Näin ne ajat muuttuu. Kun ei ollut kännyköitä ja pleikkareita, niin kavereita tuli nähtyä lähinnä pihapelien muodossa. 15-päinen lapsijoukko juoksi ympäriinsä aamusta iltaan. Eipä ollut ongelmaa saada illalla unen päästä kiinni. Aamulla saattoi puhelin päristä jo kahdeksan aikaan: "Pääseekö Virpi/Jukka leikkimään?". Muistan tuon kirjoittamattoman säännön, että ennen kahdeksaa ei ollut kohteliasta häiritä
Nykyään penskoja voi olla hankala saada mökistä pihalle edes hetkeksi, mutta silti evästä vedetään kuin oltaisiin oltu "peltohommissa" koko päivä. Jos nuorena ei saa kipiniää liikkumiseen ja järkevään ruokavalioon, niin terveellinen elämäntapa on vielä hankalampaa ottaa haltuun vanhampana. Monkey see, monkey do.
Täytyy myöntää, että itsellänikin tulee joskus herkuttelukausia, jotka menee aika yksiin työ- ja muun stressin kanssa. Mässäily on eräänlaista masturbaatiota, jolla voi saada hetkellisen hyvänolontunteen. Sitten iskee morkkis ja hyvää oloa haetaan seuraavana aamuna ylimitoitetulla salitreenillä. Tuntuu kuin koko elämä olisi yhtä runkkaamista.
Olisikohan mahdollista kieltäytyä nauttimasta ruoasta ja syöminen olisi vain 5 kertaa päivässä suoritettu pikainen tankkaus? Blenderiin kaikki tarvittavat proteiinit, rasvat, vitamiinit jne. ja pikaisella kulauksella alas. Jos ruoasta ei enää saisi sen enempää mielihyvää kuin mitä virkeystila ja yleinen jaksaminen antaa, niin pienten vieroitusoireiden jälkeen sitä olisi vapaa mielihyväsyömisen kahleista
"Everything the body needs" -purnukoita jääkaappi täynnä. Siitä voi sitten kukin kyyneltä pidätellen vetästä energiaa muutamaksi tunniksi.