@Jetula @Kautium @jinx1980
Tiedustelin taannoin liikennevirastolta kärkikolmion vaikutusta liittymäkaistoilla liittyen juurikin siihen että tieliikennelian mukaisesta risteyksestä, mutta ohjeistuksissa tuosta on mainintoja kuten tännekin on poimittu. Tulin itse vallikallion liittymästä kehä1 tunnelin suulle kun kehää ajava meinasi vaihtaa kylkeen kaistalle jossa olin. Halusin saada tietooni kumpi olisi kolarissa ollut syypää ja koska poliisin (ja taisi olla liikennevirastonkin) ensimmäinen vastaus oli, että ei se ole niin selvää ja oikeudessa sitten ratkaistaan jos kolisee, niin totesin että toi vastaus ei mulle kelpaa vaan tieliikennelain on oltava yksiselitteinen tollaisessa.
"Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan kärkikolmiota ei pitäisi rampilla olla lainkaan, jos se aloittaa uuden kaistan, joka jatkuu seuraavaan liittymään saakka. Tällöin myös sulkuviivan kaistojen välissä pitäisi jatkua vähintään 30 metriä siitä, kun kaistat jo muuten ovat fyysisesti rinnakkain.
Joka tapauksessa kaistanvaihtaja on aina osaltaan väistämisvelvollinen eli vaikka rampilla olisi kärkikolmio, se ei tarkoita, että päätien suunnassa kaistanvaihtajalla olisi minkäänlaista päälleajo-oikeutta kärkikolmion takaa saapuneen suhteen."
Tuossa on vastaus. Summa summarum: Kärkikolmiolla ei ole mitään lakiteknistä funktiota liittymissä ylipäätään, koska tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei mitään funktiota liittymäkaistoja ajatellen ole määritelty kärkikolmiolle, kyseessä kun ei ole lakiteknisesti risteys. Ymmärrettävää toki niiden käyttö esim talvikautta ajatellen "just in case" tyyliin perusliittymissä. Jokatapauksessa päätielle liittyvä olisi väistämisvelvollinen. Noissa liittymä-erkanemiskaistakomboissa noita sensijaan ei lain, ei liikenneviraston eikä maalaisjärjen mukaan pitäisi kyllä olla.
En lukenut että kuka vänkäsi miltäkin kantilta, mutta liikenneviraston kommentti on mulle sähköpostiin tuollaisena tullut ja se turvaa mun oman perseen.
... Mahtava tämä tieliikennelaki...
