla ajaa melkoisia väpyttimiä 60Km/h asti, mutta kun minulla on B-lupa niin en saakkaan ajaa kuin 40km/h asti kulkevia samaisia vekottimia jos T-luokassa ei ole sitä jotain alamerkkiä mitä en muista.

50kmh asti jos se on rekisteröity liikennetraktoriksi, 40kmh jos tavalliseksi traktoriksi, paitsi jos käytät sitä maa tai metsätöissä se lasketaan tavalliseksi traktoriksi nopeudesta riippumatta ja sitä saa ajaa t-kortilla.
Jos se on rekisteröity liikennetraktoriksi ja käytät sitä muussa kuin maa tai metsätalouskäytössä se vaatii c-kortin.
Ihanan simppeliä :rofl:

E: olit oikeassa on vielä joku b traktori jonka suurin sallittu nopeus on 60kmh ja lukkiutumattomilla jarruilla 80kmh.
Ja yli 60kmh kulkevien traktoreiden ajokorttivaatimus on b,c tai e riippuen painosta ja kärrystä.
 
Viimeksi muokattu:
Silti näillä kaikilla on väistämisvelvollisuudet. Mikä siinä on niin hemmetin vaikeaa, en ymmärrä. Varsinkin autoilijoille, ne säännöt opetetaan autokoulussa,
Ongelma tuleekin siinä, että pyöräilijä jolla ei ole velvollisuutta oppia liikennesääntöjä (eli ei valvota), pakotetaan ajamaan samoilla väylillä niiden kanssa joiden edellytetään tuntevan säännöt. Pyörä on siitä hankala liikkumisväline muiden silmissä, että se mahdollistaa täysin ennalta-arvaamattoman liikkumisen, enkä tarkoita tällä punaisia päin ajamista, sillä se on täysin ennalta-arvattavaa. Pyörä on myös heikommin havaittava ja sen nopeus on yleisesti alempi kuin muilla liikkujilla.

Pyörän satulassa havannointi on taas keskimäärin helpompaa esteettömän näkyvyyden ja hiljaisen vauhdin vuoksi, jolloin moni vaaratilanne on mahdollista vältää. Sähköpyörät mahdollistavat jo sellaiset nopeudet, että liikkuminen muuttuu vaaralliseksi. Seurasin erään sankarin ajoa Hämeentien reunassa olevalla yhdistetyllä jalankulku/pyörätiellä. Oma vauhti oli hieman alle 30-40 kmh ja pyörä meni menojaan. Ehdin nähdä kolmen risteyksen ylityksen, joissa missään vauhti ei hidastunut vaikka pyörä pomppi melkoisesti. Mietin, että miten olisi käynyt jos pensasaidan takaa olisi tullut vaikka lapsi omalla pyörällään eteen.

Kun liikennettä seuraa, niin sääntöjä rikotaan melko paljon riippumatta kulkuvälineestä ja onnettomuuksia sattuu silti siihen nähden vähän.
 
Lainaan härskisti viestiä tarttuen aiemman keskustelun kannalta epäolennaiseen kohtaan.
Sähköpyörät mahdollistavat jo sellaiset nopeudet, että liikkuminen muuttuu vaaralliseksi. Seurasin erään sankarin ajoa Hämeentien reunassa olevalla yhdistetyllä jalankulku/pyörätiellä. Oma vauhti oli hieman alle 30-40 kmh ja pyörä meni menojaan.
Oletan että kyse on Helsingissä olevasta Hämeentiestä. Siellä on ainakin ollut ja on varmaan edelleen pätkiä, joissa pyörätie on sallittu mopoille eli kyseinen paikka pitäisi olla suunniteltu mopojen nopeuksille. Teoriassa ja miksei käytännössäkin tuollaisessa paikassa voi laillisesti ajaa mopoksi rekisteröidyllä sähköpyörällä lähes viittäkymppiä. Tällainen pyörä saattaa näyttää rekisterikilpeä lukuunottamatta täysin tavalliselta polkupyörältä. Suurin osa ylikovaa menevistä laitteista on todennäköisimmin kuitenkin kiinaräpellyksiä tai itse sähköistettyjä, joilla taas ei ole asiaa liikenteeseen.
Ehdin nähdä kolmen risteyksen ylityksen, joissa missään vauhti ei hidastunut vaikka pyörä pomppi melkoisesti.
Tämä mietityttää kaikista eniten. Siis mistä pomppiminen johtui? Ettei vaan taas olisi kyse siitä, että tienrakentaja on tehnyt kaikenlaisia korotuksia ja muita sujuvan liikkumisen vaikeuttimia pyörätielle erityisesti risteyksien kohdalle, viereisen ajoradan ollessa täysin sileä.

Mikäli näin on, tässä on taas yksi syy sille miksi pyörälijä on saattanut valita ajaa ajoradalla, vaikka vieressä menisi pyörätie. Nyt ollaankin ketjun keskeisimmässä aiheessa.
 
Aika vaikea laillisella sähköpyörällä (mikä lopettaa avustamisen kuin seinään 25km/h kohdalla) on pysyä luomumankelistien perässä. No ehkä kaupungissa pysyy mutta pidemmällä suoralla pätkällä "oikeat pyöräilijät" menee kyllä vasemmalta ja oikealta ohi (poislukien ylämäet)
 
Oletan että kyse on Helsingissä olevasta Hämeentiestä. Siellä on ainakin ollut ja on varmaan edelleen pätkiä, joissa pyörätie on sallittu mopoille eli kyseinen paikka pitäisi olla suunniteltu mopojen nopeuksille.
Helsingissä hyvinkin, siitä hieman ennen ratikkavarikoa vankilan tienoille.
Teoriassa ja miksei käytännössäkin tuollaisessa paikassa voi laillisesti ajaa mopoksi rekisteröidyllä sähköpyörällä lähes viittäkymppiä.
Hämeentiellä nopeusrajoitus on ainakin tuolla osuudella 40 kmh.
Tämä mietityttää kaikista eniten. Siis mistä pomppiminen johtui?
Kova vauhti ja päällyste mitä ei ole suunniteltu tuollaiselle vauhdille. Risteyksissä tietysti jalkakäytävä/pyörätie on hieman korkeammalla kuin ajotie. Jalkakäytävien korotus on käsittääkseni tehty sen käyttäjiä varten, jotta autolla ei ajettaisi vahingossa sinne. Risteyksissähän tätä korotusta sitten on hieman loivennettu, mutta korkeuseroa kuitenkin on.
 
Helsingissä hyvinkin, siitä hieman ennen ratikkavarikoa vankilan tienoille.

Hämeentiellä nopeusrajoitus on ainakin tuolla osuudella 40 kmh.

Kova vauhti ja päällyste mitä ei ole suunniteltu tuollaiselle vauhdille. Risteyksissä tietysti jalkakäytävä/pyörätie on hieman korkeammalla kuin ajotie. Jalkakäytävien korotus on käsittääkseni tehty sen käyttäjiä varten, jotta autolla ei ajettaisi vahingossa sinne. Risteyksissähän tätä korotusta sitten on hieman loivennettu, mutta korkeuseroa kuitenkin on.

Ei pitäisi olla mahdollista, koska kelvillä on voimassa viereisen ajoradan nopeusrajoitus. Toki se suurin sallittu, mutta surkeaa suunnittelua ja toteutusta, jos ei voi ajaa korkeinta sallittua vauhtia ongelmitta normaaleissa olosuhteissa. Tai jos halutaan, että kelvillä ajetaan hiljaa niin sitten pudotetaan se ajoradan nopeus myöskin esim 10km/h
 
Ei pitäisi olla mahdollista, koska kelvillä on voimassa viereisen ajoradan nopeusrajoitus. Toki se suurin sallittu, mutta surkeaa suunnittelua ja toteutusta, jos ei voi ajaa korkeinta sallittua vauhtia ongelmitta normaaleissa olosuhteissa. Tai jos halutaan, että kelvillä ajetaan hiljaa niin sitten pudotetaan se ajoradan nopeus myöskin esim 10km/h
Maalaisjärkeä saa käyttää, vaikka tuntuu, että sitä ei aina edes edellytetä. Tuo alunperin luultavasti jalkakäytäväksi suuniteltu osa tiestä on luultavasti vanhempi kuin suurin osa sen käyttäjistä, Pitäisikö kaikki vastaavat tieosuudet suunnitella uudestaan, jotta pyörällä voitaisiin ajaa maksimaalista nopeutta melkein 6 kk vuodessa? Suomessa on paljon teitä, joilla ei esim. niiden mutkaisuuden takia ole mahdollista käyttää suurinta sallittua nopeutta. On myös paljon teitä, joilla tämä onnistuu kesällä, mutta talven liukkailla ei millään. Pitäisikö kaikki nämäkin suunnitella uudestaan? Autolijoiden kohdalla tämä voisi olla mahdollista, sillä liikenteestä kerätään enemmän veroja kuin siihen käytetään, mutta kenen rahoilla pyöräteiden huono suunnittelu pitäisi korjata. Kannatan ideaa jos rahoitus kerätään niiltä käyttäjiltä jotka valittavat asiasta.

Lainsäädäntö on siltä osin pielessä, että vastaaville pyöräilyväylille ei ole määrätty nopeusrajoitusta, joka voisi olla vaikka 25 kmh (joka sekin on kova vauhti muiden liikkujien seassa), sillä maalaisjärki jää seisomaan (onneksi ei suurimmalla osalla) kun pyörä on jalkojen välissä.
 
Maalaisjärkeä saa käyttää, vaikka tuntuu, että sitä ei aina edes edellytetä. Tuo alunperin luultavasti jalkakäytäväksi suuniteltu osa tiestä on luultavasti vanhempi kuin suurin osa sen käyttäjistä, Pitäisikö kaikki vastaavat tieosuudet suunnitella uudestaan, jotta pyörällä voitaisiin ajaa maksimaalista nopeutta melkein 6 kk vuodessa?
Polkupyöriä ei pidä pakottaa liikennemerkein väylälle, joka ei sovellu pyöräilyyn. Jos pyöräilijät halutaan jollekin tietylle väylälle, väylästä pitää tehdä sellainen, että se soveltuu pyöräilyyn. Yksinkertaista. Tässäkin voisi käyttää maalaisjärkeä.
Lainsäädäntö on siltä osin pielessä, että vastaaville pyöräilyväylille ei ole määrätty nopeusrajoitusta, joka voisi olla vaikka 25 kmh (joka sekin on kova vauhti muiden liikkujien seassa), sillä maalaisjärki jää seisomaan (onneksi ei suurimmalla osalla) kun pyörä on jalkojen välissä.
Onhan niille määrätty nopeusrajoitus. Se sama nopeusrajoitus, joka koskee koko katua. On varsin erikoista edes ehdottaa, että taajamanopeuksissa yhdelle ajoneuvoluokalle olisi käytössä alennettu nopeusrajoitus. Varsinkin kun kyseessä on ajoneuvoluokka, jonka ajoneuvot eivät luonnostaan kulje kovia nopeuksia ainakaan pitkiä aikoja ja jonka ajoneuvot ovat kaikista kevyimpiä ja siten vähiten vaarallisia muille kadulla liikkuville.
 
On varsin erikoista edes ehdottaa, että taajamanopeuksissa yhdelle ajoneuvoluokalle olisi käytössä alennettu nopeusrajoitus. Varsinkin kun kyseessä on ajoneuvoluokka, jonka ajoneuvot eivät luonnostaan kulje kovia nopeuksia ainakaan pitkiä aikoja ja jonka ajoneuvot ovat kaikista kevyimpiä ja siten vähiten vaarallisia muille kadulla liikkuville.
Olen samaa mieltä. Jätit kuitenkin listasta pois sen, että niitä on kaikista vaikein havaita.
 
Olen samaa mieltä. Jätit kuitenkin listasta pois sen, että niitä on kaikista vaikein havaita.
Havaitsemisen vaikeuskin johtuu ainakin osittain nykytilanteesta eli siitä, että pyöräilijä saapuu risteykseen suunnasta, josta valveutumaton autoilija ei odota. Miksi? Koska kunnollisen pyörätien sijaan on rakennettu jalkakäytävä ja lätkäisty sen päähän yhdistetyn kelvin merkki.

Osa tietysti johtuu myös asiasta, johon ei ole nopeaa ratkaisua eli siitä, että autoilijat paatuvat havainnoimaan vain massiivisia kaksivaloisia ajoneuvoja eli autoja. Tästä syystä myös moottoripyöräilijät ovat vaarassa.

Kolmas syy on tietysti näin syksyisin varsinkin pinnalla oleva pyöräilijöiden vähän niin ja näin oleva valojen käyttö. Silti mielestäni yllättävän monella pyöräilijällä on ainakin takavalo kunnossa, kun huomioi, että takavalopakko on ollut voimassa vasta reilu kolme vuotta.
 
Jos pyöräilijät halutaan jollekin tietylle väylälle, väylästä pitää tehdä sellainen, että se soveltuu pyöräilyyn. Yksinkertaista. Tässäkin voisi käyttää maalaisjärkeä.
Lainaan aiempaa viestiäni. "mutta kenen rahoilla pyöräteiden huono suunnittelu pitäisi korjata. Kannatan ideaa jos rahoitus kerätään niiltä käyttäjiltä jotka valittavat asiasta."
Onhan niille määrätty nopeusrajoitus. Se sama nopeusrajoitus, joka koskee koko katua.
Tässä se meneekin pieleen. Nopeusrajoitus pitäisi kyseisen kadunosan mukainen, eikä koko kadun mukainen.
Varsinkin kun kyseessä on ajoneuvoluokka, jonka ajoneuvot eivät luonnostaan kulje kovia nopeuksia ainakaan pitkiä aikoja ja jonka ajoneuvot ovat kaikista kevyimpiä ja siten vähiten vaarallisia muille kadulla liikkuville.
Keskimäärin tämä pitää paikkansa, mutta aina löytyy muutamia joilla järki seisoo ja tilannenopeudet karkaavat käsistä.
 
Lainaan aiempaa viestiäni. "mutta kenen rahoilla pyöräteiden huono suunnittelu pitäisi korjata. Kannatan ideaa jos rahoitus kerätään niiltä käyttäjiltä jotka valittavat asiasta."
Kadut kustannetaan kaupungin budjetista ja budjetti suurelta osin palkansaajien tuloveroista. Autoilijoihin kohdistuvat verot sen sijaan menevät valtion budjettiin.

Jossain taisi olla myös tutkimus, että itseään pyöräilijöinä pitävät henkilöt maksavat keskimääräistä enemmän tuloveroja.

Tässä se meneekin pieleen. Nopeusrajoitus pitäisi kyseisen kadunosan mukainen, eikä koko kadun mukainen.
--
Keskimäärin tämä pitää paikkansa, mutta aina löytyy muutamia joilla järki seisoo ja tilannenopeudet karkaavat käsistä.
Olisipa todella omituinen järjestely, jos kadun nopeusrajoitus riippuisi ajoneuvoluokasta vieläpä siten, että isommalle ajoneuvolle sallittaisiin korkeampi nopeus. Minä saattaisin voida kannattaa järjestelyä, jossa nopeusrajoituksen tilalla olisi liike-energiarajoitus, joka siis rajoittaisi ajoneuvojen nopeuden niiden massan perusteella.
 
Kadut kustannetaan kaupungin budjetista ja budjetti suurelta osin palkansaajien tuloveroista. Autoilijoihin kohdistuvat verot sen sijaan menevät valtion budjettiin.
Eli muutaman fillaristin, jotka eivät osaa sovittaa nopeuttaan käytettävän väylän mukaan, pitäisi kaikkien veroja nostaa?
Jossain taisi olla myös tutkimus, että itseään pyöräilijöinä pitävät henkilöt maksavat keskimääräistä enemmän tuloveroja.
Nämä samat henkilöt ovat sitten luultavasti valmiita maksamaan oikein suunnitellut pyörätiet.
Olisipa todella omituinen järjestely, jos kadun nopeusrajoitus riippuisi ajoneuvoluokasta vieläpä siten, että isommalle ajoneuvolle sallittaisiin korkeampi nopeus. Minä saattaisin voida kannattaa järjestelyä, jossa nopeusrajoituksen tilalla olisi liike-energiarajoitus, joka siis rajoittaisi ajoneuvojen nopeuden niiden massan perusteella.
Ymmärsit väärin, ei ole kyse ajoneuvoluokasta, vaan tienosasta jolla liikutaan. Liike-energia on myös kehno vertauskuva, sillä turvallisuudesta puhuttaessa enemmän ratkaisee pysähtymismatka.
 
Eli muutaman fillaristin, jotka eivät osaa sovittaa nopeuttaan käytettävän väylän mukaan, pitäisi kaikkien veroja nostaa?

Nämä samat henkilöt ovat sitten luultavasti valmiita maksamaan oikein suunnitellut pyörätiet.
Miksi yrität syyllistää "muutamaa fillaristia", kun vika on ilmiselvästi pyörätiessä ja sen suunnittelussa ja toteutuksessa?

Ymmärsit väärin, ei ole kyse ajoneuvoluokasta, vaan tienosasta jolla liikutaan. Liike-energia on myös kehno vertauskuva, sillä turvallisuudesta puhuttaessa enemmän ratkaisee pysähtymismatka.
Kyse on nimenomaan ajoneuvoluokasta, jos yhden ajoneuvoluokan edustajat on pakotettu erilleen muista huonosti suunnitellulle väylälle.

Siinä kohtaa, kun riskit realisoituvat, ei kyse ole pysähtymismatkasta vaan liike-energiasta. Minä ainakin törmäisin mielummin 100-kiloisen pyöräilijän kanssa kuin 20-tonnisen bussin kanssa. Ajattelen tässä itseni jalankulkijaksi.
 
Miksi yrität syyllistää "muutamaa fillaristia", kun vika on ilmiselvästi pyörätiessä ja sen suunnittelussa ja toteutuksessa?
Koska tämä onongelma vain näille muutamalle, muut polkevat tyytyväisenä tietämättä koko asiasta. Toisten rahoista on tietysti helppo vaatia.
Kyse on nimenomaan ajoneuvoluokasta, jos yhden ajoneuvoluokan edustajat on pakotettu erilleen muista huonosti suunnitellulle väylälle.

Siinä kohtaa, kun riskit realisoituvat, ei kyse ole pysähtymismatkasta vaan liike-energiasta. Minä ainakin törmäisin mielummin 100-kiloisen pyöräilijän kanssa kuin 20-tonnisen bussin kanssa. Ajattelen tässä itseni jalankulkijaksi.
Harvemmin bussi tulee vastaan sillä erillään olevalla kevyenliikenteeväylällä.
 
Havaitsemisen vaikeuskin johtuu ainakin osittain nykytilanteesta eli siitä, että pyöräilijä saapuu risteykseen suunnasta, josta valveutumaton autoilija ei odota. Miksi? Koska kunnollisen pyörätien sijaan on rakennettu jalkakäytävä ja lätkäisty sen päähän yhdistetyn kelvin merkki.

Osa tietysti johtuu myös asiasta, johon ei ole nopeaa ratkaisua eli siitä, että autoilijat paatuvat havainnoimaan vain massiivisia kaksivaloisia ajoneuvoja eli autoja. Tästä syystä myös moottoripyöräilijät ovat vaarassa.

Kolmas syy on tietysti näin syksyisin varsinkin pinnalla oleva pyöräilijöiden vähän niin ja näin oleva valojen käyttö. Silti mielestäni yllättävän monella pyöräilijällä on ainakin takavalo kunnossa, kun huomioi, että takavalopakko on ollut voimassa vasta reilu kolme vuotta.
Pienempi koko ja pienemmät valot, jos sellaisia on, ovat ehdottomasti suurimmat syyt.
 
Itse kyllä sekä autoilijan että pyöräilijän roolissa monesti toimivana voisin hyvin olla sitä mieltä, että taajamissa kelveillä olisi nopeusrajoitus, vaikkapa 15 kilsaa tunnissa, kunhan samalla tieliikennelakia rukattaisiin niin, että pyöräilijä saa automaattisesti ajaa taajamassa ajoradalla, mikäli haluaa ajella nopeammin, kuin mikä kelvin rajoitus on. Etenkin nykyään, kun sähköfillarit alkaa olla yleisempiä ja niillä pysyy vauhti ripeänä myös ylämäessä, niin olisi mun mielestä ihan paikallaan, että tollasilla 30,40,50km/h katualueilla ajettaisiin mielummin vain ajoradalla.

Olen todennut tämän monta kertaa eri yhteyksissä esimerkiksi jollekin, joka puolustelee autolla ajavansa aina ylinopeutta "sakkorajalla" mutta autoilla siirtymien pituudet taajamissa ovat niin lyhyitä keskimäärin, ettei tollasesta vähän monipuolisemmasta ja toimivammasta liikenteestä, missä ajoneuvot saisivat vapaasti käyttää ajorataa, olisi juurikaan nopeushaittaa siinä suoritettavassa ajomatkassa. Ainoat ongelmat tulisi jossain kaupunkikeskustoissa, mutta tollasilla alueilla fillareille nyt muutenkin rakennetaan omia pyöräkaistoja.
 
Täällä on kaikenlaisia soraääniä puolesta ja vastaan. Mielestäni valtaosa ongelmista katoaisi, kun kaikki osapuolet sitoutuisivat käyttämään samoja sääntöjä. Ongelma siinä toki on se, että koulutus on puutteellista ja tiedotus vähäistä, josta syystä ihmiset toimivat parhaakseen uskomallaan tavalla. Osa ongelmista johtunee myös vain omaan napaan katsomisesta: pyörän kulkiessa ajoradalla, nähdään se monesti tien tukkeena ja turhana hidasteena, jolloin ärräpäät lentelee ja pakko päästä ohi. Tämä toki oikeutettua niissä tapauksissa, kun KLV olisi käytettävissä ja pyörä on väärässä paikassa.

Henkilökohtaisesti eniten raastaa ajoradalla kulkevat pyöräilijät risteysalueella, jotka
- ohittavat koko autojonon, eivätkä jonota muiden tapaan. Tässä potentiaalia niin monelle hasardille, etten edes luettele. Syystäkin on risteysalueella ohittaminen kiellettyä.
- lähtevät liikkeelle jalankulkuvalon osoittaessa virheää. Jos kuljet ajoradalla, noudatat samoja sääntöjä, etkä sooloile.
- Bonuksena en vain tajua, miksi pyöräkaistoihin on pitänyt tehdä levennysalue risteysalueelle kääntymistä varten. Miksi se pyörä ei voisi ryhmittyä ajoradalle kääntymistä varten, kuten muutkin?
 
Täällä on kaikenlaisia soraääniä puolesta ja vastaan. Mielestäni valtaosa ongelmista katoaisi, kun kaikki osapuolet sitoutuisivat käyttämään samoja sääntöjä. Ongelma siinä toki on se, että koulutus on puutteellista ja tiedotus vähäistä, josta syystä ihmiset toimivat parhaakseen uskomallaan tavalla. Osa ongelmista johtunee myös vain omaan napaan katsomisesta: pyörän kulkiessa ajoradalla, nähdään se monesti tien tukkeena ja turhana hidasteena, jolloin ärräpäät lentelee ja pakko päästä ohi. Tämä toki oikeutettua niissä tapauksissa, kun KLV olisi käytettävissä ja pyörä on väärässä paikassa.

Henkilökohtaisesti eniten raastaa ajoradalla kulkevat pyöräilijät risteysalueella, jotka
- ohittavat koko autojonon, eivätkä jonota muiden tapaan. Tässä potentiaalia niin monelle hasardille, etten edes luettele. Syystäkin on risteysalueella ohittaminen kiellettyä.
- lähtevät liikkeelle jalankulkuvalon osoittaessa virheää. Jos kuljet ajoradalla, noudatat samoja sääntöjä, etkä sooloile.
- Bonuksena en vain tajua, miksi pyöräkaistoihin on pitänyt tehdä levennysalue risteysalueelle kääntymistä varten. Miksi se pyörä ei voisi ryhmittyä ajoradalle kääntymistä varten, kuten muutkin?
Kyllähän fillarilla pääsääntöisesti vasemmalle käännyttäessä ryhmitytäänkin vasemmalle, jos konfiguraatio on sellanen, että ajoradan laidassa on pyöräkaista, ainakin helsingin keskustassa on aika tyypillinen tilanne sellainen, että pyöräkaista kulkee oikeassa reunassa, mutta risteyksissä, joista voi kääntyä vasemmalle joudutaan ryhmittymään vasemmalle kääntyvälle kaistalle vaikkapa mechelininkadulla. Monessa risteyksessä on fillareille jätetty autojen pysäytysviivan eteen sellanen tasku, osittain varmaan helpottaa sitä, että jos näkee vaikkapa valojen vaihtumisen punaiseksi tai venailee sitä, niin voi sitten siirtyä vaikkapa sinne vasemmalle kääntyvälle kaistalle kun autot seisoo punaisissa. Yksi fillaroinnin eduista kaupunkiliikenteessä on se, että pyöräkaistoja pääsee yleensä sinne jonon kärkeen. Punasia päin ajamista en itsekään kannata.
 
Edellisestä viestiäni täsmentäen.
Toki pyöräkaistalla saat rullata koko autoletkan ohi, ihan niinkuin muutenkin liikenteessä omaa kaistaasi käyttäen. Mikäli ajoradalla vain yksi (auto)kaista, eikä siis pyöräkaistaa, ei polkupyörän tulisi siellä autojen lomassa luovia jonon ensimmäiseksi. Näin toki moottoripyörätkin saattavat tehdä, eikä sekään ole hyväksyttävää.
 
Kaistahan ei ole autokaista edes niin, että auto on sulkeissa, vaan vain kaista. Itse pidän kyllä ihan hyväksyttävänä, että fillari voi ajella sinne keulille eikä jää muiden pakokaasuja haistelemaan keskelle jonoa. Tollasia paikkoja nyt muutenkaan ei juurikaan ole, vaan pääsääntöisesti kyllä valo-ohjatussa ympäristössä fillareilla on omat kulkuväylänsä ainakin nykyisellään, jolloin joku valoristeys, missä näin ei ole on niin harvinainen, ettei tollasta skenaariota nyt muutenkaan tarvitse liikaa funtsia. En ainakaan pääkaupunkiseudulta keksi yhtäkään esimerkkiä.
 
Tässä menneenä kesänä ajoin sähköskuutilla 7 km työmatkoja ja laskin mielessäni pisteitä eli muiden tienkäyttäjien töhöilyjä. Vaaratilanteen aiheuttamisesta sai yhden pisteen ja lievemmästä hölmöilystä puoli pistettä. Korkein pistemäärä taisi olla 4,5 pistettä ja yhdelläkään kerralla ei muistaakseni tullut 0p. Sen muistan erityisesti että helleyön jälkeen kaksikin autoilijaa nukahti liikennevaloihin ja työkaveri oli samasta syystä erityisen äreällä tuulella, mutta se on oma tarinansa.

Pyöräilijänä/skuuttaajana eniten ärsyttää - yllätys yllätys - ylikohteliaat autoilijat, jotka antavat tarpeettomasti tietä ja hidastavat matkantekoa. Laidasta laitaan hortoilevat jalankulkijat ja koiranulkoiluttajat ehkä hyvänä kakkosena.

Ei ole ollut taloudellisesti koskaan mahdollisuutta oman auton hankintaan, koska pätkätyöt ja pienituloisuus tekevät auton omistamisesta suhteettoman kallista. Sen takia kaikki jutut pyöräilijöiden "kouluttamisesta" ovat itselleni pelkkää fantasiaa, mutta voisin kuvitella että jos on jäämässä keulan eteen, väistö ja töötti, jos taasen tulossa kylkeen niin saa tulla vapaasti - ei kiinnosta. Varmaan 9/10 tapauksessa pyöräilijä löytää jarrut, ja jos toimivia jarruja ei ole niin on jo aika vahva darwin-palkintokandidaatti.

Tuosta kokemuksesta jäi päällimmäiseksi ajatukseksi se, etten ymmärrä suomalaista liikennekulttuuria. Muuten kyllä ollaan säännöistä tosi tarkkoja (Sääntö-Suomi), paitsi liikenteessä.
 
Viimeksi muokattu:
..pyöräilijä löytää jarrut, ja jos toimivia jarruja ei ole niin on jo aika vahva darwin-palkintokandidaatti.
Tähän liittyen, näitä jarruttomia fixi-sankareitakin on liikenteessä yllättävän paljon, tuota tyhmyyttä on hankala enää kyllä ylittää mitenkään.
 
Tähän liittyen, näitä jarruttomia fixi-sankareitakin on liikenteessä yllättävän paljon, tuota tyhmyyttä on hankala enää kyllä ylittää mitenkään.
Riippuu toki kuskistakin. Oon ajellut fiksillä jo parikymmentä vuotta ongelmitta ilman jarruja. Saahan sen toki jaloilla pysähtymään, mutta tuun vaan risteyksiin reilusti varovaisemmin. Kerran jäin oikealle pyörätienjatkeen yli kääntyvän auton alle, mutta silloin olin liikenteessä vaihdepyörällä. Eipä ollut jarruista iloa jos niitä ei ehdi käyttää. Fiksillä olisin ajellut reippaasti ennakoivammin.
 
mutta voisin kuvitella että jos on jäämässä keulan eteen, väistö ja töötti, jos taasen tulossa kylkeen niin saa tulla vapaasti - ei kiinnosta. Varmaan 9/10 tapauksessa pyöräilijä löytää jarrut, ja jos toimivia jarruja ei ole niin on jo aika vahva darwin-palkintokandidaatti.
Näin 10v+ erilaisten pyöräilylajien harrastajana oppinut, että jos niitä jarruja ei itse löytäisi taajama-alueella, niin sitä olisi lähes joka lenkki auton kyljessä tai konepellillä vain ja ainoastaan autoilijoiden virheiden takia. Kaikki risteysalueet pitää olla erityisen valppaana jatkuvasti ennakoida vaaratilanteet. Häikäilemättä osa autoilijoista ei kiinnitä huomiota mitä ympärillä tapahtuu tai sit ei vaan kiinnosta ja luotetaan pyöräilijän väistävän.

Sit on oma porukka nämä "kouluttajat", jotka näkevät heti punaista nähtyään fillarin, jossakin muualla kuin kevyenliikenteenväylällä. Siitä huolimatta, että ajavat itse päin persettä ja tekevät älyttömiä ratkaisuja. Kuten jos pyörä on mukana autoletkassa ajaen kaikkien muiden kanssa tismalleen samaa nopeutta niin siitä huolimatta pyörästä on päästä ohi vaikka kiilaamalla.

Osa kuvittelee olevansa aina itse oikeassa metallikuoren sisällä. Kannattaa muistaa, että suurinosa pyöräilijöistä on myös itsekin autoilijoita ja onneksi onkin, tämä auttaa myös ennakoimisessa pyörän päällä. Itsekin ajan autoa yli 15k km vuodessa. Tietenkin myös harrastepyöräilijöiden keskuudessa löytyy idiootteja, jotka tarkoituksella provoavat muita toiminnallaan tai painavat tuolla liikenteessä laput silmillä sopeuttamatta laisinkaan omaa nopeutta. Onneksi suurin osa autoilijaista ja pyöräilijöistä on kuitenkin fiksuja.
 
Viimeksi muokattu:
Näin 10v+ erilaisten pyöräilylajien harrastajana oppinut, että jos niitä jarruja ei itse löytäisi taajama-alueella, niin sitä olisi lähes joka lenkki auton kyljessä tai konepellillä vain ja ainoastaan autoilijoiden virheiden takia. Kaikki risteysalueet pitää olla erityisen valppaana jatkuvasti ennakoida vaaratilanteet. Häikäilemättä osa autoilijoista ei kiinnitä huomiota mitä ympärillä tapahtuu tai sit ei vaan kiinnosta ja luotetaan pyöräilijän väistävän.

Sit on oma porukka nämä "kouluttajat", jotka näkevät heti punaista nähtyään fillarin, jossakin muualla kuin kevyenliikenteenväylällä. Siitä huolimatta, että ajavat itse päin persettä ja tekevät älyttömiä ratkaisuja. Kuten jos pyörä on mukana autoletkassa ajaen kaikkien muiden kanssa tismalleen samaa nopeutta niin siitä huolimatta pyörästä on päästä ohi vaikka kiilaamalla.
Ihmeellinen on maailma. En ole varsinaisesti pyöräilyn harrastaja, mutta pyöräily on ihan mukavaa liikuntaa ja ajelenkin säännöllisen epäsäännöllisesti (en tosin tähän vuodenaikaan).
Omalle kohdalle ei ole sattunut vaaratilanteita (tai ainakaan en muista) jotka johtuvat autoilijoiden virheistä, enkä ole myöskään havainnut "kouluttajia" näiden joukossa. Muutaman kerran olen huomannut, että autoilija on oikeasti pelästynyt, kun ei ole minua nähnyt ajoissa, mutta näissä tilanteissa olen onneksi itse ollut hereillä eikä vaaratilannetta ole päässyt syntymään.
Liikenteessä on vaarallista liikkua ajatuksella, että kaikki toimivat sääntöjen mukaan. Sääntöjä kun voidaan rikkoa myös vahingossa ja ihminen on taipuvainen tekemään virheitä.
 
Ihmeellinen on maailma. En ole varsinaisesti pyöräilyn harrastaja, mutta pyöräily on ihan mukavaa liikuntaa ja ajelenkin säännöllisen epäsäännöllisesti (en tosin tähän vuodenaikaan).
Omalle kohdalle ei ole sattunut vaaratilanteita (tai ainakaan en muista) jotka johtuvat autoilijoiden virheistä, enkä ole myöskään havainnut "kouluttajia" näiden joukossa. Muutaman kerran olen huomannut, että autoilija on oikeasti pelästynyt, kun ei ole minua nähnyt ajoissa, mutta näissä tilanteissa olen onneksi itse ollut hereillä eikä vaaratilannetta ole päässyt syntymään.
Liikenteessä on vaarallista liikkua ajatuksella, että kaikki toimivat sääntöjen mukaan. Sääntöjä kun voidaan rikkoa myös vahingossa ja ihminen on taipuvainen tekemään virheitä.
Eiköhän noi autoilijoiden virheet yleisesti johdu vahingoista tai eivät ainakaan tietoisesti tee tätä pl. kouluttajat. Eli ei kiinnitetä huomiota muuta kuin auton kokoisiin tienkäyttäjien.

Yleisin vaaratilanne on kolmion takaa tulevat tai kääntyvät autoilijat, jotka ei kiinnitä huomiota samaan suuntaan kulkeviin vähän vauhdikkaampiin pyöräilijöihin. Moni autoilija saa myös jonkinlaisen paniikin keretä äkkiä ajoväylällä ajavan pyöräilijän eteen tai pyöräilijän edestä siitä huolimatta, että pyöräilijän ajaisi sallittua nopeutta. Auton kohdalla odotettaisiin nätisti vuoroa.

Osalla myös mikä tahansa kippuratanko plus harrastajan näköinen kuski aiheuttaa jonkinlaista aivojen sulamista.
 
Tuosta kokemuksesta jäi päällimmäiseksi ajatukseksi se, etten ymmärrä suomalaista liikennekulttuuria. Muuten kyllä ollaan säännöistä tosi tarkkoja (Sääntö-Suomi), paitsi liikenteessä.
Kansalaisten sääntösuomessa poimitaan kummastakin huonot puolet(*. Liikenteessä todella vaarallista.


Riippuu toki kuskistakin. Oon ajellut fiksillä jo parikymmentä vuotta ongelmitta ilman jarruja. Saahan sen toki jaloilla pysähtymään, mutta tuun vaan risteyksiin reilusti varovaisemmin. Kerran jäin oikealle pyörätienjatkeen yli kääntyvän auton alle, mutta silloin olin liikenteessä vaihdepyörällä. Eipä ollut jarruista iloa jos niitä ei ehdi käyttää. Fiksillä olisin ajellut reippaasti ennakoivammin.
Luulen että aiempi kirjoitta tarkoitti heitä jotka ajelevat ns polkypyörävauhtia eikä kävelyvauhtia.

Jos siis tulkkaan että kuvailit sitä että risteykseen, vaaranpaikkaan hidastat sitten alle kävelyvauhdin.

Ketjun aloitus aika niukka, en ihan varma voiko täällä keskustella yleisesti pyöräilystä. (kiinnostaa että mikä idea tuollaisella ajalle säännöllisesti 20v, vähemmän huolto? mutta perus jarrullinenkin pienellä huollolla menee)
Eiköhän noi autoilijoiden virheet yleisesti johdu vahingoista tai eivät ainakaan tietoisesti tee tätä pl. kouluttajat. Eli ei kiinnitetä huomiota muuta kuin auton kokoisiin tienkäyttäjien.
Vähemistöllä varmaan tahallisuutta, mutte kuten muussakin liikenteessä niin myös auto-pyörä välisessä on niitä kohtaamisia missä mennään kyynärpää edellä.

Yleisin vaaratilanne on kolmion takaa tulevat tai kääntyvät autoilijat, jotka ei kiinnitä huomiota samaan suuntaan kulkeviin vähän vauhdikkaampiin pyöräilijöihin. ..
Autoilia joka kääntyy oikealla poikki pyöräväylän, niin se on erittäin pahapaikka, siinä kevynliikenteen väylän kulkijat jäävät helposti huomaamatta. Jos autoilijat käyttää vilkkua, niin pyöräilijällä usein paljon helpompi havannoida ja ennakoida vaaranpaikka. Turvallisuuden kannalta tärkeää sovittaa se nopeus turvalliseksi.

Toinen on toki ne tilanteet missä mennään sen ajoradan reunaa, piantareella, jos auto kääntyy oikealle.


Elen mutissit vilkunkäytöstä, niin kai siitä voi mutista täälläkin, helpottaisi kummasti jos pyöräilijätkin näyttäisi kääntymisaikeensa, osa tekee, mutta aivan liianharva.
(*
Minulla on oikeus, ja jo seuraavassa huudetaan joustavuutta jotta minä voi toimia vastoin säänstöjä
 
Riippuu toki kuskistakin. Oon ajellut fiksillä jo parikymmentä vuotta ongelmitta ilman jarruja. Saahan sen toki jaloilla pysähtymään, mutta tuun vaan risteyksiin reilusti varovaisemmin. Kerran jäin oikealle pyörätienjatkeen yli kääntyvän auton alle, mutta silloin olin liikenteessä vaihdepyörällä. Eipä ollut jarruista iloa jos niitä ei ehdi käyttää. Fiksillä olisin ajellut reippaasti ennakoivammin.
Voihan sitä itselleen yrittää uskotella ihan mitä tahansa, mutta kyllä ne jarrut on alunperin polkupyöriin (ja ihan kaikkiin muihinkin kulkuneuvoihin) laitettu hyvästä syystä. Ei se asiaa silti miksikään muuta, täydellistä idiotismia ja liikenneturvallisuudesta piittaamattomuutta ajella jarruttomalla pyörällä liikenteen joukoissa, tuollainen homma pitäisi jättää velodromille tms missä ei vaaranneta muita. (psst kilpapyörissäkin on jarrut) Kyllähän se (jarruttomuus) voi toimia jollakin tavalla niin kauan kun kaikki tapahtuu hitaasti ja suunnitellusti, aika usein kuitenkin liikenteessä tulee eteen äkkinäisiä tai arvaamattomia tilanteita. Mieti jos kaikki muutkin ajaisivat ilman jarruja, nyt sentään muut vielä voivat pelastaa mahdollisesti tilanteen jarruttamalla. Suurin osa ihmisistä todennäköisesti ei edes tiedä ja osaa varoa, että tuollaisiakin kahjoja liikenteessä on, jotka tarkoituksellisesti ovat poistaneet pyörästään jarrut, koska se on cool tms paskaa.
 
Yleisin vaaratilanne on kolmion takaa tulevat tai kääntyvät autoilijat, jotka ei kiinnitä huomiota samaan suuntaan kulkeviin vähän vauhdikkaampiin pyöräilijöihin. Moni autoilija saa myös jonkinlaisen paniikin keretä äkkiä ajoväylällä ajavan pyöräilijän eteen tai pyöräilijän edestä siitä huolimatta, että pyöräilijän ajaisi sallittua nopeutta. Auton kohdalla odotettaisiin nätisti vuoroa.

Osalla myös mikä tahansa kippuratanko plus harrastajan näköinen kuski aiheuttaa jonkinlaista aivojen sulamista.

Jos ei pää kestä pyörän selässä ajaa muun liikenteen mukana ja ei kykene vallitsevan liikenekulttuurin mukaiseen kaikkien tienkäyttäjien yhteispeliin, lienee parempi ettei pyöräile ollenkaan.

Ajoväylällä pyöräilijällä on korostettu vastuu sujuvasta liikenteestä ja itsensä vaaratilanteista pois sulkeminen. Osalla vaan tahtoo kaikki liikennesäännöt ja hyvät tavat unohtuvan kun alla on mikä tahansa kippuratanko. Aivot, jos niitä sattuu olemaan, tahtovat pyöräilijältä sulaa.
 
Voihan sitä itselleen yrittää uskotella ihan mitä tahansa, mutta kyllä ne jarrut on alunperin polkupyöriin (ja ihan kaikkiin muihinkin kulkuneuvoihin) laitettu hyvästä syystä. Ei se asiaa silti miksikään muuta, täydellistä idiotismia ja liikenneturvallisuudesta piittaamattomuutta ajella jarruttomalla pyörällä liikenteen joukoissa, tuollainen homma pitäisi jättää velodromille tms missä ei vaaranneta muita. (psst kilpapyörissäkin on jarrut) Kyllähän se (jarruttomuus) voi toimia jollakin tavalla niin kauan kun kaikki tapahtuu hitaasti ja suunnitellusti, aika usein kuitenkin liikenteessä tulee eteen äkkinäisiä tai arvaamattomia tilanteita. Mieti jos kaikki muutkin ajaisivat ilman jarruja, nyt sentään muut vielä voivat pelastaa mahdollisesti tilanteen jarruttamalla. Suurin osa ihmisistä todennäköisesti ei edes tiedä ja osaa varoa, että tuollaisiakin kahjoja liikenteessä on, jotka tarkoituksellisesti ovat poistaneet pyörästään jarrut, koska se on cool tms paskaa.
No efektiivisesti fiksissä on sellanen jalkajarru joka jarruttaa takarenkaan lukkoon eli vastaa varmaan jarrutusteholtaan jotain perus vaihteettoman jalkajarrupyörän jarrua. En usko, että fiksillä ajamisen turvallisuutta voi sellainen henkilö edes arvioida, joka ei ole sellaisella ajellut. Mitä nyt samanmielistä porukkaa tuntevana osaan arvioida, niin yleensä fiksillä ajamaan päätyvät ovat sen verran kiinnostuneita ja valveutuneita ylipäänsä pyöräilijöinä, että tiedostavat nuo miinuspuolet esim hätäjarrutustehon puutteen ja päätyvät sitten ajamaan rauhallisemmin. Kuten sanoin, olen jäänyt kylläkin auton alle, mutta se tapahtui vaihdepyörällä. Fiksillä ei tollasia ongelmatilanteita edes ole ollut. Mielipiteitä on toki monia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 824
Viestejä
4 567 107
Jäsenet
75 028
Uusin jäsen
frog5345

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom