Masennus

Ei minulla kavereita kohtaan varsinkaan ole mitään vihaa mistä itse tietäisin. Jos totta puhutaan niin olen tullut ehkä vähän paranoidiksi näistä omista kirjoitteluistani, että joku tunnistaa :D Jos muistan niin pitää vaikka yrittää mainita jotain näistä asioista psykologille.

Ole raipas ja raapusta ajatukset sille psykologille. Psykologihan ei voi ratkaista psykiatrin tavoin näitä lääkkeillä, psyko(psyyke)logi (looginen).
Tuota paranoidista pelkoa tällä sivulla sitten ei tarvitse kertoa eikä sitä erikseen pelätä. Se on ollut lähtökohtaisesti pelottava myös itselleen. Anonyymin voi kumminkin välttää parilla neuvolla

-Älä julkaise GPS tietoisia kuvia (Helvetti, miten monet ATK:sta jotain tietävät henkilöt julkaisevat tietämättään(?) tarkan kuvanottopaikan omasta makuuhuoneestaan) lähiympäristöstään.
-Älä puhu oikeilla nimillä.

Siinä kai se sitten on.
 
Kuntouttava jossa oon ollu jostaki alkuvuodesta saakka kiinnostaa edelleen kuin kasa kiviä (mediahommia), oikeita töitä ei löydy mistään, sosiaalinen ahdistus on perseestä ja edellä olevien takia en voi vieläkään muuttaa omilleen. Ja ofc yksinäisyyskään ei auta. Ja sitten kasa pieniä asioita porsii.
Itselle kanssa jotain kuntouttavaa ehdotettiin. Sain vaan sitten niin huonosti nukuttua ja olisi ollut liian raskasta ajaa 10km pyörällä. Peruin sitten sen ja kerroin että liian kaukana se paikka. Pitäisihän tuo kuntouttava auttaa ja jos ei auta, niin ei kannata pakolla tehdä? Itsehän sen saa päättää, että mihin kykenee.

Jos yhtään lohduttaa, niin vaikka ei asuisikaan vielä omillaan, niin uuden ihmissuhteen voi silti saada luotua. Ja jossainhan se toinenkin sitten asuu. Toki voihan asunnon vuokrata ja käydä siellä joskus, jos löytyy joku sopivan hintainen.


Itsellä hetkittäin tuntuu että vähän masis saattaisi helpottaa. Lääkkeet ei vasemman nilkan ja jalan kipuun silti auta, koska ei ole siihen mitään lääkkeitäkään. Papereissakin oli että vaikea masennus olisikin enää nyt keskivaikea masennus. Lisäksi joku f61.1 juttu, joka ilmeisesti johtuisi enimmäkseen masennuksesta ja ahdistuksesta.

Ehkä siis lääkkeet vähän piristää. Koska onhan niitä aika kasa. Aamusta 20mg Escitalopram masnnuslääke, 5mg Abilify mielialalääke, 300mg Gabapentiini hermokipulääke. Illalla nukkumista varten 7.5mg Mirtazapin ja 12.5mg Truxal. Abilify ja Truxal on psykoosilääkkeitä. Abilify ilmeisesti melko uusi ja vaikuttaisi vähän eri tavalla kuin muut.

Kokeilin ottaa Abilifyä 2.5mg aamuin illoin ja vaikutus oli mielestäni vähän miedompi. Tuo kai pitäisi jollain lailla piristää?
 
Itse olen joutunut olemaan nyt vuoden kuntouttavassa työtoiminnassa ja pitää kyllä sanoa, että aivan täysin turhaa toimintaa ja jopa haitallista. Itse en sairasta masennusta (joskin masentuneisuutta voi olla siltikin), mutta oma sairauteni on selvästi pahentunut sinä aikana kun olen ollut kuntouttavassa. Työ on fyysisesti melko raskasta ja 4 kertaa vuoden sisällä työn takia on noussut 39 asteen kuume. Sairauslomaa ei voi saada ja kuntouttavaa ei voi omasta halusta lopettaa, tai muuten seurauksena on karenssi, jota jatketaan niin pitkään kunnes suostuu jatkamaan kuntouttavassa.

Voi kun sairastaisikin masennusta, tai ylipäätään jotain yleisesti hyväksyttyä sairautta, niin voisi saada edes sairauslomaa. On nimittäin hyvin vittumaista sairastaa sairautta, jota jokainen taho pitää luulosairautena ja teeskentelynä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos sattuu saamaan sairauslomaa, niin se on kyllä ihan hyvä juttu. Itse sain nyt ensivuoden loppuun. Vielä täytyy eläkevakuutusyhtiön arviota odottaa. Välttämättä eivät maksa eläkettä ja sitten täytyy mennä työkkäriin ja hakea ansiosidonnaista. Töistä luultavasti joskus tulee potkut (tai sitten ei), mutta ei mahda mitään.
 
Jos sattuu saamaan sairauslomaa, niin se on kyllä ihan hyvä juttu. Itse sain nyt ensivuoden loppuun. Vielä täytyy eläkevakuutusyhtiön arviota odottaa. Välttämättä eivät maksa eläkettä ja sitten täytyy mennä työkkäriin ja hakea ansiosidonnaista. Töistä luultavasti joskus tulee potkut (tai sitten ei), mutta ei mahda mitään.

Päätökset taitavat olla kaikkea muuta kuin suoraan verrannollisia. Näin ollakseen henkilö a) saa helpommin kansaneläkepäätöksen, kuin henkilö b). Siinä on sitten intressejä sotkea, ettei henkilö b) saisi tai saisi vähemmän henkilö a).
 
Päätökset taitavat olla kaikkea muuta kuin suoraan verrannollisia. Näin ollakseen henkilö a) saa helpommin kansaneläkepäätöksen, kuin henkilö b). Siinä on sitten intressejä sotkea, ettei henkilö b) saisi tai saisi vähemmän henkilö a).
Itsellä ensin kuntoutustuki hylättiin. Sitten lääkäri vaihtui psykiatriin, kun edellinen jäi eläkkeelle. Kuntoutustuki siis sama asia kuin eläke, mutta määräaikainen.

Jos kunto paranee, niin vakuutusyhtiö saattaa hylätä jatkohakemuksen.

Eläke lasketaan jotain 5 edellisen vuoden palkkatulojen perusteella. Eli se on periaatteessa tasapuolinen.

Eka sain vuoden vuorotteluvapaata ja 1kk sairauslomaa ennen sitä. Sitten 1kk sairauslomaa ja sen jälkeen taisi olla 6kk.
 
Miksei sairaslomaa voi saada?

Paikkaa missä suorittaa kuntouttavaa työtoimintaa voi kyllä vaihtaa. Niissähän on muutenkin vain kolmen kuukauden sopimukset kerrallaan. Tai on ainakin täällä päin.

Kerro ongelmistasi kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle ja pyydä että toimenkuvaasi muutetaan ja perustele syyt. Jos haluat vaihtaa paikkaa, niin käy työkkärissä keskustelemassa ja käy läpi erilaisia vaihtoehtoja, jos et ole jo itse löytänyt jotain tiettyä paikkaa. Vaihda sitten vaikka paikkaan, jossa ei tarvitse tehdä fyysisesti raskasta työtä.

Kyseessä on oireyhtymä ja Kela hylkää kaikki sairauslomahakemukset, jotka tehdään kyseisen diagnoosin perusteella. Tietysti sairauslomaa voisi saada, jos paperissa olisi jokin muu diagnoosi, mutta ei lääkärikään voi näitä ihan hatusta vetää.

Täällä kaikki kuntouttavat paikat ovat suht raskaita fyysisesti ja se mitä teen, on sieltä kevyemmästä päästä, ollen siltikin ainakin itselle raskasta. Ei näissä ole pienemmillä paikkakunnilla kauheasti valinnanvaraa. Vaihtehdot kun ovat lähinnä hoitoala, kierrätyskeskus ja pesula.

Sopimuksen kesto vähän vaihtelee, itsellä on ollut 6 kuukauden sopimusjaksot. Se on yleensä 3kk - 24kk.
 
Viimeksi muokattu:
Ankeelta kuulostaa. Voiko tosiaan olla noin vähän vaihtoehtoja suorittaa kuntouttavaa työtoimintaa. Muutto tai toimeentulotuella eläminen eivät ole vaihtoehtoja?

Toki muutto olisi vaihtoehto, mutta isommissa kaupungeissa on taas isommat vuokrat. Toimeentulotuella eläminen on kyllä aikamoista kituuttamista. No, pitää katsoa jos ensi vuonna vaikka pääsisi jonnekin työkokeiluun taas. Eniten tässä risoo se kun on pakko olla kokoajan jossain ilmaistyössä, vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä (ellei tosiaan halua ottaa vastaan karenssia ja elää sillä toimeentulotuella).
 
Kyseessä on oireyhtymä ja Kela hylkää kaikki sairauslomahakemukset, jotka tehdään kyseisen diagnoosin perusteella. Tietysti sairauslomaa voisi saada, jos paperissa olisi jokin muu diagnoosi, mutta ei lääkärikään voi näitä ihan hatusta vetää.

Täällä kaikki kuntouttavat paikat ovat suht raskaita fyysisesti ja se mitä teen, on sieltä kevyemmästä päästä, ollen siltikin ainakin itselle raskasta. Ei näissä ole pienemmillä paikkakunnilla kauheasti valinnanvaraa. Vaihtehdot kun ovat lähinnä hoitoala, kierrätyskeskus ja pesula.

Sopimuksen kesto vähän vaihtelee, itsellä on ollut 6 kuukauden sopimusjaksot. Se on yleensä 3kk - 24kk.
Voitko paljastaa mikä oireyhtymä? Kevyet työt olisi kivoja. Itsellä oli 40h työviikkoja. Viikko kerrallaan joko a, i tai y. Yövuorot oli aika kivoja kun oli vähän rauhallisempaa, paitsi sitten väsytti. Tosin väsytti kyllä aamuvuorossakin, kun työaika oli 6-14 ja sai huonosti nukuttua.

Itsellä väsyy jalat aika herkästi. Lisäksi jalat saattaa usein tuntua vähän kipeiltä, vaikka ei olisi tehnyt mitään. Tuon jalkojen kivun huomasin heti, kun työt alkoi 1 vuoden vuorotteluvapaan ja 6 viikon kesäloman jälkeen. Piti saikuttaa eri kipujen takia tosi paljon ja olisin joututuntkin toisen kerran jo johonkin palaveriin saikkujen takia. Jäin sitten vuoden sairauslomalle, niin ei tietenkään tarvinnut mennä sinne työterveyden palaveriin, jossa pomotkin olisi ollet rivissä.

Töyssä jalat meni vähän jumiin ja hierojallakin hieroja ihmetteli, että miten näin kovana on lihakset. Otti siis kipeää, kun hieroja yritti hieroa. Mutta kun ei rasita aivan niin paljon, niin jalat ei aivan jumiin mee. Vaikka kipeät ne on melkein aina.


Tulin kehumaan noita lääkkeitä, että on kyllä nyt aika hyvät. Haittavaikutuksia ei onneksi ole mitään ja näkee erittäin tarkasti. Menee siis:

Aamulla 20mg Escitalopram (max annos), 5mg Abilify, 300mg Gabapentiini (puoliska 600). Illalla 7.5mg Mirtazapin (neljäsosa 30mg) ja 12.5mg Truxal (puoliska 25mg).

Kaikki tuntuu vähän auttavan. Ehkä noista illalla otettavista voisi alkaa vähentää, eli Mirtazapin ja mahdollisesti Truxal. Truxalista olen kyllä tykännyt, että ehkä täytyy pitää. Truxalhan saattaa tehostaa kipulääkkeiden (Gabapentiini 300) vaikutusta. Toisaalta Truxalia voisi kokeilla ottaa myös aamusta, mutta tuo saattaa olla kait väsyttävä lääke.
 
Luojalle kiitos sain lyricat jatkossakin, huh mikä taistelu
Venäläinen hööhömöösöömi :(
"sinä et tarvi lyricaa se on kausilääke eikä vain tarvittaessa, minä soitan ylilääkärille"
Daad, passiwa, jarusselkzi, no niih, kyllä sitä voikin käyttää tarvittaessa, uusin sitten reseptin buahhh.
Rivaa ovat sika kovasti vähentämässä, vaikka olo on kuin hermoheikolla niin eikun rivaa vain poies, kokeillaan vähentää sitä 4*0.5:stä kahteen, sanoin että näe unta siitä..

Sitten itki, sinulla on kauheasti kolmiolääkkeitä.
Niih, mitä sitten? kato rouva listaa! 14 pysyväissairautta, saippuallako niitä hoidan!!
Antoi sitten olla , huokaus...
:facepalm:
 
Luojalle kiitos sain lyricat jatkossakin, huh mikä taistelu
Venäläinen hööhömöösöömi :(
"sinä et tarvi lyricaa se on kausilääke eikä vain tarvittaessa, minä soitan ylilääkärille"
Daad, passiwa, jarusselkzi, no niih, kyllä sitä voikin käyttää tarvittaessa, uusin sitten reseptin buahhh.
Rivaa ovat sika kovasti vähentämässä, vaikka olo on kuin hermoheikolla niin eikun rivaa vain poies, kokeillaan vähentää sitä 4*0.5:stä kahteen, sanoin että näe unta siitä..

Sitten itki, sinulla on kauheasti kolmiolääkkeitä.
Niih, mitä sitten? kato rouva listaa! 14 pysyväissairautta, saippuallako niitä hoidan!!
Antoi sitten olla , huokaus...
:facepalm:
Hyvä juttu että sai jatkettua, vaikka haastavaa oli. Itsellä on kolmiolääkkeitä Gabapentiini. Olisi 2x300mg, mutta otan vain aamulla 300.

Eksyin lukemaan noita potilastietoja. "Kaiken kaikkiaan siis potilas lukee netistä erilaisia tietoja lääkkeistä, haluaa vaihtaa niitä tai lopettaa lääkkeet omasta aloitteestaan." :)

Itsehän kumminkin täytyy nuo lääkkeet hakea ja maksaa. Lisäksi eipä paljon mitään tullut tehtyä, kun Risperidon oli lääkkeenä, vaikka lääke auttoikin.

Selkeitä psykoottisia oireita ei kuitenkaan voitu todeta.
Antidepressiivisellä lääkityksellä potilaan vointi ei oleellisesti kohentunut, mutta tammikuussa 2017 aloitettu Risperidon jotenkin koosti potilasta, lievitti ärtyneisyyttä ja hajanaisuutta. Sitoutuminen säännölliseen ohjeenmukaiseen lääkitykseen on ollut kuitenkin vaikeaa. Potilas kokee herkästi erilaisia sivuoireita

Joskus siis pyysin Haloperidolia, mutta se ei käy Escitalopram masennuslääkkeen kanssa. Tuo lukee myös noissa teksteissä. Sain sitten Truxal psykoosilääkkeen. 1-2x25mg, jota olen ottanut 12.5mg. Hyvä lääke. Viime käynnillä uudella lääkärillä sain 5mg Abilify psykoosilääkkeen, jota syön ohjeen mukaan. Ketipinorin sai ohjeen mukaan lopettaa kokonaan.


Itse taisin epähuomiossa pyytää nostamaan risperidonia 2->3mg. Mutta sitten kumminkin käytin vain neljäsosan 0.75mg. Tuota 2mg söin vain puoliskaa. Ahdistusta vain oli lääkkeen aikana, ja en tykännyt siksi käyttää, vaan kokeilla vaihtamaan.

Onneksi psykiatri ja lääkäri on olleet kivoja, ja ei ole koskaan mitään valitusta ollut. Toki sanoi että Risperidonia pitäisi syödä. Kävin vaan kunnan lääkärillä ja se sanoi että liikaa lääkkeitä ja Risperidon aiheuttaa vaivat :) Vaikka söinkin oikeasti siitä vain neljäsosaa.

Nyt lääkkeet on oikein hyvät. Jossain vaiheessa Mirtasapin taitaa loppua.
 
Juuh en minä osaa puhua ihmisille. Psykologi kysyy, että onko mitään mistä haluaisit vielä keskustella ja minä sössötän että eipä tässä mitään sen kummempaa ole mielessä. Käytiin taas samat opiskeluun liittyvät jargonit mitä viime kerrallakin ja jokaisen muun kanssa missä olen käynyt keskustelemassa. Puoli tuntia ajoissa kättelyt ja takaisin kotiin. Paperilla asiat näyttää jatkuvasti valoisemmalta kun en osaa johtaa keskustelua tuollaisista umpikujakysymyksistä. En varmaan kehtaa edes käydä lukemassa uusinta raporttia käynnistä. No ei tässä, talveksi varmaan terveen paperit ja meno jatkuu entisellään. Torstaina uusi aika, katsotaan tuleeko uusi psykologi speedrun ennätys.
 
^Näin alalla olevana "tiskin toiselta puolen" voisin sanoa, että kokeileppa puhumisen sijaan kirjoittaa ne asiat paperille ja lyö lappu kouraan. Tai sano suoraan, ettet osaa selittää asioita ja tarvit siihen tukea. Puhuminen ei todellakaan ole helppoa läheskään kaikille, mutta siihen löytyy erilaisia keinoja kun vain saa asian jotenkin tuotua myös toisen osapuolen tietoon.
 
Omalla kohdallani on sikäli vakavasta riippuvuudesta pelaamisessa kyse, että jos pahaksi äityy niin en pysty käytännössä elämään normaalia elämää.

Peleistä olen tehnyt sen päätöksen että en koske enää mmorpgeihin, vaikka monesti on mieli tehnyt. Siinä minulla karkaa mopo käsistä heti ja lopetus on liian vaikeaa. Tarinapainotteiset pelit ja lyhyet indiepelit on se juttu. Niiden peliajat minulla menee monesti tunnista kahdeksaan tuntiin päivässä, mutta niillä peleillä mitä nykyään pelaan ei saa kovin montaa päivää tuhlattua. Lenkkeilyn aloitan taas kunhan saan hommattua itselleni uuden polkupyörän. Kävely ja juoksu on jostain syystä ollut lenkkeilymielessä aina sieltä vastenmielisimmästä päästä minulla.

Miten tuo käytännössä onnistui? Itse jos istun koneelle niin menee helposti pikkutunneille saakka. Näin jälkikäteen mietittynä itselläni on ollut pelaamisen kanssa ongelmia kun sain pienenä 8-bit nintendon. Taas havahtusin tuossa viimeviikolla kun kaveritkin rupes jo sanomaan jälleen kerran että ehkä rupeaa taas vähän riistäytymään käsistä tuo pelaaminen. Kulissit olen aina osannut pitää kunnossa että ulkopuolinen joka ei tunne niin ei osaa aavistaa mitään. Ehkä olen hiukan 20 vuoden jälkeen itsekkin sitä mieltä että ehkä pelaaminen on hiukan riistäytynyt käsistä. viimeiset 10 vuotta olen pelannut arkisin vähintään 8 tuntia päivässä ja ei ole harvinaista että vkl tulee pelattua niin paljon ettei välttämättä kerkiä kunnolla edes syömään tai suihkussa käymään. Itse toimin vielä yrittäjänä joten jokainen tunti joka on pois töistä niin tuntuu myös omassa kukkarossa. Tuntuu myös että rupeaa pian tuo butjetti osastokin vähän reistailemaan ja laskuja kasaantumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Voitko paljastaa mikä oireyhtymä? Kevyet työt olisi kivoja. Itsellä oli 40h työviikkoja. Viikko kerrallaan joko a, i tai y. Yövuorot oli aika kivoja kun oli vähän rauhallisempaa, paitsi sitten väsytti. Tosin väsytti kyllä aamuvuorossakin, kun työaika oli 6-14 ja sai huonosti nukuttua.

Taisin tästä joskus toisessa langassa mainita, mutta siis CFS krooninen väsymysoireyhtymä. Ei nyt tähän lankaan oikein sovi, mutta avauduin vain välissä.

Osa-aikaista, fyysisesti kevyttä, palkallista työtä pystyisi (kokeellisella) lääkityksellä tekemään, mutta sellaista ei Suomessa saa. Joko on kokopäiväisessä työssä tai sitten on työtön palkattomassa työssä.
 
Miten tuo käytännössä onnistui? Itse jos istun koneelle niin menee helposti pikkutunneille saakka. Näin jälkikäteen mietittynä itselläni on ollut pelaamisen kanssa ongelmia kun sain pienenä 8-bit nintendon. Taas havahtusin tuossa viimeviikolla kun kaveritkin rupes jo sanomaan jälleen kerran että ehkä rupeaa taas vähän riistäytymään käsistä tuo pelaaminen. Kulissit olen aina osannut pitää kunnossa että ulkopuolinen joka ei tunne niin ei osaa aavistaa mitään. Ehkä olen hiukan 20 vuoden jälkeen itsekkin sitä mieltä että ehkä pelaaminen on hiukan riistäytynyt käsistä. viimeiset 10 vuotta olen pelannut arkisin vähintään 8 tuntia päivässä ja ei ole harvinaista että vkl tulee pelattua niin paljon ettei välttämättä kerkiä kunnolla edes syömään tai suihkussa käymään. Itse toimin vielä yrittäjänä joten jokainen tunti joka on pois töistä niin tuntuu myös omassa kukkarossa. Tuntuu myös että rupeaa pian tuo butjetti osastokin vähän reistailemaan ja laskuja kasaantumaan.

En kyllä tarkemmin muista mitä tein pelaamisen sijasta, mutta muistaakseni vaihdoin sen lähinnä internetin selailuun ja siellä keskusteluun. Muutaman päivän kun vain yrittää tehdä jotain muuta tai on tekemättä mitään niin pelaamisen aloittaminen on minulle jo paljon hankalampaa kuin sen lopettaminen. En minä siinä vieroittautuessa kyllä saa juurikaan mitään järkevääkään aikaan ja ajatukset pyörii peleissä lähes koko vapaa-ajan. Jos erityisesti mmorpgien lopetusta tarkoitit niin yksinkertaisesti katkaisin maksullisen jäsenyyden. Sen jälkeen ei ollut enää mitään hinkua pelata ilmaiskäyttäjällä, kun pelissä on niin paljon vähemmän sisältöä ja tekemistä. Välillä tekee kovastikin mieli aloittaa uudelleen, mutta sekin menee päivässä ohi jos vain päättää olla tekemättä niin.

Tietokoneella olo ei käytännössä ole vähentynyt minulla. Normaali elämä siinä ohella vain on lisääntynyt ja pelaaminen on vain vaihtunut esim. internetin selailuun, musiikin kuunteluun ja koodaamiseen. Saisin helposti itsekin kulutettua aikaa seuraavaan aamuun, mutta lopettaminen on niin paljon helpompaa että pidän mieluusti hyvää unirytmiä yllä. Tässä on kyllä käynyt sellainen tuuri, että parhaat kaverini internetissä ovat joko työssäkäyviä tai opiskelijoita ja joutuisin olemaan yöt käytännössä yksin. Usein kuitenkin pitää nykyäänkin vain tylysti painaa nopeasti kone kiinni ja lähteä nukkumaan.

Kulissien pito on kyllä minullekin tuttua hommaa. Minulle ei ole koskaan huomautettu pelaamisesta tai tietokoneella olosta, koska puhun omista asioista lyhyesti ja kaunistellen. Kavereille tulikin täytenä yllätyksenä, että kela hönkii jo toista vuotta niskaan kun opinnot eivät ole edenneet. Muille tutuille tai sukulaisille en ole vieläkään kehdannut kovin tarkasti sanoa kuinka paljon onkaan opinnot jääneet jälkeen ja ulkopuolisten silmissä elän täysin normaalia elämää.

Summa summarum, liikapelaaminen on vaihtunut oikeasti vain muuhun tietokoneella oloon. Nykyäänkin pelaaminen on vähän ongelmallista, mutta pelaan pelejä missä on selkeä alku ja loppu eli tekeminen loppuu jossain vaiheessa. Näissä ei myöskään ole jatkuvasti jotain lisätekemistä (grindattavaa), joten ne käyvät nopeammin pitkään pelatessa pitkästyttäväksi. Jos pelaaminen alkaa käydä työelämän päälle niin kannattaa varmaan mietiskellä voisiko sen aiheuttaa jokin muu vaiva, esim. stressi, masennus tai burnout yms. Luulisi kuitenkin, että jo pelkän liikapelaamisenkin takia voisi lähteä jostain apua hakemaan jos siltä tuntuu. Itse olen ainakin pelaamalla usein paennut opinnoista ja muusta elämästä aiheutuvaa stressiä.

^Näin alalla olevana "tiskin toiselta puolen" voisin sanoa, että kokeileppa puhumisen sijaan kirjoittaa ne asiat paperille ja lyö lappu kouraan. Tai sano suoraan, ettet osaa selittää asioita ja tarvit siihen tukea. Puhuminen ei todellakaan ole helppoa läheskään kaikille, mutta siihen löytyy erilaisia keinoja kun vain saa asian jotenkin tuotua myös toisen osapuolen tietoon.

Pitää varmaan oikeasti laittaa testiin tuo paperille kirjoittaminen. Tähän mennessä olen vain kotona jäsennellyt vähän omia ajatuksia, mutta ne sitten tuppaa unohtumaan keskustellessa tai en tiedä miten tuollaiseen kysymykseen lähtisi niitä tyhjiltä laukomaan. Minulle ylipäätään omista asioista puhuminen muuten kuin anonyymisti on ollut aina vaikeaa ja tarvitsisin harjoitusta.
 
Pitää varmaan oikeasti laittaa testiin tuo paperille kirjoittaminen. Tähän mennessä olen vain kotona jäsennellyt vähän omia ajatuksia, mutta ne sitten tuppaa unohtumaan keskustellessa tai en tiedä miten tuollaiseen kysymykseen lähtisi niitä tyhjiltä laukomaan. Minulle ylipäätään omista asioista puhuminen muuten kuin anonyymisti on ollut aina vaikeaa ja tarvitsisin harjoitusta.
Siellähän yleensä keskustellaan, niin se että kirjoitat lapun ja annat sen vaikka heti alussa, niin olisi hyvä juttu. Koska vaikea siihen keskusteluun on mahduttaa niitä juttuja, joita on ajatuksissa mielessä. Ja ei voi miustaakaan millään kaikkea ja osa unohtuisi kumminkin.

Itse en oikein tiedä mitä just psykologi tekee, mutta se lappu juttu käy hyvin psykiatrille, lääkärille tai sairaanhoitajalle (psykologin lisäksi). Ne kaikki osaa, jos ovat johonkin sopivaan juttuun vaan erikoistuneet. Mulle psykologi sanoi jotain että ei psykoosia tai psykoottisuutta olisi. Ne muistitestit meni toka kerralla ihan normaalisti ja noilla kerroillahan on työkykyarviossa 2 vuoden väli.

Edit
Tuossa jotain psykoosista.
Psykoosi (mielisairaus)
Mulla taisi lukea siellä terveystiedoissa että tavalliset masennuslääkkeet ei juurikaan tehonneet. Psykiatrin ja hoitajan mukaan Risperidon kumminkin auttoi. Ja tuohan on yksi psykoosilääkkeistä. Noissahan on kyllä tehoa ns pirusti, mutta haittavaikutuksia kai voi tulla isommilla annoksilla.

E2: Itse olen vain kerran kuullut ääniharhoja, jossa oli kaksi eri ääntä. Tavallaan hyvä ja paha, jotka kommentoivat ajamista. Tottelin sitä hyvää ääntä ja pystyin kumminkin itse päättämään. Äänet oli tavallaan vaan hauskoja. Tuo tapahtui kun pomo tuli painostamaan, että nyt sairausloma on harmaalla alueella ja tarvitsisi olla lääkärin sairauslomalappu. Soittelin sitten jotain 3-5 työterveyteen ja lopuksi käskivät vain tulemaan heti sinne sairaanhoitajan luokse. Lääkäri oli ulkomaan lomalle menossa ja ei ollut enää tavattavissa silloin torstaina aamulla. Kello oli jotain 8, että pari tuntia olin ollut töissä. Laitoin siis pomolle omailmoituksena tekstarin, että en ollut tullut edellisenä päivänä töihin, kun en ollut nukkunut ollenkaan. Onneksi jäin nukkumaan, niin silloin ei ainakaan päässyt taas tapahtumaan niitä useita työtapaturmia :) Lisäksi minulle ei oltu kerrottu, että olen ns vaarallinen työntekiä. Ja kaikki koneiden käyttö oli minulta "periaatteessa" kiellettyä. Kuten työnjohtopäällikkö sanoi. Tuonnekin oli haasteellista päästä, vaikka päällikkö sitten kiitteli että hyvä kun tulit, niin sai "asiat selviksi". Taas asia karkasi, mutta siis kannattaa tehdä se erittäin hyvä muistilappu, niin osaavat päätellä siitä ainakin jotain. Itse en ole lappua tehnyt, mutta kerran hoitaja sanoi että kannattaisiko tehdä?

Niin joo. Toinen oli tavallaan sellainen että etäisyyksiä oli hankala erottaa. Autosimulaattorissa ajamisesta ei tullut oikein yhtään mitään. Autolla ajo kanssa haastavaa, kun meinasi kääntyä liian aikaisin, tai jotain sellaista outoa. Psykiatrille olen noista kertonut. Paranin, kun nukuin seuraavan yön. Muutenkin oli jotenkin vähän väsynyt olo. Psykiatrin mukaan nuo ei haittaa, jos ei ole uusiutunut.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla lekuri sanoi, kokeile mirtzaa nukkumiseen, juuh kokeilin, ½meni ja 01 nukkumaan 15 aikaan ylös :(
oli viimeinen kerta kun näitä myrkkyjä otan huokaus, kyllä meni päivä nopsaan ...
 
Mulla lekuri sanoi, kokeile mirtzaa nukkumiseen, juuh kokeilin, ½meni ja 01 nukkumaan 15 aikaan ylös :(
oli viimeinen kerta kun näitä myrkkyjä otan huokaus, kyllä meni päivä nopsaan ...
On yllättävän jytkyä. Varsinkin jos on jo jotain muita lääkkeitä ennestään käytössä. Itsellä parantaa oloa muutenkin, mutta lievästi vain.
Mirtatsapiinin suositeltava annos on unettomuuteen 3,75–7,5 mg, jolla ei ole antidepressiivistä vaikutusta. Yli 15 mg:n annokset saattavat jopa huonontaa yöunta. Masentunut tai ahdistunut potilas voi hyötyä yöksi otetusta pienestä mirtatsapiini-annoksesta liitettynä muuhun masennuslääkkeeseen. [8]
Itse käytän 7.5mg eli neljäsosa 30mg. 3.75mg saattaisi olla sopivampi alkuun kokeiltavaksi? Siitä jännä lääke, että 7.5mg väsyttää, mutta kait 45mg ei. Yleensä muissa menee niin, että mitä enemmän syö, niin sitä enemmän myös väsyttää. Lääke on myös tosi halpaa, ainakin 30mg/4.
 
opamox on kanssa rauhoittavaksi määrätty mutta samalla myöskin nukahtamiseen, ota sitä sitten masikseen ja nukahda kesken päivää, ei hyvä...
 
opamox on kanssa rauhoittavaksi määrätty mutta samalla myöskin nukahtamiseen, ota sitä sitten masikseen ja nukahda kesken päivää, ei hyvä...
Jep.
Oksatsepaami on bentsodiatsepiineihinlukeutuva lääkeaine. Oksatsepaamin vaikutus on rauhoittava ja sitä käytetään pääasiassa ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon.[1]
Itse sain noita tutulta muutaman. Otin jotain 3-5kpl illalla ja kyllä muuten oli rauhoittava ja hyvä nukkua. Lisäksi aika pitkään nukutti ja oli tosi virkeä kun heräsi.

Lääkäriltä sain sitten oman purkin ja aamuin illoin 1kpl. Hoitaja sitten suuttui kun en aamulla ottanut, vaan otin illalla molemmat 2kpl. Kuulemma ei mennyt ohjeen mukaan, ja eihän se nyt aivan. Sanoi että kannattaisi säästää päivän ajaksi.

Lääkäri sanoikin että enempää ei tule. Pregabalin/Lyrica lääkkeen sitten sain 3x25mg päivässä. Sain 2x75mg reseptin mutta sitä en hakenut ja resepti ehti mennä vanhaksi. Nythän ne on 2 vuotta voimassa. Käytössä aavistuksen halvempi Gabapentiini 600mg, jota otin tänään vain 150mg. Hinta on vähän halventunut. 42€ ilman kelakorvausta ja tossa on myös kolmio.
GABAPENTIN ACCORD 600 mg tabletti, kalvopäällysteinen 1 x 100 fol - Yliopiston verkkoapteekki

Sullekin voisi auttaa 5mg Abilify tai 12.5-25mg Truxal, jos ne vaan sattuu käymään muiden lääkkeiden kanssa. Abilify pitää jotenkin virkeänä ja herää jo aivan normaaliin aikaan :) Lisäksi päivällä ei nukuta. Truxal taas ei virkistä, mutta rauhoittaa ja parantaa lievästi unta. Tuo 5mg Abilify on kai kaikista pienin, mutta senkin saa leikkurilla puoliksi, jos 5mg on alkuksi liikaa.
 
Noniin, tällä kertaa meni asiat vähän paremmin ja koko 45min meni jouhevasti. Lapputaktiikkaa en käyttänyt, mutta kokosin notepadille asioita 5min ennen lähtöä ja ajattelin, että joko nyt alan puhua tai sitten taas vituttaa ja masentaa kun palaan kotiin. Ei vieläkään ihan sitä mitä haluaisin, mutta rutkasti pääsin eteenpäin. Sain otettua puheeksi puhumisen vaikeudet ja muita uusia asioita ja enemmänkin olisi ollut, mutta aika ei riittänyt. Juttua riitti, mutta kaikesta ei keretty käydä kauheasti läpi, koska sain avattua suuni vasta nyt. Näin jälkeenpäin ajatellen olisin kuitenkin sanonut asioita ehkä vähän tarkemmin ja eri tavalla. Iskee aina vähän liikaa rationaalisuus päälle ja sitten jää tunnepuolen asioita sanomatta. Kokonaisuudessaan kuitenkin tuli hyvä mieli tästä käynnistä. Seuraavat ajat ovatkin sitten marraskuussa. Sitä ennen muutama käynti opintopsykologille ja siellä varmaan saadaan sitten tuota opiskelupuolta viilailtua kuntoon :)

Alkanut nyt olemaan ihmeellistä muistin reistailua. Saatan unohtaa mitä olen päivän aikana tehnyt tai minä päivänä olen tehnyt jotain. Ajatuskin saattaa katketa ja sitten joudun jonkin aikaa kaivelemaan missä sitä oltiinkaan menossa. Muutamana yönä olen nähnyt myös niin arkisia ja todentuntuisia unia, että niiden putkahtaessa mieleen on pitänyt yrittää mietiskellä kenen kanssa ja mistä sitä nyt on tullutkaan oikeasti keskusteltua. Ei ole minun tapaista eikä ole kovin levollisia unia niin näkyy heti heräämisen vaikeuksina. Toivottavasti nämä ei jatku pitkään. Aika nopsaa lähti mehut opiskeluunkin ja olen taas passivoitunut aika mallikkaasti. Hommia olisi kodinhoidosta opiskeluun, mutta kaiken aloittaminen on niin pirun vaikeaa.
 
Kokeilin vaihtaa masennuslääkettä. Escitalopram 20mg -> Sertralin 100mg. Aika hyvin meni vaihto, kun ei oikeastaan mitään eroa huomaa.

Aiemmin vaihdoin Venlafaxin 375mg -> Escitalopram 20mg ja ihan hyvin sekin meni.

Sertraliini – Wikipedia
 
Kiitos kaikkille ketkä patisti Laivareissulle Tukholmaan, oli sitten mahtavaa, vieläkin on todella iloisen postitiivinen olotila, kerran oli samaa että oikein kuvittelin ettei tarvitse enää lääkkeitä, sitten se ajettiin alas ja tuli vaikeuksia, otettiin takaisin käyttöön, mutta todella positiivinen olotila tuli, karaokessakin kun menee lavalle kymmenien tuntemattomien ihmisten eteen ja kaikki vielä taputtaa kiitokseksi vaikkei mikään nappisuoritus ollutkaan, todella iloinen tunnelma, suosittelen.
Minunkin matka vain 80e/hytti ikkunalla, meitä lähti 2 eli 40e, ei paha ja ruuat 100e siinä se, myöskin monet ottavat omat eväät tai syövät muualla kuin buffetissa.
:shug:
 
Minullakin olisi viikon matka Alankomaihin marraskuussa. Lentoliput 220€ menopaluu ostettu ja majoitus kaverin luona, eli hintakaan ei päätä huimaa. Jostain syystä aina ennen reissuja on ihan viimeiseen asti sellainen olo, että tekisi mieli jäädä kotiin enkä ole yhtään innoissaan. Aina ne kuitenkin on iloksi muuttunut ja on voinut hyvillä mielin olla siitä että tuli lähdettyä. Nyt vain hieman jännittää, kun pitää tuo vajaa viikko olla kahden kaverin kanssa pienessä asunnossa. Toivottavasti menee hyvin eikä käy aika kovin pitkäksi. Vielä pitäisi passikuvat käydä ottamassa ja hakemus tehdä.

Taas pääsi käymään näin, että en tiedä mihin olen kaiken aikani kuluttanut, mutta liian nopeasti se on ainakin mennyt. Perjantaihin mennessä pitäisi palauttaa kolme raporttia, mutta en ole saanut ensimmäistäkään valmiiksi kun olen niin hidas ja ajatus takkuilee. Ensi viikon tenttikin ahdistaa jo nyt ja vaikuttaa iltaisin nukahtamiseen. Unet ovat yhä ahdistavia ja sellaisia, että muistan ne vielä seuraavana päivänäkin ja herääminen on vaikeaa vaikka nukkuisi yhdeksänkin tuntia. Vanhalla kaavalla mennyt syksy vaikka aluksi vaikutti hyvältä ja on ollut vain yksi kurssi useamman sijasta :confused: Ihan uutena vaivana sitten melkein päivittäinen pääkipu. En tiedä pureskelenko hampaita niin kovasti yhteen huomaamatta, mutta ikinä ennen ei ole näin usein pääkipua. Pitää varmaan alkaa kirjoittamaan jonkinlaista päiväkirjaa omista tekemisistä niin saisi ehkä vähän paremmin muistettua mitä on tullut tehtyä eikä arki ehkä tuntuisi niin harmaalta mössöltä.
 
Ihan uutena vaivana sitten melkein päivittäinen pääkipu. En tiedä pureskelenko hampaita niin kovasti yhteen huomaamatta, mutta ikinä ennen ei ole näin usein pääkipua. Pitää varmaan alkaa kirjoittamaan jonkinlaista päiväkirjaa omista tekemisistä niin saisi ehkä vähän paremmin muistettua mitä on tullut tehtyä eikä arki ehkä tuntuisi niin harmaalta mössöltä.
Itse kävin äskettäin Specsavers ilmaisessa näön tarkisruksessa. Lisäksi lasit on siellä halvat, alk 19€. Ostin 29€ maksavat, mutta noissahan ei juuri eroa ole. Kävin myös piilolinssien sovituksessa ja sain 6kpl kertakäyttöisiä linssejä. Toiseen silmään ei mitään, mutta toiseen +0.25. En vaan huomannut mitään eroa, niin ei tartte käyttää.

Myyjä sanoi että silmä vähän lepää, jos käyttää silmälaseja. Vasemmaassa on pelkkä linssi ilman korjausta. Oikeassa +0.5 ja 0.5 hajataittoa. Laseilla on silti vaikea huomata eroa. Kun molemmat silmät näkee hyvin, niin kauaksi näkee vielä vähän tarkemmin.

Itsellä on ollut kanssa pääkipua tai joskus ehkä migreeniä, mutta saa nähdä jos lasit auttaisi. Ilmeisesti se pieni hajataitto voi rasittaa vähän silmää tai silmiä. Ja lukeminen varmaan rasittaa myös.

Pääkipu on kyllä ilkeä, kun sun pitäisi raporttiakin tehdä. Itsellä auttaa jos käy pihalla vähän kävelemässä raittiissa ilmassa. Joskus taas ei ainakaan heti auta.
 
Pitää varmaan minullakin käydä näöntarkastuksessa jos ei nämä pääkivut vähene, migreeniä ei onneksi ole ikinä ollut. Viikonloppuna jouduin ottamaan pari särkylääkettä kun pelatessa iski oikean puolen päästä niin jumalattoman kipeäksi, muuten olen pärjännyt ilman. Keväällä oli ongelmia nähdä tussitaululle vasemmalla silmällä, mutta se sitten meni ohi ja asia on vähän unohtunut. On minulla vieläkin vähän huonompi kaukonäkö vasemmassa silmässä ja erityisesti humalassa huomaan sen kun on vaikea nähdä bussien ledinumeroita. Tietokoneella olen istunut koko ikäni ja suvussa on monella lasit niin se varmaan vaikuttaa myös merkittävästi hajataittoon ja kaukonäköön. En vain pidä ajatuksesta, että joutuisin pitämään silmälaseja päässä ja sen takia sitten asiaa lykkäillyt kun ilmankin pärjää normaalielämässä. Sen tiedän kuitenkin myös, että pureskelen hampaita mutta en tiedä paljonko teen sitä huomaamattani.

Tuo ulkona käyminen on minusta erityisesti näin syksyisin mukavaa kun on vähän raittiimpi ilma. Voisin vaikka koittaa joku päivä käpytellä vähän kauemmas ruokakauppaan niin tulisi oltua vähän enemmän ulkona.
 
Minullakin olisi viikon matka Alankomaihin marraskuussa. Lentoliput 220€ menopaluu ostettu ja majoitus kaverin luona, eli hintakaan ei päätä huimaa. Jostain syystä aina ennen reissuja on ihan viimeiseen asti sellainen olo, että tekisi mieli jäädä kotiin enkä ole yhtään innoissaan. Aina ne kuitenkin on iloksi muuttunut ja on voinut hyvillä mielin olla siitä että tuli lähdettyä. Nyt vain hieman jännittää, kun pitää tuo vajaa viikko olla kahden kaverin kanssa pienessä asunnossa. Toivottavasti menee hyvin eikä käy aika kovin pitkäksi. Vielä pitäisi passikuvat käydä ottamassa ja hakemus tehdä.

Samaa minulla, ei sitten mitenkään huvittaisi lähteä, mutta kivointa laivallakin on että heräät vaikka 03 niin saat mentyä kaffelle, hakee omenaa, sapuskaa yms. ja juttuseuraa, sitten nukkumaan kun taas oikein väsyttää.

Tänään piti mennä virastoon 1½h:ksi, heräsin liian vähällä unella ja sydän otti itseensä, aina kun nukun huonosti tulee sydämentykytystä, ei kivaa. ei auta mitkään lääkkeet, pitää vaan ottaa iltapäivä torkut ja sillä selvä...
 
Siljalla on ne mukavat takabaarit, mistä saa kunnon oluita, ainakin Helsingin laivoissa. Siellä on kiva tunnelma, jossei tv:stä tuu jotain jääkiekkoa tms.
 
Pitää varmaan minullakin käydä näöntarkastuksessa jos ei nämä pääkivut vähene, migreeniä ei onneksi ole ikinä ollut. Viikonloppuna jouduin ottamaan pari särkylääkettä kun pelatessa iski oikean puolen päästä niin jumalattoman kipeäksi, muuten olen pärjännyt ilman. Keväällä oli ongelmia nähdä tussitaululle vasemmalla silmällä, mutta se sitten meni ohi ja asia on vähän unohtunut. On minulla vieläkin vähän huonompi kaukonäkö vasemmassa silmässä ja erityisesti humalassa huomaan sen kun on vaikea nähdä bussien ledinumeroita. Tietokoneella olen istunut koko ikäni ja suvussa on monella lasit niin se varmaan vaikuttaa myös merkittävästi hajataittoon ja kaukonäköön. En vain pidä ajatuksesta, että joutuisin pitämään silmälaseja päässä ja sen takia sitten asiaa lykkäillyt kun ilmankin pärjää normaalielämässä. Sen tiedän kuitenkin myös, että pureskelen hampaita mutta en tiedä paljonko teen sitä huomaamattani.

Tuo ulkona käyminen on minusta erityisesti näin syksyisin mukavaa kun on vähän raittiimpi ilma. Voisin vaikka koittaa joku päivä käpytellä vähän kauemmas ruokakauppaan niin tulisi oltua vähän enemmän ulkona.
Lapsena oli selvempää migreeniä, mutta ei enää oikein. Tuo oikean tai vasemman puolen pääkipu voisi viitata migreeniin? Itsellä vasen, mutta kuulemma puoli voisi myös vaihtua. Näöntarkkuus voi olla aivan geeneistäkin kiinni, eli jos sukulaisillakin on, niin ehkä itsellekin laseista tai piilareista olisi hyötyä. Piilareita on myös kertakäyttöisiä ja nykyiset on parempia kuin vanhat.

Esim pelatessa tai tietokoneella istuessa voisi kokeilla silmälaseja. Ainakin 21.10. asti on specsaversissa ilmainen tutkimus/tarkastus ja lasit vaikka 19€, niin ei maksa paljoa kokeilla? Itsestään se pääkipu ei taida oikein loppua, vaan jotain täytyisi tehdä. Nyt 3 päivä kokeilua lasien kanssa. Ja jos pääkipu alkaa tulla, niin heti lasit päähän, jos kipu ehtisi vielä laantua? Toki parempi olisi pitää jo vähän aiemmin laseja, mutta kokoajan ei ole pakko pitää, vaan tarpeen mukaan. Joskus myös piilarit on hyvät. Itse kävin 2011 laserissa ja pientä korjausta jäi oikeaan silmään, +0.5 ja 0.5.


Tuossa oli juttua siitä toispuilisesta kivusta.
Useimmiten päänsärky alkaa kuitenkin suoraan ilman esioireita: sykkivä, toispuolinen kova tai kohtalainen pääkipu, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Mukana voi olla myös yleisiä tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston häiriöitä, kuten ihon kalpeutta ja ripulia.
Myös huono näkö (esim. sopimattomat silmälasit) ja purentavirheet altistavat kohtauskierteelle.
Migreeni

Tuo purenta juttu tai narskuttelu selviäisi varmaan hammaslääkärissä?
 
Viimeksi muokattu:
Tuo purenta juttu tai narskuttelu selviäisi varmaan hammaslääkärissä?

Jep sinne olisi tarkoitus varata aika mahdollisimman pian tässä ku on muutenkin melko pitkä aika viime tarkastuskäynnistä. Tässä on nyt niin paljon tekemistä joka suuntaan etten saa mitään tehtyä niin soitan ajan "joskus myöhemmin".

Skippasin taas luennon, koska se oli paikassa missä en ole ennen käynyt ja ahdisti ajatus mennä paikalle myöhässä. Pahalta tuntuu, mutta saanpa jatkettua vähän tehtäviä ja sitten lähdettyä ajoissa ottamaan passikuvia. On kyllä taas tuntunut viime päivinä siltä, että oman alan haastavammat hommat ei kiinnosta yhtään. Kurssin tehtäviä tehdessä kiinnostaa paljon enemmän niihin tarvittavan datan ja koodin pyörittely. Sama asia ollut kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti mielessä jo parin vuoden ajan. Neljäs vuosi kuitenkin nykyisellä alalla menossa niin tuntuisi turhalta tässä vaiheessa lopettaa leikki kesken.

Viime aikoina varsinkin taas mielenkiinto ja into palannut tuohon koodaamiseen ja omiin projekteihin. Kyllä minä taidan johonkin sille alalle vihdoin hakea keväällä ja jos paikka irtoaa niin sitten vakavemmin miettiä mitä teen.
 
Soittelin joskus uudelle lääkärille ja pyysin jotain hyvää psykoosilääkettä. Tänään sitten kävin apteekissa. Siellä sanoi että Risperidonin kannattaisi varmaan ottaa aamusta. Nyt otinkin 0.5mg. Ennen on ollut tuo sama lääke, mutta psykiatri käski ottaa illalla. Tuo että otankin aamusta on varmaan toimiva ja hyvä juttu? Rispe taitaa olla yksi vahvimmista tuon luokan lääkkeistä. Suht hyvä olo, eikä ahdistustakaan taida olla yhtään.

Lääkäri oli "paperit" käynyt läpi ja sen että masennuslääkkeet ei oikein auta. Ja täytyy varmaan sitten jotain muuta kehitellä. Nyt saisi ainakin kaksi lääkettä jättää pois, että ei olisi niin paljon päällekäisiä. Uudet silmälasit on olleet myös hyvät, vaikka en eroa juuri edes huomaa. Mutta jos siihen pääkipuun auttaa. Muutto juttuakin on edessä, jos vaan antaisivat jonkun asunnon. Eivät ole vielä vastanneet.


En tiedä vaikka tuo Risperidoni auttaisi ahdistavaan jalkojen kipuun. Ja yöllähän jalat ei haittaa, kun on unessa. Paketissa oli kai että voi ottaa aamulla ja illalla, mutta itsellä lukee että kerran päivässä 1mg.
 
Siljalla on ne mukavat takabaarit, mistä saa kunnon oluita, ainakin Helsingin laivoissa. Siellä on kiva tunnelma, jossei tv:stä tuu jotain jääkiekkoa tms.

Juuh mää käväsin siellä peräkannella, urheilua tuli täydellä, ei oikein minun paikkani, onneksi siellä on monen monen monta baaria mistä saada kaikkea kivaa, keulassakin 3kpl. peräti.

Kuva0491.jpg
 
Voi helvetti mikä soppa tästä nyt syntyi, enpä olisi ikinä hakenut koko sairaslomalle. Olisin kuluttanut ennemmin opintotukikuukausia tämän sijasta. En ymmärrä mitään kelan merkinnöistä omalla sivulla, koska osassa maksuista lukee perässä "Kelalle" :confused: Tämän kuun opintotuki pitää palauttaa. Okei sen vielä ymmärrän, koska siihen ei ollut oikeutta sairauspäivärahan takia. Sairauspäivärahat on kuitenkin jaettu jotenkin kahteen maksuun samoille päiville, joista toisen perässä lukee aina tuo teksti "Kelalle". En myöskään ymmärrä miksi ajalta 7.10. - 31.10. maksetaan sairauspäiväraha vasta ensi kuussa. Minulle on nyt siis tullut/tulossa yhteensä maksuja ~300 euron edestä, joista yhteensä 250 euron perässä lukee "Kelalle". Meinaako tämä nyt sitä, että saan 250€ opintotuen sijasta 50€ sairauspäivärahaa? Vaikka näin olisi niin ei tässä vararikkoon olla menossa, olisi vain ihan kiva tajuta omat raha-asiat.

Jäi kyllä vähän paskan maku suuhun tästä. Toivottavasti saan edes käyttää tuon opintotukikuukauden vielä keväällä niin olisi tästäkin säätelystä jotain hyötyä.
 
En myöskään ymmärrä miksi ajalta 7.10. - 31.10. maksetaan sairauspäiväraha vasta ensi kuussa.

Muusta en näin alkajaisiksi tiedä, mutta Kelan tuet maksetaan yleensä takautuvasti. Esim. työmarkkinatuen (kansankielellä työttömyyskorvaus) voidaan ilmoittaa vasta yhden päivän jakson päätytyttyä.
Tuo jakso 7.10. - 31.10 päättyy kuukauden vaihteessa ja kela siis maksaa takautuvasti, ei ennakkoon.
 
Muusta en näin alkajaisiksi tiedä, mutta Kelan tuet maksetaan yleensä takautuvasti. Esim. työmarkkinatuen (kansankielellä työttömyyskorvaus) voidaan ilmoittaa vasta yhden päivän jakson päätytyttyä.
Tuo jakso 7.10. - 31.10 päättyy kuukauden vaihteessa ja kela siis maksaa takautuvasti, ei ennakkoon.

Saatan olla nyt vähän hitaalla päällä, mutta eikös sekin olisi takautuvasti jos nyt olisi maksettu koko lokakuun tuki kerralla?

Tosiaan en heti tajunnut että pankista ja päätöksestähän tuon olisi voinut tarkistaa, eli periaatteessa tyhjää valittamista tuli laitettua. Liitteessä näkyy nuo oudot lisätekstit ja miten hassusti niiden takia on jaettu saman päivän tuet kahteen osaan. Maanantaina oli näköjään tullut tilille tuo 3,56 euroa ja päätöksessä lukee, että raha on tälle kuulle 74snt/päivä ja ensi kuulta sairasloman loppuun asti 14,63/päivä. Oman järjen mukaan yhteensä siis olisi tältä ja ensi kuulta tämä sairauspäiväraha n. 93€. Elikkäs ei mitään hajua miksi nuo isommat summat ylipäätään lukee minun maksuissa, jos en tule niitä koskaan maksamaan tai näkemäänkään. Ihmeellisiä ovat Kelan kiemurat.

Sairauspäiväraha.png
 
Saatan olla nyt vähän hitaalla päällä, mutta eikös sekin olisi takautuvasti jos nyt olisi maksettu koko lokakuun tuki kerralla?

Tosiaan en heti tajunnut että pankista ja päätöksestähän tuon olisi voinut tarkistaa, eli periaatteessa tyhjää valittamista tuli laitettua. Liitteessä näkyy nuo oudot lisätekstit ja miten hassusti niiden takia on jaettu saman päivän tuet kahteen osaan. Maanantaina oli näköjään tullut tilille tuo 3,56 euroa ja päätöksessä lukee, että raha on tälle kuulle 74snt/päivä ja ensi kuulta sairasloman loppuun asti 14,63/päivä. Oman järjen mukaan yhteensä siis olisi tältä ja ensi kuulta tämä sairauspäiväraha n. 93€. Elikkäs ei mitään hajua miksi nuo isommat summat ylipäätään lukee minun maksuissa, jos en tule niitä koskaan maksamaan tai näkemäänkään. Ihmeellisiä ovat Kelan kiemurat.

Sairauspäiväraha.png

"Esimerkki

Työkyvyttömyytesi alkaa 2.11. Hae sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden alusta alkaen. Kela myöntää sinulle sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen 15.11. alkaen. Olet saanut marraskuussa sekä opintotukea että sairauspäivärahaa.
Kela vähentää sairauspäivärahasta samalta ajalta saamasi opintorahan. Kela lakkauttaa opintotukesi 1.12. alkaen, koska vasta joulukuussa saat sairauspäivärahaa ensimmäisen kerran vähintään 18 kalenteripäivää.

Kun sairauspäivärahan maksaminen päättyy ja voit taas opiskella päätoimisesti, hae opintotukea
.

Jos sairastut opintojesi aikana
"

Sellaisilta nuo luvut aikajanoissa ja niiden sisältämissä rahamäärissä vaikuttaa olevan, että tuo on tapahtunut kohdallasi.

Jos oikein tulkitsen, niin viime kuuhun sisältyy karenssi (omavastuuaika) ja sen vuoksi opintotukesi lakkaa vasta 1.11 alkaen.
Saattaa siis olla, että saat 1.11 vielä opintotukierän. Kannattaa kumminkin ottaa yhteyttä Kelaan ja tarkistaa asia.

*************
Kela siis maksaa nuo sairauspäivät, mutta koska se sama laitos maksaa nuo opintotuet, se on tietoinen näistä ja "osoittaa ne itselleen". Kaikkihan on vain muodollisuutta.
 
Mä luulen myös, että opintotuet peritään automaattisesti näistä rahoista. Se osuus on tuo kelalle menevä.
 
Mä luulen myös, että opintotuet peritään automaattisesti näistä rahoista. Se osuus on tuo kelalle menevä.

Ahaa, eli minun ei siis tarvitse itse maksaa kelalle pankin kautta tuota opintorahaa niinkuin kotiin tulleesta kirjeestä ymmärsin. Ilmankos siellä ei sitten ollutkaan selvästi mitään loppusummaa ja tilinumeroa. Nyt kun laskee niin tuo Kelalle menevä summahan on yhtä ekstrasenttiä lukuunottamatta sama kuin opintoraha. Tämähän käy tuosta esimerkistäkin ilmi, mutta en ollut hoksannut sitä lukea aiemmin. Tämä koko hommahan hoitui sittenkin aika näppärästi ja itsestäänselvästi enkä onneksi kerennyt tilisiirtoa tehdä.

Tuon omavastuuajan muistinkin ja sen takia en kerennytkään syyskuulta saada tätä ollenkaan. Siitä ei kyllä jostain syystä tullut mitään perintää. Opintotukikin tosiaan jatkuu ensi kuussa taas normaalisti, ellei lääkäri laita jatkoa sairaslomalle jolloin sairauspäiväraha jatkuu sitten normaalikokoisena.
 
Kele mikä päivä oli eilen, yx pahimmista koskaan :(
Illalla hedaria, yön nukuin karmeasti, painajaisia jne. en nukkunut melkein ollenkaan, iltikset eivät onnistuneet, valtava ohimosärky, ei mikään auttanut, 21 nukkumaan ja 22 koisin jo 11:n aikaan ylös ja olo normaali, nyt pelkään että se tulee takaisin, on todella valtavan inhottavaa, en lue sitä vielä migreeniksi koska yö meni perseelleen. ihan kuin ohimoiden läpi iso pultti vedetty :(
 
Pientä masennusta taas vaihteeksi ilmassa. Ei niin huono olo päivisin, mutta päivän saamattomuus alkaa vähän painaa nyt iltaisin. Tässä on saanut päättötyötä taas viime päivinä vähän etenemään, mutta jotenkin vaan se edellisten päivien saamattomuus alkaa vituttamaan. Pitäisi vaan osata päästä irti menneestä kai. Positiivista on että tulee nyt nukuttua hieman paremmin ja ihmisten aikaan.
 
Mua väsyttää eilisen jälkeen, kohta pitää mennä kauppaa ja olen ihan väsy, nukuin 12h ja vielä väsyttää, voisin mennä peiton alle ja nukkuisin kauniisti 12h, ei oikein tervettä elämää :(
 
Voimia @Memory lle

Masentaa kun ei oo motivaatioo kouluun tai töihin.

Kiitos taas jaksaa, 24 koisimaan, 04 ylös veskiin, sitten unipeikko menikin jo vasta 06 sain unen päästä kiinni ja lukkojen vaihtajat tuli 10:ltä haukotus, 14:30-17:00 koisimaan taas jaksaa, viikonloppu ilman viinaa :8
nooh parempi näin että taas karmea krapula :)
Mullakaan ei ollut skoleen inspistä pienenä, ihan kakka-juttua oli, johtu siitä että iskäpuolen skitsoilun takia muutettiin vuoden välein, muori otti eron ja sitten alko vasta kiinnostaa mm. historia yms. ehkä vielä kerkiän 51:nä snaijata jotain :)
 
Onko täällä muita kaksisuuntaisia?
Puolivuotta meni taas raittiina ja ihan "ok".. nyt taas tonkka viiniä alla ja saikkua töistä masennuksen takia...
Tuntuu ettei millään ole oikein mitään väliä.
Ei mua olis olemassa ilman tätä tukiverkostoa mikä on olemassa.
Järki sanoo että kyllä se olo taas helpottaa, mutta ei se hirveästi auta silloin kun ahdistus iskee ja haluttais "lakata olemasta"..
Vituttaa niin suunnattomasti kun haluttaisi elää ns. normaalia elämää ja lääkkeet sen mahdollistaa aika hyvin, mutta välillä vaan tulee helvetinmoisia droppeja ja tekis mieli hakata pää paskaksi kylppärin seinään.
Vaikeinta tässä on se että tietää että koko vitun loppu elämä on tätä samaa saatanan vuoristorataa.
 
Onko täällä muita kaksisuuntaisia?
Puolivuotta meni taas raittiina ja ihan "ok".. nyt taas tonkka viiniä alla ja saikkua töistä masennuksen takia...
Tuntuu ettei millään ole oikein mitään väliä.
Ei mua olis olemassa ilman tätä tukiverkostoa mikä on olemassa.
Järki sanoo että kyllä se olo taas helpottaa, mutta ei se hirveästi auta silloin kun ahdistus iskee ja haluttais "lakata olemasta"..
Vituttaa niin suunnattomasti kun haluttaisi elää ns. normaalia elämää ja lääkkeet sen mahdollistaa aika hyvin, mutta välillä vaan tulee helvetinmoisia droppeja ja tekis mieli hakata pää paskaksi kylppärin seinään.
Vaikeinta tässä on se että tietää että koko vitun loppu elämä on tätä samaa saatanan vuoristorataa.

Moro vaikeinta on tuon kakan hyväksyntä, samaa mulla, käytän fitun kakkavaippoja ja kertakatetreja loppuelämäni syövän takia yms. kivaa. masiksen sain intissä 87/88, kiitos valtiolle, enköhän ole jo tarpeeksi antanut itsestäni sille..

Minua suututtaa eniten, kun ensin on olo kuin lottovoittajalla sitten 15s ja tahtoo omiin hautajaisiin, ei jaksa aina ymmärtää.,
Usein on pakko mennä koisimaan keskellä päivää että resetoi pään ja taas "on kaunis uusi alku".

Lääkkeet ovat mitä ovat, mullakin lekuri aina tahtoo tarkistaa ja vähentää lääkkeitä, "sulla on hirveästi kolmiolääkkeitä"
sowhat? niitä haettiin sopivia 20vuotta annas kuules täti niitten olla rauhassa ennenkuin koko korttitalo taas kaatuu.

Eniten minua haittaa lääkkeissä tunteiden katoaminen, ei tunnu missään, rakastan koiraani, mutta kun se pitää lopettaa joskus taikka itse kuolee vanhuuttaan niin sama fiilis kuin uuden maidon osto lidistä, ei jaksa olla aina tunteeton.

Onneksi ei ole mitään asetta, varmaan hulluina päivinä teilaisin itseni, kun en osaa enää käsitellä seurauksia, ai ase, nooh sehän on kiva, pääsee nukkumaan ja kaikki ongelmat jää taakse, ai sitten jää ilot kokematta loppuelämästä? mitkä fuckin ilot, ei ole mitään iloja kun pessimisti ihminen niin ei ole ikinä mitään ilon aiheita, kaikki on mustaa.

Sitten tää sama rata joka päivä, aiemminkin tuli oikein paniikkikohtaukset ilman lääkkeitä :(
"aamuherätys, veskiin, aamupalaa, sitten mollotetaan ja käydään ehkä simbailee kaupungilla, sitten himaan ja nukkumaan"
tuota samaa rataa viimeiset 80vuotta, eikös olekin kivaa, tästä saa sitten nauttia, onneksi enää en ajattele noin yksiselitteisesti..

Paikkoja ja asioita kohtaan olevat paniikkikohtaukset ovat melko "helppoja" mutta paniikkikohtaukset elämää kohtaan ovat tosi pahoja/ilkeitä :(
 
Eniten minua haittaa lääkkeissä tunteiden katoaminen, ei tunnu missään, rakastan koiraani, mutta kun se pitää lopettaa joskus taikka itse kuolee vanhuuttaan niin sama fiilis kuin uuden maidon osto lidistä, ei jaksa olla aina tunteeton.


Jos (ja kun ei) pentua jaksa tai uskalla harkita, niin meillä on liikaa noita pitovaikeuksien erinäisistä syistä lopetettavia lemmikkejä.

Elämää kohtaan kannatta pyrkiä oppimaan objektiivinen käsittelytapa. "Kun se lemmikki aikanaan kuolee, kuolee myös joskus se toinen ja lopulta minäkin" tai sitten se ajaton "Elämän hinta on kuolema".
Suosittelen (Jos omaat) niiden "jumala ja paholaisuskontojen" ajattelun sijaan vaihtamaan jonkinlaiseen reinkarnaation uskomukseen. Minkälaisena kuvittelet seuraavan elämän alkavan vaikka jossain vinkuintiassa ja voisiko heitä opettaa jo reinkarnaatiota varten (Karma sitä vastoin määrittää moraalin ja tekojen laadun kautta reinkarnaation, joten siitä ei ole kysymys).
Ehkä niissä toimissa hupenee syövän traumatkin itsessään.
 
Eilen oli karmeen vaikeeta lähteä dogin kanssa systeerille 3km:n päähän tallustelee, mutta mentiin sitten kuitenkin sinne ja takax.
Meinasin jo monta kertaa ennen lähtöä luovuttaa että istutaan koneen ääressä kattomassa shittiä :(
Nollasi päätä hieman ihan kiva juttu..
 
Nyt olen koko viikonlopun istunut/maannut sängynpohjalla nettiä surffaten ja telkkua katsoen. Aivan mahdoton löytää mitään motivaatiota mihinkään.
 
Onko täällä muita kaksisuuntaisia?
Puolivuotta meni taas raittiina ja ihan "ok".. nyt taas tonkka viiniä alla ja saikkua töistä masennuksen takia...
Tuntuu ettei millään ole oikein mitään väliä.
Ei mua olis olemassa ilman tätä tukiverkostoa mikä on olemassa.
Järki sanoo että kyllä se olo taas helpottaa, mutta ei se hirveästi auta silloin kun ahdistus iskee ja haluttais "lakata olemasta"..
Vituttaa niin suunnattomasti kun haluttaisi elää ns. normaalia elämää ja lääkkeet sen mahdollistaa aika hyvin, mutta välillä vaan tulee helvetinmoisia droppeja ja tekis mieli hakata pää paskaksi kylppärin seinään.
Vaikeinta tässä on se että tietää että koko vitun loppu elämä on tätä samaa saatanan vuoristorataa.
Itsellä ei ole tuota, niin ei ole siitä kokemuksia.
Masennuksen tuskaisuutta/levottomuutta/rauhatonta oloa ja ahdistuneisuutta helpottamaan on kyllä lääkkeitä ja kai pakko myöntää että psykoosilääkkeet on kaikkein tehokkaimpia.

Aamulla 20mg escitalopram, 150mg Gabapentin. Kokeeksi Panagodia 250mg. Illalla 7.5mg Mirtazapin, 50mg Truxal, 0.5mg Risperidon. Kaksi viimeisintä on psykoosilääkkeitä. Toki masennuslääkekin jotain auttaa, esim näkö kirkastui ja paniikki lievittyi pois. Mutta silti lääkärin mukaan masennuslääkkeestä ei ole juurikaan apua. Niissä jossain psykoosi testeissä en vielä ole edes ollut. Onneksi kumminkin saa lomailla eläkkeellä. Ja jotain pientä harrastella. Niin ja omasta mielestä nuo lääkeet ei kunnolla auta, mutta sen verran että jotenkin tulee toimeen.


Telkkarissa oli jotain kaksisuuntaisesta ja puhuttiin jotain psykoottisesta maniasta. Ei kumminkaan puhuttu psykoottisesta masennuksesta, joka kanssa on olemassa. Toisaalta itsellä on vain se tavallinen masennus.
 
Itsellä ei ole tuota, niin ei ole siitä kokemuksia.
Masennuksen tuskaisuutta/levottomuutta/rauhatonta oloa ja ahdistuneisuutta helpottamaan on kyllä lääkkeitä ja kai pakko myöntää että psykoosilääkkeet on kaikkein tehokkaimpia.

Aamulla 20mg escitalopram, 150mg Gabapentin. Kokeeksi Panagodia 250mg. Illalla 7.5mg Mirtazapin, 50mg Truxal, 0.5mg Risperidon. Kaksi viimeisintä on psykoosilääkkeitä. Toki masennuslääkekin jotain auttaa, esim näkö kirkastui ja paniikki lievittyi pois. Mutta silti lääkärin mukaan masennuslääkkeestä ei ole juurikaan apua. Niissä jossain psykoosi testeissä en vielä ole edes ollut. Onneksi kumminkin saa lomailla eläkkeellä. Ja jotain pientä harrastella. Niin ja omasta mielestä nuo lääkeet ei kunnolla auta, mutta sen verran että jotenkin tulee toimeen.


Telkkarissa oli jotain kaksisuuntaisesta ja puhuttiin jotain psykoottisesta maniasta. Ei kumminkaan puhuttu psykoottisesta masennuksesta, joka kanssa on olemassa. Toisaalta itsellä on vain se tavallinen masennus.
Itsellä käytössä kans escitalopram ja sitten toista ääripäätä tasaamaan absenor.
Psykoottista maniaa ei ole koskaan ollut, mutta hypomaanisia kausia useita kertoja.
Psykoottisen masennuksen vuoksi tuli oltua kerran osastohoidossa..
Tällä hetkellä sairasloma kestää vielä kuun loppuun ja en halua edes ajatella vielä sitä pidemmälle.
Ahdistaa kun ei saa asioita tehtyä ja sitten jos tekeekin jotain niin sekään ei tunnu hyvältä. Pienetkin vastoinkäymiset saa pään räjähtämään ja tuleekin tiuskittua koirille ja avovaimolle ihan typeristä asioista.
Elämä tuntuu vain pakotetulta ähertämiseltä...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom