Lihavuusepidemia

Sanoisin että paremminkin sitä kykyä ei ole koskaan ollutkaan suurimmalla osalla ihmisistä, mutta ennen ruokaa oli vaan vähän tai se maistui kehnolta jolloin sitä ei silleen huvittanut mättää eikä ongelmaa siten ollut. :hmm:



Mikä tämä dopamiinijuttu siis on? :hmm:
Yksinkertaistettuna, dopamiini on aivojen tapa palkita käyttäjää. Oli se sitten safka, urheilu tai vaikkapa seksi.
 
Niin että ihmiset ovat hankkineet jotain läskigeenejä vasta 50 viimeisen vuoden aikana (ja huonon ympäristön, sekä huonon lapsuuden, eri kylläisyydentunteet yms. ja nämäkin pääosin vain länsimaissa) vai oisko vaan se syy edelleen siinä, että helppo lapata paskaa kitaan ja kun tilanne on ns. päällä ruvetaan syyttämään yhteiskuntaa ja muita, koska peiliin jos katsoo ei koko ruho siihen mahdu?

Ihmiskunnan hyvinvointi on kollektiivisesti mitattuna parempi kuin koskaan aiemmin mitä tulee teknisiin ja lääketieteellisiin läpimurtoihin viimeisen 100 vuoden aikana, mutta läskiys se vaan on aina kaiken muun syytä kuin sen yksilön, joka itsensä läskiksi syö? Sen verran mitä lihavia tunnen, niin kyllä se syy on just siinä omassa käytöksessä ja syömisessä 90% ajasta.

Viimeisen 50 vuoden aikana on tapahtunut radikaali muutos ruokatarjonnassa. Ruokatarjonta kaupoissa on muuttunut paljon maukkaammaksi ja laajemmaksi, puhumattakaan pikaruuan ja einesten tulemisesta. Karjalanpaisti tai siskonmakkarasoppa on ihan maukasta, mutta en kumpaakaan koko padallista kerralla söisi. Lautasellinen yleensä riittää. Pad thaita sen sijaan...

50 vuotta sitten oluttarjonta muodostui mauttomasta miedosta bulkkikaljasta. En joisi sitä edes rahaa vastaan. Nyt hyllyt notkuvat tupla- ja tripla-ipoja ja toinen toistaan maukkaampia stoutteja.

Suurta osaa ihmisistä ei kiinnosta, miltä ruoka maistuu - ylensyömisen välttäminen lienee helppoa tällöin. Osaa kiinnostaa, mutta omaavat itsekurin tai geenit, jolla painon hallinta pysyy hanskassa. Sitten on se jäljelle jäävä osuus, johon itsenikin lasken. Mitään eineksiä en lähtökohtaisesti syö, tai leipääkään. Pikaruokaa hyvin harvoin. Makeiset jätän tietoisesti ostamatta ja cokista käytän vain grillikastikkeessa. Lounaita lukuunottamatta laitan itse ruokani, mutta perkele, että on vaikea silti syödä miinuskaloreilla.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeisen 50 vuoden aikana on tapahtunut radikaali muutos ruokatarjonnassa. Ruokatarjonta kaupoissa on muuttunut paljon maukkaammaksi ja laajemmaksi, puhumattakaan pikaruuan ja einesten tulemisesta. Karjalanpaisti tai siskonmakkarasoppa on ihan maukasta, mutta en kumpaakaan koko padallista kerralla söisi. Lautasellinen yleensä riittää. Pad thaita sen sijaan...

50 vuotta sitten oluttarjonta muodostui mauttomasta miedosta bulkkikaljasta. En joisi sitä edes rahaa vastaan. Nyt hyllyt notkuvat tupla- ja tripla-ipoja ja toinen toistaan maukkaampia stoutteja.

Suurta osaa ihmisistä ei kiinnosta, miltä ruoka maistuu - ylensyömisen välttäminen lienee helppoa tällöin. Osaa kiinnostaa, mutta omaavat itsekurin tai geenit, jolla painon hallinta pysyy hanskassa. Sitten on se jäljelle jäävä osuus, johon itsenikin lasken. Mitään eineksiä en lähtökohtaisesti syö, tai leipääkään. Pikaruokaa hyvin harvoin. Makeiset jätän tietoisesti ostamatta ja cokista käytän vain grillikastikkeessa. Lounaita lukuunottamatta laitan itse ruokani, mutta perkele, että on vaikea silti syödä miinuskaloreilla.
Padthai on thaimaalainen pyttipannu. Siinä ei ole mitään konkreettisesti parempaa kuin karjalanpaistissa tai siskonmakkaroissa. Ulkomaalaisten ruokien paremmuus suomalaisiin nähden on propagandaa. Joka maasta löytyy hyviä ruokia. Ymmärrän tietty, että jos olet joka päivä siskonmakkarakeittoa syönyt niin joskus vaihtelu virkistää. Lisäksi leivässä ei ole mitään pahaa ja voi olla hyvinkin ravitsevaa. Nyt on vain enemmän valinnanvaraa mutta se ei tarkoita, että nämä olisi automaattisesti parempaa. Esim tuo mainitsemasi suomalainen bulkki lager (ainakin osa), erittäin hyviä ihan kansainvälisestikkin vastaaviin vertaillen.
 
Joo, ei kyllä eroa siinä että etteikö noita kaikkia voisi syödä liikaa. Karjalanpaisti, siskonmakkarakeitto, padthai. Kaikkia kolmea tulee kyllä syötyä ja tehtyäkin. Padthaita toki vähiten. Hyviä kaikki.
 
Mä en ole ihan varma mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lihavuuden ja ylipainon "normalisoinnilla" ja sen lopettamisella, mutta sivutaan aihetta kun siitä on tässäkin ketjussa useampaan otteeseen ollut mainintaa.

Jos tällä tarkoitetaan sitä nykyään ainakin joissain medioissa ja kansanosissa vallalla olevaa kulttuuria, jossa pyritään luomaan kuvaa että ylipaino, saatika suurikin lihavuus ei olisi terveysongelma ja on ihan ok olla läski eikä tarvitse edes harkita laihduttamista, niin siitä mä olen samaa mieltä että se pitäis lopettaa. Se on aivan äärimmäisen tyhmää eikä kenenkään pitäisi alkaa väittämään että liikalihavuus ei olisi terveyttä heikentävä asia ja etteikö siitä pitäisi jokaisen pyrkiä eroon. Mieluummin voitais käyttää sekin ohjelma-aika siihen että kerrotaan faktoihin pohjaten mitä ongelmia ylipaino ihmiselle aiheuttaa ja neuvotaan kuinka painonhallintaa voi omassa elämässäään tehdä ja kuinka laihtumisessa ja terveellisemmissä elämäntavoissa pääsee alkuun.

Kaikki tällaiset "on täysin fine olla 2-3 kertaa normaalin painoinen möykky ja elää pitkä, terve ja onnellinen elämä" propagandat pitäisi tehdä laittomiksi äärimmäisen haitallisten elämäntapojen ohjeistamisesta ja suoranaisesta valehtelusta. Oikeasti sairaalloinen ylipaino on äärimmäisen suuri terveysriski, ja vaikka muutama hassu terveenä pysyvä poikkeus maailmasta löytyykin, johtaa tuollainen kehonkoostumus vääjäämättä sairastumiseen ja aikaiseen kuolemaan. Mulla on vähän sellanen fiilis että melko iso osa ihmisistä ei oikeasti edes tajua millaiseen riskiin ne tilastollisesti itsensä ajaa olemalla ylipainoisia. Joo voihan sitä pysyä terveenä, kunnes sitten jossain vaiheesa huomaa ettei enää olekaan. Miksi ei siis tekisi asialle jotain silloin kun vielä on terve ja on paremmat edellytykset tehdä asialle jotain. Toki jos tavoiteikä on 60 eikä 90 niin sitten se on ihan fine, säästyy pitkä penni eläkerahojakin yhteiskunnalta kun poistaa itsensä vahvuudesta riittävän aikaisin.

Samalla voitais vaatia, että lehitartikkeleissa joissa julkkis X kertoo kuinka oppi hyväksymään itsensä ja elää nyt onnellista ja täysipainoista elämää sen ja tämän painoisena, pitäisi olla mukana faktaboksi joka kertoo millaisille sairauksille ja ongelmille itsensä altistaa olemalla sen ja tämän painoinen.

Jos taas puhutaan siitä että lihavia pitäisi ruveta syrjimään, haukkua kohdatessa, potkia pois työpaikoilta ja evätä heiltä terveydenhoito niin siitä ei nyt millään muotoa voi olla samaa mieltä. Kenenkään tilannetta, saatika laihtumista, ei auta se, että susta ruvetaan puhumaan paskaa ja tehdään hylkiö, mutta ei tätä tilannetta kyllä auta sekään että asiaa hyssytellään ja ollaan että "joo eihän se ole mikään ongelma että BMI on yli 35, kuitenkin voi olla terve ja hyväkuntoinen". Jälleen kerran, voi olla joku jossain jonkin aikavälin, mutta sitten ei enää ole.

Jos lähdetään eväämään hoito yhdeltä porukalta koska ongelma on itse aiheutettu, niin rajataanko samalla kaikki muutkin itse aiheutetut sairaudet ja vammat hoidon ulkopuolelle? Kaaduit laskettelurinteessä ja mursit kätes? Sori siitä, oma moka kun et pysyny pystyssä. Paskoit nilkkas futiskentällä? Sori siitä, oma moka mitäs harrastat futista. Ajoit autolla ulos tieltä ja loukkaannuit? Sori siitä, oma moka kun et osaa ajaa autoa. Kaaduit pihassas jäällä ja mursit lonkan? Sori siitä, oma moka kun et käyttänyt nastakenkiä. Samaa ajatuksenvirtaa voidaan käyttää näihinkin asioihin; itseaiheutettu terveysongelma, miks mun täytyy maksaa?
Muuten oo samaa mieltä, mutta ihan oikeasti, mitä nämä "lihavuus ei ole terveysriski" -jutut ovat? En ole nähnyt yhtään. Tai siis ainakaan mitään asiallista.
Aika usein laitetaan se disclaimer, että joo, on riskiä sinne sun tänne. Sehän ei kuitenkaan estä kohtaamasta sitä omaa kehoa lempeydellä. Eli myöskään se itsensä haukkuminen ei auta tippaakaan - päinvastoin. Kehopositiivisuus tarjoaa keinon tutustua kroppaansa, alkaa kuunnella sen oikeita viestejä eikä mielitekoja tai väärin luultuja vinkkejä (esim. onko nälkä, jano, väsy, jokin tunne, joku houkutus), liikuttaa sitä, nauttia olostaan. Tällöin ihminen muuttaa vaivihkaa niitä elintapojaan ja paino putoaa.

Mutta. On ihan totta, että ihmiset eivät nuorena ajattele terveytensä puolesta. Meillä on nyt liuta aikuisia, joita kolottaa, ja jotka odottavat lääkäriltä nappia, jolla asia korjaantuu heti, ilman että mitään tekee itse. Painosta riippumatta! Väitän, että osaltaan ihmiset ovat jakautuneet kahtia myös liikuntatavoissa, meillä on edelleen nuoria, jotka harrastavat montaa lajia monta kertaa viikossa, mutta kasvavassa määrin myös lapsia ja nuoria, jotka eivät liiku tippaakaan. Ja tämä tulee näkymään tulevaisuudessa niissä kuluissa. Painosta riippumatta.

Koululiikunta tekee kai edelleen tepposiaan, vaikka sekin on varmasti hurjasti lempeämpää kuin edes meidän lapsuudessa. Somesta täydellisten ihmisten katsominen inspiroi joitain, toisia taas masentaa entistä enemmän ja estää esim. aloittamasta saliharrastusta, kun luulee, että siellä pitää olla vähissä vaatteissa ja helvetin kireä. Athletic leisure ja ylipäätään kapitalismin kasvattama urheiluvaate- & välinebisnes asettaa myös esteitä niille, jotka luulevat, että kävelylle tai juoksuun tarvitsee ylikovat hitech-vermeet. Siksi myös "voit liikkua minkäkokoisena tahansa" -asennetta tarvitaan sinne mediaan. Ei se ole lihavuuden normalisointia. Se on elämän normalisointia. Ei ole mitään normaalia ja epänormaalia, on vaan kaikenlaista.
 
Padthai on thaimaalainen pyttipannu. Siinä ei ole mitään konkreettisesti parempaa kuin karjalanpaistissa tai siskonmakkaroissa. Ulkomaalaisten ruokien paremmuus suomalaisiin nähden on propagandaa. Joka maasta löytyy hyviä ruokia. Ymmärrän tietty, että jos olet joka päivä siskonmakkarakeittoa syönyt niin joskus vaihtelu virkistää. Lisäksi leivässä ei ole mitään pahaa ja voi olla hyvinkin ravitsevaa. Nyt on vain enemmän valinnanvaraa mutta se ei tarkoita, että nämä olisi automaattisesti parempaa. Esim tuo mainitsemasi suomalainen bulkki lager (ainakin osa), erittäin hyviä ihan kansainvälisestikkin vastaaviin vertaillen.

En puhunut ruuan paremmuudesta, vaan koukuttavuudesta, joka varmaan on subjektiivinen asia myös. Suomalainen kotiruoka on hyvinkin terveellistä ja ihan maukasta. Erittäinkin maukasta parhaimmillaan, mutta riistan, poron ja lohen kanssa tulee hinta vastaan. Sieniäkään ei yleensä koko vuodelle ole. Sille on kuitenkin syynsä, miksi tietyt keittiöt ovat vallanneet maailman ja niitä ei vielä 50 vuotta sitten Suomessa tunnettu. Suomalainen bulkkilager on teknisesti ihan hieno tuote ja toki verrokkeihin nähden hyväkin, mutta en näe mitään syytä juoda sitä, kun hyllyt ovat pullollaan suomalaisten pienpanimoiden erinomaisia tuotteita. Pointtinani oli, että ruuan ja juoman koukuttavuus ja saatavuus on noussut ihan eri tasolle verrattuna 1970-lukuun.

1709047534763.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Muuten oo samaa mieltä, mutta ihan oikeasti, mitä nämä "lihavuus ei ole terveysriski" -jutut ovat? En ole nähnyt yhtään. Tai siis ainakaan mitään asiallista.
Aika usein laitetaan se disclaimer, että joo, on riskiä sinne sun tänne. Sehän ei kuitenkaan estä kohtaamasta sitä omaa kehoa lempeydellä. Eli myöskään se itsensä haukkuminen ei auta tippaakaan - päinvastoin. Kehopositiivisuus tarjoaa keinon tutustua kroppaansa, alkaa kuunnella sen oikeita viestejä eikä mielitekoja tai väärin luultuja vinkkejä (esim. onko nälkä, jano, väsy, jokin tunne, joku houkutus), liikuttaa sitä, nauttia olostaan. Tällöin ihminen muuttaa vaivihkaa niitä elintapojaan ja paino putoaa.

Ongelma ei ehkä meilläpäin ole (vielä) niin akuutti, mutta on tässä internetin ihmemaailmassa kaikenlaista tullut nähtyä, kuten neuvoja siitä ettei kenenkään tarvitse yrittää laihtua vaan olla vain oma itsensä koska lihava voi olla upea, iloinen ja terve. Etenkin somen puolella tuntuu fakta ja fiktio sekoittuvan iloisesti kun influensserit jakavat ilosanomaansa seuraajilleen. Hyvä jos sentään asiallisissa julkaisuissa asiaa ei peitellä vaan riskeistä puhutaan avoimesti.

Ehkä tässä kehopositiivisuudessa haraa vastaan myös ihan koko termi ja ajatus, koska lihavuus ei ole positiivinen tai tavoiteltava asia. Kehoneutraalius voisi olla parempi termi; ei haukuta tai syrjitä ketään kehonsa takia.

Eikä nuo huolet tämän liikkeen/ajatuksen ympärillä välttämättä ole tuulesta temmattuja. Tutkimuksissa on mm. havaittu että ihmiset oaaavat nykyään arvioida painonsa huonommin kuin ennen, eivätkä siten välttämättä edes tunnista olevansa liikalihavia. Toisin sanoen, ylipaino on jo niin tavallista etteivät ihmiset enää osaa erottaa ylipainoa normaalipainosta edes itsessään

A normalization of overweight and obesity has become widespread in England. Among individuals with overweight or obesity, a substantial proportion, 38.5% of men and 17.2% of women, perceived their weight as about the right weight. Figure 1 suggests that the number of individuals with overweight underassessing their weight increased over time, from 48.4% to 57.9% in men and 24.5% to 30.6% in women between 1997 and 2015. Similarly, among individuals classified as having obesity, the proportion of men misperceiving their weight as about the right weight in 2015 doubled that of 1997 (6.6% vs. 12.0%).

Disclaimerina sen verran että mä olen itse sellainen vielä terve urheileva läski jolle laihtuminen (ja laihana pysyminen) on ihan perkeleen vaikeaa. Vaikka vielä nelikymppisenä olenkin terve niin kova yritys tässä olis taas laihtua kun haluaisin toiset 40v ainakin vielä olla maisemissa. Kolmas kerta omalla kohdalla kun painoa tiputellaan yli 35 BMI:stä terveempiin lukemiin, kaks kertaa onnistunut jo tiputtamaan painon suunnilleen ”normaalipainon” rajalle mutta sitten repsahtanut ja nopeammin tulee takaisin kuin lähtee. Kohta ollaan taas alle 30 BMI:ssä mutta onhan tää aika kamppailua. Sitä kuuluisaa ”päätöstä laihtua” kun ei tehdä vaan kerran, vaan joka aterialla ja joka kerta kun käy keittiössä. Tunnen siis painonhallinnan haasteet varsin hyvin omasta kokemuksesta. Mulla ei tosin ole vaikeuksia arvioida omaa painoani, helpottaa kun käy viikottain vaa’alla katsomassa tilanteen, mutta tätä ei monikaan ylipainoinen taida tehdä koska on helpompi huijata itseään kun ei tiedä totuutta.
 
En puhunut ruuan paremmuudesta, vaan koukuttavuudesta, joka varmaan on subjektiivinen asia myös. Suomalainen kotiruoka on hyvinkin terveellistä ja ihan maukasta. Erittäinkin maukasta parhaimmillaan, mutta riistan, poron ja lohen kanssa tulee hinta vastaan. Sieniäkään ei yleensä koko vuodelle ole. Sille on kuitenkin syynsä, miksi tietyt keittiöt ovat vallanneet maailman ja niitä ei vielä 50 vuotta sitten Suomessa tunnettu. Suomalainen bulkkilager on teknisesti ihan hieno tuote ja toki verrokkeihin nähden hyväkin, mutta en näe mitään syytä juoda sitä, kun hyllyt ovat pullollaan suomalaisten pienpanimoiden erinomaisia tuotteita. Pointtinani oli, että ruuan ja juoman koukuttavuus ja saatavuus on noussut ihan eri tasolle verrattuna 1970-lukuun.

1709047534763.jpeg
Olen samaa mieltä. Tarjontaa on paljon enemmän. Voit joka päivä ottaa sen eri makuisen sipsipussin tai oluen, ei ala tympimään.
 
En ole väittänyt, etteikö lääkkeellä hoidettu kylläisyyden tunteen lisääminen auttaisi niiden kohdalla, jotka eivät kykene rajoittamaan syömistään muulla tavalla. Siitähän tässä juuri oli kyse.

Se vaan vaatii tosiaan sen päätöksen tekemisen, että "tästä päivästä lähtien selvitän oman energiatarpeeni ja suhteutan kaiken syömiseni siihen".

Joillekin tämä on mahdotonta ja sellaisissa tapauksissa lääke voi antaa tarvittavan sykäyksen elämäntapamuutoksen aikaansaamiseen. Parempi sekin on kuin ei mitään, mutta vielä parempi olisi hoitaa sama ilman lääkettä (mutta kun ei voi, koska selkäranka).
Niin kauan kuin tällainen ajattelu on voimissaan, tulevat ihmiset lihomaan ja terveysongelmat pahenemaan. Niin kauan väitetään että lihavuudessa on vain kyse laiskuudesta, ei ongelma edes haluta ratkaista. Lihavalle sanominen että lopeta syöminen on kuin masentuneelle sanoisi että ajattele positiivisesti. Tai anorektikolle että syö enemmän. Tai alkoholistille että juo vähemmän. Näistä ihmisistä näkee päältä päin, että jotain muutakin on vialla kuin tahtotila ja viitsiminen.

Osalle ihmisistä tiede ja tutkittu tieto ei näissä keskusteluissa näytä merkitsevän mitään. Riittää että on oma syy ja keskustelu on ohi. Oma mielipide ja oma henkilökohtainen helppo elämä luo sellaisen maailmankuvan että kaikki muukin on kaikille muille helppoa ja vaivatonta. Ainoastaan todella selkärangattomat ovat lihavia, masentuneita, alkkiksia tai anorektikkoja.

Olisi ihan kiva tietää kuinka monen mielestä anorektikon ongelma on selkärankan puute? Söisi vain enemmän? Ei ole vaikeaa...
 
Niin kauan kuin tällainen ajattelu on voimissaan, tulevat ihmiset lihomaan ja terveysongelmat pahenemaan. Niin kauan väitetään että lihavuudessa on vain kyse laiskuudesta, ei ongelma edes haluta ratkaista. Lihavalle sanominen että lopeta syöminen on kuin masentuneelle sanoisi että ajattele positiivisesti. Tai anorektikolle että syö enemmän. Tai alkoholistille että juo vähemmän. Näistä ihmisistä näkee päältä päin, että jotain muutakin on vialla kuin tahtotila ja viitsiminen.

Osalle ihmisistä tiede ja tutkittu tieto ei näissä keskusteluissa näytä merkitsevän mitään. Riittää että on oma syy ja keskustelu on ohi. Oma mielipide ja oma henkilökohtainen helppo elämä luo sellaisen maailmankuvan että kaikki muukin on kaikille muille helppoa ja vaivatonta. Ainoastaan todella selkärangattomat ovat lihavia, masentuneita, alkkiksia tai anorektikkoja.

Olisi ihan kiva tietää kuinka monen mielestä anorektikon ongelma on selkärankan puute? Söisi vain enemmän? Ei ole vaikeaa...
Päinvastoin, tiedehän tässä juuri merkitsee. Ylensyönnin kun vaihtaa maltilliseen noin 500kcal energiavajeeseen, niin laihtuu hitaasti, mutta varmasti. Ei tarvitse kärsiä nälkää, mutta herkkujen napostelu, pullamössöt ja kaljoittelu on syytä jättää listalta ja vaihtaa tilalle terveellisempää ruokaa kaloreita seuraten. Ja jos jaksaa käydä esim. kävelemässä jonkun 6000 askelta per päivä, niin se auttaa prosessissa huimasti ja kuntosaliharjoittelu vielä lisää. Tuossa se ongelma tuntuukin useimmille juuri olevan, eli ei millään haluta luopua niistä herkuista, tai jos luovutaan, niin se tehdään vain hetkellisesti ja sitten "lunastetaan velat" kaksin verroin viikonloppuna tms. Ei se kaikissa tapauksissa näin simppeliä ole, mutta kyllä tuo useimpiin tilanteisiin on kutakuinkin näin yleistettävissä.

Olen minäkin ollut aikoinaan ylipainoinen ja tiedän miten herkutteluun ja lorvimiseen voisi jäädä koukkuun. Tiedän myös ihan oman kokemuksen kautta mitä pitää tehdä, että sieltä pääsee pois. Jankkaan edelleen samaa, mutta kyllä se on se omassa päässä tehty päätös ja siitä kiinni pitäminen, jolla tuo kierre loppuu. Sitä päätöstä ei kuitenkaan voi kukaan tehdä toisen puolesta.

Anoreksia on vakava mielenterveyshäiriö ja se on ihan eri tyyppinen sairaus kuin väestöä pääosin rienaava ylipaino. Molemmat ovat toki syömishäiriöitä, mutta hyvin erilaisia. Sairaalloinen ylipaino saattaa joissakin tilanteissa sisältää samanlaisia mielenterveyteen liittyviä piirteitä ja siinä vaiheessa hoitokin on erilaista, mutta on suorastaan loukkaus anoreksiasta kärsiviä kohtaan rinnastaa perinteinen keskivartalolihavuus samaan.
 
Päinvastoin, tiedehän tässä juuri merkitsee. Ylensyönnin kun vaihtaa maltilliseen noin 500kcal energiavajeeseen, niin laihtuu hitaasti, mutta varmasti. Ei tarvitse kärsiä nälkää, mutta herkkujen napostelu, pullamössöt ja kaljoittelu on syytä jättää listalta ja vaihtaa tilalle terveellisempää ruokaa kaloreita seuraten. Ja jos jaksaa käydä esim. kävelemässä jonkun 6000 askelta per päivä, niin se auttaa prosessissa huimasti ja kuntosaliharjoittelu vielä lisää. Tuossa se ongelma tuntuukin useimmille juuri olevan, eli ei millään haluta luopua niistä herkuista, tai jos luovutaan, niin se tehdään vain hetkellisesti ja sitten "lunastetaan velat" kaksin verroin viikonloppuna tms. Ei se kaikissa tapauksissa näin simppeliä ole, mutta kyllä tuo useimpiin tilanteisiin on kutakuinkin näin yleistettävissä.

Olen minäkin ollut aikoinaan ylipainoinen ja tiedän miten herkutteluun ja lorvimiseen voisi jäädä koukkuun. Tiedän myös ihan oman kokemuksen kautta mitä pitää tehdä, että sieltä pääsee pois. Jankkaan edelleen samaa, mutta kyllä se on se omassa päässä tehty päätös ja siitä kiinni pitäminen, jolla tuo kierre loppuu. Sitä päätöstä ei kuitenkaan voi kukaan tehdä toisen puolesta.

Anoreksia on vakava mielenterveyshäiriö ja se on ihan eri tyyppinen sairaus kuin väestöä pääosin rienaava ylipaino. Molemmat ovat toki syömishäiriöitä, mutta hyvin erilaisia. Sairaalloinen ylipaino saattaa joissakin tilanteissa sisältää samanlaisia mielenterveyteen liittyviä piirteitä ja siinä vaiheessa hoitokin on erilaista, mutta on suorastaan loukkaus anoreksiasta kärsiviä kohtaan rinnastaa perinteinen keskivartalolihavuus samaan.
anoreksiakin on tauti, jossa vain äärimuodot mielletään kansan ymmärryksessä anoreksiaksi. Mutta anoreksiaakin voi olla, vaikka ei olis langanlaiha, ainakaan vielä. Aivan samoin lihavuudessa ihminen voi painaa sata kiloa tai monta sataa kiloa. Mutta jos lihavuus ei voi sinun mielestäsi olla muuta kuin selkärangan puutetta niin se sängyssä makaava, täysin liikuntakyvytön ja joka hetkellä kuolemanvaarassa oleva ihminenkin on vain laiska läski. Koska itsekin olet laihduttanut niin sehän on kaikille yhtä helppoa ja samanlaista.

Miten se selkäranka paranee kun ihmiselle tehdään kirurginen operaatio vatsan alueelle? Tiede antaa ymmärtää että samalla selkärangalla lihavan painonhallinta on vaikeampaa kuin normaalipainoisen. Perusolettamuksesi on siis päin persettä, että homma olisi vain selkärangasta kiinni. Voidaan ahatella että selkäranka on kaikilla samanlainen, toisilla syömiseen liittyviä tapoja, haluja ja biologisia signaaleja ja niin edelleen on enemmän.
 
Mutta jos lihavuus ei voi sinun mielestäsi olla muuta kuin selkärangan puutetta niin se sängyssä makaava, täysin liikuntakyvytön ja joka hetkellä kuolemanvaarassa oleva ihminenkin on vain laiska läski. Koska itsekin olet laihduttanut niin sehän on kaikille yhtä helppoa ja samanlaista.
Tällaisia mölöytyksiä kutsutaan olkiukoiksi ja se aiheuttaa muiden vääristelyidesi ja logiikkavirheidesi vuoksi sen, ettei keskustelu kanssasi kiinnosta. Moikka.
 
Päinvastoin, tiedehän tässä juuri merkitsee. Ylensyönnin kun vaihtaa maltilliseen noin 500kcal energiavajeeseen, niin laihtuu hitaasti, mutta varmasti. Ei tarvitse kärsiä nälkää, mutta herkkujen napostelu, pullamössöt ja kaljoittelu on syytä jättää listalta ja vaihtaa tilalle terveellisempää ruokaa kaloreita seuraten. Ja jos jaksaa käydä esim. kävelemässä jonkun 6000 askelta per päivä, niin se auttaa prosessissa huimasti ja kuntosaliharjoittelu vielä lisää. Tuossa se ongelma tuntuukin useimmille juuri olevan, eli ei millään haluta luopua niistä herkuista, tai jos luovutaan, niin se tehdään vain hetkellisesti ja sitten "lunastetaan velat" kaksin verroin viikonloppuna tms. Ei se kaikissa tapauksissa näin simppeliä ole, mutta kyllä tuo useimpiin tilanteisiin on kutakuinkin näin yleistettävissä.

Olen minäkin ollut aikoinaan ylipainoinen ja tiedän miten herkutteluun ja lorvimiseen voisi jäädä koukkuun. Tiedän myös ihan oman kokemuksen kautta mitä pitää tehdä, että sieltä pääsee pois. Jankkaan edelleen samaa, mutta kyllä se on se omassa päässä tehty päätös ja siitä kiinni pitäminen, jolla tuo kierre loppuu. Sitä päätöstä ei kuitenkaan voi kukaan tehdä toisen puolesta.

Anoreksia on vakava mielenterveyshäiriö ja se on ihan eri tyyppinen sairaus kuin väestöä pääosin rienaava ylipaino. Molemmat ovat toki syömishäiriöitä, mutta hyvin erilaisia. Sairaalloinen ylipaino saattaa joissakin tilanteissa sisältää samanlaisia mielenterveyteen liittyviä piirteitä ja siinä vaiheessa hoitokin on erilaista, mutta on suorastaan loukkaus anoreksiasta kärsiviä kohtaan rinnastaa perinteinen keskivartalolihavuus samaan.
Ei kaikki lihavat ylensyö.

Ja toi kaloriasia toimii, jos kroppa toimii. Jos on hermosto aivan ylivireessä, ei toimi, ei mitenkäänpäin, vaikka se niin uskomattomalta kuulostaakin sille, joka asiaa ei ole kokenut. Henkilökohtaisen about helvetin jälkeen oon ite todennut sen, en nyt viitsi tunnistamissyistä alkaa kertoa tarkemmin. Ja aivan jokaikinen suupala meni vaa'an kautta, joten kyse ei ollut siitä, ettenkö olisi tietänyt mitä oikeasti syön.

Editoin enemmän henksut pois ennen paskasadetta
 
Viimeksi muokattu:
Muuten oo samaa mieltä, mutta ihan oikeasti, mitä nämä "lihavuus ei ole terveysriski" -jutut ovat? En ole nähnyt yhtään.
Tämä on myöskin omaan silmään ja korvaan kyllä ihan arkipäivää. Menepä huutamaan Narinkkatorille päiväksi, että lihavuus on terveysriski. Sano tämä jokaiselle lihavalle ja lyö vähän faktoja pöytään, niin ymmärrät että lihavuus ei enää olekaan terveysriski. Saat meinaan saman tai pahemman kohtelun, kuin sillä, että sinulla olisi mukana hakaristilippu ja huutaisit siellä "sieg heil":iä.

Myöskin lääkärit ovat alkaneet väistelemään aihetta vastaanotoilla, kun he ovat alkaneet saamaan kritiikkiä tästä, jos ylipainoisia käsketään laihduttamaan terveyssyistä. Tämän jälkeen Internet-keskustelut käy kuumana, lääkäreiden nimet mainitaan, joka taas haittaa kummasti yksityisellä puolella liiketoimintaa. (Lue: läskit menee valittamaan vaivojaan jollekin lääkärille joka määrää kasan nappeja, eikä puutu ylipainoon tai lihavuuteen.)
 
Tämä on myöskin omaan silmään ja korvaan kyllä ihan arkipäivää. Menepä huutamaan Narinkkatorille päiväksi, että lihavuus on terveysriski. Sano tämä jokaiselle lihavalle ja lyö vähän faktoja pöytään, niin ymmärrät että lihavuus ei enää olekaan terveysriski. Saat meinaan saman tai pahemman kohtelun, kuin sillä, että sinulla olisi mukana hakaristilippu ja huutaisit siellä "sieg heil":iä.

Myöskin lääkärit ovat alkaneet väistelemään aihetta vastaanotoilla, kun he ovat alkaneet saamaan kritiikkiä tästä, jos ylipainoisia käsketään laihduttamaan terveyssyistä. Tämän jälkeen Internet-keskustelut käy kuumana, lääkäreiden nimet mainitaan, joka taas haittaa kummasti yksityisellä puolella liiketoimintaa. (Lue: läskit menee valittamaan vaivojaan jollekin lääkärille joka määrää kasan nappeja, eikä puutu ylipainoon tai lihavuuteen.)
Lihavat tietää, mikä riski on mistäkin, ja toisekseen ovat saaneet sekä ala-arvoista kohtelua lääkäreiltä, että hoitovirheitä, kun ei ole suostuttu tutkimaan asioita lihavuuden takia. Älä puhu paskaa.
 
Lihavat tietää, mikä riski on mistäkin, ja toisekseen ovat saaneet sekä ala-arvoista kohtelua lääkäreiltä, että hoitovirheitä, kun ei ole suostuttu tutkimaan asioita lihavuuden takia. Älä puhu paskaa.
Siitä hieno malliesimerkki, tätä oikeastaan juuri tarkoitinkin. Päivä Narinkkatorilla voisi päättyä rikossyytteisiin.

Edit: tai joku odottelee lääkäriä parkkipaikalla.
 
Siitä hieno malliesimerkki, tätä oikeastaan juuri tarkoitinkin. Päivä Narinkkatorilla voisi päättyä rikossyytteisiin.

Edit: tai joku odottelee lääkäriä parkkipaikalla.
Jos se noin paljon kiinnostaa, niin ei kai mikään estä menemästä? Tai entäs jos käyt Mäkkärin ovella huutelemassa? Sehän ei liity kenenkään bisnekseen millään tavalla. O.o
 
Jos se noin paljon kiinnostaa, niin ei kai mikään estä menemästä? Tai entäs jos käyt Mäkkärin ovella huutelemassa? Sehän ei liity kenenkään bisnekseen millään tavalla. o_O
Tämä yritti kuvata sitä, että miten tulenarkaa on edes sanoa asiasta mitään. Etenkin jos ne sanat tulee nykyvähemmistön suusta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä yritti kuvata sitä, että miten tulenarkaa on edes sanoa asiasta mitään. Etenkin jos ne sanat tulee nykyvähemmistön suusta.
Miksi pitää päästä kertomaan selviä asioita ihmisille? Tiiätkö mikä on vielä turhempaa kuin se? Sen asian jatkuva ilmaiseminen jokaikisessä kehoa koskevassa jutussa.

Mä en tosiaan törmää moisiin. Nyt tän ketjun ja parin googlauksen takia tulee eteen elämäntaparemontti- ja jaksamisjuttuja. En jaksa lukea niitä, kohta tulee taas jotain muuta. Jos silmille tulee jotain, mitä ei halua lukea, niin ei sitten lue niitä ja menee eteenpäin.

Jos on pakko päästä haukkumaan ihmisiä, voi alottaa peilistä ja kysyä sitten miten meni omasta mielestä.

Eta. Ja jos tulee tähän ketjuun, niin tulee sitten asian kanssa.
 
Lihavat tietää, mikä riski on mistäkin, ja toisekseen ovat saaneet sekä ala-arvoista kohtelua lääkäreiltä, että hoitovirheitä, kun ei ole suostuttu tutkimaan asioita lihavuuden takia. Älä puhu paskaa
Aikaisemassa elämässäni poltin tupakkaa. Hengitystieinfektiot jäivät tarkemmin tutkimatta edellä mainitun asian takia "koska olin nuori ja tupakoin", lääkärin suositus oli stumpata ja katsoa tilannetta uudestaan parin vuoden päästä. En vetänyt herneitä nenään tuosta diagnoostista koska syy-suraussuhde oli selvä.
Nyt myöhemmin 10 vuotta sitten tupakoinnin lopettaneena en ole katkera lääkärille, päinvastoin.
En myöskään ole kuullut polvien nivelrikosta kärsivän kaverini syylistäneen lääkäriä kun polvet pettää 160kg elopainon alla...
 
Aikaisemassa elämässäni poltin tupakkaa. Hengitystieinfektiot jäivät tarkemmin tutkimatta edellä mainitun asian takia "koska olin nuori ja tupakoin", lääkärin suositus oli stumpata ja katsoa tilanetta uudestaan parin vuoden päästä. En vetänyt herneitä nenään tuosta diagnoostista koska syy-suraussuhde oli selvä.
Nyt myöhemmin 10 vuotta sitten tupakoinnin lopettaneena en ole katkera lääkärille, päinvastoin.
En myöskään ole kuullut polvien nivelrikosta kärsivän kaverini syylistäneen lääkäriä kun polvet pettää 160kg elopainon alla...
Miksi siitä pitäisi syyllistää lääkäriä? Ihan ihme touhua nyt taas.
 
Miksi siitä pitäisi syyllistää lääkäriä? Ihan ihme touhua nyt taas.
Ei tässä lääkäriä syylistetty vaan potilasta. Tupakoiva minä ymmärsi lääkärin pointin.
Tupakoivaa voi patistaa lopettamaan, alkoholistia voi kehottaa lopettamaan mutta teeppä sama lihavalle niin se ei jostain syystä käy?
edit. itse sanoit että jotain jää tutkimatta lihavuuden takia, aivan kuten minulla jäi tutkimatta tupakoinnin takia. Lopetin tupakoinnin, mitä sinä teit?
 
Ei tässä lääkäriä syylistetty vaan potilasta. Tupakoiva minä ymmärsi lääkärin pointin.
Tupakoivaa voi patistaa lopettamaan, alkoholistia voi kehottaa lopettamaan mutta teeppä sama lihavalle niin se ei jostain syystä käy?
edit. itse sanoit että joitain jää tutkimatta lihavuuden takia, aivan kuten minulla jäi tutkimatta tupakiniin takia. lopetin tupakoinnin, mitä sinä teit?
Ei vaan miksi kaverisi olisi pitänyt syyllistää lääkäriä.
Sanoit "En myöskään ole kuullut polvien nivelrikosta kärsivän kaverini syylistäneen lääkäriä--" ja kysyin miksi. Ei kukaan ole väittänyt missään, ettei lääkäri saisi puhua painosta. Tai siis minä en.

Miten minä liityn tähän?
 
Ei vaan miksi kaverisi olisi pitänyt syyllistää lääkäriä.

Miten minä liityn tähän?

Ei vaan miksi kaverisi olisi pitänyt syyllistää lääkäriä.

Miten minä liityn tähän?
Lääkäreitä ei pidä syyllistää. Ylipainoiset henkilöt tosin tekevät sitä kokoajan, koska heidän mielestään mikään oire ei voi liittyä ylipainoon (älä kysy mistä tiedän).
Sinä liityt tähän siten, että olet mielipiteiltäsi sterotyyppinen kohderyhmän edustaja. En toki voi olla varma että edustat edellä mainittua ryhmää mutta arvailen vaan.
 
Lääkäreitä ei pidä syyllistää. Ylipainoiset henkilöt tosin tekevät sitä kokoajan, koska heidän mielestään mikään oire ei voi liittyä ylipainoon (älä kysy mistä tiedän).
Sinä liityt tähän siten, että olet mielipiteiltäsi sterotyyppinen kohderyhmän edustaja. En toki voi olla varma että edustat edellä mainittua ryhmää mutta arvailen vaan.
Tästä tässä on juuri kyse, eli elämme maailmassa missä lihavuudesta puhuminen menee samaan kategoriaan, kuin ihon väristä, seksuaalisesta suuntautumisesta jne. puhuminen. Paitsi, että muissa vähemmistöistä ei saa puhua mitään negatiivista, mutta tässä enemmistöstä ei saa puhua negatiivista. Tämä johtuu toki siitä, että vähemmistö on tässä kääntynyt hyvin nopeasti enemmistöksi.
 
Lääkäreitä ei pidä syyllistää. Ylipainoiset henkilöt tosin tekevät sitä kokoajan, koska heidän mielestään mikään oire ei voi liittyä ylipainoon (älä kysy mistä tiedän).
Sinä liityt tähän siten, että olet mielipiteiltäsi sterotyyppinen kohderyhmän edustaja. En toki voi olla varma että edustat edellä mainittua ryhmää mutta arvailen vaan.
No sinä et kyllä mitenkään tiedä kaikkien ihmisten lääkäritarinoita. En minäkään, mutta olen kuullut useista vakavistakin tapauksista, jossa oireita ei ole kuunneltu - onneksi ei liian myöhään.

Yrität siis tässä huudella, että minä olen lihava ja täten mitään sanomaani ei voi ottaa todesta? Ikävä kyllä, vaikkei asia sulle mitenkään kuulu, en ole ylipainoinen enkä ole koskaan ollutkaan. Pieni vinkki: kun tulet uuteen ketjuun, niin yritä vaikka vähän olla mukana siinä, mitä on siinä on keskusteltu.
 
Tästä tässä on juuri kyse, eli elämme maailmassa missä lihavuudesta puhuminen menee samaan kategoriaan, kuin ihon väristä, seksuaalisesta suuntautumisesta jne. puhuminen. Paitsi, että muissa vähemmistöistä ei saa puhua mitään negatiivista, mutta tässä enemmistöstä ei saa puhua negatiivista. Tämä johtuu toki siitä, että vähemmistö on tässä kääntynyt hyvin nopeasti enemmistöksi.
Et oo tosissasi? Missään ei tosiaan nykyään näe rumaa puhetta lihavista. Jepjep. :rofl:

Nyt mennään nukkumaan, jospa sitte ei kiukuttais niin kauheasti kun eimitäänsaaenääsanoa.
 
No sinä et kyllä mitenkään tiedä kaikkien ihmisten lääkäritarinoita. En minäkään, mutta olen kuullut useista vakavistakin tapauksista, jossa oireita ei ole kuunneltu - onneksi ei liian myöhään.

Yrität siis tässä huudella, että minä olen lihava ja täten mitään sanomaani ei voi ottaa todesta? Ikävä kyllä, vaikkei asia sulle mitenkään kuulu, en ole ylipainoinen enkä ole koskaan ollutkaan. Pieni vinkki: kun tulet uuteen ketjuun, niin yritä vaikka vähän olla mukana siinä, mitä on siinä on keskusteltu.
En ole väittänyt tietäväni kaikkien ihmisten "lääkäri tarinoita", en tiedä miten nämä eroavat sinun kuulemistasi useista vakavista tapauksista (mitä ne ikinä ovatkaan)?
En ole huutanut että olet lihava, saati että sen takia joku sinun kertomasi ei olis tosi? Todella outoa päättelyä siellä...
Älä oikaise mutkia ja hankalia vaiheita keskustelussa, etsi ne omat pointit ja lähteet ja lopeta yleistäminen, kiitos.
 
En ole väittänyt tietäväni kaikkien ihmisten "lääkäri tarinoita", en tiedä miten nämä eroavat sinun kuulemistasi useista vakavista tapauksista (mitä ne ikinä ovatkaan)?
En ole huutanut että olet lihava, saati että sen takia joku sinun kertomasi ei olis tosi? Todella outoa päättelyä siellä...
Älä oikaise mutkia ja hankalia vaiheita keskustelussa, etsi ne omat pointit ja lähteet ja lopeta yleistäminen, kiitos.
Nyt sitte on sekavaa :D
Ylipainoiset henkilöt tosin tekevät sitä kokoajan, koska heidän mielestään mikään oire ei voi liittyä ylipainoon (älä kysy mistä tiedän).
 
Sinä liityt tähän siten, että olet mielipiteiltäsi sterotyyppinen kohderyhmän edustaja. En toki voi olla varma että edustat edellä mainittua ryhmää mutta arvailen vaan.
Yrität siis tässä huudella, että minä olen lihava ja täten mitään sanomaani ei voi ottaa todesta? Ikävä kyllä, vaikkei asia sulle mitenkään kuulu, en ole ylipainoinen enkä ole koskaan ollutkaan. Pieni vinkki: kun tulet uuteen ketjuun, niin yritä vaikka vähän olla mukana siinä, mitä on siinä on keskusteltu.
En ole huutanut että olet lihava, saati että sen takia joku sinun kertomasi ei olis tosi? Todella outoa päättelyä siellä...

No kyllä sinä "huusit", vaikka "arvailit". Ei pienintäkään epäselvyyttä. Hyvin kyllä alleviivaa sitä, kuinka viha lihavia kohtaan voidaan valjastaa ihan summittaisen arvailun perusteella toisen keskustelijan dissaamiseksikin. Harvinaisen vastenmielistä käytöstä.
 
No kyllä sinä "huusit", vaikka "arvailit". Ei pienintäkään epäselvyyttä. Hyvin kyllä alleviivaa sitä, kuinka viha lihavia kohtaan voidaan valjastaa ihan summittaisen arvailun perusteella toisen keskustelijan dissaamiseksikin. Harvinaisen vastenmielistä käytöstä.
Viha? Mikä ihmeen viha?
Faktojen kertominen ottaa tietyissä piireissä koville, se ei ole mitään vihaa. Nyt valoja päälle...
Edit. Kerroin tuossa aikaisemmin omakohtaisen esimerkin kun minua dissattiin lääkärin toimesta koska tupakoin, en vihannut lääkäriä. Teinkö väärin?
 
Lihavat tietää, mikä riski on mistäkin, ja toisekseen ovat saaneet sekä ala-arvoista kohtelua lääkäreiltä, että hoitovirheitä, kun ei ole suostuttu tutkimaan asioita lihavuuden takia. Älä puhu paskaa.
No sinä et kyllä mitenkään tiedä kaikkien ihmisten lääkäritarinoita. En minäkään, mutta olen kuullut useista vakavistakin tapauksista, jossa oireita ei ole kuunneltu - onneksi ei liian myöhään.
No onko niitä tapauksia nyt tutkittu vai ei?
Eli on hoitovirheitä mutta kuitenkin tutkittu? Vai miten tämä nyt meni....
Olisko kuitenkin jotain mielipiteen mukaisia hommia....
 
Et oo tosissasi? Missään ei tosiaan nykyään näe rumaa puhetta lihavista. Jepjep. :rofl:

Nyt mennään nukkumaan, jospa sitte ei kiukuttais niin kauheasti kun eimitäänsaaenääsanoa.
Otetaanpa kuvitteellinen tilanne, istut 5 henkilön kanssa, vaikka ravintolassa no tästä porukasta on siis 4 ylipainoista tilastojen mukaan.

Sisään kävelee langan laiha ihminen, sanot "Nyt on kyllä lähtenyt ihan hanskassa toi, on kyllä jo todella sairaan näköistä." Muut on siinä, että samaa mieltä ei ole tervettä.

Sisään kävelee 250kg painava ihminen, sanot "Nyt on kyllä lähtenyt ihan hanskassa toi, on kyllä jo todella sairaan näköistä." Muut katsookin juuri samalla hetkellä todella pahasti, että miksi helvetissä tollasta sanoit ja alkaakin selitellä, että tolle ei välttämättä voi mitään ja mitä ikinä.

Itse useamman kerran törmännyt tilanteeseen, että laihoista voi puhua mitä vaan ja lihavista pitää pitää turpa kiinni.
 
Viha? Mikä ihmeen viha?
Faktojen kertominen ottaa tietyissä piireissä koville, se ei ole mitään vihaa. Nyt valoja päälle...
Edit. Kerroin tuossa aikaisemmin omakohtaisen esimerkin kun minua dissattiin lääkärin toimesta koska tupakoin, en vihannut lääkäriä. Teinkö väärin?
Onpa typerä harhautusyritys. Sinä kyseenalaistit @ironth :in sanomiset leimaamalla hänet lihavaksi.
 
No onko niitä tapauksia nyt tutkittu vai ei?
Eli on hoitovirheitä mutta kuitenkin tutkittu? Vai miten tämä nyt meni....
Olisko kuitenkin jotain mielipiteen mukaisia hommia....
Voi pyhä yksinkertaisuus. Menemättä enempää detaljeihin, taitaa kuitenkin olla hoitovirhe olla vastaanotolla tutkimassa asiaa, jonka jälkeen joutuukin päivystykseen, koska asiaa ei ensin tutkittu. Nimenomaan mielipiteen mukainen homma hoitotaholta. Myös jo hoitaja voi torpata tutkimukseen pääsyn.
Ylipainoiset henkilöt tosin tekevät sitä kokoajan, koska heidän mielestään mikään oire ei voi liittyä ylipainoon (älä kysy mistä tiedän).
Kysyn nyt, mitä sinä muka tiedät ja mistä. Oletko ajanvaraussetä terkkarissa ja rikot lakia lukemalla potilastietoja?

Jos nyt pitää vääntää rautalangasta, niin en ole missään väittänyt, että jokainen ylipainoinen jää tutkimatta lääkärissä. Yhtälailla kuin nuoria voidaan vähätellä, sitä tapahtuu enemmän naisille ja ylipainoisille kuin miehille. Autoimmuunisairauksien diagnoosi voi viivästyä huolella, kun väsymys ym. ohitetaan olankolauksella.

Otetaanpa kuvitteellinen tilanne, istut 5 henkilön kanssa, vaikka ravintolassa no tästä porukasta on siis 4 ylipainoista tilastojen mukaan.

Sisään kävelee langan laiha ihminen, sanot "Nyt on kyllä lähtenyt ihan hanskassa toi, on kyllä jo todella sairaan näköistä." Muut on siinä, että samaa mieltä ei ole tervettä.

Sisään kävelee 250kg painava ihminen, sanot "Nyt on kyllä lähtenyt ihan hanskassa toi, on kyllä jo todella sairaan näköistä." Muut katsookin juuri samalla hetkellä todella pahasti, että miksi helvetissä tollasta sanoit ja alkaakin selitellä, että tolle ei välttämättä voi mitään ja mitä ikinä.

Itse useamman kerran törmännyt tilanteeseen, että laihoista voi puhua mitä vaan ja lihavista pitää pitää turpa kiinni.
En ymmärrä miksi nyt puhutaan jostain Leppäkerttujen ruokahetkestä, aikuiset varmaan ymmärtää, että kumpikin tilanne on helvetin typerä.
Vaihda seuraa, jos ei vanha miellytä. Ja kerro niille kavereilles kehorauhasta, tai ehkä se vielä tulee eskarissa vastaan.
 
Just.
Eli kun argumentit itse aiheen osalta loppuu, niin tartutaan toisten sanomisiin ja ymmärretään ne tahallaan väärin?
No kerropa nyt sitten, mitä argumentteja AIHEEN OSALTA sinulla tässä oli?
Sinä liityt tähän siten, että olet mielipiteiltäsi sterotyyppinen kohderyhmän edustaja. En toki voi olla varma että edustat edellä mainittua ryhmää mutta arvailen vaan.

En kestä :lol:
 
Lihavuudesta, ja sen aiheuttamista ongelmista saa ja pitääkin puhua yleisellä tasolla. Pitäisi kuitenkin olla itsestään selvää, että yksilötasolla asiasta keskustelu kuuluu lihavan henkilön ja terveydenhuollon välille, sekä tällaisen henkilön ja hänen valitsemansa keskustelukumppanin välille. Kuten aiemmin on todettu, lihava henkilö yleensä tietää olevansa lihava, tiedostaa ja kokee lihavuuden aiheuttamat ongelmat, ja useimmiten on jo yrittänyt tehdä asialle jotain. Poikkeuksia tietenkin on. Pääsääntöisesti kuitenkin se, että sanoo lihavalle että "Olet lihava, tee asialle jotain, ongelmasi on itsekurin puute" on sekä hedelmätöntä että toimii todennäköisesti aivan päinvastoin kuin on tarkoitus.

Kehopositiivisuus tarkoittaa ainakin omassa mielessäni sitä, että hyväksyy sen että on tällä hetkellä sellainen kuin on, ja yrittää pärjätä vallitsevan tilanteen kanssa niin hyvin kuin voi. Ei siis anna lihavuuden määrittää itseään, vaan pitää itseään vaikkapa jonkin asian asiantuntijana, ammattilaisena, harrastajana, isänä, äitinä, urheilijana tai mikä nyt kenelläkin on se juttu. Ideana on siis vähentää lihavuuden aiheuttamaa stressiä ja alemmuuden tunnetta. Tämän seurauksena on sitten enemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia pyrkiä terveillä tavoilla kohti normaalimpia painolukemia.
 
Lihavuudesta, ja sen aiheuttamista ongelmista saa ja pitääkin puhua yleisellä tasolla. Pitäisi kuitenkin olla itsestään selvää, että yksilötasolla asiasta keskustelu kuuluu lihavan henkilön ja terveydenhuollon välille, sekä tällaisen henkilön ja hänen valitsemansa keskustelukumppanin välille. Kuten aiemmin on todettu, lihava henkilö yleensä tietää olevansa lihava, tiedostaa ja kokee lihavuuden aiheuttamat ongelmat, ja useimmiten on jo yrittänyt tehdä asialle jotain. Poikkeuksia tietenkin on. Pääsääntöisesti kuitenkin se, että sanoo lihavalle että "Olet lihava, tee asialle jotain, ongelmasi on itsekurin puute" on sekä hedelmätöntä että toimii todennäköisesti aivan päinvastoin kuin on tarkoitus.

Kehopositiivisuus tarkoittaa ainakin omassa mielessäni sitä, että hyväksyy sen että on tällä hetkellä sellainen kuin on, ja yrittää pärjätä vallitsevan tilanteen kanssa niin hyvin kuin voi. Ei siis anna lihavuuden määrittää itseään, vaan pitää itseään vaikkapa jonkin asian asiantuntijana, ammattilaisena, harrastajana, isänä, äitinä, urheilijana tai mikä nyt kenelläkin on se juttu. Ideana on siis vähentää lihavuuden aiheuttamaa stressiä ja alemmuuden tunnetta. Tämän seurauksena on sitten enemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia pyrkiä terveillä tavoilla kohti normaalimpia painolukemia.

Hyvin sanottu siellä takarivissä!

Joskushan,kun vielä kiinnosteli mitä muut minusta ajattelee niin sanathan sattu.

Elämäntapamuutos on kyllä tähtäimessä.
 
En ymmärrä miksi nyt puhutaan jostain Leppäkerttujen ruokahetkestä, aikuiset varmaan ymmärtää, että kumpikin tilanne on helvetin typerä.
Vaihda seuraa, jos ei vanha miellytä. Ja kerro niille kavereilles kehorauhasta, tai ehkä se vielä tulee eskarissa vastaan.
Tämä kuvaa täydellisesti sinun keskustelua, et ymmärrä mistä puhutaan tai miksi puhutaan (myönnät tämän itsekin). Huudat kuitenkin varmuuden vuoksi koviten, haukut muita keskustelijoita, vaikka sinulta ei ole tullut yhtään järjellistä kommenttia tai argumenttia, ei edes liittyen siihen mitä koviten huudat.
 
Tämä kuvaa täydellisesti sinun keskustelua, et ymmärrä mistä puhutaan tai miksi puhutaan (myönnät tämän itsekin). Huudat kuitenkin varmuuden vuoksi koviten, haukut muita keskustelijoita, vaikka sinulta ei ole tullut yhtään järjellistä kommenttia tai argumenttia, ei edes liittyen siihen mitä koviten huudat.
Tää kaipaisi kyllä perusteluja. Voin vastata väittämiisi, jos annat esimerkkejä. Esim. missä myönnän, etten ymmärrä mistä puhutaan. Aika pitkiä, rauhallisia viestejä olen ketjuun kirjoittanut. Sinä tulit ketjuun kertomaan epärelevanteista skenaarioista, jotka eivät vie keskustelua yhtään mihinkään, mutta et voi tällaista tietenkään myöntää. Olen vastannut niihin samalla tasolla, millä ne on esitetty. Eiköhän tää ollut tässä.
 
Tää kaipaisi kyllä perusteluja.
No keskustelun taso on tässä tosta edelliseltä sivulta:
Älä puhu paskaa.
Nyt mennään nukkumaan, jospa sitte ei kiukuttais niin kauheasti kun eimitäänsaaenääsanoa.
Nyt sitte on sekavaa :D
En ymmärrä miksi nyt puhutaan jostain Leppäkerttujen ruokahetkestä
Ja kerro niille kavereilles kehorauhasta, tai ehkä se vielä tulee eskarissa vastaan.

Sinä tulit ketjuun kertomaan epärelevanteista skenaarioista, jotka eivät vie keskustelua yhtään mihinkään, mutta et voi tällaista tietenkään myöntää.
Tulinko, mistä sinä sen tiedät? Eli et ole itse törmännyt tähän "lihavuus ei ole terveysriski" aiheeseen, jonka @kjns mainitsi ja kommentoin siihen. Tosiaan olen itse tähän törmännyt sekä ilmiselvästi @kjns on törmännyt samaan. Tämä taas liittyi hyvin läheisesti siihen, että nyt on tosiaan alettu lääkäreitä vaientamaan ja olen myös törmännyt siihen. Tämä kaikki taas liittyi hyvin läheisesti siihen mistä tämä ketju alkaa, eli on täysin samaa asiaa, mitä ensimmäisessä postauksessa lukee:
Itse peräisin median vastuuta kehityksestä, sillä kaikenlainen lihavuuden selittely parhain päin (kehopositiivisuus yms.) ei todellakaan hyödytä lihavuuden vähentämisessä.

Eli kyseessä on juuri tätä selittelyä "lihavuus ei ole terveysriski", joka ei myöskään hyödytä lihavuuden vähentämisessä.
 
Jos kehopositiivisuuden sanoma on pohjimmiltaan yksinkertaisesti "älä vittuile ihmisille vaikka nämä olisivatkin lihavia, vaan käyttäydy asiallisesti" niin ei ihme ettei kaikki tajua mistä on kyse, kun siihen on ympätty niin paljon kaikenlaista ympäripyöreää selitystä. :smoke:
 
Jos kehopositiivisuuden sanoma on pohjimmiltaan yksinkertaisesti "älä vittuile ihmisille vaikka nämä olisivatkin lihavia, vaan käyttäydy asiallisesti" niin ei ihme ettei kaikki tajua mistä on kyse, kun siihen on ympätty niin paljon kaikenlaista ympäripyöreää selitystä. :smoke:
Aika harvassa on lihaville vittuilijat. Suurin osa ihmisistä vain katsoo ja päässään voivottelee heidän elämää. Nykyäänhän ei edes katsoa saa joidenkin mielestä mutta mitä väliä.
 
Aika harvassa on lihaville vittuilijat. Suurin osa ihmisistä vain katsoo ja päässään voivottelee heidän elämää. Nykyäänhän ei edes katsoa saa joidenkin mielestä mutta mitä väliä.
Tilastojen mukaan se on enää pieni vähemmistö, joka katsoo ja päässään voivottelee heidän elämää.
 
No keskustelun taso on tässä tosta edelliseltä sivulta:

Tulinko, mistä sinä sen tiedät? Eli et ole itse törmännyt tähän "lihavuus ei ole terveysriski" aiheeseen, jonka @kjns mainitsi ja kommentoin siihen. Tosiaan olen itse tähän törmännyt sekä ilmiselvästi @kjns on törmännyt samaan. Tämä taas liittyi hyvin läheisesti siihen, että nyt on tosiaan alettu lääkäreitä vaientamaan ja olen myös törmännyt siihen. Tämä kaikki taas liittyi hyvin läheisesti siihen mistä tämä ketju alkaa, eli on täysin samaa asiaa, mitä ensimmäisessä postauksessa lukee:

Eli kyseessä on juuri tätä selittelyä "lihavuus ei ole terveysriski", joka ei myöskään hyödytä lihavuuden vähentämisessä.
Mikä noista oli haukkumista? Olivat tosiaan vastauksia sinun skenaarioidesi tasoon. Jos mun mielestä sun esimerkki oli suoraan päiväkodin pöydästä, niin ei se mun vika ole, että esimerkki antoi sellaisen mielikuvan. En ole aikuisten seurassa kuullut koskaan mistään tuollaisesta. En ole kokenut aikuisilla olevan tarvetta mennä toreille huutelemaan muuta kuin lätkän mm-kisojen tai mielenosoitusten aikana.

Et antanut yhtään oikeaa esimerkkiä, missä tulisi eteen se, että lihavuuden terveysriskeistä ei saa sanoa. Jos se tulee joka päivä silmille, niin luulisi oikeiden esimerkkien (esim. linkit) olevan helppo näyttää.

Toistan, on kaikkien ajanhukkaa laittaa jokaisen lauseen perään, että muistutamme lihavuuden kasvattavan riskiä asioihin x, y ja z. Se, että sitä ei sanota joka kerta, ei ole vastuuttomuutta yhtään sen enempää kuin se, ettei Mäkkärin rasioissa ole varoitusmerkkiä.
 
Mikä noista oli haukkumista? Olivat tosiaan vastauksia sinun skenaarioidesi tasoon. Jos mun mielestä sun esimerkki oli suoraan päiväkodin pöydästä, niin ei se mun vika ole, että esimerkki antoi sellaisen mielikuvan. En ole aikuisten seurassa kuullut koskaan mistään tuollaisesta. En ole kokenut aikuisilla olevan tarvetta mennä toreille huutelemaan muuta kuin lätkän mm-kisojen tai mielenosoitusten aikana.

Et antanut yhtään oikeaa esimerkkiä, missä tulisi eteen se, että lihavuuden terveysriskeistä ei saa sanoa. Jos se tulee joka päivä silmille, niin luulisi oikeiden esimerkkien (esim. linkit) olevan helppo näyttää.

Toistan, on kaikkien ajanhukkaa laittaa jokaisen lauseen perään, että muistutamme lihavuuden kasvattavan riskiä asioihin x, y ja z. Se, että sitä ei sanota joka kerta, ei ole vastuuttomuutta yhtään sen enempää kuin se, ettei Mäkkärin rasioissa ole varoitusmerkkiä.
Nämä esimerkit ei välttämättä ole julkista tietoa tai julkista keskustelua. Jos nyt jotain esimerkkiä kaipaat, niin Kanadassa esimerkiksi lääkärit ei saisi enää määritellä pelkän painon ja pituuden mukaan lihavuutta, eli 400kg painavalle lääkäri ei saa sanoa, että olet lihava, vaan hänestä tulee lihava vasta, jos tietyt oireet täyttyy, myös asiasta keskusteluun pitää pyytää lupa jne:

Kuitenkin on paljon syöpiä ja muuta mitä lihavuus aiheuttaa, vaikka sitä ei verikokeella tai tämän hetken oireita tutkimalla näekään. Joten potilasohje käskee vaikenemaan asiasta, vaikka terminaalivaiheen syöpä voi potilasta odottaa jo nurkan takana.
 
Tilastojen mukaan se on enää pieni vähemmistö, joka katsoo ja päässään voivottelee heidän elämää.
En tiedä mikä tilasto tuollasta kertoo mutta voin kertoa, että kaikki katsoo ja kyllä voivottelee, jos sairaalloisen lihava pallo lyllertää edessä. Lähinnä sääli voimakkaampana tunteena. Jokainen ihminen kyllä mielessään tunnistaa erittäin poikkeavan ja vakavan tilan toisesta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 408
Viestejä
4 506 942
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom