Vaikka siirtyisi, siirtyy vain vähän, ja maksa vähentää omaa tuotantoaan, jolloin asia jää merkityksettömäksi. Kolesterolin koholla olemiseen vaikuttaa itse ravinto hyvin vähän, liikalihavuus ja liikunta paljon enemmän. Terveellisellä sekasyönnillä ei näyttäisi olevan ongelmia asian kanssa.
Meidän ei tarvitse arvuutella paljon kolesterolia siirtyy ravinnosta ihmisen verenkiertoon, sen me tiedämme jo. Mitä korkeampi veren kolesterolipitoisuus, sitä vähemmän veren kolesterolipitoisuus nousee ravinnosta saadun kolesterolin myötä. Ja sama toisinpäin, mitä alhaisempi veren kolesterolipitoisuus, sitä enemmän veren kolesterolipitoisuus nousee ravinnosta saadun kolesterolin myötä. Tämän kun esittää graafina, siitä muodostuu hyperbolinen käyrä:
http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.549.6029&rep=rep1&type=pdf
Kun tämän tiedon tietää, voi suunnitella tutkimuksia, joissa esim. kananmunien syöminen ei nosta veren kolesterolipitoisuutta. Esimerkiksi voisit rakentaa tutkimuksen, jossa syötät kananmunia ihmisille, joilla on jo ennestään korkea veren kolesterolipitoisuus ja huomata, miten kananmunien lisäys ei johda merkittävään veren kolesterolipitoisuuden nousuun. Tällaisia tutkimussuunnitelmia näkee varsin usein esim. eläintuotatoyritysten rahoittamissa tutkimuksissa.
Jos veren kolesterolipitoisuus on 90–140 mg/dl (~2.32–3.62 mmol/l), tupakointi, systeeminen hypertensio, diabetes mellitus, toimettomuus tai ylipaino ei tuota merkittävissä määrin ateroskleroottista plakkia.(1) Ihmisen fysiologinen normaali veren LDL-kolesterolipitoisuus on 50–70 mg/dl (~1.29–1.81 mmol/l), jolloin ateroskleroosi ei kehity.(2)
Viimeksi muokattu: