Masennus

Pistä vaan viestiä, ei ne rahat ainakaan muistuttamatta tule.

Tuli vaan oikein paha olla, mä olen sen verran vanha ihminen 53veetä että olen herkistynyt jotenkin, ehkä mieliala lääkkeetkin tekee sen.
melkein olen shokissa jos joku huutaa mulle taikka käyttäytyy mielipuolisesti, tulee todella järkyttynyt olotila..
Voisi kyllä aivan hyvin pistää firman piikkiin kaverilla kun on firma ja omat lomakkeet, passelilla maksettavaa ja eritellä summat.
kuulin eilen broidilta ja eukolta että toi kaveri on skitso, ei koskaan tuhlaa aina vaan rahat kaljaan taikka muuten pihi.
ihme sairas vääns.

Ei ole koskaan tarjonnut mitään, nyt kuulemma iskän ja äiskävainaan kolmiota myymässä mutta tahtoo miljoonan ja rahaa pitää vaan olla, saituri.
se hemmo itki kun ei broidini kautta päässyt hartwallille duuniin kuten sen oma poika niin sanoi että ei tarjota kun ei kerran itse rohkene kysyä.
aloitekyky tolta hemmolta puuttuu.
olin itse amiksessa oppilaana ja duunissa 30veenä, se valitteli että tahtoisi amikseen muttei listoille mahdu, koska se on niin kysytty ala toi auto-ala
nooh mä sitten soitin amiksen opolle ja pari oli lopettanut eli sille oli varattuna paikka mutta ei sitten kelvannutkaan, saamaton kakkapää, kauniisti sanottuna!

Yritän unohtaa tuon kokonaan, mutta se on aikas vaikeeta kuten monet tietää ex. bestis.
mutta yritys on kova, yritän jättää sen kokonaan ajattelematta.

Olen viikon verran ottanut illalla parit drinkin relaa kunnolla, eilen otin opamoxit niin en ottanut drinkkiä päätä sekoittamaan.
onneksi tulee kevät aurinko paistaa ja jo +20c auringossa, tulee kaunis viikonloppu.
Hyvää sellaista kaikille <3
 
joskus alkuvuodesta tuli tähän topiciin jotain kirjoiteltua. Lähinnä kai, että muuten ei isompaa mt-ongelmaa, mutta työttömyys ja työnsaannin vaikeus alkoi syödä miestä ja aiheuttaa toivottomuutta. No, nyt kuun alusta aloitin sitten työt. Yllättävän hyvin on maistunut, vaikka lähtökohtaisesti homman rankkuus (henkisesti) arvelutti ja jotain kepeämpää pääasiassa hain. Hyvin kuitenkin jaksanut, oikeastaan hauskaakin ollut ja nyt elämä tuntuu mielekkäältä ja hyvältä.

Työhöntulotarkastus vähän arveluttaa. Periaatteessa kondis ihan jees, mutta rankka tauti takana ja ainakaan kaikkea siitä ei voi salata. En tiedä voiko työterveyshuolto todeta, että tämä ukko voi tulla liian kalliiksi ja antaa lausunnon että ei sovellu työhön. Kyse siis ihan fyysisestä vakavasta sairaudesta, joka aika lailla selätetty mutta uusimisriskiä on.
 
joskus alkuvuodesta tuli tähän topiciin jotain kirjoiteltua. Lähinnä kai, että muuten ei isompaa mt-ongelmaa, mutta työttömyys ja työnsaannin vaikeus alkoi syödä miestä ja aiheuttaa toivottomuutta. No, nyt kuun alusta aloitin sitten työt. Yllättävän hyvin on maistunut, vaikka lähtökohtaisesti homman rankkuus (henkisesti) arvelutti ja jotain kepeämpää pääasiassa hain. Hyvin kuitenkin jaksanut, oikeastaan hauskaakin ollut ja nyt elämä tuntuu mielekkäältä ja hyvältä.

Työhöntulotarkastus vähän arveluttaa. Periaatteessa kondis ihan jees, mutta rankka tauti takana ja ainakaan kaikkea siitä ei voi salata. En tiedä voiko työterveyshuolto todeta, että tämä ukko voi tulla liian kalliiksi ja antaa lausunnon että ei sovellu työhön. Kyse siis ihan fyysisestä vakavasta sairaudesta, joka aika lailla selätetty mutta uusimisriskiä on.

minä en nykyään tiedä 30vuoden lääkkeiden jälkeen olenko lintu vaiko kala ja sitten vielä iän tuomat "kriisit" :(
samaa oli jo nuorena, kun piti tehdä työsoppari niin tuntui pahalta, "tännekkö nyt jään loppu-iäksi"?
sain armeijasta tarpeeksi tuollaisesta pakottamisesta , veti psyykeen kakki kuntoon.
työttömyys ja päivien samanlaisuus syö äijää, tosin teen vain 2h/vrk arkisin vapari-hommia niin sekin meinaa välillä stressata, ei muuten mutta tulee paniikkia
"mitä hemmettiä? loppu elämänsä hautaan saakka tätä duunia? ei helvetti apua"

Monilla on kamalat ennakkoluulot "minulla oli masennusta kautta mielenterveys-ongelmia"
Ahaa, täysi itseviiltelijä-hattelmala kamaa moottorisahamurhaaja, ei kiitos.

En ikinä voi antaa anteeksi ihmisille pääosin läheisille jotka ovat niin "Pentuja-kehittymättömiä" että kehtaavat pokkana oikein huutaa korvaan
jos olen kertonut että minulla on masennus "paska sulla mitään ole" tekisi mieli vähän tasottaa heidän nenäänsä luu-5:ssa länää.
mitä hemmettiä, millä oikeudella? nooh sen ymmärtää jos on liian isot ennakkoluulot ja liian pienet aivot.

Taas tippui yksi ns. ystävä veke listoilta, on se hauskaa tippuu tippuu, koskahan tulee raja vastaan? :)
ei tule, aina tulee uusia "parempia" ystäviä.
yhden ex-ystävän kanssa oli autokorjaushomma sovittu, sitten soitin hälle
"oletkos kuinka väsynyt"
- nooh naapuri soitti että lähdetään KÄVELEMÄÄN ulos.
"kiva, mulla on sen verran pitkä matka ja homma on pieni niin tuletkos nopsaa autolla mun luona käymään"?
- en tule, on JALAT NIIN KIPEINÄ

:D

Etsi kolme virhettä, ei hemmetin hemmetti.
laitoin, oli pakko laittaa selventävä txt-messu että kiitos vaan, minulle voi suoraankin sanoa ÄLÄ HÄIRITSE MEITÄ ENÄÄ KOSKAAN.
Tuttavasi pyytää kävelemään jaloillasi ja kuitenkin ET VOI tulla autolla minun luokseni koska JALAT ovat kipeinä, hyvästi, jätän teidät rauhaan.

Minulle on 53veenä tullut vittumainen luonne, minun kanssasi ei paljoa kokeilla kepillä jäätä, kannattaa miettiä livenä TOSI tarkkaan mitä minulle sanoo, muuten tulee soronoo.
Se erossa olo minulle ei ole ongelma, päinvastoin, monet muut ns. ystävät tarvivat jotain ja AINA HE ottavat minuun ekaksi yhteyttä, menkööt sitten tunti taikka vuosi.

Elämä on kivaa mutta ilman kivaa ei ole elämää.
Onnea Sulle bro duunin vuoksi.
Kyllä simppeli duunikin voi olla ressaavaa, että älä ihmettele jos tulee masista/pahaa oloa duunissa.
mä aikoinaan tein atk-hommia ja hokasin "ei hemmetti, joka päivä-joka tunti tätä samaa arkkuun saakka, ei tässä oikein ole mitään järkeä"

Tsemppiä Siulle
<3
 
Mietin liikaa, olen aina funtsinut liikaa.
nykyään vanhana kääpänä juttua tulee sikana.
pentuna oli tuppisuu, en sanonut mitään koska vanhemmatkin sanoivat että ole hiljaa
ja skole on vuoden välein uusi niin piti olla hiljaa etten joutunut silmätikuksi, siksi tietty aina kiusattiin
ja uusi skole on aina paniikkia "apua, minä täällä yksin"
vieläkin näen painajaisia 40vuotta jälkeen päin etten osaa lukujärjestystä enkä tiedä mihin pitää mennä milloinkin :(

Äsken yöllä näin painajaisia kanssa, tosi pahoja, oikein pelkäsin.
onneksi ulkona kaunis aurinkoinen ilma, voisi käydä broidin luona kaffella kunhan tästä päivä lähtee käyntiin.

näpäytin yhtä vanhaa ihmistä kun se on ns. ystävä, mutta valehteli minulle päin naamaa "tekosyynä",
katsoin ensin että onpas ovela, sitten laitoin tektarin että minulle voi sanoa suoraan jollei tahdo
että häiritsen häntä.ja hyvästit.
yritti soittaa, en vastannut, en tykkää että ihmiset luulee että aina kun soitan niin haluan palveluksistani rahaa.
en tykkää tuosta ollenkaan.

katson etten ollut kohtuuton ko. henkilöä kohtaan.
Vähän tuli siis vähän vain paha mieli.
minä olen luonteeltani TODELLA äkkipikainen, siksi ns. ystävät kaikkoaa todella nopeasti
jos he tekevät jonkun emämokan.

Nooh, uusi viikko ja uudet kujeet.
pelkään kuten sanottua aivan sikana sitoutumista, työsopparin allekirjoitus tuntuu linnatuomiolta
aina mulle pitää olla että "loppuu xx:n kuukauden/päivän/vuoden päästä" muuten tulee paniikkia.
en tykkää pennin latia elää epävarmuudessa, ollut pienen ikäni epävarmuudessa niin en nykyään
enää vaan kestä tuota.

<3
 
Parantavat unet, näin unta että olin mielenterveys-laitoksessa lue: hattelmala, ja meno oli aivan karmeeta.
särjin paikkoja jne.
se toi hyvääkin, aamulla muistin että kuten syövänkin jälkeen osaa laittaa elämänsä oikeaan järjetykseen
että älä sää aina valita, olet sentään elossa.
tuo törmäys auttaa aina vähäsen eteen päin, kun tuntuu että kaikki menee päin hemmettiä.

Nyt taas on toisenlainen käsitys, että ei tämä elämäni olekaan aivan niin helvettiä mitä tässä itsesäälissä
mössötän.

varasin ajan perjantaille 1. rokotus corollaan, toivotaan parasta.
Hyvää keskiviikkoa, kohta taas perjantai.
<3
 
Mulla ei ole henk kohtaista kokemusta masennuksesta, tai hyvin lievästä, mutta onko porukka kokenut saavan mitään apua mm. mindfulness tai meditaatio harjoituksista tai ketoosiruokavaliosta? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
 
Mulla ei ole henk kohtaista kokemusta masennuksesta, tai hyvin lievästä, mutta onko porukka kokenut saavan mitään apua mm. mindfulness tai meditaatio harjoituksista tai ketoosiruokavaliosta? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Ei ole mutta itsesuggestiohan auttaa aina
tyyliin "ei mitään hätää, lääkkeet otettu, ei paniikkia"
 
Mulla ei ole henk kohtaista kokemusta masennuksesta, tai hyvin lievästä, mutta onko porukka kokenut saavan mitään apua mm. mindfulness tai meditaatio harjoituksista tai ketoosiruokavaliosta? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
Mindfulness on kovasti mukana kognitiivisessa psykoterapiassa (diclaimer: minulla oli) ja meditaatio auttaa meikäläisellä vähän noihin ADHD-oireisiin. Mutta hetkessä olo on saatanan vaikeaa kun mieli lähtee autopilotille sata lasissa heti kun vähänkin ote herpaantuu. Ja meditaatiohetket on niin helppo skipata... :(
 
Mindfulness on kovasti mukana kognitiivisessa psykoterapiassa (diclaimer: minulla oli) ja meditaatio auttaa meikäläisellä vähän noihin ADHD-oireisiin. Mutta hetkessä olo on saatanan vaikeaa kun mieli lähtee autopilotille sata lasissa heti kun vähänkin ote herpaantuu. Ja meditaatiohetket on niin helppo skipata... :(

Sen takia mä sanoinkin lekurille "anna mitä tahansa lumelääkettä, kunhan tiedän että olen ottanut jotain niin se auttaa psyykkaamaan"
mieli on peestä, se kun lähtee niin se vyöryy kaaottisesti, siinä sitten ollaan ja helistään :(
 
Mulla ei ole henk kohtaista kokemusta masennuksesta, tai hyvin lievästä, mutta onko porukka kokenut saavan mitään apua mm. mindfulness tai meditaatio harjoituksista tai ketoosiruokavaliosta? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Käsittääkseni mindfulness ja meditaatio soveltuu paremmin ahdistushäiriöihin, pelkotiloihin, sekä paniikkikohtauksista kärsivien apuun.
 
Käsittääkseni mindfulness ja meditaatio soveltuu paremmin ahdistushäiriöihin, pelkotiloihin, sekä paniikkikohtauksista kärsivien apuun.
Voisi kokeilla tuota mindfuelnessia. 4 päivää on ollut hirveä pelko-ahdistus eikä ahdistuksen omahoidosta näy olevan apua.
 
Aloitin 3 viikkoa sitten kuntouttavan työn mutta heti ensimmäisellä viikolla totesin että tämä ei ole minun paikkani. Mutta kun yritin vaihtaa paikkaa niin työllisyyspalveluista vastaava henkilö sanoi että paikkaa ei voi vaihtaa kesken sopimuskauden

Siinä sitten alkoi ahdistus kun ajattelin että 3 kuukautta pitäisi karenssin pelossa olla paikassa missä en halunnut olla. 2 viikkoa meni jotenkuten mutta tällä viikolla katsellessani telkkaria ennen töihin lähtöä jokin laukaisi kovan pelko-ahdistuksen joka eteni nopeasti masennukseksi.

Olen huomannut että kun tekee työtä missä pitää miettiä niin se pitää ahdistuksen loitolla Ahdistavat ajatukset eivät mahdu samaan päähän työhön liittyvän miettimisen kanssa. Mutta edellinen työ ei edellyttänyt minkäänlaista miettimista.
Sain kuitenkin paikan vaihdettua. Ja aloitin taas lääkityksen.
 
Viimeksi muokattu:
Aloitin 3 viikkoa sitten kuntouttavan työn mutta heti ensimmäisellä viikolla totesin että tämä ei ole minun paikkani. Mutta kun yritin vaihtaa paikkaa niin työllisyyspalveluista vastaava henkilö sanoi että paikkaa ei voi vaihtaa kesken sopimuskauden

Siinä sitten alkoi ahdistus kun ajattelin että 3 kuukautta pitäisi karenssin pelossa olla paikassa missä en halunnut olla. 2 viikkoa meni jotenkuten mutta tällä viikolla katsellessani telkkaria ennen töihin lähtöä jokin laukaisi kovan pelko-ahdistuksen joka eteni nopeasti masennukseksi.

Olen huomannut että kun tekee työtä missä pitää miettiä niin se pitää ahdistuksen loitolla Ahdistavat ajatukset eivät mahdu samaan päähän työhön liittyvän miettimisen kanssa. Mutta edellinen työ ei edellyttänyt minkäänlaista miettimista.
Sain kuitenkin paikan vaihdettua. Ja aloitin taas lääkityksen.

Sori, nyt vasta hokasin että oli tullut uutta juttua.
kauan olet kestänyt 3viikkoa, mää muuttuisin siinä ajassa seniiliksi.
sitten jos duunikaverit ovat tyyliin "mitä sää tulet meidän leipää syömään" niin ei ole kivaa olla tuolla sitten morkattavana.
minulla on sen verran pokkaa, että en katsellut enkä katsele esimiesteni vittuilua, vaan olen sen verran peri-aatteen mies että jokaisella hemmolla on esimies.
kerran duunissa oli esimiehen työkaverit sitä puolustamassa kun reippaana poikana marssin päällikön juttusille ja kerroin että tuo esimies ei noudata hyvää tapaa vaan kirkon duuneissa kiroilee keskellä hautuumaata jne. niin sehän kaveri veti pultit "päällikölle menit puhumaan"

mä olen sen verran kitkerä pala että mua ei päähän potkita ilman seuraamuksia!

Mulla tulee usein kuoleman pelkoa, pelkään että happi loppuu, samaa mieltä kanssasi, kun joutuu funtsii niin ei ole sitten aikaa olla ahdistuneena, ellei se sitten voita kokonaan.
mulla on ollut viime aikoina pahat sekoitukset, menee unet ja real-elämä sekaisin, en enää tahdo erotttaa kumpi oli unta ja mikä on todella tapahtunut.
tahtoisin välillä oikein kunnolla "riehua ja repäistä" mutta kun olen aina sellainen kiltti-hissukka ja esimerkkinä kaikille, sitten kun on kasetti täysi niin ärähdän viattomille ihmisille, ei ole ollenkaan mukavaa tuollainen....

Siis saitkos tämän ikävän duunin vaihdettua vaiko tarkoitiko tuon edellisen?
tsemppiä sinne.

minä en tykkää lääkkeistä, ne tappaa tunteet, mutta pakko ottaa kun ei muutakaan ole.
sitten tulee joku ihmeen paniikki-masennus.
eilen viikonloppuna oli ns. masennus, mutta se olikin siitä ettei ollut viikonloppuna muuta tekemistä kuin nukkuminen ja se stressasi.
nyt alkaa tänään taas kerhot, niin on jotain säntillistä tekemistä.
:shug:
 
Sertralin kokemuksia? Naisystävä alottaa kyseisen lääkityksen. Ilmeisesti alkuun 25mg, ja sitten nosto 50mg.

Ei ole vakavasti masentunut, mitä nyt ruokahaluttomuus, paikoitellen ei kiinnosta mikään ja ei pääse sängystä ylös aina - se ilottomuus. Näin huonoina päivinä. Hyvinä päivinä elämä rullaa.

Lähinnä onko porukka saanut apua, sivuoireet yms..? Lopetuksesta? Mitä voi odottaa.

Jos yhtään parisuhde triidiä lukenut niin joku voisi jo ihmetellä miksi ei vieläkään erottuu. En paneudu siihen sen enempää nyt.
 
Viimeksi muokattu:
luen Markqq:n jutun kohta, ensin omat jutut.
päätin fiksuna soittaa mielenterveyshoitajalle, otti soittopyynnön automaatti, oli soittanut takaisin mutten ollut kuullut vaikka puhelin oli taskussa, liikenteen melu tietty.
nyt toivon että soittaa huomenna.
Tulee samaa fiilistä kun 88 intin jälkeen lekurissa 2*viikossa verikokeissa käydessä, ettei ole vikaa mutta paha olla :(
sitten viimein funtsin yöllä ja hokasin , varasin ajan lekurille ja sanoin suoraan että nyt lähete mielenterveystoimistoon, en keksi muuta.
tein oikein textin mitä tunnen ja mitä self-test oikein antaa tulokseksi.
Eniten vaivaa 7mg->1mg:aan tiputetut rivatrilit ja muutenkin että onko kaikki legot kotona, tuntuu vähäsen "oudolta" ja robottimaiselta olennolta, tekisin mieluusti psyka-testin uudestaan, viimeksi tehtiin työkkärin kanssa eläkettä varten n.2007, siitäkin on jo aikaa , pitäisi saada muutakin kuin muutama hullu F diagnoosi
tyyliin "määrittelemätön masennus-paniikkikohtaus-skitsoidi persoonallisuus", ei oikein nappaa popsia lääkkeitä 88vuoden malliin vaikka ikää tulee ja tilanne elää :(
en tunne missään mitään ja tahdon vaan puhua hirveästii ja nähdä verta, pelkään koko ajan että puukotan mun läheiseni taikka vedän suolet pihalle mun koirastani.
tulee todella vatsaa vääntävä ilkeä olo "mitäs jos tekisin noin, mitähän siitä seuraisi? koska tiedän kaikesta kaikein niin mitä siitä seuraisi? jännää kun en osaa tuota ennustaa kaikkea muuta osaan ennakoida" Pelottavaa :(

Pakko päästä lääkityksen tarkastukseen sekä psyka-testeihin kunnolla, 30vuoden jälkeen, työkkärin testeistä en tiedä, ne meni suoraan kelaan... enkä kait saa niitä....
Seronil on pakko pitää, kerran kuten kerroin ne ajettiin alas ja helvetti oli ready. :(

Luin yllä olevan txt:n onnellisuudessani voin mainita että hallelujaa vaan, itse en usko en ole koskaan uskonut parisuhteeseen, mulle skitsona se ei todellakaan sovellu,
toivottavasti saat tiedon jos joku on tuota käyttänyt.
nyt on koronat ym. niin vähemmästäkin masentuu, en tiedä.

tsemppiä
 
Sertralin kokemuksia? Naisystävä alottaa kyseisen lääkityksen. Ilmeisesti alkuun 25mg, ja sitten nosto 50mg.

Ei ole vakavasti masentunut, mitä nyt ruokahaluttomuus, paikoitellen ei kiinnosta mikään ja ei pääse sängystä ylös aina - se ilottomuus. Näin huonoina päivinä. Hyvinä päivinä elämä rullaa.

Lähinnä onko porukka saanut apua, sivuoireet yms..? Lopetuksesta? Mitä voi odottaa.

Jos yhtään parisuhde triidiä lukenut niin joku voisi jo ihmetellä miksi ei vieläkään erottuu. En paneudu siihen sen enempää nyt.
Aloittaminen saattaa vahvistaa masennusta ja ahdistusta mutta sen pitäisi mennä ohi viikon parin sisään. Itsellä myös aloittaminen sai aikaan lihasnykmistä jaloissa mutta se jäi toivottavasti vain yhteen kertaan. Ja ahdistuksen ollessa pahaa tuli myös pahoinvointia, teki mieli oksentaa mutta suusta ei tullut mitään.
Lopettaminen kannattaa tehdä lääkärin neuvosta pikku hiljaa vähentäen. Itselle Sertralin auttaa mutta teho vähenee ajan myötä, itsellä suunnilleen 2 vuotta on maksimi raja jolloin teho on loppu. Sivuoireena on ainakin väsymys, se on hyvin yleinen.
 
Siis saitkos tämän ikävän duunin vaihdettua vaiko tarkoitiko tuon edellisen?
tsemppiä sinne.
Sain huonon työn vaihdettua toiseen. Kiitos

Joo lääkkeet oli mulle se viimeinen keino mutta kun ei poppakonstit enää auta. Ja olo oli kaamea.
Iltaisin olo on parempi mutta aamut ja iltapäivät ovat hirveitä.
Tulee luettua ahdistuneena enemmän oman mielenkiinnon mukaisia sivustoja, se jotenkin vie ahdistuksen pois mielestä.

Tämä on vielä pelkoahdistusta jolle ei ole mitään syytä minkä takia myöskään omahoidot eivät auta. Ja vaikka tiedän ettei ole syytä pelätä ahdistuksen kohdetta niin ei se ahdistus vain unohdu.
 
Sain huonon työn vaihdettua toiseen. Kiitos

Joo lääkkeet oli mulle se viimeinen keino mutta kun ei poppakonstit enää auta. Ja olo oli kaamea.
Iltaisin olo on parempi mutta aamut ja iltapäivät ovat hirveitä.
Tulee luettua ahdistuneena enemmän oman mielenkiinnon mukaisia sivustoja, se jotenkin vie ahdistuksen pois mielestä.

Tämä on vielä pelkoahdistusta jolle ei ole mitään syytä minkä takia myöskään omahoidot eivät auta. Ja vaikka tiedän ettei ole syytä pelätä ahdistuksen kohdetta niin ei se ahdistus vain unohdu.

Ootko saanu pääkoppalekurille varattua aikaa? Meikäläisellä helpotti olot kun pääsi puhumaan ammattilaiselle, sieltä saattaa löytyä syitä ja perspektiiviä ongelmiisi..

Nyt pitäis pikkuhiljaa lopetella Escitalopramia jota kohta 2v syönyt. Saas nähdä mitä siitä tulee, auttanut kyllä pahimpiin pelkoihin ja ahdistuksiin aika hyvin. Tosin aika lievänä itsellä masennus/ahdistus jne.
 
Ootko saanu pääkoppalekurille varattua aikaa? Meikäläisellä helpotti olot kun pääsi puhumaan ammattilaiselle, sieltä saattaa löytyä syitä ja perspektiiviä ongelmiisi..
Eilen kävin terapiapäivystyksessä ja kerroin kaikki mieltä vaivaavat asiat. Mutta ainakaan ensimmäisestä käynnistä ei ollut mitään apua.
Veikkaan että tämä liittyy jollain tapaa yläasteen koulukiusaamiseen, siitä lähtien on ollut ahdistusta joka välillä meni pois ja välillä sitä esiintyy paljon. Eikä asiaa auta se että haluan olla yksin ongelmieni kanssa, terapiaan menokin tuntuu jostain syystä hankalalta varskinkin nyt kun on ahdistus-masennus päällä.
Tuntuu siltä että kotona nuo ongelmat ratkeavat paremmin kun saa aikaa miettiä niitä.
 
Sertralin kokemuksia? Naisystävä alottaa kyseisen lääkityksen. Ilmeisesti alkuun 25mg, ja sitten nosto 50mg.

Ei ole vakavasti masentunut, mitä nyt ruokahaluttomuus, paikoitellen ei kiinnosta mikään ja ei pääse sängystä ylös aina - se ilottomuus. Näin huonoina päivinä. Hyvinä päivinä elämä rullaa.

Lähinnä onko porukka saanut apua, sivuoireet yms..? Lopetuksesta? Mitä voi odottaa.

Jos yhtään parisuhde triidiä lukenut niin joku voisi jo ihmetellä miksi ei vieläkään erottuu. En paneudu siihen sen enempää nyt.
Omat kokemukset vain Escitalopram (ssri) ja se on vaihdettu jossain vaiheessa vähän tehokkaampaan Venlafaxin (snri) lääkkeeseen.

Sertralin (ssri) 50mg on vielä aika pieni annos ja ei siitä varmaan pitäisi juuri haittavaikutuksia olla. Jos Sertralin ei alakkaan auttamaan niihin oireisiin, niin sitten kokeillaan luultavasti Venlafaxin 75mg.

Itse otan tuota Venlafaxinia 300mg joka toinen päivä ja joka toinen päivä 150mg. Ei ole ollut itselle vielä haittavaikutuksia siitä. Tuo 300mg (2x150) alkaa olla lääkkeen maksimi, tai ainakin lähellä sitä.

Mulla ahdistavaan oloon on auttanut 7.5mg Risperidon (kirjattu psykoottinen masennus), joka pitäisi olla kait enemmänkin aktivoiva lääke. Lisäksi Ketipinoria olen ottanut myös säännöllisesti 25mg iltaisin ja aamuisin.

Masennuslääkkeen tai jonkun muunkin lääkkeen lopetus kannattaa ottaa rauhassa ja hitaasti. Ottaisi sitten lääkettä vaikka ensin joka toinen päivä ja sitten jos pari viikkoa menee hyvin, niin joka kolmas päivä. Lääkärihän sen sopivan tahdin pitäisi kyllä tietää ja opastaa. Myös se aloitus otetaan yleensä aina asteittain.
 
Ootko saanu pääkoppalekurille varattua aikaa? Meikäläisellä helpotti olot kun pääsi puhumaan ammattilaiselle, sieltä saattaa löytyä syitä ja perspektiiviä ongelmiisi..

Nyt pitäis pikkuhiljaa lopetella Escitalopramia jota kohta 2v syönyt. Saas nähdä mitä siitä tulee, auttanut kyllä pahimpiin pelkoihin ja ahdistuksiin aika hyvin. Tosin aika lievänä itsellä masennus/ahdistus jne.

mää yritän saada tunnin aikaa psykan sairaan hoitajalle.
nyt vastasi
teen BDI-BAI-MDQ-AUDIT TESTIT ja meinais laittaa suoraan laitokseen kun kerroin että tahdon tappaa kaikki, vähäsen toppuuttelin, pelottaa :(
 
Jaah kello 15 lääkärin juttusille, toivottavasti en joudu pakkohoitoon.
huokaus.
päivitän 22:n maissa kun kodiudun reissuiltani.
toivotaan parasta
 
Huh en joutunut pakkohoitoon, oli vähäsen hoitaja säikähtänyt kun kerroin että tahdon teurastaa ihmisiä.
keskusteluun pääsen kivasti, hyvä on.
 
Mitä tässä elämässä oikein kannattaa, mietin itseni lopettamista todellakin.
voisin Jahvelle näyttää närhen munat, että mistä kukko pissii.
Toinen vaihtoehto on mennä osastolle, mutta kun on terapiakoira, muuten menisin välittömästi osastolle
juttelee skitdoidi juttuja, mitä muut eivät ymmärrrä tavallisella elämässä.
tosin, jos en pääsisi sieltä veke kun itse haluaisin, siinäpä pulma.
olen syntymästäni saakka itsetuhoinen, ihminen on mielenterveyskuntoutujana aina itsetuhoinen.
ei mahda mitään.
minusta ei voida perusteella sillä että "kerho tarvitsee sinua"
miksi eivät ihmiset voi ajatella omaa psyykettään :(
 
Nyt soitti psyka, peräti tai vasta 27.05 pääsen juttelee 3kk:n ajan aiheistani, ja aikakin on kiva 12:00.
luojalle kiitos, pää tässä hajoaa kun kerholla kuuntelee muitten juttuja ja sukulaiset valittaa kaikesta pienestä :( huh..
 
Huokaus, pää sen verran sekaisin että tiputin Mirtzapanin 7.5mg:n veke, otan vain opamoxia 2*15mg nukkumaan mennessä.
liian todelliset unet tuovat stressiä, tekee melkein töitä unissaankin :(
taas oli ongelmia nukkumaan mennessä, kuuntelin sydäntä, rintaa pisti ja sain unen päästä kiinni vasta 2h:n taistelun jälkeen.
hyvää viikonloppua ja äitienpäivää kaikille <3
 
Mitenkäs ihmisllä menee?
usein, liian usein hokasen että paras rela olo on nukkuessa, mutta kun itsensä vaivuttaminen ikiuneen on salattu varjelleus.
siitä kun mainitsee jossain piireissä niin olet pakkohoidossa heti :(
en ymmärrä miksi elämä on niin suuri lahja.
kaipaisi elämään taas jotain sydäriä taikka syöpää niin aivot oppisi kunnioittamaan elämää.
ihminen on niin idiootti että tapaturman jälkeen on vähäsen aikaa "elämä onkin kivaa"
sitten alkaa taas itsesäälissä pyöriskely, sen aiheuttaa kun kaikki päivät ovat samanlaisia.
jokainen sekunti on samanlainen, jokainen vuosi on samanlainen...
kännääminenkään ei tuo lohtua, lopetin senkin, ei kiva...

onko kukaan muu koskaan miettinyt että game over olisi mukava päätös tälle filmille?
ei ole ihmisen arvoista elmää tällainen, tulee funtsittua aivan liikaa.
nooh, uudet kujeet ja casetti taas kovilla, luojalle kiitos torstai on pyhä, että
saa edes vähäsen levähtää.

ei vaan ole ollenkaan mukavaa kun lääkkeitä vähennetään itsetuhoisuuden vuoksi ja sitten
pää on aina kun haminan kaupunki ja masentaa pahasti .

tsemppiä alkavaa viikkoon kaikille.
muistakaa sitten että helatorstai on pyhäpäivä.
<3
 
Eilen kyllä oltiin taas syvissä vesissä mutta tänään parempi päivä

Suomeksi sanottuna
"perkele tätä paskaa aina jaksa"!
kourallinen lääkkeitä tai kännit helpottaa vain vähäksi aikaa, en ymmärrä miksi ihmiset eivät itse saa päättä
"tuosta vivusta väännän virrat poies ja saan levätä seuraavat 3000vuotta rauhassa"
ei toisilla ole oikeutta puuttua ihmisen privaatteihin asioihin, se on jokaisen oma asia jos elämänsä ryssii
taikka rakastaa elämäänsä niin että.
tosin elämä on vittumainen, sitä ei saa ostettua edes Bill Gateskaan.
rahakin on sieltä ja syvältä, en ymmärrä ihmisiä jotka keräilee mania ja ihailee sitä :(
sitten sitä kun paskaa tarpeeksi kerääntyy niin sitä alkaa purkautuu väärään paikkaan, ei kivaa.
Kiitos, se on mulle jo kulunut sana, jokaisessa paikassa sanon enemmän kiitos, kuin terve.
aspassa kun asiakas toi laitteen huoltoon niin sanoin robottimaisesti kiitos.
tosin en laitokseenkaan tahdo "lepäämään" siellä vasta hullut ovatkin, siellä sekoaa kuin käkikello 100:lla..

En ymmärrä ihmisiä jotka profetoivat "odota ja katso vielä huominen päivä, päätä sitten vasta mitä teet elämälläsi" :(
mullakaan ei pitäisi olla mitään napisemista, elämältä saanut kaikki, 5-ammattitutkintoo, pitäisi varmaan muuttaa Ahvenanmaalle koiran kanssa, taikka jonnekkin kuusamon rämään mökkkiin, viihdyn kivan kauniisti yksin....

Tähän hetkeen sopiva lainaus "he etsivät kuolemaa, mutta kuolema pakenee heitä.."
vittumaisen totta.
 
Eilen oli tosi paha masis, tahtoi vaan kuolla, oikein syrämestä otti kun ajattelin itsesäälissä pyörimistä :(
pitää vaan keksiä muuta tekemistä.
kyllä se siitä elämä lutviutuu.
 
Taas se alkaa, helvetin odottaminen.
soitin aiheettomasta laskusta isännöitsijälle ja hän kertoi että meillekkin tulee tähän taloon
jossain vaiheessa täysremppa, ikävää, nyt ajattelen ja pelkään sitä koko ajan.
ja kela on mielenterveytoimiston ylilääkärin kautta antanut lausunnon ettei tartte muuttaa ikinä.
koska olen muuttanut 9 kertaa elämäni aikana ja mun elämä hajoaa siihen.
kelakin tuon todistuksen pohjalta laittoi että saan jäädä asumaan yli-isoon äiskävainaan vuokra-kämppään 62m2 800e/kk vuokra.
mutta muuten hommat menee uusiksi jos muutan poies.
tämäkin talo rakennettu 1993, ja vasta tehty vesivahingon takia täysi remppa, ei tarvisi tehdä mitään, en tiedä sitten.
nyt en osaa sitten tautisena ajatella mitään muuta kuin tulevaa kauheeta muuttoa, ei yhtään kivaa.
toivottavasti kuolen ennen sitä helvettiin.
aina pitää olla paskaa tuulettimessa, just kun saa jonkun asian kondikseen niin uutta sontaa tulee vaan, ei hemmetti.
tosin aikataulu on n.5-10vuoden päästä, mutta äkkiäskös sekin aika menee.
huokaus, saispa jäädä tähän asumaan rempan ajaksi, näyttää epätodennäköiseltä.
nyt on aivan paskat housuissa, ja elämänhalu todellakin miinuksella :(
eikä ole ketään kelle jutella, yksin pitää kaikki jaksaa kantaa :sfacepalm:
 
Kannattaa varmaan kysyä isännöitsijältä että miksi täytyisi muuttaa remontin ajaksi pois, jos ei remppamiesten kulku haittaa niin voivat tyyliin laittaa väliseinän ja osissa tehdä remontin?
 
Viimeksi muokattu:
Himppasen vituttaa kun kavereista vuosikymmenten takaa vain yksi on yhteydessä ja sekin vaan haluaa vipata rahaa.

Samaa tyyliä :( eilen olin otettu todella, isobroidi soitti, mä ajattelin että mitäs se nyt taas tahtoo
niin sano vaan "et ole pitkään aikaan soittanut, kyselen että oletkos elossa vielä" ihana olo tuli <3
Isännöitsijälle laitoin psykan lääkärin laput että hemmetti, mulla hyvä asunto, 30vuotta asunut ja rempattu katosta lattiaan 2016, patio on eli en tartte mennä etuovesta ollenkaan ulos häiritsee remppamiehiä, eikä se niin paha ole jos kolisee koko mökki 07-16, aina pääsee koiran kanssa haneen.
nyt tuntuu kaikki asiat tyhjiltä, onneksi itsetuhoiset ajatukset jäivät muuton jalkoihin, jotain hyvää sentään.
tavis ihmiset vaan neuvoo "elä tätä päivää älä ajattele vuosien päähän", näin sanoo ei mielenterveys-tietävät ihmiset.
tuntuu pahalta neuvolta nämä maalaiset jutut "anna olla, älä mieti" huokaus.
"älä itke vaikka jäät rekan alle" :thumbsdown:
 
Isännöitsijältä tuli eposti, kaikki kämpät rempataan.
nyt on kyseessä vain
a) pääsenkö ekana rempattavaan asuntoon väliparkkiin
b) pääsenkö takaisin omaan kämppään rempan jälkeen.

kelan laskuri sekoilee, näyttää että joudun maksamaan omasta pussista 70e/kk, mutta kaveri sanoi että toistasataan, en tiedä
ja kuten ylläri-pylläri, ei kinosta kelaakaan, "katsotaan sitten kun asia on ajankohtainen, tosin voit aina valittaa ja kärsiä menee 5vuotta" että
sillai, isännöitsijä sanoi että 2vuotta PERÄTI saan olla rauhassa.
eikö saatana voitaisi antaa ihmisten elää rauhassa?
on se hemmettiä kun wanhat kivitalot kestää 50vuotta, ja tämä uusi paska vain 30vuotta.
hyvin menee, rakennetaan kellogs muroista taloja, kyllä jooh.
fittu saa kohta viedä ruumina helvettiin, jos vielä koira kuolee niin nappeja ja viinaa kurkusta alas ja soronoo helvetin idiootit,
johan tässä ollaan katseltu paskaa 54vuotta :(
 
Puhelin taas vaihteeksi lukkoon "valitsemanne numero ei ole käytössä" siitäs saavat paskapäät!
Systerille soitin, ensin luuria sitten soitteli takaisin , on kuulemma burnouttia, muisti mainostaa koiranruokaa jota osteli diegolle, aina olen maksanut takaisin, mutta on hänelle se elämää suurempi asia, mun tuomat tavarat hälle eivät edes kiitosta ansainneet.
sitten kaverit, huom. "ns." kaverit, "aina sä suurentelet asioita, on minullakin todella vaikea elämä". olkoot sitten, enpä ole niitten terapeuttina kun näillä "kavereilla" on tapana aina AINA soittaa ja itkeä kun itsellä on ongelmia, ei muuten.
siinähän nyt ihmettelee kun numero ei ole käytössä, ei aina jaksa, eikä tartte jaksaa.
usein mietin että olen joku neitimäinen kun olen psyykkeeltäni liian herkkä, en ole sellainen jämerä, typerä äijänköriläs.
minusta jokainen saa olla sellainen kuinka itsensä katsoo, olkoot homo, lesbo, nainen, mies, hevonen, koira, undulaatti vaikka mikä.
jokaisella on oma elämänsä, eikä kellään ole oikeutta alkaa neuvomaan että sinun pitää olla sellainen ja tällainen minun ja yhteiskunnan vuoksi, NOT!

Mietin paljon, saa nähdä kestääkö pää psyka-hoitajaa 27.05 saakka, sain vain 3kk:n käynnit, sitten ehkä psykalle.
mietin liikaa, aivot pysähtyy vain nukkuessa ja silloinkin usein näen arjen ja ex duunin unia, teen unissakin töitä, ei oikein rentouttavaa.

En yhtään ihmettele ihmisiä, jotka ovat heikoilla, 2021 ei saa tukea oikein kunnalliselta mistään, eihän ihmisillä mitään hätää edes ole,
he vain "liioittelevat asioita ja muillakin on paljon paljon pahemmin asiat"

sitten fiksut insinöörit pätee "voih, että, kun en ymmärtänyt auttaa häntä, olisipa hän antanut jotain merkkiä että elämä on yhtä helvettiä"
olen näistä tapauksista liikaakin lukenut, ovatpa ihmiset tyhmiä!
jos näkökenttä rajoittuu omaan napaan niin ei sitä hokasta että naapurin pojalla päästä vuotaa verta, sitten vaan itketään "voih, meitä" :)
idiootit!
 
ai sitä vastataan puhelimeen minä en:alien: pitää tarkista ensin, jos jaksan. Oudot numerot . 99 % jää vastaamatta

Samaa minäkin, aina tuntemattomat ja vieraat numerot vastaamatta.
välillä jos olen adhd niin pirteänä vastaan, yleensä en. aina fonectasta katson kuka on, jos on joku idiootti
niin talletan numeron tyyliin "älä vastaa mainos!"
ihan sen vuoksi, että systerillä paha tapa vastata mun puhelimeen kun en ole siinä kiinni ja antaa sitten luuri minulle, aina puuttumassa toisten asioihin.
välillä fituttaa kun toiset puuttuu toisten asioihin kun ei aina edes halua sitä itse taikka vaadi kautta tahdo.
 
Luojalle kiitos, kela sanoi että asunto saa maksaa 640e/kk mulla maksaa 780e.
saan muuttaa kaksioon ja sitten vuoden päästä takaisin himppeen, ihanaa, lähitaloon evakkoon, 10m:n päähän jos hyvin käy, tulee paljon uutta väkeä, saa nähdä moniko muuttaa takaisin omaan asuntoonsa vaiko moniko lähtee omille teilleen.
Nyt saan nukuttua rauhassa, enkä haudassa :)
puhelimen laitoin takaisin onlineen , saa soitella ja kuunnella paskoja sukulaisia jotka itkee persettään, !
 
Nyt vasta relasin kunnolla, en enää pelkää koko ajan 24/7 että tulee muutto, se sitten tulee ja sitten vasta murehditaan, aika parantaa haavat.
näin se on, nyt on rento olo ettei mitään hoppua, turha etukäteen murehtia tulevaa.
hienoa että hokasin tuon dilemman korjata itseltäni.
Hyvää alkuviikkoa kaikkille <3
 
Himppasen vituttaa kun kavereista vuosikymmenten takaa vain yksi on yhteydessä ja sekin vaan haluaa vipata rahaa.

Pitätkö itse kuinka aktiivisesti yhteyttä? Itse olen suht huono pitämään yhteyttä muihin ihmisiin. Joskus mietin samaa mutta tulin siihen tulokseen että en ole itsekään tehnyt alotetta, joten huono vaatia muiltakaan.
 
Pitätkö itse kuinka aktiivisesti yhteyttä? Itse olen suht huono pitämään yhteyttä muihin ihmisiin. Joskus mietin samaa mutta tulin siihen tulokseen että en ole itsekään tehnyt alotetta, joten huono vaatia muiltakaan.
Laitoin pystyyn foorumia, myöhemmin pikaviestinryhmää. Kai se pitää vaan todeta että EVVK, EPEK
 
Laitoin pystyyn foorumia, myöhemmin pikaviestinryhmää. Kai se pitää vaan todeta että EVVK, EPEK

Mää kyllä pidän idiootteihin yhteyttä ja kyllä se välillä antaakin paljon tukea elämäänsä.
mää dataamassa 24/7 hiton koneeni kanssa, aikoinaan sain töissä tarpeeksi atk:sta :(
 
Moro, mitäs miehet ja naiset? jakseleepi...
mää kerholla sähellän, mietin tuossa että tänään torstaina tuntuu ihan perjantailta :o
oli aspa palaveri kerholla, piti ottaa kaapin paikka ja näyttää parille kaverille että täältä ei lähdetä kuin eno veneestä.
ottakoot itseensä, minä ole kenenkään palvelija.
ensi viikolla psykan aika, olen kirjoitellut faktaa 4:lle A4:lle josta käydään elämää läpitte,
lähinnä se, miten on muuttunut life 30vuoden viimeisen terpan jälkeen kun käväsin psykalla.
hokasin tuossa että en panikoi liikaa kun annan elämän vaan olla, menee päivä kerrallaan.
esim. asuntoremppa ab.5vuoden sisällä whocares menolla menee hyvin, sitten kun tulee ajankohtaiseksi niin sitten otan paineita, ei se auta vaikka koko ajan itken ja valitan.
näen paljon kivoja unia, ne ovat todella tarkkoja, menee välillä sekaisin että oliko se unta vaiko todellista.
nukkumaan melkein aina 23:n pintaan, ennen valvoin 01:een, mutta nykyään on silmät niin kipeinä pitkästä päivästä.
pitkästä ja pitkästä mutta sataa vettä ja tuulee niin ovat silmät kovilla.
taas kerran puhelin "tapettiin", sulku kiinni, saa olla viikonlopun, evvk, ne ketkä tietää niin tietää että mulla on lanka, soittakoot siihen, olen aiemminkin näin sanonut, ja vain sukulaisille, muut saa suksia helvettiin määkimästä, alkaa välillä (mistä saan se välillä?) pinnat palaa näihin hyväksi käyttäjiin.

Viikonloppuja kaikille.
<3
 
Päätin nyt sitten kuitenkin kokeilla tuota sähköä. 2 hoitokertaa 10:stä takana, ei muutosta olossa.
 
Vähän skeptinen olen tämänkin hoidon osalta kyllä. Mikä muu kuin masennus voisi olla lopputuloksena, kun valmistuu insinööriksi, ei työllisty ja syrjäytyy yli 10 vuodeksi? On tässä tietty kaikkea muutakin taustalla, tuo on vain se jäävuoren huippu.
 
Vähän skeptinen olen tämänkin hoidon osalta kyllä. Mikä muu kuin masennus voisi olla lopputuloksena, kun valmistuu insinööriksi, ei työllisty ja syrjäytyy yli 10 vuodeksi? On tässä tietty kaikkea muutakin taustalla, tuo on vain se jäävuoren huippu.

Sitä samaa, mietin aina liikaa, nyt vasta olen oppinut että sekunti ja päivä kautta vuosi kerrallaan, itselle duunatut ammatit mutta selän ja masiksen takia eläkkeellä jo 2008 lähtien.
Unohtaminen on kaikkein parasta lääkettä minulle ainakin, tuntuu hienolta voida vain olla ja elää ilman että muistelee pahaa oloaan .

edit:

mietin tuossa miten toiset ihmiset, sekä naiset että miehet ovat sitten saamattomia.
viskovat tuhkaa päällensä ja pyörii itsesäälissä.
"minulla ei ole sitä mahdollisuutta tehdä sitä taikka tätä"
on vain haluttomuudesta kiinni, jokainen saa istua kurapassissa ja itkeä oloaan jos tahtoo.
ei sieltä kovinkaan moni tule nostelemaan ylös ja tarjoamaan manulle illallista.
itse olen aikas itsekriittinen, että jos on tehtävä niin teen sen heti niin saan pois jaloista.
tartun tomerasti toimeen, monet mitä olen kavereitani katsonut ovat joo-joo henkilöitä.

yxkin täti valittaa ettei kuule mitään ilman kuulolaitetta, on rouvalla kuulokoje ilmaiseksi saatuna mutta ei tahdo pitää,
sitten itkee "kun en laittanut kuulokojetta niin en kuule mitään"
tekisi mieli suuttua ja sanoa "painu sitten helvettiin, tule takaisin kun VIITSIT laittaa kuulokojeen, minä jaksa sataa kertaa toistaa samaa asiaa"

sitten yx mamma, telkasta ei tule mitään voih voih.
sanoin että katso juutuubista
"en viitsi kun tuoli on niin huono"
- noh katso iptv:stä 10 000 kanavaa
"ei minulla ole sellaista mahdollisuutta"

kun tädillä ei kuulemma ole varaa, "kuulemma", tupakkaan menee 10e/vrk 1-aski
sitten tykätään reissata hesessä ja terasseilla, se on niin kivaa,
pitäisi miettiä vähäsen.
käynkö 3kertaa terassilla vai hankinko iptv laitteen josta on hyötyä 365/vuosi.

on tämäkin sitten vaikeaa elämää toisille :(
 
Viimeksi muokattu:
Olihan psykan hoitaja, r-kiskan myyjä on parempi.
"terve, mitä sinä tahdot näiltä käynneiltä"?
- selvyyttä itseeni etten tapa kaikkia ihmisiä jotka vastaan tulee.
"meillä on tapana ottaa vain 3-5kertaa"
- aha, nooh puhun nopeasti
"noniin 30min, menikin jo uusi aika sitten kuukauden päähän, hei hei"

jessus mikä tampooni, taidan perua koko ajan, ei mitään kantaa.
sanoin sille eukolle että minun lääkitystä on vähennetty laittomasti, tahdon takaisin rivatril 0.5mg:t 7mg:n edestä,
ei 1mg riitä, ei uskonut, haukuin kaikki lääkärit suohon.
- pitää olla kaikenlaisia puoskareita, jooh, sulla lääkitys kunnossa ja nyt voidaan sitten alkaa vähentämään 30vuoden lääkkeitä.
vaikka sanottiin "sulla on lääkitys kunnossa, sä pärjäät ja uusit sitten niitä, meillä on pahempiakin psykoosipotilaita"
ei helvetti mistä näitä tampooneja oikein tulee laitoksiin :sfacepalm:
 
Peruin loput ajat neidille, 3*30minsaa ja 1½kk:n välein, siinä on asennetta.
eipä ihme että näitä mielenterveys-ongelmaisia sitten riittää.
enemmän saan tukea kerholta arkisin 2h:n aikana mitä koko miitingeillä neidin kanssa.
onnea vaan jos olette saaneet pysyvän hoitosuhteen luokkaa kerran viikossa kautta kerran kaksi kuukaudessa.
Hyvää alkuviikkoa kaikille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
297 537
Viestejä
5 071 345
Jäsenet
81 340
Uusin jäsen
Etr

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom