Masennus

Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
7 004
Sienien ja LSD:n kohdalla pelottaa liian rankka trippi, tiedostan itsessäni niin paljon neurooseja jotka varmasti tulisivat kaikki ilmi tirpin ajalla jolloinka ne pitää käsitellä. Siksi pitäisi olla mukana joku shamaanin tapainen trippiohjaaja opastamassa tripin aikana, en kuitenkaan luota ihmisiin jota en ole tuntentu vähintään vuosia, joten tuo ei onnistuisi.
Käsittääkseni noissa kokeiluissa ollaan oltu koko päivän jossain valvotussa tilassa ammattilaisten kanssa. Uskoisin että niissä myös annostus on aika hyvin säädelty, mutta toki siitä silti voi saada huononkin tripin. Itsellä ei ole noista mitään kokemusta, mutta vähän kiinnostaisi turvallisessa ympäristössä.
Mulla on ollut lievää tai keskivaikeaa masennusta nyt kohta 5v ON/OFF. Escitalopramia on kokeiltu pariin kertaan, mutta ainoa vaikutus oli libidon heikkeneminen :D.
Nyt oon jaksanut kuntoilla tässä noin kuukauden aika säännöllisesti, niin on helpottanut jonkin verran.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Risperidoni aiheutti Akatisian oireita, eli tärisin niin etten pystynyt pitämään tavaroita käsissäni, en kyennyt olemaan sekuntiakaan paikoillani vaan ravasin kämppää ympäri, kuitenkin mahdotonta tehdä yhtikäs mitään. En ole sellaista helvettiä kokenut koskaan elämässäni ennen.
Lääkäri ehdotti Abilify lääkettä, mutta se ei oikein itselle sopinut. Piti ottaa aamusta ja nukkuminen ainakin huonontui. Olo taisi tulla jotenkin levottomammaksi. Soitin sitten ja lääkkeen sai lopettaa.
Aripipratsoli – Wikipedia

Pyysin sitten tuota Risperidonia Truxalin ja Abilifyn tilalle, kun aiemmin huomasin jotain hyötyä tuosta Risperidonista.
Risperidoni – Wikipedia

Itsellä myös Venlafaxin tai Escitalopram poisti paniikkihäiriön ja näkökyky kirkastui takaisin normaaliksi.

Varmasti tuosta Risperidonista voi jotain tulla, mutta osa haitoista voi kadota, kun tottuu tuohon vahvaan lääkkeeseen. Siksi alkuun pitäisikin kokeilla hirmu pientä annosta.

Nuo mielialan tasaajat on sellainen lääkeryhmä, jota ei ole vielä kokeiltu. Voi olla että olisi hyviäkin.
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
5 604
Milloin ja missä voivat tarjoata ketamiinihoitoa?
En tiedä miten muualla maassa, mutta PPSHP:n alueella tarjotaan vain sähköhoitoa, ketamiinihoidoista on käsittääkseni toistaiseksi ainakin luovuttu.

Tarjolla on siis täällä päin kolmea hoitomuotoa, joista ECT on tehokkain ja pitkävaikutteisin. Sarja magneetti, eli rTMS tarjoaa joillekki paremman vasteen, mutta käsittääkseni vaatii enemmän ylläpitoa. Tasavirtastimulaatio on käsittääkseni heikkotehoisin näistä, mutta toimii joillakin parhaiten. Toimenpiteen "rajuus" menee myös samassa sarjassa, ECT tehdään nukutuksessa. TMS ja tDCS tehdään polikliinisesti. Kaikissa voi kuitenkin käydä kotoa käsin, joskin ECT vaatii saman kuin kaikki muutkin nukutustoimenpiteet, eli jonku aikuisen seurassa seuraavaan aamuun asti.

Kyllähän noista nyt kuitenki käyntimaksut tulee, harva asia Suomessa ihan ilmasta on. Pieni hinta luonnollisesti jos paranee.

Lähetteellä pääsee sähköhoitoon, tosin sähköhoidon lääkäri luonnollisesti arvioi itse tilanteen lähetteen ja ensikäynnin perusteella.

10 lääkettä nyt kuulostaa ihan siltä, että lähtisin sit kokeilee vaikka muualta ku työterveyden kautta jos tuntuu ettei sieltä tule mitään. Toki noiden tekstien perusteella olis kyllä hyvä tutkia, että oisko kyseessä sit kuitenki muuta kuin masennus, esim. persoonallisuushäiriötä.
 

shakal

RGB ON
Liittynyt
09.09.2017
Viestejä
1 420
VSSHP alueella saa ainakin Ketamiinihoitoa sen kuin pyytää, kun hoitomuotoja käydään lävitse. Näin ainakin omien lääkärieni kanssa. TYKS sitä esim suorittaa ja tekevät (kuulemma tämän päivän keskustelun perusteella hoitajani kanssa) nyt uutta kokeilua Ketamiinihoidon suhteen, koska ovat viemässä sitä eteenpäin vakiintuneena hoitomuotona sairaalassa.
 
Liittynyt
20.06.2018
Viestejä
62
F32.10 Keskivaikea masennustila ilman somaattista oireyhtymää
F41.9 Määrittämätön ahdistuneisuushäiriö

Tämmöiseksi sitten tarkentui tänään diagnoosit toisen ja ilmeisesti viimeisen psykiatrikäynnin jälkeen. Sanoi kirjoittavansa B-lausunnon terapiaa varten. Saa nähdä miten vaikuttaa ja milloin sinne ylipäätään pääsee, ihan mielenkiinnolla odotan. Pitää varmaan myös tuolla lausunnolla hakea sairauspäivärahaa niin voisi saada pari opintotukikuukautta säilytettyä.

Hieno homma että asiat rullaa. Ärsyttää kuitenkin kun on koko päivän kaivertanut miten tuli sanottua ehkä vähän huonosti ja miettimättä joitain asioita. Ei auta asiaa että pöljänä olin tapaamisessa pienessä krapulassa ja ulosanti ei ollut ehkä sitä parasta. Toivottavasti ei kuitenkaan näkynyt ulospäin. No, kyllä ne pääpiirteittäin piti kaikki paikkansa, mutta tulee aina mietittyä ihan liikaa omia tekemisiä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
10 lääkettä nyt kuulostaa ihan siltä, että lähtisin sit kokeilee vaikka muualta ku työterveyden kautta jos tuntuu ettei sieltä tule mitään. Toki noiden tekstien perusteella olis kyllä hyvä tutkia, että oisko kyseessä sit kuitenki muuta kuin masennus, esim. persoonallisuushäiriötä.
Lainasin koska viittaa vähän. Itsellä lukee jotain masennuksesta (F32.2) johtuvaan jonkunlaiseen persoonallisuushäiriöön viittaavaa. Jos muistan oikein, niin skitsoidin ja eristäytyvän suuntaan, mutta jostain syystä olisivat kumminkin masennuksesta johtuvia. Jos se edes on mahdollista, koska persoonallisuushäiriö on osa persoonallisuutta ilmeisesti. Kumminkaan näitä ongelmia ei ole ollut aina.

Itsellä ilmeisesti ongelmana ahdistuneisuus ja siitä jotenkin tulevat kivut esim jaloissa ja joskus käsissäkin. Kumminkaan ahdistus diagnoosia ei ole ollut, eikä ole vieläkään. Ahdistus on lähinnä jatkuvaa.

Skitsoidit henkilöt eivät useinkaan kärsi häpeästä ja syyllisyydestä, vaan ovat taipuvaisia tarkastelemaan sisäistä ja ulkoista maailmaa arvostelematta tai tuomitsematta. He saattavat kuitenkin kärsiä voimakkaasta ahdistuksesta, joka liittyy heidän perusturvallisuuden tunteeseensa kohdistuvaan uhkaan. Ahdistuessaan liikaa he piiloutuvat joko kirjaimellisesti eristäytymällä tai pakenemalla mielikuvitusmaailmaan.

Skitsoidinen henkilö on ennen kaikkea ihmisyyden sivustakatsoja, ulkopuolinen tarkkailija. Skitsoidi-sanan etymologiaan liittyvä jakautuneisuus sijaitsee kahdella alueella: itsen ja ulkomaailman välissä selkä tietoisen itsen ja halun välissä.

Skitsoidi persoonallisuus
Kuten kaikilla persoonallisuuden rakenteilla, myös skitsoidilla persoonallisuudella on jatkumonsa, jonka mahdollisten ääripäiden, kroonisen skitsofreenikon ja luovan neron, välille mahtuu monenlaisia persoonallisuuksia. Skitsoidinen päädefenssi on primitiivinen mielikuvitusmaailmaan vetäytyminen, mikä voi toimia suunnattomana luovuuden lähteenä taiteen, filosofian ja hengellisyyden kentällä, mutta myös vaarallisena haavoittuvuustekijänä psykoosille.

KARKOTETTU VIETTI

Kliinisen kokemuksen mukaan skitsoidin persoonallisuuden perustalla on hyperaktiivinen ja helposti ylistimuloituva temperamentti. Skitsoidit henkilöt ja heidän huoltajansa kuvailevat heitä usein hyvin herkiksi. Temperamenttitutkimus on myös osoittanut, että jotkin vauvat vetäytyvät epätavallisesti hellyydenosoituksista ja hyväilyistä. Tällaisten lasten oletetaan olevan taipuvaisia skitsoidin persoonallisuuden rakentumiselle.

Vietin osalta skitsoidiset ongelmat vaikuttavat kumpuavan oraalisesta vaiheesta. Henkilö ei koe nälkäisen vietin nousevan omasta itsestään, vaan projisoi sen ulkomaailmaan. Skitsoidi henkilö pelkää mielikuvituksen tasolla tulevansa nielaistuksi, imaistuksi, vallatuksi, vääristetyksi tai syödyksi. Ulkomaailma vaikuttaa olevan täynnä kuluttavia ja vääristäviä uhkia turvallisuudelle ja yksilöllisyydelle. Skitsoidit persoonallisuudet eivät projisoi ympäristöönsä ainoastaan elämänviettiään, vaan myös aggressiivisuutensa. Heidän tietoinen olemuksensa on usein pehmeä ja rauhallinen, vietin intohimon mellastaessa heijastettuna uhkaavassa ulkomaailmassa.

Kiintymykseen liittyvä ambivalenssi hallitsee skitsoidista maailmaa. Skitsoidinen henkilö janoaa läheisyyttä, mutta kokee sen jatkuvana uhkana erillisyydelleen. Hän pyrkii säilyttämään etäisyyden toisiin kokeakseen olevansa erillinen ja turvassa, mutta saattaa samanaikaisesti valittaa vieraantuneisuutta ja yksinäisyyttä. Tämä on skitsoidin persoonallisuuden ”klassinen dilemma”, jonka mukaan skitsoidi yksilö ei voi olla suhteessa toiseen henkilöön eikä toisaalta yksin, koska toisen menettämiseen liittyy riski myös itsen menettämisestä.

Seksuaalisesti jotkin skitsoidit henkilöt ovat huomattavan apaattisia. Mitä läheisempi toinen ihminen heille on, sitä suurempi on huoli siitä, että seksi merkitsisi yhteensulautumista tai sotkeutumista. Jotkut skitsoidiset henkilöt saattavat himoita saavuttamattomia seksuaaliobjekteja, suhtautuen kuitenkin välinpitämättömästi saavutettavissa oleviin sellaisiin.

Eräs huomattava skitsoidisuuteen liittyvä piirre on välinpitämättömyys sovinnaisista sosiaalisista odotuksista. Toisin kuin narsistiset persoonallisuudet, skitsoidit eivät useinkaan välitä siitä, mitä ulkomaailma heistä ajattelee tai miten heitä arvostellaan. Skitsoidiselle asenteelle tyypilliset ylimielisyys ja sarkasmi palvelevat heidän etäisyyden tarvettaan.

Adaptiivisin ja kiehtovin skitsoidinen ominaisuus on varmasti luovuus. Useilla todellisen omaperäisillä taiteilijoilla on voimakkaita skitsoidisia piirteitä. Autistisen vetäytymisen sublimaatio luovaan toimintaan on monesti skitsoidien henkilöiden psykoterapian päätavoite.

SKITSOIDIT DEFENSSIT – TAI NIIDEN PUUTTUMINEN

Kuten mainittu, skitsoidisuudessa määrittävä defenssi on sisäiseen mielikuvitusmaailmaan vetäytyminen. Skitsoidiset henkilöt käyttävät myös projektiota ja introjektiota, devaluaatiota ja jossain määrin muita puolustusmekanismeja, jotka juontuvat aikaan ennen itsen ja toisen täydellistä eriytymistä. Kehittyneimmistä defensseistä skitsoidista dynamiikkaa hallitsee älyllistäminen. Tunteita hämärtävät defenssit, kuten kieltäminen ja torjunta, samoin kuin hyvä-paha-luokitteluun liittyvät defenssit kuten moralisaatio, tyhjäksitekeminen ja reaktionmuodostus ovat heille vieraita. Paineen alaisina skitsoidit henkilöt saattavat vetäytyä omista tunteistaan, kuten myös ulkoisesta stimulaatiosta, jolloin heidän käyttäytymisensä voi vaikuttavaa kylmältä, etäiseltä tai sopimattomalta. Siitä huolimatta he osoittavat usein lisääntynyttä kiinnostusta toisten tunneviestien havaitsemiseen.

Eräs hyvin toimivien skitsoidisten persoonallisuuksien dynamiikan affektiivinen erityispiirre on tavallisten defenssien puuttuminen. He vaikuttavat olevan niin hyvin kosketuksissa moniin emotionaalisiin reaktioihinsa, että näiden reaktioiden aitous voi saattaa muut ihmiset hämilleen. Skitsoidi henkilö saattaa ihmetellä, kuinka perusteellisesti ihmiset pettävät itseään ja toisiaan tunnetasolla sen ollessa realiteettien valossa niin hyödyntöntä. Skitsoidien henkilöiden yleisesti kokema vieraantuneisuus johtuu monesti tästä erosta, minkä vuoksi aitoa tunnekontaktia toisiin ihmisen voi olla vaikea saavuttaa. Skitsoidit henkilöt eivät useinkaan kärsi häpeästä ja syyllisyydestä, vaan ovat taipuvaisia tarkastelemaan sisäistä ja ulkoista maailmaa arvostelematta tai tuomitsematta. He saattavat kuitenkin kärsiä voimakkaasta ahdistuksesta, joka liittyy heidän perusturvallisuuden tunteeseensa kohdistuvaan uhkaan. Ahdistuessaan liikaa he piiloutuvat joko kirjaimellisesti eristäytymällä tai pakenemalla mielikuvitusmaailmaan.

Skitsoidinen henkilö on ennen kaikkea ihmisyyden sivustakatsoja, ulkopuolinen tarkkailija. Skitsoidi-sanan etymologiaan liittyvä jakautuneisuus sijaitsee kahdella alueella: itsen ja ulkomaailman välissä selkä tietoisen itsen ja halun välissä.
Rakenteellisia kuvauksia
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Jos se edes on mahdollista, koska persoonallisuushäiriö on osa persoonallisuutta ilmeisesti. Kumminkaan näitä ongelmia ei ole ollut aina.
Persoonallisuushäiriö on muuten nimensä mukaisesti "häiritsevänä poikkeamana yksilölle itselleen tai kanssaihmiselle ilmenevä poikkeama".
Tämä on muuten historiassa monesti todettu hyväksi (=huonoksi, paitsi hallinnolle), sillä moisestapahan ne merkittävät innovaatiot ovat lähtöisin.
Jos kumminkaan ei olla inniovaattoreita tai leikitä keksijöitä, niin on yksi asia asia, jonka olen huomannut historian jatkumossa. Se on nimittäin sukupolvien päteminen omilla savutuksillaan. Esim. Nyt ollaan huutamassa niitä koodaajia, vaikka äskettäin oli "rock, rauha ja rakkaus" ja sitä ennen lantapelto edessä.

Mitä tästä voimme oppia?
Jonkinlainen varaus siihen neuvoon, mitä ainakaan ei kannata tehdä. Liikaa tuossa jää "vapaata tilaa" sijoittaa sinne turhiakin ajatuksia.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Persoonallisuushäiriö on muuten nimensä mukaisesti "häiritsevänä poikkeamana yksilölle itselleen tai kanssaihmiselle ilmenevä poikkeama".
Tämä on muuten historiassa monesti todettu hyväksi (=huonoksi, paitsi hallinnolle), sillä moisestapahan ne merkittävät innovaatiot ovat lähtöisin.
Jos kumminkaan ei olla inniovaattoreita tai leikitä keksijöitä, niin on yksi asia asia, jonka olen huomannut historian jatkumossa. Se on nimittäin sukupolvien päteminen omilla savutuksillaan. Esim. Nyt ollaan huutamassa niitä koodaajia, vaikka äskettäin oli "rock, rauha ja rakkaus" ja sitä ennen lantapelto edessä.

Mitä tästä voimme oppia?
Jonkinlainen varaus siihen neuvoon, mitä ainakaan ei kannata tehdä. Liikaa tuossa jää "vapaata tilaa" sijoittaa sinne turhiakin ajatuksia.
Niin, se voi olla että ei sovi aivan siihen haluttuun malliin. Tekstin mukaan voisi sitten ahdistua siitä. Onneksi sentään määräaikaiselle eläkkeelle on mahdollista päästä, jos ei sovi enää yhtään "muiden joukkoon". Omin sanoin ajataletuna yritettäisiin käskeä kuten orjaa ja se taas tuntuu ymmärrettävästi aika ahdistavalta?

Psykologin mukaan soveltuisin vielä joskus uudelleen koulutukseen tai uuteen työhön. Mutta jonkun henkilön mukaan vakuutusyhtiö ei hyväksyisi uudelleenkoulutusta masennuksen takia. Koska masennuksen takia en olisi kykenevä uuteenkaan työhön. Täytyisi siis ensin parantua?

Jotenkin ymmärrän että tuo persoonallisuushäiriö on se " ongelma". Tai sitten se, että ei ole vielä täysin vapaa ja siksi vähän ahdistaisi ja olisi kipuja. Ensinhän tuo persoonallisuushäiriön epäileminen salattiin. Itse en oikein tiedä miksi? Koska se salaaminen on minusta aika ikävää ja olisi hyvä puhua jotain sille potilaallekin? Tuossa se tarkempi, eli masennus + tuo.

F61.1 Häiritsevä persoonallisuusmuutos
Störande personlighetsförändring
Huomautukset
Hankalat persoonallisuuden muutokset, joita ei voida luokitella F60:een tai F62:een ja joita pidetään toissijaisina verrattuna päädiagnoosina käytettävään samanaikaiseen mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöön
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Jotenkin ymmärrän että tuo persoonallisuushäiriö on se " ongelma". Tai sitten se, että ei ole vielä täysin vapaa ja siksi vähän ahdistaisi ja olisi kipuja. Ensinhän tuo persoonallisuushäiriön epäileminen salattiin. Itse en oikein tiedä miksi? Koska se salaaminen on minusta aika ikävää ja olisi hyvä puhua jotain sille potilaallekin? Tuossa se tarkempi, eli masennus + tuo.
Persoonallisuushäiriönä en lähtisi ongelmaa purkamaan, vaikka olisitkin määräaikaisella eläkkeellä. Olisikohan oikea nimike nyt turhautuminen?

Edit: ai sinulla on diagnoosi. tutustun siihen nyt tovin ja katson sitten. (Ei ollutkaan ja epäselvin kys. diagnoosi maallikolle)
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Persoonallisuushäiriönä en lähtisi ongelmaa purkamaan, vaikka olisitkin määräaikaisella eläkkeellä. Olisikohan oikea nimike nyt turhautuminen?

Edit: ai sinulla on diagnoosi. tutustun siihen nyt tovin ja katson sitten. (Ei ollutkaan ja epäselvin kys. diagnoosi maallikolle)
Voi olla jatkuva turhautuminen. Omasta mielestä ei ole varmaankaan kovin hyvin osattu hoitaa. Nyt luin omia tietoja ja siellä oli maininta että ehkä seuraavaksi eri työryhmä.

Diagnoosiin löytyi tarkennus. Olin muistanut vähän väärin. "jossa hajanaisia ja skitsoideja piirteitä". Eli olisi ilmeisesti tuota hajanaisuuttakin ja siksi varmaan teksteistä ei aina otakaan selkoa, tai näyttää sekavalta. :)
 
Viimeksi muokattu:

Itsetehtymies

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
28.11.2018
Viestejä
37
Itse en persoonallisuushäiriöihin usko, kuten en myöskään moneen muuhun psykiatriseen diagnoosiin. Lähes kaikki persoonallisuushäiriöt ovat vain vuosikymmenten todennäköisesti jopa lapsuusajoista lähtien kehittyneet "haitalliset" käyttäytymismallit. Ainoa "persoonallisuushäiriö" joka on ihan lääketieteellisesti paikkaansapitävä on psykopatia, mutta se ei ole nykytutkimusten mukaan persoonallisuushäiriö vaan aivotoiminnallinen häiriö, mikä on erittäin haitallinen muille ihmisille, siksi tällaiset pitäisi eristää loppuelämäksi.

Itseni voisi diagnosoida eristäytyväksi persoonallisuushäiriöiseksi, sillä olen äärimmäisen introvertti. Mutta sehän ei ole itselleni ongelma, jos elettäisiin toisenlaisessa maailmassa, niin äärimmäisen ekstrovertit olisivat epänormaaleja. Minä en nauti juurikaan mistään sosiaalisesta kanssakäymisestä, haluan olla olla itsekseni, parasta aikaa tulee vietettyä kun ei ole muita häiritsemässä. Koskaan en ole yksinäisyyttä tuntenut. Olen saanut virallisesti mm. epävakaanpersoonallisuushäiriön, mikä sekään ei pidä paikkaansa, mielestäni se on täysin normaalia ihmiselle että tunnetilat voivat vaihdella rajusti, täysin jonkun ihmisen vihaamisesta hänen ylistykseensä. Vuosien varrella tuokin on vähentynyt jonkin verran, ongelmana oli lähinnä se että pidin ihmisiä lähes täydellisinä ilman mitään pimeää puolta. Nykyään olen oppinut että kaikilta voi löytyä erittäin pimeitäkin puolia, tabumaisia ominaisuuksia joista ei puhuta, näitä riittää yhteiskunnassa edelleenkin.

Olen pitänyt omnaa hyperseksuaalisuuttani epänormaalina (psykiatrin mukaan eräs epävakaan tunnusmerkkejä) sillä se on aiheuttanut paljon ongelmia, mutta todennäköisesti me kaikki kärsimme siitä evoluution tuloksena, suurin osa vain osaa paremmin pitää hyperseksuaalisuutena kurissa. Mielestäni mielialalääkkeiden libidon heikentävä vaikutus on erittäin hyvä asia, monille se riittää syyksi keskeyttää lääkitys, jota en oikein ymmärrä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Itselle jäi ainakin yksi kohta mieleen tuosta skitsoidista persoonallisuudesta. Se nimittäin olisi haavoittuvuustekijä psykoosille.

Ehkä juuri siksi olenkin ottanut suht rennosti, että en vain toista kertaa enää kuulisi ääniä? Tuostakin on aikaa onneksi reilu 3 vuotta jo, mutta herätti siihen että olisi paljon liikaa stressiä ja loppuunpalaminen on liian pitkällä. Palautumisessa vaan näyttää kestävän vuosia tai vuosikymmeniä?

Skitsoidinen päädefenssi on primitiivinen mielikuvitusmaailmaan vetäytyminen, mikä voi toimia suunnattomana luovuuden lähteenä taiteen, filosofian ja hengellisyyden kentällä, mutta myös vaarallisena haavoittuvuustekijänä psykoosille.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Ainoa "persoonallisuushäiriö" joka on ihan lääketieteellisesti paikkaansapitävä on psykopatia, mutta se ei ole nykytutkimusten mukaan persoonallisuushäiriö vaan aivotoiminnallinen häiriö, mikä on erittäin haitallinen muille ihmisille, siksi tällaiset pitäisi eristää loppuelämäksi.
Tuossa oli hyvin kuvattu mitä psykopaatin päässä liikkuu.

Psykopaatti on usein narsistinen, mutta narsisti on harvoin psykopaatti. Psykopaatin vuorovaikutus on sosiaalisesti sujuvaa, manipuloivaa, omanarvontuntoista ja usein patologista valehtelua. Tunne-elämä on pinnallista ja vastuutonta. Psykopaatti ei koe empatiaa, katumusta, pelkoa tai ahdistusta, mutta hän voi näytellä tunteita melko vakuuttavasti.[14]
Psykopatia – Wikipedia

Siinä skitsoidissa taas vähän eri.
Eräs huomattava skitsoidisuuteen liittyvä piirre on välinpitämättömyys sovinnaisista sosiaalisista odotuksista. Toisin kuin narsistiset persoonallisuudet, skitsoidit eivät useinkaan välitä siitä, mitä ulkomaailma heistä ajattelee tai miten heitä arvostellaan. Skitsoidiselle asenteelle tyypilliset ylimielisyys ja sarkasmi palvelevat heidän etäisyyden tarvettaan.
Noista piirteistä tai viittauksista voi olla toki montaa mieltä, mutta psykiatri on ne haastattelemalla tehnyt, niin jotain todellisuuteen viittaavaa niissä täytyisi olla? Isellä siis ei ole tarkkaa diagnoosia mistään noista, mutta viitteitä hajanaiseen ja skitsoidiin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Lähes kaikki persoonallisuushäiriöt ovat vain vuosikymmenten todennäköisesti jopa lapsuusajoista lähtien kehittyneet "haitalliset" käyttäytymismallit. Ainoa "persoonallisuushäiriö" joka on ihan lääketieteellisesti paikkaansapitävä on psykopatia, mutta se ei ole nykytutkimusten mukaan persoonallisuushäiriö vaan aivotoiminnallinen häiriö, mikä on erittäin haitallinen muille ihmisille, siksi tällaiset pitäisi eristää loppuelämäksi.
Itsellä on vielä vähän auki, että voisiko se olla persoonallisuushäiriö, vai psykoottinen häiriö.

Jatkoin lukemista vähän psykoosista. Mainitaan että skitsofrenia on samoin aivotoiminnan häiriö, kuten on tuo psykopaatinkin ongelma. Kun taas persoonallisuushäiriö voisi johtua vaikka kasvatuksesta? Voisi siis olla alttius psykoosiin, vaikka ei sitä itse haluaisikaan (jos aivoissa on alttius)?

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on aivosairaus siinä mielessä, että suurella osalla skitsofreniaa sairastavista ja sille alttiista henkilöistä keskushermoston tiettyjen osien hienorakenne ja reaktio- ja toimintatapa eroavat normaaleista. Tämän seurauksena henkilön on esimerkiksi usein vaikea pitää mielessään samanaikaisesti monia asioita, minkä vuoksi hän ahdistuu tai lukkiutuu stressaavissa tilanteissa.

Monet skitsofreniaa sairastavat eivät siedä monia samanaikaisia ärsykkeitä ja ahdistuvat helposti liiallisista tai voimakkaista ärsykkeistä. Lyhytkestoisen muistin ja keskittymiskyvyn vaikeuksien vuoksi ilmenee usein hankaluuksia opinnoissa ja kyvyssä tehdä nopeita päätöksiä. Tästä huolimatta skitsofreniaa sairastavat voivat olla hyvin lahjakkaita ja luovia. Skitsofreniaa sairastavat ovat useimmiten empaattisia ja lämpimiä ihmisiä, vain pieni vähemmistö heistä on sairautensa vuoksi impulsiivisia tai väkivaltaisia.

Erilaiset ja toistaiseksi tuntemattomat perinnölliset tekijät ovat usein tärkeitä tekijöitä skitsofrenian kehittymisessä. Lisäksi ainakin osassa skitsofrenioista sikiökautiset, synnytyksen aikaiset ja varhaiskehityksen aikana sairastetut tulehdukset ja muut aivojen kehitykseen vaikuttaneet tapahtumat lisäävät sairausalttiutta.

Vaikka skitsofrenia on useimpien kohdalla luonteeltaan osin aivojen toimintaan liittyvä häiriötila, myös traumaattiset ja stressaavat vuorovaikutussuhteet vaikuttavat sairauden mahdolliseen kehittymiseen tai sairauden kulkuun. Skitsofreniaan alttiit ovat keskushermostonsa erilaisen reaktiotavan vuoksi tavallista herkempiä reagoimaan traumaattisiin tapahtumiin, stressaaviin tilanteisiin tai ristiriitaiseen puheeseen.
Mitä ovat psykoottiset tilat?

Itsellä käytössä 0.5mg Risperidon ja 50mg Ketipinor. Tuntuu että Ketipinor on aika tehokas ahdistukseen. Kai lääkäri tai hoitaja on jotain psykoottisuuteen viittaavaa huomannut, mutta ei kumminkaan psykoottista masennusta ole saatu diagnosoitua, joka taitaa olla ihan kiva juttu.
 
Liittynyt
20.06.2018
Viestejä
62
Olen tässä nyt jonkin aikaa miettinyt, että voisiko lääkityksestä olla jotain apua tähän saamattomuuteen ja paikoilleen jumittumiseen? Sitäpaitsi eikös se ole aika yleinen kombo, että lääkitys on päällä yhtäaikaa terapioiden kanssa? Pisti harmittamaan kun siitä keskustelut sivuutettiin psykiatrinkin kanssa kokonaan kun sanoin ensimmäisellä kerralla olevani vähän epävarma asiasta. Ehkä valitsin sanat huonosti, kun tuossa lausunnossakin lukee etten ole tällä hetkellä lääkitykseen halukas.

Muutenkin tässä on nyt alkanut olemaan tuo alakuloisuus jokapäiväistä ja passivoituminen lisääntynyt. Unirytmi on mitä on kun ei jaksa aamuisin herätä. Saattaa jäädä jopa syönnit ja suihkussa käynnit väliin kunnes täytyy taas lähteä johonkin ihmisten ilmoille. Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Olen tässä nyt jonkin aikaa miettinyt, että voisiko lääkityksestä olla jotain apua tähän saamattomuuteen ja paikoilleen jumittumiseen? Sitäpaitsi eikös se ole aika yleinen kombo, että lääkitys on päällä yhtäaikaa terapioiden kanssa? Pisti harmittamaan kun siitä keskustelut sivuutettiin psykiatrinkin kanssa kokonaan kun sanoin ensimmäisellä kerralla olevani vähän epävarma asiasta. Ehkä valitsin sanat huonosti, kun tuossa lausunnossakin lukee etten ole tällä hetkellä lääkitykseen halukas.

Muutenkin tässä on nyt alkanut olemaan tuo alakuloisuus jokapäiväistä ja passivoituminen lisääntynyt. Unirytmi on mitä on kun ei jaksa aamuisin herätä. Saattaa jäädä jopa syönnit ja suihkussa käynnit väliin kunnes täytyy taas lähteä johonkin ihmisten ilmoille. Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.
Se mitä olen kuullut lääkityksestä kokijoilla, niitä käytetään lähinnä potilaan huumaamiseen eikä siihen ongelman ratkomiseen (Psykoterapia). Lääke voi olla halvempi vaihtoehto, kuin psykoterapian tunnit, joten se on houkuttava julkisessa terveyden huollossa päätöksen tekemisissä.
Ja koska tuollainen huumaava lääke poistaa negatiivisen tunne-elämän, poistaa se myös sen positiivisen. Lääkkeellä ei ole osa-alueiden valintoja, mihin sen pitäisi vaikuttaa. Tämän puolesta saamattomuutesi voi hyvinkin johtua niistä lääkkeistä. Niissä on paljon ongelma kohtia, joista ei mielellään puhuta "ääneen".
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Olen tässä nyt jonkin aikaa miettinyt, että voisiko lääkityksestä olla jotain apua tähän saamattomuuteen ja paikoilleen jumittumiseen? Sitäpaitsi eikös se ole aika yleinen kombo, että lääkitys on päällä yhtäaikaa terapioiden kanssa? Pisti harmittamaan kun siitä keskustelut sivuutettiin psykiatrinkin kanssa kokonaan kun sanoin ensimmäisellä kerralla olevani vähän epävarma asiasta. Ehkä valitsin sanat huonosti, kun tuossa lausunnossakin lukee etten ole tällä hetkellä lääkitykseen halukas.

Muutenkin tässä on nyt alkanut olemaan tuo alakuloisuus jokapäiväistä ja passivoituminen lisääntynyt. Unirytmi on mitä on kun ei jaksa aamuisin herätä. Saattaa jäädä jopa syönnit ja suihkussa käynnit väliin kunnes täytyy taas lähteä johonkin ihmisten ilmoille. Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.
Veikkaan että vaikka Venlafaxin 75mg aamulla tai illalla otettuna kyllä auttaisi. Itsellä on ollut tuo lääke käytössä ja nyt käytössä on Escitalopram. Aion kysyä myös Voxra lääkettä, mutta en tiedä saanko sitä.

Voi lääkkeestä siis olla jotain apua ja voisi jaksaa vähän paremmin. Itsellä on taas niin omituinen masennus että ei oikein mikään tahdo auttaa kunnolla. Varmaan sitä Gabapentiiniä pitäisi syödä ja rauhoittavia bentso lääkkeitä ei lääkäri määrää ollenkaan, niin ei voi sitäkään kokeilla.

Ongelmana ainakin jalkojen kivut ja ilmeisesti se viittaisi pahaan ahdistukseen? Jollain lailla pakenemassa tai hyökkäämässä? Valitettavaa sitten että mitään ahdistuslääkettä ei saa edes kokeiluun ja sehän on minusta aivan perseestä, kun ei auteta.

Itse en ole päässyt terapiaan, mutta alkoi sellainen ryhmä jossa käsitellään ahdistusta. Ja vielä lääkkeetontä, vaikka muita lääkkeitä saa toki käyttää. Tuntuu vaan että lääkkeetön ahdistuksen hoito ei oikein tunnu tehoavan itsellä. Lisäksi on vain vakava masennus, eikä ahdistushäiriötä. Paitsi nyt tuo vakava masennus olisi lääkärin mukaan keskivaikeaa, josta olen kyllä vähän eri mieltä. Tuon F32.2 teki osaava psykiatri ja nyt olen käynyt tai soittanut jollekin lääkärille, joka taas konsultoi ja kysyy psykiatrin mielipidettä.


Lisäys. Itse koitin lopuksi Venlafaxin lääkettä maks annoksella 375mg (150x2 +75) ja tehoa tuntui olevan ihan hyvin. Tuo 75mg pitäisi siis olla turvallisen mietoa.

Toinen lisäys. Omasta mielestä lääkityksen kokeilun kannattaisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Voisi vaikuttaa lääke + terapia molemmat.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
25.07.2018
Viestejä
425
Olen tässä nyt jonkin aikaa miettinyt, että voisiko lääkityksestä olla jotain apua tähän saamattomuuteen ja paikoilleen jumittumiseen? Sitäpaitsi eikös se ole aika yleinen kombo, että lääkitys on päällä yhtäaikaa terapioiden kanssa? Pisti harmittamaan kun siitä keskustelut sivuutettiin psykiatrinkin kanssa kokonaan kun sanoin ensimmäisellä kerralla olevani vähän epävarma asiasta. Ehkä valitsin sanat huonosti, kun tuossa lausunnossakin lukee etten ole tällä hetkellä lääkitykseen halukas.

Muutenkin tässä on nyt alkanut olemaan tuo alakuloisuus jokapäiväistä ja passivoituminen lisääntynyt. Unirytmi on mitä on kun ei jaksa aamuisin herätä. Saattaa jäädä jopa syönnit ja suihkussa käynnit väliin kunnes täytyy taas lähteä johonkin ihmisten ilmoille. Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.
Toki voi auttaa. Terapia puolella varmaan keskitytään siihen onko ao. tila tullut omasta suunnasta, onko jotain ikävää tapahtunut tai tekemisillään (myös ruokailu, liikunta, muu aktiiviteetti) ajanut myös mielen kemian sivurauteille. Kannattaa tämäkin puoli miettiä rehellisesti itsensä kanssa, miten tähän tilaan on päädytty?
Mahdollista on myös että tila aiheutuu ihan itse vaikuttamatta, geenit, sattuma, tulehdus, muu sairaus tai tila. Joillekin voi se "reipastu nyt" auttaa, kaikenlainen tekemisen, aktiiviteetin, kehosta ja mielestä huolehtiminen voi hivuttaa tilan normaaimmaksi mutta ei aina. Että vastuuta omasta hyvin voinnista pitää ottaa mutta turha kyntää ojan pohjaa liian pitkään vastuun ottamisen aikanakin jos sopiva lääkitys löytyy. Tervettä järkeä ja mietintää kannattaa harrastaa noissakin, mikä käy kenellekin. Pitkät normiolotilan ulkopuolella olevat mielentilat tekee ilmeisesti pysyviäkin muutoksia aivoihin. Minusta tässä pitää hahmottaa että se oma olotila on loppupelissä kemiaa siellä aivoissa ja siinä on myös toivon siemen, sinä ja sinun persoona ei ole 1:1 se alakulo jne. vaan sille voi tehdä jotain..
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Toki voi auttaa. Terapia puolella varmaan keskitytään siihen onko ao. tila tullut omasta suunnasta, onko jotain ikävää tapahtunut tai tekemisillään (myös ruokailu, liikunta, muu aktiiviteetti) ajanut myös mielen kemian sivurauteille. Kannattaa tämäkin puoli miettiä rehellisesti itsensä kanssa, miten tähän tilaan on päädytty?
Tässä täytyy nyt olla kanssasi nyt eri miltä. OIKEAOPPINEN terapia (painotan sanaa) ei keskity kyselemään pelkästään mahdollisia oireita (joita mm. ruokailu, liikunta tai alkoholin käyttö voi edustaa).

Toistaiseksi ei vielä ole Sigmund Freudin teoriaa psykoanalyysistä kyetty kumoamaan. Tuon teorian mukaan itseltään tietoisesti vaietut ja puhumatta jätetyt ajatukset kostautuvat myöhemmin masennuksena, melankoliana ja ahdistushäiriöinä yms.
Sen vuoksi tuo terapia (pyri puhumaan menneisyyden häpeät ulos) on vielä nykyäänkin virallisessa ohjelmassa, eikä pelkästään luontaistuotteena kummittelemassa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Se mitä olen kuullut lääkityksestä kokijoilla, niitä käytetään lähinnä potilaan huumaamiseen eikä siihen ongelman ratkomiseen (Psykoterapia). Lääke voi olla halvempi vaihtoehto, kuin psykoterapian tunnit, joten se on houkuttava julkisessa terveyden huollossa päätöksen tekemisissä.
Ja koska tuollainen huumaava lääke poistaa negatiivisen tunne-elämän, poistaa se myös sen positiivisen. Lääkkeellä ei ole osa-alueiden valintoja, mihin sen pitäisi vaikuttaa. Tämän puolesta saamattomuutesi voi hyvinkin johtua niistä lääkkeistä. Niissä on paljon ongelma kohtia, joista ei mielellään puhuta "ääneen".
Toisaalta esim psykoottiseen masennukseen ei käytetä terapiaa ollenkaan. Jos muistan oikein. Eli aina se terapia ei ole vaihtoehtona. Ei taida auttaa mitään ja maksaa, niin se varmaan syynä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Pitkät normiolotilan ulkopuolella olevat mielentilat tekee ilmeisesti pysyviäkin muutoksia aivoihin. Minusta tässä pitää hahmottaa että se oma olotila on loppupelissä kemiaa siellä aivoissa ja siinä on myös toivon siemen, sinä ja sinun persoona ei ole 1:1 se alakulo jne. vaan sille voi tehdä jotain..
Itsellä varmaan ongelmana tuo aika. Annettiin vain 1kk sairauslomaa ja 12kk vuorotteluvapaata. Mitään lääkitystä ei ollut. Masennus alkoi kun jotain 6kk vuorotteluvapaata oli kulunut. Psykiatrisen mukaan ongelmana oli tuo huono hoito tai ei hoitoa ollenkaan.

Voi olla että aivoihin tosiaan saa muutoksia ja palauttuminen veisi sitten tosi monta vuotta?
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Toisaalta esim psykoottiseen masennukseen ei käytetä terapiaa ollenkaan. Jos muistan oikein. Eli aina se terapia ei ole vaihtoehtona. Ei taida auttaa mitään ja maksaa, niin se varmaan syynä.
Ota tekstinkäsittely tiedosto auki ja kirjoita vaikka päiväkirjaa siinä pelossa, että sen joku ulkopuolinen avaa ja lukee (Saaden myös käsityksen kirjoittaneen mielentajunnasta). Voittaa myös huonon terapeutin, koska sama palvelu toteutuu myös nän.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
No, tännehän olen kirjoitellut. :) Ei ole tietokonetta, niin ei kauhean pitkästi jaksa kirjoittaa.

Se tietokoneella autopelien pelaaminen oli ihan suht toimiva konsti. Koska piti keskittyä tarkasti.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Tässä täytyy nyt olla kanssasi nyt eri miltä. OIKEAOPPINEN terapia (painotan sanaa) ei keskity kyselemään pelkästään mahdollisia oireita (joita mm. ruokailu, liikunta tai alkoholin käyttö voi edustaa).

Toistaiseksi ei vielä ole Sigmund Freudin teoriaa psykoanalyysistä kyetty kumoamaan. Tuon teorian mukaan itseltään tietoisesti vaietut ja puhumatta jätetyt ajatukset kostautuvat myöhemmin masennuksena, melankoliana ja ahdistushäiriöinä yms.
Sen vuoksi tuo terapia (pyri puhumaan menneisyyden häpeät ulos) on vielä nykyäänkin virallisessa ohjelmassa, eikä pelkästään luontaistuotteena kummittelemassa.
Mulla terapeutti kyseli että mitä täytyisi muuttaa että olisi parempi. En keksinyt sitten oikein mitään. Olin yhden kerran ja käyntikertoja olisi ollut jotain 20. Olisin kyllä tuonne mennyt, mutta terapeutin mukaan ei auta mitään ja se peruikin ne seuraavat käyntikerrat.

Toki vaikka pysyvälle eläkkeelle voisi jäädä tai jotain sellaista? Nyt kun pitää vakuutusyhtiöltä pyytää vuoden välein eläkkeen jatkoa.

Harmittava juttu kun eläke on välttämätön, mutta toisaalta haluaisi parantuakin ja olisi sitten taas mahdollisesti työkuntoinen. Vähän heikolta vain omasta mielestä näyttää. Magneettistimulaatio tai sähkö voisivat itselle käydä, kun ei oikein muutakaan keksi. En vaan ole päässyt ja kuulemma on jonoa ihan pirusti. :D
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
7 004
Olen tässä nyt jonkin aikaa miettinyt, että voisiko lääkityksestä olla jotain apua tähän saamattomuuteen ja paikoilleen jumittumiseen? Sitäpaitsi eikös se ole aika yleinen kombo, että lääkitys on päällä yhtäaikaa terapioiden kanssa? Pisti harmittamaan kun siitä keskustelut sivuutettiin psykiatrinkin kanssa kokonaan kun sanoin ensimmäisellä kerralla olevani vähän epävarma asiasta. Ehkä valitsin sanat huonosti, kun tuossa lausunnossakin lukee etten ole tällä hetkellä lääkitykseen halukas.

Muutenkin tässä on nyt alkanut olemaan tuo alakuloisuus jokapäiväistä ja passivoituminen lisääntynyt. Unirytmi on mitä on kun ei jaksa aamuisin herätä. Saattaa jäädä jopa syönnit ja suihkussa käynnit väliin kunnes täytyy taas lähteä johonkin ihmisten ilmoille. Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.
Uskoisin että sulle määrättäisiin escitalopramia. Se taitaa olla näitä miedoimpia masennuslääkkeitä. Itse en saanut siitä oikein mitään apua, mutta kaverin mielestä se helpotti aika paljon tekemisen aloittamista. Nuo lääkkeet on vähän sellaisia ettei kaikki saa niistä apua, mutta ehkä niitä kannattaa kokeilla myös. Terapiaa pitäisi toki saada samalla.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Mulla terapeutti kyseli että mitä täytyisi muuttaa että olisi parempi. En keksinyt sitten oikein mitään. Olin yhden kerran ja käyntikertoja olisi ollut jotain 20. Olisin kyllä tuonne mennyt, mutta terapeutin mukaan ei auta mitään ja se peruikin ne seuraavat käyntikerrat.

Toki vaikka pysyvälle eläkkeelle voisi jäädä tai jotain sellaista? Nyt kun pitää vakuutusyhtiöltä pyytää vuoden välein eläkkeen jatkoa.

Harmittava juttu kun eläke on välttämätön, mutta toisaalta haluaisi parantuakin ja olisi sitten taas mahdollisesti työkuntoinen. Vähän heikolta vain omasta mielestä näyttää. Magneettistimulaatio tai sähkö voisivat itselle käydä, kun ei oikein muutakaan keksi. En vaan ole päässyt ja kuulemma on jonoa ihan pirusti. :D
Kuulostaa siltä, että pätevyydet ovat riittäneet lääketieteelliseen, mutta intohimot ovat olleet toisissa. Itselläni on sekä skitsofreninen, että psykologin omaava lähi sukulainen. Hän (psykologi) on maininnut, että sairaustaustalla ymmärtämisellä on ollut voimakas intohimo kys. ammattiin. Fiksu on myös kys. ihminen, mutta tarvitaan siihen näemmä myös jotain muutakin, kuin pelkkä rahapussin himo hyvineen opiskelupäineen.
 
Liittynyt
25.07.2018
Viestejä
425
Tässä täytyy nyt olla kanssasi nyt eri miltä. OIKEAOPPINEN terapia (painotan sanaa) ei keskity kyselemään pelkästään mahdollisia oireita (joita mm. ruokailu, liikunta tai alkoholin käyttö voi edustaa).

Toistaiseksi ei vielä ole Sigmund Freudin teoriaa psykoanalyysistä kyetty kumoamaan. Tuon teorian mukaan itseltään tietoisesti vaietut ja puhumatta jätetyt ajatukset kostautuvat myöhemmin masennuksena, melankoliana ja ahdistushäiriöinä yms.
Sen vuoksi tuo terapia (pyri puhumaan menneisyyden häpeät ulos) on vielä nykyäänkin virallisessa ohjelmassa, eikä pelkästään luontaistuotteena kummittelemassa.
En nyt olevinaan rajannut mitään pois, että vain ja ainoastaan noita terapioitas, enkä sitä etteikö terapia toimisi, kunhan laitoin esimerkin mitä voi olla siinä skaalassa että joku oma tekeminen on aiheuttanut kemiahäiriötä. Eihän se ole aina niin päin että masennus on syy vaikkapa liikkumattomuudelle, huonolle ruokailulle, alkoholin käyttölle. Varmaan usein mutta ei aina.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
En nyt olevinaan rajannut mitään pois, että vain ja ainoastaan noita terapioitas, enkä sitä etteikö terapia toimisi, kunhan laitoin esimerkin mitä voi olla siinä skaalassa että joku oma tekeminen on aiheuttanut kemiahäiriötä. Eihän se ole aina niin päin että masennus on syy vaikkapa liikkumattomuudelle, huonolle ruokailulle, alkoholin käyttölle. Varmaan usein mutta ei aina.
Olen tuossa kemiassasi samaa mieltä. Eihän se ihmisen aivo ole, kuin pelkkä kovalevy joka rakentuu kokemastaan ja tuhoutuu sitten kuollessaan. Silloin on kaikki melankoliakin pois lopullisesti.
Koska kumminkin tämä elämä on tallattava tiettyyn pisteeseen asti, katson nuo traumien korjaamisen eräänlaisina "päivityksinä".
Aivan yhtälailla, kun mielemme on kuin kovalevy (joka onkin sitten helpommin ymmärrettävissä kemiallina alkuaineiden koostumuksina), se rakentuu muttei ilman niitä rakenteita. Toivon, että viimeistään 2100 meillä on joku aivorakenteita analysoiva ja konvertoiva härpäke, joka poistaa nämä masennukset maailman kartalta.
Toki se voi olla vaarallinen väärissä käsissä, mutta se on sitten toinen juttu.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Uskoisin että sulle määrättäisiin escitalopramia. Se taitaa olla näitä miedoimpia masennuslääkkeitä. Itse en saanut siitä oikein mitään apua, mutta kaverin mielestä se helpotti aika paljon tekemisen aloittamista. Nuo lääkkeet on vähän sellaisia ettei kaikki saa niistä apua, mutta ehkä niitä kannattaa kokeilla myös. Terapiaa pitäisi toki saada samalla.
Jep. Jonkun "miedon" ssri tai snri lääkkeen luultavasti saisi ekana. Jos se ei auta, niin sitten voitaisiin kokeilla Venlafaksinia (snri).

Itse sain eka Ketipinorin 25-200mg ja toisena Cymbalta snri lääkkeen. Ketipinor oli uneen lähinnä, koska en nukkunut juuri ollenkaan. Jo tuo Ketipinor auttoi huomattavasti, jos otti 100-200mg (4-8kpl).
 
Liittynyt
10.01.2017
Viestejä
302
Onko tuo cymbalta vaikutuksiltaan ja sivuvaikutuksiltaan miedompi kuin venlafaksiini?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Onko tuo cymbalta vaikutuksiltaan ja sivuvaikutuksiltaan miedompi kuin venlafaksiini?
Ei taida olla. Cymbaltalla tuli laukeamattomuus ongelmaa ja samaa ongelmaa ei ole tullut Venlafaxinilla, Escitaloprmilla, Brintellixillä tai Mirtazapinilla. Eli omasta mielestä Cymbaltassa on voimakkaammat sivuvaikutukset. Snri lääkkeistä siis Venlafaxinia pitäisin parempana. Cymbalta ja Venlafaxin molemmat pitäisi auttaa myös jonkunlaiseen kipuun.

Venlafaxinia ei vaan taida saada ensimmäiseksi lääkkeeksi, niin eka voisi kokeilla vaikka Escitalopramia, joka mielestäni on ihan ok ja ei maksakaan paljoa. Venlafaxinia siis taidetaan pitää tehokkaampana lääkkeenä kuin Cymbaltaa ja Cymbaltassa haittavaikutukset suuremmat. Tarkemmin Venlafaxin olisi tehokkain masennuslääke ja lisäksi suht miedot haittavaikutukset? Itsellä Venlafaxin oli helppo vaihtaa Escitalopram 20mg lääkkeeseen (2x10mg).

Psykiatrin mielestä voisi kokeilla Escitalompram + Voxra, mutta se on testaamatta. Ja kolmantena olisi käytössä vielä Mirtazapin 7.5mg. Jostain syystä psykiatri ei suositellut Venlafaxin 225mg + Voxra yhdistelmää. Ilmeisesti siksi että mieliala voisi mennä liiankin "lennokkaaksi" tai liian ylös. Eli silloin kai vaarana voisi olla Mania. Mutta riippuu varmasti myös niistä henkilön oireista.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.
Oletko harkinnut koskaan käyttäväsi sellaista aktiivisuusranneketta. Itse tilasin ja on ollut nyt muutaman päivän käytössä.

Pitäisi olla tuo 21 euron Xiaomi Mi Band 3 clobal versio, tai joku siihen suuntaan. Pakettikin tuli postilaatikkoon melko äkkiä. Online Shop Origina Xiaomi Mi Band 3 Smart Wristband Fitness Bracelet MiBand Band 3 Big Touch Screen OLED Message Heart Rate Time Smartband | Aliexpress Mobile

Tuohan on hirmu halpa kaikkiin hyötyihin nähden. Akku kestää aika kauan ja nyt on eka lataus 84%. Saa seurattua sykettä, unen säännöllisyyttä ja askeleita. Myös sää näkyy ja kun lähtee lenkille, niin ajastimen voi laittaa samalla päälle.

Kehottaisin ostamaan, jos ei vielä ole tuollaista. Ihan hyvin on saanut nukuttua, vaikka tuo on ollut ranteessa.

Kävin tosi lyhyellä kävely/juoksulenkillä koiran kanssa ja tuossa on kuva siitä.
Screenshot_2018-12-07_150829.jpg

Päivittäiseksi tavoitteeksi saa laitettua alimmillaan 2000 askelta ja nyt mulla on askeleita 2100. Joskus varmaan voisi tulla enemmänkin, jos on vaikka 2 tunnin ulkoilulenkki. Mutta tuossa voi siis seurata myös sykettäkin, joka on varmaan myös hyödyllistä kunnon kannalta. Jos saa aloitettua, niin kannattaa edetä varmaankin aika maltillisesti. Vaikka yksi kävelylenkki päivässä?
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 359
Oletko harkinnut koskaan käyttäväsi sellaista aktiivisuusranneketta. Itse tilasin ja on ollut nyt muutaman päivän käytössä.

Pitäisi olla tuo 21 euron Xiaomi Mi Band 3 clobal versio, tai joku siihen suuntaan. Pakettikin tuli postilaatikkoon melko äkkiä. Online Shop Origina Xiaomi Mi Band 3 Smart Wristband Fitness Bracelet MiBand Band 3 Big Touch Screen OLED Message Heart Rate Time Smartband | Aliexpress Mobile

Tuohan on hirmu halpa kaikkiin hyötyihin nähden. Akku kestää aika kauan ja nyt on eka lataus 84%. Saa seurattua sykettä, unen säännöllisyyttä ja askeleita. Myös sää näkyy ja kun lähtee lenkille, niin ajastimen voi laittaa samalla päälle.

Kehottaisin ostamaan, jos ei vielä ole tuollaista. Ihan hyvin on saanut nukuttua, vaikka tuo on ollut ranteessa.

Kävin tosi lyhyellä kävely/juoksulenkillä koiran kanssa ja tuossa on kuva siitä.

Päivittäiseksi tavoitteeksi saa laitettua alimmillaan 2000 askelta ja nyt mulla on askeleita 2100. Joskus varmaan voisi tulla enemmänkin, jos on vaikka 2 tunnin ulkoilulenkki. Mutta tuossa voi siis seurata myös sykettäkin, joka on varmaan myös hyödyllistä kunnon kannalta. Jos saa aloitettua, niin kannattaa edetä varmaankin aika maltillisesti. Vaikka yksi kävelylenkki päivässä?
Aktiivisuusranneke on kyllä hyvä olla. Mulla jo toinen Sony Smartband 2, kun ekan akku kuoli.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Aktiivisuusranneke on kyllä hyvä olla. Mulla jo toinen Sony Smartband 2, kun ekan akku kuoli.
Niin on. Itse ihmettelen tuota aika matalaa maksimisykettä 150, mutta toisaalta ei ole aiemmin tullut juostuakaan, vaan käveltyä. Ja pyöräilykin on tuntunut aika raskaalta. Jos saisi tuota maksimisykettä päivä päivältä ihan aavistuksen nostettua, niin sitä voisi pitää tavoitteena. Ehkä lääkäriltäkin voisi kysyä että vaikuttaako nuo käytössäolevat lääkkeet jotenkin sykkeeseen. Leposykkeeksi tuo näyttää 48-51.

Tuo näyttää myös lenkin pituuden 1.63 km.

Nyt syke oli 59, kun ei varmaan vieläkään ole täysin palautunut lyhyestä juoksulenkistä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 359
Leposyke on sulla @jm82 ainakin ihan hyvällä tasolla. Venlafaxin kyllä nostaa sykettä. Mulla on lääke joka taasen alentaa. Viime yö syke 70 pinnassa. Tosin join illalla aikalailla olutta. 40-80 on normaali vaihteluväli minulla.
 
Liittynyt
20.06.2018
Viestejä
62
Toki voi auttaa. Terapia puolella varmaan keskitytään siihen onko ao. tila tullut omasta suunnasta, onko jotain ikävää tapahtunut tai tekemisillään (myös ruokailu, liikunta, muu aktiiviteetti) ajanut myös mielen kemian sivurauteille. Kannattaa tämäkin puoli miettiä rehellisesti itsensä kanssa, miten tähän tilaan on päädytty?
Masennuksen ja ahdistuksen syyt ovat käsittääkseni ainakin jo aika hyvin selvillä. Ala-asteella vanhempien riitaisa ero, kaverittomuutta ja yksin oloa. Psykiatri uumoili, että olisi voinut olla jo tuolloin masennusta kun muistelin sitä ankeana ja yksinäisenä aikana. Lukioaikana sitten vanhemman sairastuminen, kuolema ja vanhemman uusioperheen luokse muutto, missä oli taas todella ankeat oltavat mikä näkyi mm. syömättömyytenä ja omiin oloihin sulkeutumisena. Suorana lainauksena lausunnosta: "Tutkittavalla on taustallaan lapsuudessaan eri ikävaiheisiin liittyviä traumatisoiviksi arvioimiani kokemuksia. Tilanteissa hän on jäänyt vaikeiden tunteiden kanssa yksin". Eli varmaan jotain pitkään takaraivossa muhineita asioita mitä en ole ikinä saanut käsiteltyä, kun en ole osannut aiemmin tehdä asialle mitään. Ei mitään hajua miten näihin sitten terapiassa pureudutaan, mutta psykiatrin kanssa oli puhetta psykoanalyyttisestä terapiasta, jossa olisi muutama tapaaminen viikossa.

Uskoisin että sulle määrättäisiin escitalopramia. Se taitaa olla näitä miedoimpia masennuslääkkeitä. Itse en saanut siitä oikein mitään apua, mutta kaverin mielestä se helpotti aika paljon tekemisen aloittamista. Nuo lääkkeet on vähän sellaisia ettei kaikki saa niistä apua, mutta ehkä niitä kannattaa kokeilla myös. Terapiaa pitäisi toki saada samalla.
Terapeuttia minulla tässä pitäisikin alkaa etsimään, kun lausunto tuli jo postissa kotiin. Oma idea oli lähinnä, että jos hyvällä tuurilla terapiat alkaisi vaikka vuodenvaihteen jälkeen niin tässä olisi oiva tilaisuus "sisäänajaa" lääkitys jos sellainen sopiva sattuisi vaikka heti ensimmäisellä yrityksellä kohdalle. Eli olisi helpompi nousta penkiltä ja tehdä asioita eikä vain lykätä myöhemmäksi ja sitten lamaantua kun se rästilista kasvoikin liian suureksi.

Eihän se ole aina niin päin että masennus on syy vaikkapa liikkumattomuudelle, huonolle ruokailulle, alkoholin käyttölle. Varmaan usein mutta ei aina.
Tätä onkin tullut usein pyöriteltyä päässä varsinkin opintojen suhteen, että onpas sitä laiska paska kun ei saa mitään aikaiseksi. Tai että mitkä asiat nyt oikein selittyy sillä masennuksella ja mitkä ei. Se onkin sitten melkoista nuorallakävelyä, että kallistuuko sitä lopulta itsevihan puolelle vai tyytyykö siihen että asiat nyt sattuu valitettavasti menemään näin. Itse olen pyrkinyt vaikuttamaan asiaan ainakin hyvällä unirytmillä, joka välillä vähän lipsuu pariksi viikoksi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Kuulostaa siltä, että pätevyydet ovat riittäneet lääketieteelliseen, mutta intohimot ovat olleet toisissa. Itselläni on sekä skitsofreninen, että psykologin omaava lähi sukulainen. Hän (psykologi) on maininnut, että sairaustaustalla ymmärtämisellä on ollut voimakas intohimo kys. ammattiin. Fiksu on myös kys. ihminen, mutta tarvitaan siihen näemmä myös jotain muutakin, kuin pelkkä rahapussin himo hyvineen opiskelupäineen.
No mutta kyllä kait psykiatrinen sairaanhoitaja tajuaa, että tuolle ei ole nyt hyötyä antaa terapiaa.

Aloin nyt lukemaan tuosta, jos siitä sattuisi oppimaan edes jotain. Itsellä kun on sanottu, että psykoosia ei olisi, mutta kumminkin jotain siihen viittaavaa ehkä. Ja koska masennuslääkkeet ei ole oikein kunnolla auttaneet.
”Klassiset” esipsykoottiset persoonallisuusrakenteet
  1. Paranoidi persoonallisuus
  2. Skitsoidi persoonallisuus
  3. Hypomaaninen tai syklotyminen persoonallisuus
Rakenteelliset näkökulmat


Täytyy siis netistä itse etsiä noita artikkeleita, kun ei niistä mitään tiedä ja minulle ei ole niistä oikein mitään kerrottu. Toki taitaa olla myös aika monimutkaisia ja psykiatrin mukaan vähän hankalia juttuja. Ja kun ei vielä oikein ole tullut selvyyttä että mikä olisi vikana.

Siinä ahdistusryhmässä on saanut kansion jossa aika paljon tekstiä. Mutta ei siinä juurikaan mitään isompaa uutta ole, minkä olen jo aikaisemmin lukenut. Ja kun siinä ei taas käsitellä esim psykoottisesta masennuksesta, psykoosista tai jostain persoonallisuushäiriöstä yhtään mitään, koska aihe on ahdistus ja paniikki. Jotka on toisaalta jo tuttuja ja psykologi on niistä jo aikaisemmin jotain kertonut. Helpottavaa siis kun tietää syyn ja ei ole mitään hengenvaarallista "tietenkään".
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
No mutta kyllä kait psykiatrinen sairaanhoitaja tajuaa, että tuolle ei ole nyt hyötyä antaa terapiaa.

Aloin nyt lukemaan tuosta, jos siitä sattuisi oppimaan edes jotain. Itsellä kun on sanottu, että psykoosia ei olisi, mutta kumminkin jotain siihen viittaavaa ehkä. Ja koska masennuslääkkeet ei ole oikein kunnolla auttaneet.

Rakenteelliset näkökulmat


Täytyy siis netistä itse etsiä noita artikkeleita, kun ei niistä mitään tiedä ja minulle ei ole niistä oikein mitään kerrottu. Toki taitaa olla myös aika monimutkaisia ja psykiatrin mukaan vähän hankalia juttuja. Ja kun ei vielä oikein ole tullut selvyyttä että mikä olisi vikana.

Siinä ahdistusryhmässä on saanut kansion jossa aika paljon tekstiä. Mutta ei siinä juurikaan mitään isompaa uutta ole, minkä olen jo aikaisemmin lukenut. Ja kun siinä ei taas käsitellä esim psykoottisesta masennuksesta, psykoosista tai jostain persoonallisuushäiriöstä yhtään mitään, koska aihe on ahdistus ja paniikki. Jotka on toisaalta jo tuttuja ja psykologi on niistä jo aikaisemmin jotain kertonut. Helpottavaa siis kun tietää syyn ja ei ole mitään hengenvaarallista "tietenkään".
Tuntuuko muuten ahdistumiseen ajavilla ärsykkeillä olevan näkyväisyys puhekeskustelu? Näihin johtavat traumat muodostuvat lapsuusessa, joten käsittelemättä ne pilaavat monen aikuisen alut. Voin olla väärässä, muttei mitään ydinfysiikka tämä psykologogian alkeiskurssi ole.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Terapeuttia minulla tässä pitäisikin alkaa etsimään, kun lausunto tuli jo postissa kotiin. Oma idea oli lähinnä, että jos hyvällä tuurilla terapiat alkaisi vaikka vuodenvaihteen jälkeen niin tässä olisi oiva tilaisuus "sisäänajaa" lääkitys jos sellainen sopiva sattuisi vaikka heti ensimmäisellä yrityksellä kohdalle. Eli olisi helpompi nousta penkiltä ja tehdä asioita eikä vain lykätä myöhemmäksi ja sitten lamaantua kun se rästilista kasvoikin liian suureksi.
Lääkäri tai psykiatri osaa sanoa sinulle hyvän lääkkeen. Escitalopramia voisin suositella, koska se on aika mietoa. Itsellä 10mg abletteja jotka voi puolittaa. Lääkkeen maksimi on 20mg. Jos taas on joku toinen lääke, niin omasta mielestä annos pitäisi olla niin iso että se oikeasti auttaa. Tai sitten vaihtaa parempaan lääkkeeseen.

Itse söin Venlafaxinia yleensä 75mg ja koin että siitä oli jotain hyötyä.

Nuo ssri tai snri lääkkeet kaikki on hyviä myös paniikkihäiriöön, mutta sinullahan ei sellaista ole. Myös näkö voi parantua, jos näössä sattuisi olemaan jotain vikaa. Siis sumea näkö voi kirkastua.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Lääkäri tai psykiatri osaa sanoa sinulle hyvän lääkkeen. Escitalopramia voisin suositella, koska se on aika mietoa. Itsellä 10mg abletteja jotka voi puolittaa. Lääkkeen maksimi on 20mg. Jos taas on joku toinen lääke, niin omasta mielestä annos pitäisi olla niin iso että se oikeasti auttaa. Tai sitten vaihtaa parempaan lääkkeeseen.
Tuliko sitä lääkärinsoittoa sitten koskaan?

Muistan, että johonkin sinulle aiemmin vastaamaani viestiin olisi lisäys, mutta unohtunut tuokin on kuten miete siitä, mikä olikaan at-merkin numero alt:in jälkeen. Ja näitden kanssa olen touhunut toista kymennentä vuotta mutta alkoholi taitaa sanoa että "Sooso Oestrus Tautus. Olen kuolema"
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Tuntuuko muuten ahdistumiseen ajavilla ärsykkeillä olevan näkyväisyys puhekeskustelu?
Siis mitä?

Tuntuuko muuten ahdistumiseen ajavilla ärsykkeillä olevan näkyväisyys puhekeskustelu? Näihin johtavat traumat muodostuvat lapsuusessa, joten käsittelemättä ne pilaavat monen aikuisen alut. Voin olla väärässä, muttei mitään ydinfysiikka tämä psykologogian alkeiskurssi ole.
No itsellä ei mitään traumoja ole mistään, eli ei se kyllä minun kohdalla siitä johdu. Sen kai psykiatri varmisti, kun äiti oli yhdellä käyntikerralla mukana ja itse olin vaan lähinnä seuraamassa haastattelua. Myös hoitaja oli, eli neljästään.

Toki itse voi kehitellä ties mitä teorioita, mutta ei ole mitään traumaa mikä olisi oikeasti totta. Kuulin että mummulla oli jotain yli 30 vuotta masennusta ja sitten se jo kuolikin vanhuuteen. Tuostakaan itselle ei oltu kerrottu, että olin säästynyt siltä murheelta. Se nyt kai ainut. Siitähän varmasti jotain traumaa oli, kun jalka oli kipeä ja työterveyslääkäri ei osannut auttaa mitään. Mutta nyt onkin onneksi hyvin aikaa kuntoutua parempaan kuntoon.
 
Liittynyt
06.01.2017
Viestejä
1 553
Olen tässä nyt jonkin aikaa miettinyt, että voisiko lääkityksestä olla jotain apua tähän saamattomuuteen ja paikoilleen jumittumiseen? Sitäpaitsi eikös se ole aika yleinen kombo, että lääkitys on päällä yhtäaikaa terapioiden kanssa? Pisti harmittamaan kun siitä keskustelut sivuutettiin psykiatrinkin kanssa kokonaan kun sanoin ensimmäisellä kerralla olevani vähän epävarma asiasta. Ehkä valitsin sanat huonosti, kun tuossa lausunnossakin lukee etten ole tällä hetkellä lääkitykseen halukas.

Muutenkin tässä on nyt alkanut olemaan tuo alakuloisuus jokapäiväistä ja passivoituminen lisääntynyt. Unirytmi on mitä on kun ei jaksa aamuisin herätä. Saattaa jäädä jopa syönnit ja suihkussa käynnit väliin kunnes täytyy taas lähteä johonkin ihmisten ilmoille. Muistikin alkaa pätkiä ja aika skippailla kun en jaksa liikkua ikinä mihinkään. Nyt on onneksi kuitenkin taas vähän aikaa siisti asunto, kun tuli siivottua ensimmäistä kertaa sitten syyskuun kaverin kyläilyn vuoksi.

Arjen takaisin raiteilleen saamiseen jos olisi edes jonkinlaista apua lääkkeistä niin voisin sittenkin kokeilla. Pitää varmaan ainakin ottaa psykologilla puheeksi ja kysyä että mitä kautta lähtisin etenemään asian kanssa.

Kuulostaa ADHD:n oireilta, itsellä kys. diagnoosi ja Concertalla puhtia. En mene väittämään, että sinulla jokin tietty tauti olisi.

Masennus ja ADHD meni itsellä sekaisin joskus, sitten kun alkoi tulemaan aktiviteettia elämään niin yhtäkkiä ei enää masentanut. Sen sijaan alakuloisuutta aiheutti se, ettei koskaan saa mitään aikaiseksi. Nyt kun napsaisee aamulla pillerin niin päivällä tulee tehtyä vaikka ja mitä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Tuliko sitä lääkärinsoittoa sitten koskaan?

Muistan, että johonkin sinulle aiemmin vastaamaani viestiin olisi lisäys, mutta unohtunut tuokin on kuten miete siitä, mikä olikaan at-merkin numero alt:in jälkeen. Ja näitden kanssa olen touhunut toista kymennentä vuotta mutta alkoholi taitaa sanoa että "Sooso Oestrus Tautus. Olen kuolema"
Nyt en kyllä enää muista asiaa. Mutta on lääkäri aina muistanut soittaa, jos on täytynyt jättää soittopyyntö uudelle lääkärille.

Psykiatrille taas oli soittoaika, niin asia tuli aina kerralla selväksi jo muutamassa minuutissa ja reseptin sai hakea. Oli siis tosi nopeaa.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Lääkäri tai psykiatri osaa sanoa sinulle hyvän lääkkeen. Escitalopramia voisin suositella, koska se on aika mietoa. Itsellä 10mg abletteja jotka voi puolittaa. Lääkkeen maksimi on 20mg. Jos taas on joku toinen lääke, niin omasta mielestä annos pitäisi olla niin iso että se oikeasti auttaa. Tai sitten vaihtaa parempaan lääkkeeseen.

Itse söin Venlafaxinia yleensä 75mg ja koin että siitä oli jotain hyötyä.

Nuo ssri tai snri lääkkeet kaikki on hyviä myös paniikkihäiriöön, mutta sinullahan ei sellaista ole. Myös näkö voi parantua, jos näössä sattuisi olemaan jotain vikaa. Siis sumea näkö voi kirkastua.
Alkoholi.. Pahoittelen tuota mutta kaiketi se on myös selittävä. Poistun nyt ainakin päiväksi, tämä ei ole mikään humalapalsta (Tai humalaisen avautuminen on yksilölle mandollisesti ainoa portti näissä teemoissa).
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Nyt en kyllä enää muista asiaa. Mutta on lääkäri aina muistanut soittaa, jos on täytynyt jättää soittopyyntö uudelle lääkärille.

Psykiatrille taas oli soittoaika, niin asia tuli aina kerralla selväksi jo muutamassa minuutissa ja reseptin sai hakea. Oli siis tosi nopeaa.
Ja näköään on syytä palata tähän.Viittasin viestillä: "Tuliko sitä lääkärinsoittoa sitten koskaan?

Muistan, että johonkin sinulle aiemmin vastaamaani viestiin olisi lisäys, mutta unohtunut tuokin on kuten miete siitä, mikä olikaan at-merkin numero alt:in jälkeen. Ja näitden kanssa olen touhunut toista kymennentä vuotta mutta alkoholi taitaa sanoa että "Sooso Oestrus Tautus. Olen kuolema"

tähän

"Lääkäri tai psykiatri osaa sanoa sinulle hyvän lääkkeen. Escitalopramia voisin suositella, koska se on aika mietoa. Itsellä 10mg abletteja jotka voi puolittaa. Lääkkeen maksimi on 20mg. Jos taas on joku toinen lääke, niin omasta mielestä annos pitäisi olla niin iso että se oikeasti auttaa. Tai sitten vaihtaa parempaan lääkkeeseen."

Joka tapauksessa suuremmin on ymmärrettävää, ettet ymmärrä loppuviestinsisältöä. Se sisältää nimitäin räbään sotkettua havaintoa ja niiden analysointia. Jos olisin ollut selvin, ei näitä olisi tullut häiritsemään. Pahoittelut tästä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
9 521
Alkoholi.. Pahoittelen tuota mutta kaiketi se on myös selittävä. Poistun nyt ainakin päiväksi, tämä ei ole mikään humalapalsta (Tai humalaisen avautuminen on yksilölle mandollisesti ainoa portti näissä teemoissa).
No nyt vasta tajusin kun mietin hetken.

Tuntuuko muuten ahdistumiseen ajavilla ärsykkeillä olevan näkyväisyys puhekeskustelussa?
Onhan se ollut. Helposti tulee sanottua yhtä rumasti takaisin. Lääkkeet toki poistaa sitä paniikkia ja ahdistusta, niin sitten käytös on lähempänä normaalia.

Nykyinen lääkäri ei oikein masennusta nähnyt, mutta ahdistusta kyllä. Risperidon ja Ketipinor rauhoittaa molemmat + Escitalopram ja Mirtazapin. Koska siihen ahdistukseen ei anneta lääkkeitä. Kuulemma koututtavia ne Bentso rauhoittavat. Myös se Gabapentiini auttaisi, mutta en haluaisi syödä niin isoa kasaa lääkkeitä.
 
Liittynyt
20.06.2018
Viestejä
62
Kuulostaa ADHD:n oireilta, itsellä kys. diagnoosi ja Concertalla puhtia. En mene väittämään, että sinulla jokin tietty tauti olisi.

Masennus ja ADHD meni itsellä sekaisin joskus, sitten kun alkoi tulemaan aktiviteettia elämään niin yhtäkkiä ei enää masentanut. Sen sijaan alakuloisuutta aiheutti se, ettei koskaan saa mitään aikaiseksi. Nyt kun napsaisee aamulla pillerin niin päivällä tulee tehtyä vaikka ja mitä.
Esimerkiksi liikuntahan kohentaa mielialaa oli sitten diagnooseja tai ei. ADHD olisi aika jännä juttu, kun minulla ei ole ikinä huomattu mitään tarkkaavaisuushäiriöitä tms. siihen viittaavaa ja oireilukin on alkanut kunnolla vasta pari vuotta sitten. Toisaalta onhan niitä aikuisiän ADHD diagnooseja monille tullut yllätyksenäkin. Luulisi kuitenkin, että lääkäri, psykiatri tai psykologi olisi huomannut jotain. Opiskelu korkeakoulussakin meni vielä ensimmäisenä vuonna hyvin, mutta sitten jotain tapahtui ja nettipelit vei mennessään ja masennus laukesi. Pöljänä yritin vuoden korjata itse asiaa mutta todellisuudessa kaivoin vain kuoppaa syvemmäksi.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 792
Lupasin vaieta, mutta katson nyt olevan järkeä rikkoa tuo lupaus.

Esimerkiksi liikuntahan kohentaa mielialaa oli sitten diagnooseja tai ei. ADHD olisi aika jännä juttu, kun minulla ei ole ikinä huomattu mitään tarkkaavaisuushäiriöitä tms. siihen viittaavaa ja oireilukin on alkanut kunnolla vasta pari vuotta sitten. Toisaalta onhan niitä aikuisiän ADHD diagnooseja monille tullut yllätyksenäkin. Luulisi kuitenkin, että lääkäri, psykiatri tai psykologi olisi huomannut jotain. Opiskelu korkeakoulussakin meni vielä ensimmäisenä vuonna hyvin, mutta sitten jotain tapahtui ja nettipelit vei mennessään ja masennus laukesi. Pöljänä yritin vuoden korjata itse asiaa mutta todellisuudessa kaivoin vain kuoppaa syvemmäksi.
Siispä pää on kestänyt opinnot. ADHD on, mutta onko tämä enää sen jälkeen mikään ongelma? Se tuo sen ylioppilastutkutkinnon jälkeen ongelmansa. Surullista, mutta totta. Se tarvitsee ökkiymmärrystä enemmän huomiota. Valmistua lukiosta on aliarvioitu työttömyysmielessä (Eikä sen oppilaat välttämättä edes ole haaveillut mistään "spesifis ammattiin" valmistuvan).

Edit; ylioppilas taustaan ainakin pyrkiminen oli aiemmissa viesteissäsi selveniyt. Toivoisin sinun pitävän sen strategian. Olipa nimittäin vetorrikin mikä vain ammattipätevyys, pelkällä ammattipohjalla ilman yliopisto tason tutkintija on huonot työllistymimahdollisuudet ilman niitä kavereita.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
06.01.2017
Viestejä
1 553
Esimerkiksi liikuntahan kohentaa mielialaa oli sitten diagnooseja tai ei. ADHD olisi aika jännä juttu, kun minulla ei ole ikinä huomattu mitään tarkkaavaisuushäiriöitä tms. siihen viittaavaa ja oireilukin on alkanut kunnolla vasta pari vuotta sitten. Toisaalta onhan niitä aikuisiän ADHD diagnooseja monille tullut yllätyksenäkin. Luulisi kuitenkin, että lääkäri, psykiatri tai psykologi olisi huomannut jotain. Opiskelu korkeakoulussakin meni vielä ensimmäisenä vuonna hyvin, mutta sitten jotain tapahtui ja nettipelit vei mennessään ja masennus laukesi. Pöljänä yritin vuoden korjata itse asiaa mutta todellisuudessa kaivoin vain kuoppaa syvemmäksi.

Itselläni auttoi ensinnäkin parisuhde, jäi tietokoneelle vähemmän aikaa. En nyt oikeastaan mitään älykästä osaa vastata, jotenkin kipeä olo ja huonosti nukkunut niin ei mitään kunnon ulosantia saa.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 480
Viestejä
4 163 626
Jäsenet
70 414
Uusin jäsen
O&G

Hinta.fi

Ylös Bottom