Lihavuusepidemia

Pakko avata sanaista arkkua tähänkin soppaan. Ensinnäkin kotiruokaa on helppo syödä liikaa, ainakin vaimokkeen tekeleet on useinkin vähän liiankin suun mukaisia. Oma vika. Toisekseen jännä huomio itselläni: riisiruoat eivät pidä nälkää kunnolla. Vähän aikaa ruoasta ja maha on selkeästi täysi mutta nälän tunne hiipii takaisin. Tuon kun keksisi miksi.
 
Nyt Covid-aikana huomannut että kunnon kotiruokaa ei saa oikein mistään tilattua. Kaikki on vaan pikaruokia, pizzaa, kebabia, kiinalaista jne. jne. Missä on kunnon kotiruokaravintolat?

Itse en varsinaisesti tilaa mitään kotiin vaan käyn vain hakemassa lähi-etnisistä silloin kun huvittaa, mutta huomannut esim. Foodoran mainonnan: "halusit sitten pizzaa, burgeria, sushia, (...)" eli siis halusit sitten pikaruokaa, pikaruokaa, pikaruokaa tai pikaruokaa niin kaikkea löytyy.
Ehkä sitten Wolt asemoi itseään jotenkin monipuolisemmin, mutta ainakin Foodoran mainostaminen on tarkoituksellisen white trash.
 
Onko foodora tai wolt tarkoitettu sitä varten, että sieltä joka päivä tilataan päivän ruoka vai ehkä ne on just sitä pikaruokaa mitä ne sanoo olevansa?
 
Onko foodora tai wolt tarkoitettu sitä varten, että sieltä joka päivä tilataan päivän ruoka vai ehkä ne on just sitä pikaruokaa mitä ne sanoo olevansa?
Ei periaatteessa mutta siihen suuntaanhan niiden käyttö on menossa että yhä useammin noista tilataan arkenakin ruokaa.
 
Pakko avata sanaista arkkua tähänkin soppaan. Ensinnäkin kotiruokaa on helppo syödä liikaa, ainakin vaimokkeen tekeleet on useinkin vähän liiankin suun mukaisia. Oma vika. Toisekseen jännä huomio itselläni: riisiruoat eivät pidä nälkää kunnolla. Vähän aikaa ruoasta ja maha on selkeästi täysi mutta nälän tunne hiipii takaisin. Tuon kun keksisi miksi.

Kotiruoissakin voi mennä siihen ansaan että käyttää mm. kermaa tjms. liikaa. Terveellisestä ateriasta tulee nopeasti ei niin terveellistä jos uittaa just esim. kermassa kaiken tai yksinkertaisesti syö esimerkiksi perunoita liikaa. Leipä on myös ansa joka lihottaa jos vetää määräänsä enempää.
 
On ihan turha kuvitella, että ihmiskunta onnistuisi torjumaan ilmastonmuutoksen, kun suurin osa aikuisväestöstä ei kykene edes hillitsemään syömistään riittävästä liikunnasta puhumattakaan.

Jos ihminen on lihava ilman mitään sairautta niin se on kyllä tyhmyyttä. Samaa mieltä olen ihmisistä jotka eivät liiku yhtään. On typerää olla pitämättä itsestään huolta.

Tässä meillä on lihavuusepidemiakeskustelun taso. Ongelmanahan lihavuus on käytännössä ratkaisematon mahdottomuus, jos lihavat on tyhmiä ja tyhmyys johtaa lihavuuteen. Älykkyyttä nostavia hoitojahan ei ole vielä olemassa.

Aikoinaan läskiperseitä pilkattiin julkisesti ja niille naurettiin seurassa kuin seurassa, tästä seurasi se että liikalihavia ihmisiä hävetti se mitä he olivat tehneet itselleen.
Tämä vaikuttaisi olleen oikea tapa toimia sillä ennen oli paljon vähemmän liikalihavia ihmisiä, mutta kuten kaikenmaailman HAES-liikkeet ja muotilehtien läskipropagandasta on selkeästi havaittavissa tämän päivän ihmiset mieluummin lohduttautuvat valheilla kuin kohtaavat totuuden.

Kyllähän se lihavuus katoaisi pikkuhiljaa pois jos saataisiin kaikki lihavat tappamaan itsensä kiusaamisen takia?
 
Lihavuus elintasosairautena on aika samanlainen konsepti kuin miksi lapsille karkkipäivä voi olla tarpeellinen.
 
Nyt uutisoitiin vasta jostain uudesta lihavuuslääkkeestä, joka kai on tehokas. Alunperin lääke oli tarkoitettu jonkun ihan toisen vaivan hoitoon.

Muutenkin lihavuuden lääketieteellinen hoito on se, mikä voi monia auttaa realistisesti, kun perinteiset menetelmät ei toimi käytännössä, vaikka ne onkin meidän mielestä helppoja saada toimimaan.
 
Mun mielestä sekin varmasti auttaisi ainakin osittain jos jotenkin saataisiin ihmiset tajuamaan kuinka paljon kaloreita kaikessa on.
Jos vaikka kaupassa nappaa jonkun mars patukan ja sokeri pepsin mukaan niin niissä on jo likemmäs 500kcal yhteensä ja kaikki lähinnä sokerista.
Samoin monet tuntuu tarvitsevan jonkun havainnollistavan kuvan näyttämään kuinka paljon vaikka sipseissä on rasvaa ennen kuin se tajutaan vaikka siellä pussin takana lukee suoraan 33g/100g joten 300g sipsipussissa on 99g pelkkää rasvaa ja samalla selviää myös ne kaloritkin samasta taulukosta.
Ei tuo ole mitään rakettitiedettä.

Syö vähemmän mitä kulutat niin se paino tippuu ja tunnista myös omat heikkoudet.
Esim mulla on helvetin huono itsehillintä ja sen takia en voi ostaa mitään sipsejä tai karkkeja varastoon, koska ne tulee myös ahmittua heti joten esim sipsejä tulee ostettua vain krapula päivänä joka on kerran parissa kuukaudessa.
 
Yksi asia minkä olen huomannut on, että noissa ruokaloissa joissa ruuan saa annostella itse lautaselle tulee otettua helposti ihan järkyttävän suuri annos. Kävin itse viime kesänä toimistolla töissä ja lihoin siinä kesäkuun ja heinäkuun aikana varmaan noin 3 kiloa. Tuli käytyä joka päivä syömässä tuollaisessa lounasbuffetissa, ja sitä ruokaa tuli otettua usein ihan hirveästi. Kyseisessä ruokalassa oli vain monesti niin hyvää ruokaa, että ei sitä meinannut malttaa olla ottamatta vähempää. Pitäisi varmaan vain tajuta syödä sitten kotona vähemmän, jos syö töissä tuohon malliin.

Olen aika hoikka, joten ei tuo +3kg nyt vielä mikään huono tilanne ollut. Mutta kyllä tuo lihomisen tahti on aika hurja, tuolla vauhdilla 2-3 vuodessa olisi kyllä jo melkoinen läski. Loppukesästä tajusin onneksi alkaa korjata tilannetta.

Olen myös huomannut, että ainakaan omalla kohdallani ei todellakaan ole ihan sama että mitä syö. Ruoka jossa on sopiva määrä proteiinia ja rasvaa tuntuu pitävän kylläisenä paljon pidempään kuin hiilaripainotteinen ruoka. Rasvassa on tietty se ongelma, että siitä tulee helposti ihan käsittämätön määrä energiaa joka taas lihottaa. Mutta sopivissa määrin se mielestäni pitää nälkää poissa ja jotkut kasvirasvat ovat muutenkin terveellisiä.
 
Se on myös ongelma miten valheellisen ja väärän kuvan laihduttamisesta TV/Media antaa. Esim. ”Suurin pudottaja” -kaltaiset kilpailut jossa jotkut megaläskit laitetaan teurastushaasteisiin ja sitten itku kurkussa ja verenmaku suussa huudetaan ja pyöritään maassa aivan kuin kuolemanporteilla. Ruokana toki vain jotain pahvin makuista salaattia vedellä ja uutta treeniä heti perään. Laihduttamisenhan pitää olla helvetillinen Auschwitz tuomio ja kaiken pitää olla perseestä. Muuten ei saa tuloksia. :poop:

Toki joillain skämmereillä on ihan oikea bisnesintressi pitää ihmiset läskeinä jotta heille voidaan myydä uudestaan ja uudestaan hoitoja, pillereitä, ohjelmia, lisäravinteita jne. ja ihmiset pysyvät ikuisesti epäonnistumisen oravanpyörässä. Ainoa laihduttaja on lompakko.
Kaikenlaiset pikalaihdutuskeinot on kyllä yleisesti ottaen ongelma. Se normaalipainoisena pysyminen vaatisi kuitenkin pidempiaikaisia elämäntapamuutoksia, ja harva ihminen muutenkaan jaksaa tuollaista älytöntä rääkkäystä kovin pitkään. Muutenkin tuntuu siltä, että osalla ihmisistä jotka eivät juurikaan liiku on ihan epärealistinen käsitys siitä, että millaista säännöllisen liikunnan harrastamisen pitää olla.
 
Tämä on totta, mutta syy miksi ihmisiä suositellaan yleensä tekemään safkat itse on:
1) Ruoka on käytännössä poikkeuksetta tuoreempaa ja parempi laatuista/makuista
2) Prosessoinnin vaiheita ja määriä ei tarvitse alkaa arpomaan tai luottaa valmistajan sanaan kun tietää itse ainakin pääpiirteittäin mitä lautasella on. Toki kaikki on jossain määrin prosessoitua isossa mittakaavassa, mutta harva kuitenkaan alkaa siihen kokkaamansa kananrinnan ja riisin päälle kippaamaan mitään neverheard E-koodeja yms. lisä/säilöntä/väri-ainekemikaaleja.

Jää loppupeleissä kuitenkin kuluttajan vastuulle selvittää millaista valmisruokaa syö. Globaalisti kun eri yritykset tekevät näitä "prosessoituja ruokia" isolla mittakaavalla niin tavoitteina on kustannustehokkuus, pitkä säilöntäaika jne. eikä niinkään se että ruoka olisi mahdollisimman terveellistä tai luonnollista.

Suomessa tuo valmisruokabisnes voi olla edistyksellisempää, mutta ainakin täällä "maailmalla" kun supermarketeissa on lähinnä keski-eurooppalaisia ja varsinkin amerikkalaisia valmisruokia/välipaloja, tulee lähinnä myötähäpeän tunteita ravintoainetietoja lukiessa.
Tuokin on ihan totta, kyllähän se paras toki olisi tehdä se ruoka ihan "puhtaista" ainesosista. Mutta tuo ei ollut se argumentti mistä aiemmin väiteltiin. Argumentti oli että itse tekemällä annoskoot pysyvät kunnossa, mille nyt ei ole oikein mitään perusteita, itse väittäisin melkeinpä päinvastoin kun niissä valmisruuissa on tosiaan se annoskoko ennalta määritetty. Toinen argumentti oli, että valmisruokaisuus pilaa automaattisesti ruuan terveellisyyden melkeinpä niin pahasti ettei niitä pitäisi syödä ollenkaan, mikä sekään ei oikein pidä paikkaansa. Kolmantena että ruuan tekemiseen käytetty vaiva jotenkin auttaisi laihduttamaan, jolle myöskin vaikea nähdä suoraa kausaliteettia.

Näin laihdutuskontekstissa voisi myös pitää tärkeänä, että saa sen homman edes käyntiin ja pidettyä käynnissä. Tuollainen argumentti, että ainoastaan itse ruokaa tekemällä laihdutus onnistuu aiheuttaa monelle hyvin suuren kynnyksen. Sitten jää koko homma tekemättä tai vaikka saisi alkuun niin hetken päästä lähtee pizza-onlinesta tulemaan mättöä, kun ei jaksa tehdä sitä ruokaa itse. Joten ei nuo valmisateriat ole ollenkaan huono lähtökohta kun edes vähän valitsee niitä terveellisempiä vaihtoehtoja. Sitten kun ruokailutottumukset ja annoskoot on saatu kohdilleen, niin sitten voi alkaa lisäämään sitä omaa kokkailua mukaan.
 
Toi "Suurin pudottajahan" on ollut megalomaaninen FAIL siinä suhteessa, että olisi auttanut osallistujia hoikistumaan pysyvästi. Hyvin harva kilpailija on tässä suhteessa onnistunut.

Kilpailussa tuputetut metodit eivät siis toimi käytännössä.

Itse uudistaisin tuota konseptia sillä tavalla, että yhdistäisin siihen erilaisia paastoilun variaatioita. Kullekin kilpailijalle voidaan valita se variaatio, mikä juuri hänelle parhaiten sopii.

Jos olisin ohjelman tuottaja, niin pistäisin heti kättelyssä kaikki osallistujat 24 tunnin vesipaastolle, ja katsotaan sitten siitä eteenpäin mikä on tilanne ja joko jotkut on luovuttaneet... :)
 
Nyt uutisoitiin vasta jostain uudesta lihavuuslääkkeestä, joka kai on tehokas. Alunperin lääke oli tarkoitettu jonkun ihan toisen vaivan hoitoon.

Muutenkin lihavuuden lääketieteellinen hoito on se, mikä voi monia auttaa realistisesti, kun perinteiset menetelmät ei toimi käytännössä, vaikka ne onkin meidän mielestä helppoja saada toimimaan.

Onhan näitä toimivia lääkkeitä ollut iät ja ajat, kulkee nimellä amfetamiini. En yhtään ihmettele jos saman mekanismin voi toteuttaa myös muulla lääkkeellä.
 
Ostin kaupasta kilon rasvatonta paikallista jugurttia(about rahkaa)(540kcal) ja pussin maustettuja pop corneja 140g, 800kcal. Jos syön nuo pocornit niin saan oleellisesti enemmän energiaa ja maha ei täyty. Kilo rahkaa ja lisäksi marjat ja pähkinät kylkeen ja tulee ähky kerralla syödessä. Energiamäärä about sama molemmissa suunnitelmissa.

Pitkälle pääsee sillä, että katsoo niitä ostosten energia-arvoja ja jättää noita herkkuja harvemmin syötäväksi. Rahkaa en aio syödä kerralla. Rahkasta riittää syötävää mulle kahteen tai kolmeen aamupalaan. Pop cornit odottaa päivää milloin teen seuraavan pitkän(3h) fillarilenkin.
 
Yks hyvä ruuankorvike mikä mulla on toiminut niin purkki rasvatonta rahkaa, sekaan pellavansiemenrouhetta, mitallinen kollageeniprotskua ja pähkinöitä. Ei tule ylimääräisiä kaloreita ja täyttää hyvin mahan. Jos haluaa miinustella extreme paljon niin marjojen tilalle nollakalorista mehua ja jättää kollageniproteiinin pois. Tuohon jälki tai eturuuaksi raakaa parsaa, porkkanaa tms. minkä mausta nyt sitten sattuukin tykkäämään kasviksi. Jos oikein hifistelee niin kalaöljyä huikka pullosta(ei rahkan sekaan). Yleensä syön muuten saman aamupalan, mutta vaihtelen rahkan ja puuron välillä. Kalorimäärä sama, mutta puuroa syödessä nälkä tulee takaisin nopeammin. Nyt kun mulla on enempi kaloribudjetissa tilaa niin tungen sekaan vielä vähän tummaa suklaata. Tän näköinen setti. Maistuu tosi hyvältä ja sisältää about kaiken mitä vois tarvia ravinteiden puolesta. Ei tarvi kummoisia valmistamiseen/työpaikalla säilyttämiseen. Ei myöskään maksa hirveän paljoa. Työkavereista ei tarvi tuon kanssa huolestua, kun ne on kateellisia annoksesta :D Joku pähkinä/mantelivoi toimii myös hyvin rasvana, jos haluaa vaihtelua pähkinöihin. Määrän kanssa joutuu vain olemaan tarkkana, kun niissä on ihan törkeän paljon kaloreita.


Itse vedän melkein samanlaisen setin smoothien muodossa (250g Ehrmann maitorahka, 1dl kaurahiutaleita/pähkinöitä, puolikas avodako, banaania, marjoja ja vettä), menee itsellä helpommin varsinkin aamulla alas. Pitää vain hommata uusi blenderi joka jaksaa hajottaa jäiset mansikat jne.
 
Toi "Suurin pudottajahan" on ollut megalomaaninen FAIL siinä suhteessa, että olisi auttanut osallistujia hoikistumaan pysyvästi. Hyvin harva kilpailija on tässä suhteessa onnistunut.

Kilpailussa tuputetut metodit eivät siis toimi käytännössä.

Itse uudistaisin tuota konseptia sillä tavalla, että yhdistäisin siihen erilaisia paastoilun variaatioita. Kullekin kilpailijalle voidaan valita se variaatio, mikä juuri hänelle parhaiten sopii.

Jos olisin ohjelman tuottaja, niin pistäisin heti kättelyssä kaikki osallistujat 24 tunnin vesipaastolle, ja katsotaan sitten siitä eteenpäin mikä on tilanne ja joko jotkut on luovuttaneet... :)
Suurin vikahan koko ohjelmassa on siinä, että koko laihdutuskonsepti on täysin väärä. Sen sijaan että edes puhutaan jostain laihdutus-nimisestä asiasta joka on joku lyhyen ajan puristus, jossa vedetään täysillä niin että kilot tippuu heti ja nyt pois. Pitäisi pyrkiä pieniin mutta pysyviin elämäntapamuutoksiin.
 
Suurin vikahan koko ohjelmassa on siinä, että koko laihdutuskonsepti on täysin väärä. Sen sijaan että edes puhutaan jostain laihdutus-nimisestä asiasta joka on joku lyhyen ajan puristus, jossa vedetään täysillä niin että kilot tippuu heti ja nyt pois. Pitäisi pyrkiä pieniin mutta pysyviin elämäntapamuutoksiin.
Kyllä, mutta jos tehdäänkin "lyhyt puristus", niin senkin voisi varmasti tehdä jotenkin toisinkin, koska yhtään huonommin ne ei sitä enää voisi selvästikään tehdä.

Ja mä siis kannatan paaston tuomista mukaan tähän.
 
Itse vedän melkein samanlaisen setin smoothien muodossa (250g Ehrmann maitorahka, 1dl kaurahiutaleita/pähkinöitä, puolikas avodako, banaania, marjoja ja vettä), menee itsellä helpommin varsinkin aamulla alas. Pitää vain hommata uusi blenderi joka jaksaa hajottaa jäiset mansikat jne.

Toi kuulostaa tosi hyvältä. Joutuu kokeilemaan! Varsinkin tuo banaani ja avocado sinne sekaan vaikuttaa hyvältä idealta. Pakastemarjat on kyllä pop. Helppo niitä hamstrata niin ei ole tekosyytä olla syömättä marjoja.
 
Tuokin on ihan totta, kyllähän se paras toki olisi tehdä se ruoka ihan "puhtaista" ainesosista. Mutta tuo ei ollut se argumentti mistä aiemmin väiteltiin. Argumentti oli että itse tekemällä annoskoot pysyvät kunnossa, mille nyt ei ole oikein mitään perusteita, itse väittäisin melkeinpä päinvastoin kun niissä valmisruuissa on tosiaan se annoskoko ennalta määritetty. Toinen argumentti oli, että valmisruokaisuus pilaa automaattisesti ruuan terveellisyyden melkeinpä niin pahasti ettei niitä pitäisi syödä ollenkaan, mikä sekään ei oikein pidä paikkaansa. Kolmantena että ruuan tekemiseen käytetty vaiva jotenkin auttaisi laihduttamaan, jolle myöskin vaikea nähdä suoraa kausaliteettia.

Näin laihdutuskontekstissa voisi myös pitää tärkeänä, että saa sen homman edes käyntiin ja pidettyä käynnissä. Tuollainen argumentti, että ainoastaan itse ruokaa tekemällä laihdutus onnistuu aiheuttaa monelle hyvin suuren kynnyksen. Sitten jää koko homma tekemättä tai vaikka saisi alkuun niin hetken päästä lähtee pizza-onlinesta tulemaan mättöä, kun ei jaksa tehdä sitä ruokaa itse. Joten ei nuo valmisateriat ole ollenkaan huono lähtökohta kun edes vähän valitsee niitä terveellisempiä vaihtoehtoja. Sitten kun ruokailutottumukset ja annoskoot on saatu kohdilleen, niin sitten voi alkaa lisäämään sitä omaa kokkailua mukaan.
En ymmärrä mikä maaginen avain se valmisaterian ennalta määritetty annoskoko on. Eikö sitä pysty itse määrittämään laittamalla vaikka työpäivän ajaksi ne ateriat erillisiin rasioihin? Samalla tavalla se toinen valmisateriapaketti aukeaa kun yhdestä jäikin nälkä.
Tässä on kyseessä nimenomaan elämäntapojen muutos. Yleensä ne ruokailutottumukset on suuntaan tai toiseen vääristyneet ja siihen vaaditaan sitä että aletaan ennemmin tai myöhemmin niitä ruokia itsekin tekemään, edes jonkunverran. Ainakin itse näin asian koen. Mutta hei, jos se jollekin toimii syödä vaikka kaikilla aterioilla valmisaterioita niin mikä jottei,l ei mulla asian suhteen ole ongelmaa. Painonpudotuksen kannalta siis, en edelleenkään usko että nuo valmisruoat paras mahdollinen ratkaisu olisi ravitsemuksellisesti, mutta varmaan liian kärkkäästi asian toin esille. Ja tuo ruoan puhtauden otin itsestäänselvyytenä. Nykyään tosin varmaan saa enemmän niitä puhtaampiakin aineksia valmisaterioista kun kasviksia on joissain enemmän mukana.
 
Kai se maaginen avain tähän kysymykseen on oma tahto muuttaa tilannetta. Jos ei ole tahtoa niin paraskaan suunnitelma ei toimi. Helposti ajattelee vain, että yhteiskunnan tai jonkun muun vika, ei omissa käsissä. Kun ei haluta tehdä työtä tavoitteen eteen haetaan niitä taikaluoteja. Pussikeittodieetti, suurin laihduttaja, nappeja, piikkejä, mikä tahansa joka lupaa hyvän lopputuloksen ilman työntekoa. Hyvä ensimmäinen askel on siistiä ruokavaliota ja pienentää annoskokoja. Ei tarvi kerralla mennä "täydelliseksi". Kuitenkin suurin vaikutus on energiamäärällä eikä makroilla, kun keskustellaan pelkästään laihtumisesta. Muut terveysnäkökulmat sitten johtavat parempiin ja monipuolisempiin raaka-aineisiin.

Pitäisi pystyä muuttamaan elintavat pysyvästi ja luopumaan saavutetuista eduista. Pitäisi myös pystyä kestämään pientä nälkää ja olemaan epämukavuusalueella. Ei herkkuja välttämättä edes joka viikko. Poikkeuksena, jos treenailee maratoneja tms. jolloin on tilaa energiabudjetissa. Tähän pätee mun mielestä hyvin se lapsille toimiva karkkipäivä. Low carb, intermittent fasting ja vakioidut ruoka-ajat toimii mulle erittäin hyvin.

Vihreät pavut on kova juttu. Niistä saa kaikenlaista hyvää laitettua ja tukevat tosi hyvin laihduttelua. Spoilerissa pari mun mielestä kovaa reseptiä eri kasviksille. Mä uskon aika lailla päivämakroihin 1g rasvaa per rasvaton painokilo, 1.5-2g laadukasta proteiinia per rasvaton painokilo ja loput voi sitten ottaa hiilareista, jos ei halua mennä low carb/keto linjalla. Marjat, hedelmät maistuu minulle. Osa ruokanatseista(carnivore) pitää niitä myrkkynä. Suurin osa mun hiilareista tällä hetkellä tulee marjoista ja hedelmistä. Riisiä/perunaa harvemmin. Kun saan dieettihommat maaliin niin riisi ja potut tulevat isommaksi osaksi mun ruokavaliota. Nyt menen aika pienillä hiilareilla 1.5-2vk ja sitten pari tankkauspäivää(ei mättöpäivää) missä enemmän makroista tulee riisi/perunat linjalta.

Pitkälle pääsee sillä, jos löytää jonkin itselle mieluisan urheilulajin. Oli se sitten kävely, fillarointi, punttisali, sulkapallo, uinti, frisbeegolf tai,... Punttisali tosin on ihan ässä laihduttamisen tueksi. Lisääntynyt lihasmassa lisää energiankulutusta.

Keittämällä vihreät pavut saa enemmän dieettiystävälliseksi, jos budjetissa ei ole enää tilaa rasvalle


Munakoisosta on monenlaisia versioita. Höyryttämällä saa dieettiystävällisemmäksi. Rasvassa uppopaistamalla maku maksimoituu. Kiinalainen munakoiso on superhyvää, tavallinen munakoiso ei maistu samalle. Peruskaava ensin valmistelee munakoisot, sit tekee erikseen jonkin soosin ja käyttää munakoisot soosissa ennen tarjoilua. Voi myös sinne kastikkeen sekaan laittaa vähän vaikka jauhelihaa tms. niin saa lisämakua.


Tämä on ihan superhyvää uunista suoraan syötynä. Muuttuu kammottavaksi jäähdyttyään


Ei varsinaisesti nollakalorista kasvista. Menee varsinkin tulisen ruuan kaveriksi todella hyvin
 
Viimeksi muokattu:
Kai se maaginen avain tähän kysymykseen on oma tahto muuttaa tilannetta. Jos ei ole tahtoa niin paraskaan suunnitelma ei toimi. Helposti ajattelee vain, että yhteiskunnan tai jonkun muun vika, ei omissa käsissä. Kun ei haluta tehdä työtä tavoitteen eteen haetaan niitä taikaluoteja.

No en usko että kukaan lihava nyt yhteiskuntaa syyttää, tai että edes olisi jonkun muun vika. Toki valitettavasti mediassa on esillä kaikenlaisia kehopositiivisuuslässyttäjiä, mutta en sitäkään ihan turhana pidä. Meillä on kuitenkin myös paljon ihan oikeaa vihaa lihavia ihmisiä kohtaan. Osalle tämänkin ketjun ihmisistä lihavuus on ihan selkeästi sellainen esteettinen haitta, joka jotenkin triggeröi heissä vihan tuntemuksia. Osa sitten muka naamioi tämän ivallisuutensa ja vihansa muka joksikin terveyshuomautteluksi ja töksäyttelyksi. Kyllä lihavakin ansaitsee tulla kohdelluksi ihmisenä, eikä vaan läskinä.

Lihavuuden taustalla on yleensä monia muita syitä, jotka kuntoon hoitamalla myös lihavuus korjaantuu. Esimerkiksi masennus, väärät ruokailutottumukset, huono itsetunto, lohtusyöminen jne. on kaikki sellaisia ongelmia, joihin ei pysty mikään ulkoinen tekijä tekemään muutosta. Tässäkin ketjussa osa ihmettelee miten lihava voi päästää itsensä niin lihavaksi, eikö ollenkaan tajua että siitä on haittaa. Mutta jos vihaa omaa kehoaan ja itseään, tai ei yksinkertaisesti kiinnosta yhtään niin voiko odottaa että sen laihtumisen eteen on valmis tekemään yhtään mitään. Suurin ongelma on se, että ei ole yksinkertaisesti motivaatiota tehdä mitään. Ei se ole edes laiskuutta. Jos jonkun asian kokee arvottomaksi niin miksi sen eteen tekisi mitään?

Toinen ryhmä tuntuu sitten olevan nämä ihmiset jotka pitävät lihavia ikäänkuin tyhminä. Luullaan jopa ihan aidosti että lihava ei tajua että lihavuus on terveysriski, tai jopa luullaan että lihavat ei vaan tajua että ruooissa on eri määrä kaloreita. Tyhmimmät eivät tunnu tajuavan että kyllä lihava tietää olevansa lihava. Siitäkin pitää muka "auttavasti huomautella". Kyllä lihava tietää olevansa lihava. Ja kyllä normaali lihava tietää kaloreista ihan yhtä paljonkuin normaali normaalikin . Mutta kun ei ole mitään motivaatiota tehdä asialle mitään, tai syöminen on jollain tapaa jopa selviytymiskeino, niin vaikka osaisi kaikki maailman terveystieto-oppaat ulkoa kannesta niin ei se auta ollenkaan jos ei ole motivaatiota muutokseen.

Mielestäni elämäntapamuutoksen saa ainoastaan silloin aikaan kun se sisäinen motivaatio saadaan herätttyä. Ei ketään voida pakottaa ulkoapäin muuttamaan syömistään, niinkuin ei voida pakottaa lopettamaan tupakointia tai muuta itselleen haitallista käyttäytymistä. Kun se motivaatiopuoli saadaan kuntoon, niin ihminen kyllä ihan itse hakee tietoa ruokavalioista, liikunnasta ja muista terveellisemmistä valinnoista, jos lisätietoa tarvii. Mutta jos pohjalla on jo jotain masennusta ja sitten aletaan päälle vielä uhkailemaan tulevilla terveyshaitoilla ja tyhmimmät vielä yrittää parantaa lihavuutta kiusaamalla niin parantaako vai pahentaako se tilannetta?

Pitäisi pystyä muuttamaan elintavat pysyvästi ja luopumaan saavutetuista eduista. Pitäisi myös pystyä kestämään pientä nälkää ja olemaan epämukavuusalueella. Ei herkkuja välttämättä edes joka viikko. Poikkeuksena, jos treenailee maratoneja tms. jolloin on tilaa energiabudjetissa. Tähän pätee mun mielestä hyvin se lapsille toimiva karkkipäivä. Low carb, intermittent fasting ja vakioidut ruoka-ajat toimii mulle erittäin hyvin.
Miltähän pohjalta näitä vinkkejäsi oikein kirjoittelet? Keskivertolihava tuskin treenailee maratoneja.

Itse lähtisin tekemään jotain pientä muutosta pitemmälle ajalle. Vaikka jättää yhden asian pois ruokavaliosta. Se on suhteellisesti helpohko tehdä ja ehkä siitä saa sellaisen onnistumisen tunteen, joka sitten myöhemmin antaa lisämotivaatiota isompaan muutokseen. Mutta se alun muutos ei voi olla, että "laitetaan kerralla ruokavalio ja liikuntapuoli kuntoon" ja sitten kituutetaan sitä niin kauan kun motivaatio pupuruokaan pysyy. Ei kukaan pysty tuollaiseen yhtäkkiseen muutokseen ja pysymään siinä loppuelämää.
 
Lihavuuden taustalla on yleensä monia muita syitä, jotka kuntoon hoitamalla myös lihavuus korjaantuu. Esimerkiksi masennus, väärät ruokailutottumukset, huono itsetunto, lohtusyöminen jne. on kaikki sellaisia ongelmia, joihin ei pysty mikään ulkoinen tekijä tekemään muutosta. Tässäkin ketjussa osa ihmettelee miten lihava voi päästää itsensä niin lihavaksi, eikö ollenkaan tajua että siitä on haittaa. Mutta jos vihaa omaa kehoaan ja itseään, tai ei yksinkertaisesti kiinnosta yhtään niin voiko odottaa että sen laihtumisen eteen on valmis tekemään yhtään mitään. Suurin ongelma on se, että ei ole yksinkertaisesti motivaatiota tehdä mitään. Ei se ole edes laiskuutta. Jos jonkun asian kokee arvottomaksi niin miksi sen eteen tekisi mitään?


Miltähän pohjalta näitä vinkkejäsi oikein kirjoittelet? Keskivertolihava tuskin treenailee maratoneja.

Yritin maraton kommentilla aukaista sitä, että ruokailu kulutuksen mukaan. En ehdotella maratonin juoksemista/treenaamista. Jos tarpeeksi yksinkertaistaa niin laihtuminen vaatii sen, että syö vähemmän kuin kuluttaa. Toki ne erikseen joilla on joku lääketieteellinen syy pohjalla kuten kilpirauhasen liikatoiminta. Ehkä tämä selvensi asiaa?

Mä kävin melko pahan burnout:in läpi. Mielen asioihin kyllä löytyy keinoja puuttua, jos on valmis hakemaan apua ja tekemään töitä sen eteen. Uni on myös asia mitä voi korjata, jos niin haluaa. Unihäiriöt vaikuttavat eri asioihin negatiivisesti. Nimimerkillä viimeiset 2v optimoinut unta ja mieltä. Hengitysharjoitukset ja kiitollisuus&mindfullness meditaatiot esim. kuulostavat huuhaalta, mutta ainakin minulle ovat toimineet sekä subjektiivisen olotilan että objektiivisten mittareiden kautta(aivoaallot harjoituksen aikana, hrv, unidata ouran sormuksesta).

Mutta tästähän päästään just siihen mitä kirjoitin. Jos itse ei halua itseänsä auttaa niin ei kukaan sitä ulkopuolelta voi tulla ongelmissa olevan puolesta tekemään. Ammattiavun hakeminen ei ole häpeä, se on fiksua. Tosin ei se ammattilainenkaan töitä tee kenenkään puolesta. Se on oma valinta vetää kaksi tai kolme mikroateriaa töissä yhden tilalta. Paskallakin ruualla laihtuu, jos syö alle kulutuksen. Ikävä kyllä se alle kulutuksen syöminen ennemmin tai myöhemmin johtaa näläntunteeseen mitä pitää sitten kestää. Fiksulla tavalla ohjelmoimalla sen näläntunteen tosin voi minimoida tai päinvastoin joutua elämään kiljuvan nälän kanssa.

edit. Saavutettu etu on esim. munkki lounaskahvin kanssa, lasi viiniä illallisen kanssa, pussi sipsejä joka toinen ilta kera netflixin jne. Pitäisi pystyä elämään kohtuudella, jos haluaa olla läskistymättä. Ehkä se munkkikahvi on kerran kuussa joka päivän sijaan. Oma lukunsa on sitten laihaläskit, jotka syövät ravintoköyhästi. Valinta sekin, että yrittääkö elää maksimoiden terveytensä vai ei. Yhdenlaista saavutetusta edusta luopumista on myös mennä aina samaan aikaan nukkumaan ja noudattaa hyvää unihygieniaa. Saavutettu etu ettei äiti ole laittamassa koneita kiinni ja käskemässä nukkumaan. Eihän se ole mukavaa noudattaa hyvää unihygieniaa, mutta se palkitsee pidemmän päälle parantuneena olotilana ja unenlaatuna.
 
Viimeksi muokattu:
Lihavuuden taustalla on yleensä monia muita syitä, jotka kuntoon hoitamalla myös lihavuus korjaantuu. Esimerkiksi masennus, väärät ruokailutottumukset, huono itsetunto, lohtusyöminen jne. on kaikki sellaisia ongelmia, joihin ei pysty mikään ulkoinen tekijä tekemään muutosta. Tässäkin ketjussa osa ihmettelee miten lihava voi päästää itsensä niin lihavaksi, eikö ollenkaan tajua että siitä on haittaa. Mutta jos vihaa omaa kehoaan ja itseään, tai ei yksinkertaisesti kiinnosta yhtään niin voiko odottaa että sen laihtumisen eteen on valmis tekemään yhtään mitään. Suurin ongelma on se, että ei ole yksinkertaisesti motivaatiota tehdä mitään. Ei se ole edes laiskuutta. Jos jonkun asian kokee arvottomaksi niin miksi sen eteen tekisi mitään?

Toinen ryhmä tuntuu sitten olevan nämä ihmiset jotka pitävät lihavia ikäänkuin tyhminä. Luullaan jopa ihan aidosti että lihava ei tajua että lihavuus on terveysriski, tai jopa luullaan että lihavat ei vaan tajua että ruooissa on eri määrä kaloreita. Tyhmimmät eivät tunnu tajuavan että kyllä lihava tietää olevansa lihava. Siitäkin pitää muka "auttavasti huomautella". Kyllä lihava tietää olevansa lihava. Ja kyllä normaali lihava tietää kaloreista ihan yhtä paljonkuin normaali normaalikin . Mutta kun ei ole mitään motivaatiota tehdä asialle mitään, tai syöminen on jollain tapaa jopa selviytymiskeino, niin vaikka osaisi kaikki maailman terveystieto-oppaat ulkoa kannesta niin ei se auta ollenkaan jos ei ole motivaatiota muutokseen.

Olen katsonut ns. parisuhdeviihteenä aika paljonkin sarjaa "Hengenvaarallisesti lihava". Tämä siis tosi-TV-humppaa, jossa tyypit ovat jossain 250 kilon tuolla puolen ja seurataan näiden yrityksiä (tai yrityksen puutetta) päästä edes etäisesti normimittoihin. Päällimmäisin havainto on, että psykoterapian tarve on valtava. Naisista lähes kaikki ovat tulleet lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, ja yleensä eivät edes ymmärrä sen linkkiä omaan tilaansa vaan se pitää heistä lypsää. Sarjan prosessi myös painottaa vääriä asioita, eli päähahmon (lihavuustohtori) vuoksi murjotaan liikaa sitä "syö vähemmän ja tule parin kuukauden päästä uudestaan" toistoa ja psykoterapia jätetään liian pinnalliseksi yritykseksi ja pullukat yleensä välttelee sitä. Tyypillisesti syöminen on ainoa hetki jolloin voi sulkea tukahdetut traumat hetkeksi pois ja kokea olonsa (näennäisen) onnelliseksi. Näitä läskejä ei yleensä edes kiinnosta varsinaisesti mikään normaalin mitoissa oleminen, onpahan vaan tullut rajat vastaan ja haluavat lihavuusleikkaukseen jotta ei tarvitsisi itse tehdä mitään. Ja suurin osahan näistä on älykkyydeltään jossain saappaan ja porkkanan välimaastossa, mutta osa ihan sympaattisia.

Toki olisi väärin verrata amerikkalaisia megaläskejä suomalaisiin "ylipainoisiin", mutta samat asiat siihenkin pätee, mittakaava vaan on eri. Taustalla olisi yleensä laadukkaan psykoterapian tarve, mutta "hoitona" on masennuslääkkeet ja ylensyöminen. Ja monesti sitä oman terapian ja henkisen kehityksen tarvetta ei tiedosteta vaan haetaan uhriutumista ja ulkopuolisia tekijöitä.
 
Jos mun kirjoitukset tuntuu syyllistämiseltä se ei ole tarkoitus. Mun puolesta jokainen saa olla läski tai laiha tai syödä carnivorea tai hedelmädieettiä tai mikä nyt sitten itselle onkin "se juttu". Jos on tiedostanut olevansa lihavampi kuin haluaa niin ehkä tästä threadistä saa apua dieettiin. Aloittamisen jälkeen loppu on kovaa työtä. Työn tekemiseksi tarvii löytää itselle toimivat keinot. Terveelle läskille voi olla vaikea kuulla, että jos haluaa tilanteen korjata niin se ei ole piikki, pilleri tai mikään muukaan taikaluoti joka ratkaisee asian pysyvästi. Toki poikkeuksena ne jotka uskovat ikiliikkujaan eivätkä ymmärrä tai halua ymmärtää, että laihtuminen vaatii kalorivajeen.

Yritin kirjoitella asioita joista voi olla niille apua, jotka ovat valmiita kokeilemaan asioita. Kirjoitin myös asioista, jotka on mulle toimineet. Jokainen on yksilö. Se mikä toimii mulle ei toimi kaikille muille. Yritin myös kannustaa kasvisten syömiseen parilla reseptillä, joilla saa maittavaa tavaraa aikaan.

Mielenkiintoista löyhästi aiheeseen liittyvää keskustelua on myös näissä ketjuissa

 
Ylensyönnillä ja päihde/huumeriippuvuudella on mielestäni hyvin paljon yhtäläisyyksiä ja kyseessä onkin pitkälti sama asia. Ja hoitokin voi vaatia vähän samanlaista asennetta. Se ei siis varmaankaan yleensä toimi, että kehoitetaan "vähentämään käyttöä".

Mielestäni monelle läskille liikaa massaa omaavalle (jolla ei ole pahaa diabetesta) voisi tehdä hyväksi kokeilla aluksi jotain päivän-parin vesipaastoa, ja tutkiskella sen vaikutuksia itseensä ja omiin tuntemuksiinsa. Se voi aiheuttaa epämukavaa olotilaa, tärinää, hikoilua (no, en tiedä, mutta kuvainnollisesti ainakin..), mutta jos sen sinnittelee läpi, voi siitä oppia jotain.. Ja kehon fysiologiakin voi oppia siitä jotain eikä ainoastaan korvienväli.

Ja jos toi onnistuu, niin saman toisto joka viikko..
 
Viimeksi muokattu:
Hurjiakin kannanottoja täällä asiaan. Oma kokemus on vähän sellainen, että ymmärrän hyvin miksi kehopositiivisuutta yms. korostetaan vaikkakin sukupuolittuneesti naisille. Olin lihava nuori ja aika rajusti kiusattu, ruoka ja erityisesti makea kai antoi sitten lohtua. No murrosikäisenä laihduin runsaasti ja normaalipainoisena menty siitä asti, syöminen on edelleen joka päiväinen kamppailun aihe, taustalla lihomisen pelko. Tunnesyöminen on hyvinkin tuttua. Välillä valutaan jopa bulimiseen käytökseen kun itsehillintä vain pettää ja vahinkoa heti perään ”korjataan”. Se on melkoista menoa ja jälkikäteen voi miettiä että mitä ihmettä tapahtui.

Olen muuten melko hyvässä kunnossa ja liikun hyvin. Päällisin puolin ruokailut siis sujuu, terveellistä, täyttävää ja riittävästi. Joku tuossa aikaisemmin mainitsi, että ei koe kylläisyyttä ja joutuu rytmittämään ja annostelemaan tarkasti, minulla on käytännössä sama homma. Vaikka vetäisi ähkyyn niin tunnin sisällä voisi taas syödä. Rytmi jos rikkoutuu niin homma kusee helposti.
Ruokailutyylejä, paastoja, ruokavalioita jne. on kokeiltu paljon, mutta mikään ei ole tuonut oloa että olisi hyvä olla. Hankalaa on myös koska mikään ei toimi pitkällä aikavälillä, esim. herkkujen suhteen. Vähän joka päivä ei toimi, cheat day ei toimi, ehdottomuus ei toimi. Jokainen toimii aikansa kunnes syystä tai toisesta lähtee käsistä. Enemmänhän hankaluus on mielen puolella, mutta korjata ei vain osaa. Pitkään on ollut olo, että laihtuminen saattoi olla huonoin asia mitä on tapahtunut omalle kokonaistilanteelle koska välillä niinkin arkinen asia kuin syöminen saa ihan luokattomat mittasuhteet. Näiden nettikeskustelujen jotkut kommentit on myrkkyä, mutta täytyy yrittää muistaa että ei onneksi kuvasta koko totuutta vaan ymmärrystä myös löytyy.

Näistä asioista kun puhuu terveydenalan ammattilaiselle niin joko kyseenalaistetaan koska ulkonäön perusteella ei uskota tai sitten kerrataan oikeaoppista syömistä ja lautasmalleja.

No tällä hetkellä ollaan taas melko hyvässä tilanteessa, tänä vuonna vain kaksi kertaa lähtenyt homma käsistä ja nopeasti ”toivuttu” takaisin normaaliin eikä erityisiä mielitekoja ole jäänyt vaivaamaan :tup:
 
Hurjiakin kannanottoja täällä asiaan. Oma kokemus on vähän sellainen, että ymmärrän hyvin miksi kehopositiivisuutta yms. korostetaan vaikkakin sukupuolittuneesti naisille. Olin lihava nuori ja aika rajusti kiusattu, ruoka ja erityisesti makea kai antoi sitten lohtua. No murrosikäisenä laihduin runsaasti ja normaalipainoisena menty siitä asti, syöminen on edelleen joka päiväinen kamppailun aihe, taustalla lihomisen pelko. Tunnesyöminen on hyvinkin tuttua. Välillä valutaan jopa bulimiseen käytökseen kun itsehillintä vain pettää ja vahinkoa heti perään ”korjataan”. Se on melkoista menoa ja jälkikäteen voi miettiä että mitä ihmettä tapahtui.

Olen muuten melko hyvässä kunnossa ja liikun hyvin. Päällisin puolin ruokailut siis sujuu, terveellistä, täyttävää ja riittävästi. Joku tuossa aikaisemmin mainitsi, että ei koe kylläisyyttä ja joutuu rytmittämään ja annostelemaan tarkasti, minulla on käytännössä sama homma. Vaikka vetäisi ähkyyn niin tunnin sisällä voisi taas syödä. Rytmi jos rikkoutuu niin homma kusee helposti.
Ruokailutyylejä, paastoja, ruokavalioita jne. on kokeiltu paljon, mutta mikään ei ole tuonut oloa että olisi hyvä olla. Hankalaa on myös koska mikään ei toimi pitkällä aikavälillä, esim. herkkujen suhteen. Vähän joka päivä ei toimi, cheat day ei toimi, ehdottomuus ei toimi. Jokainen toimii aikansa kunnes syystä tai toisesta lähtee käsistä. Enemmänhän hankaluus on mielen puolella, mutta korjata ei vain osaa. Pitkään on ollut olo, että laihtuminen saattoi olla huonoin asia mitä on tapahtunut omalle kokonaistilanteelle koska välillä niinkin arkinen asia kuin syöminen saa ihan luokattomat mittasuhteet. Näiden nettikeskustelujen jotkut kommentit on myrkkyä, mutta täytyy yrittää muistaa että ei onneksi kuvasta koko totuutta vaan ymmärrystä myös löytyy.

Näistä asioista kun puhuu terveydenalan ammattilaiselle niin joko kyseenalaistetaan koska ulkonäön perusteella ei uskota tai sitten kerrataan oikeaoppista syömistä ja lautasmalleja.

No tällä hetkellä ollaan taas melko hyvässä tilanteessa, tänä vuonna vain kaksi kertaa lähtenyt homma käsistä ja nopeasti ”toivuttu” takaisin normaaliin eikä erityisiä mielitekoja ole jäänyt vaivaamaan :tup:
Kyllä itseä ainakin puistattaa täälläkin jatkuva läskistä puhuminen. Itse asiasta kovinkaan paljon kokematta mutta nähnyt lähipiiristä kiusaamista joten ihmettelen miksi pitää näin muuten asiallisella keskustelupalstalla puhua jatkuvaan syöttöön läskistä. Tästäkin varmaan joku tosin pahoittaa mielensä ja pitää kukahätteilynä samalla tavalla kuin kaikkea kehopositiivisuuteen liittyvää. "kyllä läski on läski vaikka voissa paistais"
 
No tällä hetkellä ollaan taas melko hyvässä tilanteessa, tänä vuonna vain kaksi kertaa lähtenyt homma käsistä ja nopeasti ”toivuttu” takaisin normaaliin eikä erityisiä mielitekoja ole jäänyt vaivaamaan :tup:

Hienoa, että olet tehnyt asialle sen minkä voi. Tosi huonoa, että ammattilaiset eivät käyttäydy ja toimi ammattilaisen tavoin auttaen löytämään syytä ja korjaamaan sitä. Se olisi mielenkiintoista tietää tieteelliseltä kantilta mikä on vielä vikana ja miten sen voisi korjata. Voisiko tuo liittyä jotenkin leptiiniin ja grehliniin ja voisiko asialle ehkä tehdä jotain. Kylläisyyttähän kontrolloi useampi signaali ja hormoni. Ikävä kyllä menee niin paljon ohi siitä mitä mä tiedän etten osaa sanoa mitään järkevää asiasta.

Tämä kuulostaa ihan huuhaalta, mutta jos olisin sinä niin kokeilisin kiitollisuusharjoituksia. Niiden avulla voi saada lisättyä tyytyväisyyttä itseensä. Toinen asia voi olla uni. Jos nukkuu huonosti niin sellaisina päivinä on paljon helpompi sortua ylensyöntiin.

 
Tämä kuulostaa ihan huuhaalta, mutta jos olisin sinä niin kokeilisin kiitollisuusharjoituksia. Niiden avulla voi saada lisättyä tyytyväisyyttä itseensä. Toinen asia voi olla uni. Jos nukkuu huonosti niin sellaisina päivinä on paljon helpompi sortua ylensyöntiin.


Otan vinkin avoimin mielin, ei tuolla mitään häviä :)

No unettomuus on kyllä itselle vuosia ollut sellainen peikko myös ja välillä ruokailun ja unettomuuden yhteys oikein korostuu. Unettomuuteen on myös ollut aika heikosti onnistuneita korjausyrityksiä, tällä hetkellä siihen paras apu on ollut, outoa kyllä, sohva:D Jotain tekemistä kai sen kanssa kun ei erikseen ”mene nukkumaan” vaan nukahtaa jossain kohtaa. Eipä tämä paras ratkaisu ole, mutta kyllä sängyssä valvomisen voittaa.
 
No unettomuus on kyllä itselle vuosia ollut sellainen peikko myös ja välillä ruokailun ja unettomuuden yhteys oikein korostuu. Unettomuuteen on myös ollut aika heikosti onnistuneita korjausyrityksiä, tällä hetkellä siihen paras apu on ollut, outoa kyllä, sohva:D Jotain tekemistä kai sen kanssa kun ei erikseen ”mene nukkumaan” vaan nukahtaa jossain kohtaa. Eipä tämä paras ratkaisu ole, mutta kyllä sängyssä valvomisen voittaa.

Yksi vinkki minkä saa kaikista unikirjoista on, että makuuhuone vain nukkumista varten. Siellä ei olla, jos ei olla nukkumassa. Jos ei nukuta poistutaan makuuhuoneesta tekemään jotain muuta. Kai tuo on henkimaailman juttuja ettei tulisi negativiisia fiiliksiä sänkyä/makuuhuonetta kohtaan.

Tämä threadi sisältää kaikenlaista. Ehkä sieltä voi saada jonku toimivan vinkin kaiken hulluuden seasta. Unen laadun optimointi Tämä on paras kirja aiheesta: Miksi nukumme - Unen voima
 
Otan vinkin avoimin mielin, ei tuolla mitään häviä :)

Mulle on nuo mindful movementin harjoitukset toimineet. Jos ne ei tunnu hyviltä niin kannattaa kokeilla etsiä joku itselle sopivampi. Osa niistä on tosi hyviä, osa ihan paskoja. Paljon tuntuu vaikuttavan se tykkääkö videolla olevasta äänestä. Hyvä harjoitus huonoimmassakin tapauksessa vähintään rentouttaa, kun tovin keskittyy hengittämiseen, rentouttamiseen ja hetkessä olemiseen. Mä tykkään tehdä tuollaisen osana iltapuuhia. Nollaa työ ja muita ajatuksia, jotka muuten jäis päähän pyörimään. Jotku tykkää aloittaa aamun tuollaisella, mulle ilta on toiminut paremmin.
 
Ketjussa on puhuttu paljon syömisestä, mutta myös juomiin tulisi kiinnittää huomiota. Maito jota ylistetään niin kovasti suomessa sisältää 30-50kcal/dl . Monella tuota menee ruokailun yhteydessä 2 lasia helposti jolloin aterian kaloreihin tulee +200kcal. Aamulla otetaan lisäksi tuoremehua, josta tulee 100-200kcal lisää. Yhtäkkiä kurkusta alas on menny 1/4 päivän kaloreista ihan huomaamatta.

Itselle ainakin oli aikanaa jonkinlainen shokki huomata paljonko esimerkiksi maidossa ja tuoremehussa on kaloreita, kun niitä pidetään "hyvinä" juomina. Sen jälkeen on pääsääntöisesti menty vedellä ja kahvilla.
 
Sinun mielestäsi sellainen selkeä signaali voi olla, mutta ei se tarkoita että kaikilla muillakin sellainen on. Itse en saa syönnistä minkäänlaista kylläisyyden tunnetta, milloin tietäisi syöneensä tarpeeksi. Ainoa tunne on se, että jos syö aivan liikaa niin ei maha enää vedä. Ja sit lisää niin paha olo. Mutta mitään normaalia tunnetta milloin on syönyt tarpeeksi ei ainakaan minulla ole ollut koskaan. Lisäksi minulla on vielä lisäksi ihan koko ajan käytännössä nälän tunne. Ei ole mitään merkitystä kituutanko banaalilla per päivä vai vedänkö pizzaa, kebua ja muuta roskaruokaa koko ajan. Voin syödä itseni aivan täyteen ja sitten 20 minuutin päästä taas voisi syödä vaikka mitä.

Olisi painonhallinta minulle todella helppoa jos sen voisin tuolla lailla automaatilla vain ajella ja syödä silloin kun on nälkä. Homma menee vain vaikeaksi kun nälkä on koko ajan ja kylläisyydentunnetta ei keho tai aivot osaa saada aikaan. Minulle painonhallinta onkin sellaista orjallista suorittamista. Ruoka-annos on tietyn kokoinen ja ruokailurytmi on armoton. Käytännössä omaan näläntunteeseen ei voi luottaa ollenkaan, pitää vain orjallisesti syödä kellossa määrättyihin aikoihin laitettu määrä. Ei ole erilaisilla ruokavalioilla mitään vaikutusta. Lääkärissäkin vain hymyilevät ja varmasti luulevat että humble braggailen kun kerron että nälkä on koko ajan, vaikka paino on normaali.
Olen havainnut samanlaisen ongelman silloin kun ei ole liikkunut koko päivänä juuri lainkaan. Koko ajan on "nälkä", mutta tunne on erilainen kuin varsinainen nälkä. Tekee mieli syödä, ja kohta syömisen tuntuu taas samalta. Syödessä ei myöskään tule varsinaisesti kylläiseksi, kun ei ollut oikeasti nälkäkään.

Jos taas liikkuu enemmän päivän aikana, tulee oikea nälkä, ja se lähtee syömällä. Näläntunne myös pysyy poissa syömisen jälkeen.
 
Olen havainnut samanlaisen ongelman silloin kun ei ole liikkunut koko päivänä juuri lainkaan. Koko ajan on "nälkä", mutta tunne on erilainen kuin varsinainen nälkä. Tekee mieli syödä, ja kohta syömisen tuntuu taas samalta. Syödessä ei myöskään tule varsinaisesti kylläiseksi, kun ei ollut oikeasti nälkäkään.

Jos taas liikkuu enemmän päivän aikana, tulee oikea nälkä, ja se lähtee syömällä. Näläntunne myös pysyy poissa syömisen jälkeen.
Mulla on kanssa jotain tällaista. Tuntuu, että koko ajan voisi syödä jotain. Liikun kyllä paljon. Joku 400-500h tulee kännyn appiin vuodessa träkättyä. Painonnostoa, pyöräilyä, juoksua, kävelyä. Ei kuitenkaan mitään äärimmäistä kestävyysliikuntaa. Varmaan siis kulutuskin on kova, mutta, jos vähentäisin liikuntaa tai jättäsin se pois, alkaisi paino kasvamaan varmasti nopeasti. Niin kauan kuin muistan, mulla "on aina ollut nälkä" kaveritikin vitsailee, että mä voin aina syödä. Kuvittelen ainakin, että liikunnan avulla paino pysyy kurissa. Olen saanut jätettyä pahimmat pois, eli pääosin syön esim karkkia ja juon lutta vain viikonloppuisin. Ennen meni arkisinkin helposti monta pussia karkkia. Nyt karkkia "saa" syödä vain viikonloppuisin. Mutta pakko myöntää, että makea kyllä maistuu vähän turhankin helposti. Toivotaan, että pysyy paikat ehjänä, niin pystyy liikkumaan...

Mulla on esimerkki kaveripiirissä paljon treenanneesta, ihan Suomen huipputasolta asti, joka urheilu-uran jälkeen on kerännyt 20-30kg massaa. Tämä varmasti käy helposti.
 
Ketjussa on puhuttu paljon syömisestä, mutta myös juomiin tulisi kiinnittää huomiota. Maito jota ylistetään niin kovasti suomessa sisältää 30-50kcal/dl . Monella tuota menee ruokailun yhteydessä 2 lasia helposti jolloin aterian kaloreihin tulee +200kcal. Aamulla otetaan lisäksi tuoremehua, josta tulee 100-200kcal lisää. Yhtäkkiä kurkusta alas on menny 1/4 päivän kaloreista ihan huomaamatta.

Itselle ainakin oli aikanaa jonkinlainen shokki huomata paljonko esimerkiksi maidossa ja tuoremehussa on kaloreita, kun niitä pidetään "hyvinä" juomina. Sen jälkeen on pääsääntöisesti menty vedellä ja kahvilla.

Kyllä, maidossa on energiaa, mutta siinä on myös ravintoaineita. Proteiini-energiasuhteeltaan ja proteiini-hinta-suhteeltaan maito on erinomaista.

Se 2 lasia kevytmaitoa josta sitä energiaa tulee se 200 kcal (n. 10% koneen ääressä istuvan ihmisen miehen päivän energiantarpeesta, tai 7% liikkuvan miehen energiantarpeesta ) antaa myös n. 15g proteiinia - n. 20-25% koneen ääressä istuvan miehen proteiinintarpeesta tai vajaat 20% liikkuvan (muttei bodaavan lihaskasvua maksivoivan) miehen proteiinintarpeesta). Ja kun juo rasvatonta maitoa kevytmaidon sijaan, energiamäärä pienempi.
 
Öö missä ajassa, päivässä? :confused: Tai varmaan meinaat jotenkin ma-to...
Juu, ma-to aikana 2-3 pussia karkkia, ei sentään joka päivä. Nyt ostan vain perjantaisin viikonlopuksi makeaa.

Just tätäkin kirjoittaessa vatsa kurnii, kello on 9:45. Aamupalan söin klo 8 maissa (2 ruisleipäpalaa, leikkelettä ja juusto, 1 appelsiini ja n. 150g turkkilaista jugurttia + kahvi). Pääosan päivästä on tämä tilanne, että nälkä vaivaa.. Syön kuitenkin aamupalan, lounaan, välipalan ja illallisen ja usein myös iltapalaa. Eli 2 lämmintä ateriaa päivään.
 
Kyllä, maidossa on energiaa, mutta siinä on myös ravintoaineita. Proteiini-energiasuhteeltaan ja proteiini-hinta-suhteeltaan maito on erinomaista.

Se 2 lasia kevytmaitoa josta sitä energiaa tulee se 200 kcal (n. 10% koneen ääressä istuvan ihmisen miehen päivän energiantarpeesta, tai 7% liikkuvan miehen energiantarpeesta ) antaa myös n. 15g proteiinia - n. 20-25% koneen ääressä istuvan miehen proteiinintarpeesta tai vajaat 20% liikkuvan (muttei bodaavan lihaskasvua maksivoivan) miehen proteiinintarpeesta). Ja kun juo rasvatonta maitoa kevytmaidon sijaan, energiamäärä pienempi.

En lähde kiistämään maitoa proteiinin lähteenä. Jos niitä kaloreita vaan tulee muutoinkin liikaa niin myös juomisia tulisi seurata syömisen lisäksi. Ja jottei tartuta lillukanvarsiin niin en sano että maidon juonti pitäisi lopettaa. Sanon, että kiinteän ruuan lisäksi kaloreita tulee myös nesteistä ja usein aivan huomaamatta. Näin ainakin omalla kohdallani kävi.

EDIT: Lillukanvarsiin tarttumisella en tarkoita juuri sinua, vaan täällä keskustelupalstalla usein joutuu selittelemään asioita pidemmän kaavan kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Itse lopetin maidon juonnin (no muroissa ja kahvissa menee) joku 5v sitten juuri tästä syystä, että siinä on kuitenkin aika paljon energiaa. Join varmaan litran päivässä.
Ostin sodastreamin ja aloin juomaan kuplavettä (pelkkä hanavesi ei syystä tai toisesta oikein putoa). Aamumehuja en käytännössä juo lainkaan samasta syystä (pl. lomilla hotelleissa jne.)
 
Juu, ma-to aikana 2-3 pussia karkkia, ei sentään joka päivä. Nyt ostan vain perjantaisin viikonlopuksi makeaa.

Aivan. Itse olen syönyt pari-kolme vuosikymmentä sellaiset noin kolme pussillista sipsejä viikossa ja sillä ei tunnu olevan mitään korrelaatiota (omiin) kiloihin, jotka ovat aikuiselämän vaihdelleet erilaisina kausina 58-78 välillä (viime vuosina ei toki enää noita ~60 kg ruipelolukemia). Mutta useimmilla on ainakin jokin "pahe", ja niitä ei kannata kerätä kovin montaa erityyppistä. Itse esim. olen välttynyt kokonaan sokeriaddiktiolta ja ajattelin pitäytyä siinä. Alkoholijuomien tissuttelulla on selvä korrelaatio kiloihin, ja siihen koitan suhtautua tietoisesti.
 
Just tätäkin kirjoittaessa vatsa kurnii, kello on 9:45. Aamupalan söin klo 8 maissa (2 ruisleipäpalaa, leikkelettä ja juusto, 1 appelsiini ja n. 150g turkkilaista jugurttia + kahvi). Pääosan päivästä on tämä tilanne, että nälkä vaivaa.. Syön kuitenkin aamupalan, lounaan, välipalan ja illallisen ja usein myös iltapalaa. Eli 2 lämmintä ateriaa päivään.
Aika pieni aamupala (etenkin jos omaan vertaa). Ihan mielenkiinnosta, mitäpä syöt lounaaksi ? skippaatko päivällisen ?
 
Aika pieni aamupala (etenkin jos omaan vertaa). Ihan mielenkiinnosta, mitäpä syöt lounaaksi ? skippaatko päivällisen ?

Hmm. Tolleen mä oon syönyt varmaan 10 vuotta :) Aina 2 palaa leipää leikkeleineen + jugurtti (turkkilainen+mehukeitto/appelsiini/banaani/mysli) + kahvi.

Mielestäni kirjoitin aika selkeästi syöväni 2 lämmintä ateriaa päivittäin, en skippaa koskaan päivällistä. Lounaaksi yleensä edellisen päivän päivällisen jämät. Listataanpa vaikka vähän viime päiviä (kotiruokaa, jos ei muuta mainittu):
-Makaronilaatikko
-Uunijuurekset+naudan ulkofilepihvi+salaatti
-Uunilohi+perunamuusi+salaatti+höyrytetyt sokeriherneet+porkkanat+parsakaali
-Nepalilaista (paikallisesta noudettuna, eli Naan+lammas/katkarapu+riisi+salaatti)
-Broiskun sisäfileitä pekoniin käärittynä+Bulgur+salaatti+höyrytetyt pavut
-Sushia (Itsudemo noudettuna)
-Pasta Bolognese+salaatti
-Porkkana-Fenkolikeitto (lisukkeena)
-Thai "wok" eli broiskua ja tuoreksia kookosmaidossa (en tykkää käyttää pakastevihanneksia) + riisi

Sit viime viikolla tein pannarin, joka meni kermavaahdon ja hillon kera muutamassa päivässä (vaimon kanssa, tais toinen poikakin syödä). Aika hyvää perusruokaa tulee siis laitettua.

Ton tyyppisiä ruokia menee. Keskimäärin kerran viikkoon lounaaksi nouto sushi/Nepalilainen, muuten 90% kotiruokaa. Liki ainoat einekset, joitya syön on Saariosten maksalaatikko, pinaattikeitto/Thai cubet pakkasesta (hätävara, jos muuta ei ole)
 
Hmm. Tolleen mä oon syönyt varmaan 10 vuotta :) Aina 2 palaa leipää leikkeleineen + jugurtti (turkkilainen+mehukeitto/appelsiini/banaani/mysli) + kahvi.

Mielestäni kirjoitin aika selkeästi syöväni 2 lämmintä ateriaa päivittäin, en skippaa koskaan päivällistä. Lounaaksi yleensä edellisen päivän päivällisen jämät.
Ok, en vaan bongannut allaolevasta päivällistä. Itsellä menee 4 lämmintä ateriaa pvässä ja se kaurapuuro ei ole aina aamiaisena.
Syön kuitenkin aamupalan, lounaan, välipalan ja illallisen ja usein myös iltapalaa. Eli 2 lämmintä ateriaa päivään.

Listataanpa vaikka vähän viime päiviä (kotiruokaa, jos ei muuta mainittu):
-Makaronilaatikko
-Uunijuurekset+naudan ulkofilepihvi+salaatti
-Uunilohi+perunamuusi+salaatti+höyrytetyt sokeriherneet+porkkanat+parsakaali
-Nepalilaista (paikallisesta noudettuna, eli Naan+lammas/katkarapu+riisi+salaatti)
-Broiskun sisäfileitä pekoniin käärittynä+Bulgur+salaatti+höyrytetyt pavut
-Sushia (Itsudemo noudettuna)
-Pasta Bolognese+salaatti
-Porkkana-Fenkolikeitto (lisukkeena)
-Thai "wok" eli broiskua ja tuoreksia kookosmaidossa (en tykkää käyttää pakastevihanneksia) + riisi

Sit viime viikolla tein pannarin, joka meni kermavaahdon ja hillon kera muutamassa päivässä (vaimon kanssa, tais toinen poikakin syödä). Aika hyvää perusruokaa tulee siis laitettua.

Ton tyyppisiä ruokia menee. Keskimäärin kerran viikkoon lounaaksi nouto sushi/Nepalilainen, muuten 90% kotiruokaa. Liki ainoat einekset, joitya syön on Saariosten maksalaatikko, pinaattikeitto/Thai cubet pakkasesta (hätävara, jos muuta ei ole)
Onhan tuossa jos jonkinlaista (pää)ruokaa listattuna. Salaatti mainittu moneen otteeseen, mutta onko sen määrä oikeasti mikä? Siitä kuitenkin helposti saa niitä tyhjiä kaloreita jotka kuitenkin täyttävät vatsaa kivasti.
Oma aamupala oli tänään 60gr kaurahiutale, 60gr riisihiutale, 100gr marjoja, 1dl maustamaton kreikkalainen jugurtti, 1rkl soijalesitiinirae, 1rkl kalaöljy, 6 valkuaisen munakas, 2 kuppia kahvia, ~0,7lit vettä, 50 gr leikkele. Tuli syötyä klo 09 eikä kyllä nälkä kurninut pitkään aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ketodietissä on ainakin se kiva puoli, että ei tee mieli makeaa juuri koskaan. Ainakin itsellä kun syö hiilareita, niin tekee mieli makeaa samantien ja kun pysyy erossa hiilareista, niin ei tule makeaakaan syötyä. Sanoisin, että moni ns. sohvaperuna voisi hyvinkin saada ketodietistä irti jotain uutta ja saisi laihduttuakin ilman että tarvii kaloreita laskea tai nähdä nälkää / omata kovin kummoista itsekuria syömisen suhteen.
 
Ketodietissä on ainakin se kiva puoli, että ei tee mieli makeaa juuri koskaan. Ainakin itsellä kun syö hiilareita, niin tekee mieli makeaa samantien ja kun pysyy erossa hiilareista, niin ei tule makeaakaan syötyä. Sanoisin, että moni ns. sohvaperuna voisi hyvinkin saada ketodietistä irti jotain uutta ja saisi laihduttuakin ilman että tarvii kaloreita laskea tai nähdä nälkää / omata kovin kummoista itsekuria syömisen suhteen.
Mä ketoilin josku 10v sitten joku 3-4kk ja paino lähti 80->71kg. Ihan toimiva tapa, mutta siitä se paino taas pikkuhiljaa nousi takaisin... Toisen kerran joku 5v sitten 77-72kg. Nyt painoa 80-81 ja pituutta 173cm. Eli ei mittenkään paljon, mutta ei nyt ihan vähänkään. Tosin salitreenin ansiosta lihasmassaakin lienee jonkin verran. Lihasmassa auttanee painonhallinassa myös. Kehonkoostumus kyllä on ihan eri kuin 10v sitten 80kg painoisena.
 
Youtuben kautta asioihin perehtyminen voi auttaa motivaation kanssa. Onhan siellä paljon paskaa, mutta jos seuraa sopivia kanavia/aiheita niin se voi auttaa motivaation ylläpidossa. Voi myös löytyä uusia juttuja mitä testailla. Mulle iso osa projektia on kokeilla erilaisia ruokavalioita ja tapoja syödä. Projekti siis kestänyt nyt pari vuotta. Testaileminen antaa tekemiseen mielekkyyttä ja paino putoaa vähän kuin sivussa. Kävin esimerkiksi eliminaatiodieetin läpi, kun testasin olisiko jotain ruoka-aineita/kasviksia jotka vaikuttaisivat oloa huonontavasti. Testailin myös enemmän hiilaripohjaista ruokavaliota, enemmän hiilaritonta ruokavaliota, pätkäpaastoa, pidempää paastoa jne. Teknologia voi auttaa. Esim. ouran sormus on hyvä väline leposykkeen ja hrv:n seurantaan. Palautumisen/liikunnan optimointi on mielekästä, parantaa olotilaa ja motivoi myös syömään paremmin.

Käytin verikokeita apuna, kun kiinnosti vaikuttaako nuo elintavan vaihtelut esim. kolesteroliin. Yksi asia minkä löysin on, että pöytäsuola ja tomaatit aiheuttavat mulla aftoja. Niiden lopettamisen jälkeen ei ole aftoja näkynyt. Toisaalta jos ne lisää takaisin ruokavalioon niin poks, aftat tulevat takaisin. Ruokavalio ja painonpudottaminen ei mulla tunnu vaikuttavan kolesteroliin. Kolesteroliarvot on ylärajalla. Viimeinen oljenkorsi tuohon kolesteroliin on nyt menossa kahvin muodossa. Ehkä se iso määrä suodattamatonta kahvia vaikuttaa arvoihin. Selviää ensi kesänä, kun käyn uudestaan verikokeissa. Siirryin suodatettuun kahviin ja vähensin kahvin määrää paljon. Jos tuokaan ei vaikuta kolesteroliin niin alan uskoa, että mulla on vain luonnostaan tuo taso eikä johdu ruoka/paino/liikunta seteistä. Testosteronitaso on nyt marginaalisesti korkeampi kuin 10v aikaisemmin. Parantuneet elintavat lienee auttaneet hieman taistelussa ikääntymistä vastaan.

Esim. spoilerissa oleva powerproject kanavan huuhaa on ihan mukavaa seuraa dieetille. En heppujen ja varsinkaan kaikkien vieraiden juttuja allekirjoita ollenkaan. Toisaalta ihan motivoivaa tavaraa kuitenkin, kunhan suodattaa paskan pois. Linkkasin muutaman muunkin kiinnostavan kanavan. Nuo kaksi muuta kanavaa ovat tiedepohjalla liikenteessä ja todennäköisesti huuhaan määrä on minimaalinen.

 
Onhan tuossa jos jonkinlaista (pää)ruokaa listattuna. Salaatti mainittu moneen otteeseen, mutta onko sen määrä oikeasti mikä? Siitä kuitenkin helposti saa niitä tyhjiä kaloreita jotka kuitenkin täyttävät vatsaa kivasti.

Mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanaparilla "tyhjiä kaloreita"? Tyhjällä kalorillahan yleensä tarkoitetaan asioita, jotka ovat hyvin ravintoköyhiä. Salaatti on siis kaikkea muuta kuin tyhjä kalori. Mutta viestistä ehkä muuten saa taas sen käsityksen, että tarkoitat näläntunteen poistamista vähällä kalorimäärällä.
 
Tuo salaatilla mahantäyttäminen on muuten melko nopeasti tyhjä arpa. Sitä näläntunnettahan poistaa useampi mekanismi. Yksi mekanismi on mahan täyteen tuleminen. Elimistö on kuitenkin sen verran fiksu, että se jossain kohtaa tajuaa ettei sitä energiaa tule ja mahan täyttyminen ei sitten signaloikkaan enää nälänpoistamista. Tuosta on esim. natubodari utti hietala puhunut. Se kisadieetillä kokeili poistaa näläntunnetta syömällä lähinnä vain lähes nollakalorisia kasviksia. Se toimi vähän aikaa, mutta sitten poistui signaali, että kun maha on täysi niin ei ole nälkä. Noista mekanismeista löytyy ihan laadukkaita tiedepohjaisia tutkimuksia. Ei siis ole huuhaata.

Toki tuota signaloinnin muuttumista ei samoissa määrin tapahdu, kun kasvikset on osa isompaa pakettia. Eli tulee rasvat, proteiinit, kuidut, kasvikset samassa paketissa. Rasvakin aiheuttaa kylläisyyden tunnetta+ovat tarpeellisia hormonituotannon kannalta. Kannattaa koostaa hyvät makrot sapuskoihin ja ei pelätä sitä rasvaakaan. Kunhan tietenkin pitää rasvamäärän järkevänä. Esim jotain 1g rasvaa per rasvaton painokilo päivässä. Mun vinkkelistä ensin tarpeellinen määrä rasvaa ja proteiinia ruokavalioon mukaan ja sit loppubudjetin voi ottaa mistä tykkää, esim niistä hiilareista. Joku tykkää mennä hiilaripitoisemmalla, toisella toimii keto tai joku tykkää syklitellä erilaisten makrojen välillä. Mä olen tykännyt pitää aamupalan matalahiilarisena ja ottaa hiilarit päivällisen yhteydessä.

Oma ehkä kamalin näläntunne on tullut laillisen kannabiksen käyttämisestä. Elimistö meni tilaan missä oli kiljuva nälkä vaikka söi miten paljon. En tuota tajunnut ennen kuin maha oli kipeä täytenä olosta ja edelleen suunnaton nälkä vaivasi. Tästä oppi jotain :D Otan osaa, jos jollakin on samankaltainen olo luonnostaan. Ei ole ollenkaan mukava olotila eikä helppo kontrolloida syömistä tuollaisessa tilanteessa. Voi olla niin täynnä että tuntuu kuin maha räjähtäisi ja aivo silti huutaa, nälkä, syö lisää. Tuon takia kannabis varmaan auttaa niitä syöpäpotilaita joille muuten ruoka ei maistu ja ovat kuihtumassa pois.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 573
Viestejä
4 511 866
Jäsenet
74 419
Uusin jäsen
KrisTNT

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom