Nyt kun hieman palautin mieleeni todennäköisyyslaskentaa, niin nähdäkseni molemmat ovat oikein. Voidaan ajatella että alkeistapaukset ovat noppien heitot, jolloin otosavaruus on kaikki parit (i,j), ja erotus on satunnaismuuttuja. Toisaalta voidaan yhtä hyvin ajatella että kokeen alkeistapaukset (eli se mitä havainnoidaan) ovat noppien silmälukujen erotus.Olen kyllä @Dalle :n kanssa samoilla linjoilla. Satunnaismuuttujahan (esim. X) on kuvaus otosavaruudesta ( = kaikkien alkeistapauksien muodostama joukko) reaaliavaruuteen X: S -> R. Täten otosavaruudessa (S) on oltava tässä tilanteessa 36 alkiota.
Siis joo tämän ymmärrän, mutta kun ongelma on etten saa tehtyä funktiosta sellaista automaattista. Tein funktion, mutta mitään ei tapahdu kun vetää arvojen kohdalle sen. Mä en taida ikinä päästä derivointia eteenpäin kun jumitan tässä. Excelissä = merkki tekee funktion ja siihen sitten helppo vetää arvoja, mutta excel taas valittaa joista merkinnöistä kun tulkitsee varmaan potenssin pilkuksi jne. Olisko sulla jotain sivua/youtube kanavaa heittää miten toi tehdään. Menee hermot kun neljänä iltana jo uhrannut illan tähän ongelmaan.Hommapa menee näin:
1) Kirjoita A-sarakkeeseen halumiasi x:n arvoja (esim. A1 = 1, A2 = 2, ...)
2) Valitse seuraavaksi solu B1 ja paina taulukon vasemmasta yläkulmasta fx-painiketta. Kirjoita B1 soluun mainitsemasi funktio muodossa f(x) = (5*A1+A1^2)/(A1^2+2*A1-15) ja paina enteriä.
3) Lopuksi valitse taas solu B1 ja raahaa solun oikean alakulman sinisestä neliöstä funktio kaikkiin B sarakkeen soluihin
Tämän jälkeen voit halutessasi vaihdella A-sarakkeessa x:n arvoja ja tulokset päivittyvät automaattisesti B-sarakkeeseen.
No kirjoita yhtälö matriisimuotoon ja käytä Gaussin eliminointia.Selvitä onko (1,−1,0,2)∈L((1,2,0,1),(2,0,−1,1),(0,1,1,−1)).
Miten ihmeessä tuossa saa mitään aikaiseksi, koska jos alkaa yhtälöryhmää tekemään, niin tulee 3 tuntematonta ja 4 yhtälöä.
c1 + 2c2 = 1
2c1 + c3 = -1
-c2 + c3 = 0
c1 +c2 -c3 = 2
Eli siis miten tuosta mitään matriisia saa aikaan, saati sitten jotain Gaussin Jordanin redusoitua matriisia.
Pitäisi vissiin tulla joku, mutta en tajua, että miten ihmeessä.
c1 = 0
c2 = 0
c3 = 0
0 = 1
Nopeuden x-komponentti = paikan x-komponentin derivaatta. Eli b) kohdassa lasket x:n derivaatan t:n suhteen ja sijoitat.
Nyt saa selittää sitten todella paksusta rautalangasta.
2) b) Miten jatketaan? Aluksi kai x(5) = 2,40m/s^2 * 5s^2 - 0,12m/s^3 * 5s^3 = 58,2m. Mutta mitä sitten?
Ja kolmostehtävästä ei sitten ole sitäkään vähää käsitystä.
Eli derivaataksi tulee 2tb -3t^2 * c = > (5s)^2 * 2,40m/s^2 - 3(5s)^2 * 0,120m/s^3 = 51 m/sNopeuden x-komponentti = paikan x-komponentin derivaatta. Eli b) kohdassa lasket x:n derivaatan t:n suhteen ja sijoitat.
Tehtävässä 3 vastaavasti kiihtyvyys on nopeuden derivaatta, eli derivoit nopeuden yhtälöä. Loppu menee samoin kuin 2.
Derivaatan laskit aivan oikein, mutta sijoitit 5s ihan väärään yhtälöönEli derivaataksi tulee 2tb -3t^2 * c = > (5s)^2 * 2,40m/s^2 - 3(5s)^2 * 0,120m/s^3 = 51 m/s
Mikä meni taas pieleen?
Ehkä kannattaisi jättää yliopistot viisaammille jos virheet on tätä luokkaa Mutta nyt meni oikein, kiitos!Derivaatan laskit aivan oikein, mutta sijoitit 5s ihan väärään yhtälöön
2*5*2,4 - 3*5^2*0,12 = 15 m/s
Onnea fysiikan opiskeluun yliopistossa. Peruskurssit menevät lukiopohjalla vielä helposti tai muuten vaan läpi rämpimällä, mutta myöhempien vuosien kurssit ovat työläitä ja motivaation on oltava kunnossa. Monesti korostetaan sitä "viisautta", mutta motivaatiosta ja istumalihaksista se oikeastaan enemmän on kiinni.Ehkä kannattaisi jättää yliopistot viisaammille jos virheet on tätä luokkaa Mutta nyt meni oikein, kiitos!
Mutta eikös kiinteä kytkentä seinään kierrejouselle (ja lähtökohtaisesti kaikille muillekin mekaanisille aalloille, niin kuin ääniaalloille kuten sanoit) meinaa aalto-opillisesti harvemman aineen rajapintaa?Aaltoliikkeitä pohtiessa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että miettii minkälainen aaltoliike on kyseessä, koska se vaikuttaa siihen onko väliaine juuri kyseiselle aaltoliikkeelle tiheää vai harvaa.
- Esimerkki 1: Jos ääniaalto (paineaalto) osuu kiinteän seinän pintaan, niin vaihesiirtoa ei tapahtu, koska ääniaallon aallonnopeus on suurempi kiinteässä aineessa kuin ilmassa (akustinen impedanssi).
- Esimerkki 2: Jos valo (sähkömagneettinen aalto) osuu lasin pintaan, niin vaihesiirto tapahtuu, koska lasin heijastuskerroin on suurempi kuin ilman. Valo siis kulkee lasin sisällä hiljempaa kuin ilmassa eli lasi on ilman suhteen aalto-opillisesti tiheämpää väliainetta.
Samalla tavalla voi lähteä miettimään millainen aalto on kyseessä tuossa jousiesimerkissä? Ja miksi kiinteä seinäkiinnitys aiheuttaa vaihesiirron.
Mmmh mitenhän minä tämän selittäisin. Kiinnitetyn jousen tapauksessa ajatellaan, että se kiinnityspiste ei pysty liikkumaan ollenkaan, jolloin kierrejousessa etenevän aallon nopeus on 0 tässä kyseisessä pisteessä. Tämähän tarkoittaa sitä, että seinän aalto-opillinen tiheys on ääretön.Mutta eikös kiinteä kytkentä seinään kierrejouselle (ja lähtökohtaisesti kaikille muillekin mekaanisille aalloille, niin kuin ääniaalloille kuten sanoit) meinaa aalto-opillisesti harvemman aineen rajapintaa?
Se ei sitä varmaankaan vastaukseksi hyväksy, koska mielestäni se on väärin. Itse saan tulokseksi (5y - 8)/(y-2)^2.Yksinkertainen murtolukutehtävä jota en saa automaattiselle tarkastimelle läpi hyväksytysti:
3/(y-2) - 2/(2-y)
Tästä saan vastaukseksi 5/(y-2), mikä on ohjelman mukaan oikein, mutta ei kelpaa lopulliseksi vastaukseksi. Saako tuon jotenkin vielä sievennettyä, mitä en vaan itse ymmärrä? yritin myös vaihtoehtoisella vastauksella -5/(2-y), mutta sekään ei kelvannut.
edit. näin 3,5h myöhemmin voin todeta että kyllä nää on vaan ihan päin persettä laadittuja tehtäviä
Se ei sitä varmaankaan vastaukseksi hyväksy, koska mielestäni se on väärin. Itse saan tulokseksi (5y - 8)/(y-2)^2.
Hupsistakeikkaa, ei näköjään luonnistu enää ollenkaan yksinkertaisetkaan yhtälöt. Takaisin koulunpenkille siisJos ei käsinlasku suju, niin opetelkaa käyttämään vaikka Wolfram alphaa:
simplify 3/(y-2) - 2/(2-y) - Wolfram|Alpha
Miten sä saat tuon laskettua noin vaikeasti.Se ei sitä varmaankaan vastaukseksi hyväksy, koska mielestäni se on väärin. Itse saan tulokseksi (5y - 8)/(y-2)^2.
Joo, siinä oli itsellä useampikin aivopieru. En oivaltanut tuota helpompaa tapaa sieventää koko pakettia. Lähdin sitten nimittäjäksi laventamaan samoja arvoja ja niiden pyörittämisessä kävi tuo 2*2 != 2 moka. Eli putkeenhan se meniMiten sä saat tuon laskettua noin vaikeasti.
Kerrot vaan vaikka jälkimmäisen murtoluvun ylä- ja alapuolen ensin -1:llä (ei muuta arvoa), jolloin
Versio 2:”Saarella on 12 miestä, joista yksi on eripainoinen kuin muut. Muut miehet painavat kaikki yhtä paljon. Käytössäsi on vaaka. Miten saat selville kolmella punnituksella, kuka miehistä on eripainoinen, ja onko hän painavampi vai kevyempi kuin muut?
Kysytty eri versioina Googlen ja Amazonin työhaastattelussa.”
Tällainen oli tämän päivän Helsingin Sanomissa. Netissä juttu vain tilaajille.
Selvennyksenä tehtävään sen verran, että kyseessä on tasapainovaaka. Eli ei ole vaaka, joka näyttää painon numeroina. En täysin ymmärrä Hesarin vastausta. Itse saan tuloksen selvitettyä neljällä punnituksella. Pystyykö joku fiksumpi kirjoittamaan auki jokaisen punnituksen. Hesarin vastaus jotenkin skippas toisen punnituksen, jossa selvitetään mikä kolmesta ryhmästä on painavampi tai kevyempi kahta muuta ryhmää.
Ei vaan juurikin kuten kysymys on aseteltu eli eripainoinen. Jos tiedettäisiin etukäteen onko se eripainoinen esim painavampi niin tehtävä olisi paljon helpompi:Edit. Uskoakseni tässä pitää tietää etukäteen haetaanko painavinta vai keveintä.
Eikös tuo hesarinkin tapa ole silti oikein?Ratkaisu päivitetty. HS:n ratkaisu on väärin, sillä se olettaa että tiedetään haetaanko raskainta vai keveintä etukäteen.
No nyt tämä aukesi. Suurkiitos!Melkoinen sepustus, toivotaan että logiikka aukeni
Ihan oikealtahan tuo vaikuttaa. Absoluuttisessa nollapisteessä molekyylien liike on lähes nolla, täten väite on epätosi.Simppeli fyssa-asia: Opettajan oppaan mukaan kuvan kirjan tehtävän 8 oikea vastaus on e), missä ei minusta ole mitään järkeä. Toisaalta taulukoiden mukaan heliumin kiehumispiste 1 ATM:ssä on noin -268 C. Eli kirja väärässä?
0 new items by Jack Johnson
photos.app.goo.gl
Anteeksi, kirjoitusvirhe: Opettajan oppaan mukaan oikea vastan on c), eli ollaan molemmat samaa mieltä.Ihan oikealtahan tuo vaikuttaa. Absoluuttisessa nollapisteessä molekyylien liike on lähes nolla, täten väite on epätosi.
Mikä sinusta on oikea vastaus?
Jaa vaikea sanoa. Elektronegatiivisuus (Paulingin asteikolla) Suomenkielisessä Wikipediassa:Tuohon ei liity mitään tilanne- tai tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta, vaan selvä virhe oppikirjassa ja hopea jalompi?
Vastaava tilanne näyttää olevan platinan ja kullan kanssa.Jaa vaikea sanoa. Elektronegatiivisuus (Paulingin asteikolla) Suomenkielisessä Wikipediassa:
Elohopea 1,9
Hopea 1,93
(Järjestys vastaa taulukkokirjaa)
Englanninkielisessä Wikipediassa
Elohopea 2,00
Hopea 1,93
(Järjestys vastaa kemmankirjaa)
Eli selvästi järjestys vaihtuu riippuen lähteestä
Eikös tässä ole nyt vedetty mutkia suoriksi? Eikö tätä pitäisi tutkia binomitodennäköisyyden ja toistokokeen avulla, jolla voitaisiin luoda malli siitä, että kuinka todennäköisesti kohdalle osuu 1 sakkolappu, 2 sakkolappua, 3 sakkolappua yms. tietyllä matkamäärällä? Tässä laskin, jos ei jaksa itse näpytellä laskimeen numeroita: Binomial CalculatorILTALEHTI sanoi:
- Tarkastuksen todennäköisyys saadaan, kun 3,3 miljoonaa tarkastusta jaetaan 397 miljoonalla matkalla. 3,3/397 = 0,0083 eli tarkastuksen todennäköisyys on 0,83 prosenttia.
- Se, miten monta matkaa voi matkustaa ennen kuin lippu tarkastetaan, lasketaan jakamalla sata lipuntarkastuksen todennäköisyydellä. 100/0,83 = 120,5 eli todennäköisyyksien mukaan 121. matkalla lippu tarkastetaan.
Aiemmin pyörittelin tuota ideaa päässä niin 4D:ssä taisi käydä niin että Stokes tuli Gaussin tontille. Kynä-paperi-menetelmällä tuosta ei suurta ongelmaa tullut mutta jännä havainto. Osaisiko joku nimetä jotain kirjallisuutta aiheesta? Väisälän vektorialgebra ja SimoK:n analyysit ovat jo tuttuja.Mitenkäs muuten nuo Gaussin ja Stokesin lauseet menevät kun dimensioita on > 3 ? Vektorien ristitulo taisi tuossa tapauksessa mennä vähän erilailla kuin 3D:ssä.