Mänttä-Vilppulan jättihankkeesta valitettiin hallinto-oikeuteen ja hanke hämmentää myös asiantuntijaa: Kuka saa käyttää kaupungin tallettamaa 10 miljoonaa?
Mänttä-Vilppulassa asuva yrittäjä valitti kuntaan suunnitellusta suurhankkeesta hallinto-oikeuteen. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja kysyy, kenellä on oikeus käyttää Mänttä-Vilppulan tallettamaa 10 miljoonaa euroa.
Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen kysyy, kenellä on oikeus käyttää Mänttä-Vilppulan tallettamaa 10 miljoonaa euroa. (KUVA: Pekka Sakki)
Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 26.2. 14:18
Epätavanomainen, ylimalkainen ja isoja kysymysmerkkejä herättävä. Näin kuvailee Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja
Heikki Niemeläinen Mäntä-Vilppulan ja sen kiinteistöyhtiö Yrke Kiinteistöjen italialais-brittiläisten rahoittajayrittäjien kanssa tekemää sopimusta.
Kuntien takauskeskus on julkisoikeudellinen laitos, jonka tarkoituksena on kuntien yhteisen varainhankinnan turvaaminen ja kehittäminen.
Rahoittajayrittäjät ja Mänttä-Vilppula aikovat rakentaa vanhan Serlachiuksen lentokentän ympäristöön 250 miljoonan euron ilmailualan puiston, joka koostuu vapaasti käytössä olevasta lentokentästä, loma-asunnoista, yrityspuistosta ja kylpylähotellista. Kunta on samalla sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten.
Niemeläisen mukaan kunnan tekemä sopimus vaikuttaa epätavanomaiselta ja ylimalkaiselta näin suureen järjestelyyn ja sulkutilille talletettavaan ja kaupungin maksamaan 10 miljoonaan euroon sisältyy isoja kysymysmerkkejä.
Mänttä-Vilppulan kaupunki ja italialais-brittiläiset rahoittajayrittäjät
aikovat rakentaa vanhan Serlachiuksen lentokentän ympäristöön 250 miljoonan euron ilmailualan puiston, joka koostuu vapaasti käytössä olevasta lentokentästä, loma-asunnoista, yrityspuistosta ja kylpylähotellista. Kunta on samalla sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten.
HS uutisoi keskiviikkona, että
Mänttä-Vilppulassa asuva yrittäjä on valittanut hankkeesta hallinto-oikeuteen.
– –
HS:n tietojen mukaan hankkeesta on tulossa myös ainakin toinen valitus.
Niemeläinen
sanoi jo perjantaina Helsingin Sanomissa, että ”kunta näyttää hyväksyneen järjestelyn, jossa se antaa vastapuolelle vakuuden omasta toiminnastaan 10 miljoonan euron sulkutilin kautta”, mutta kunta ei saa mitään vakuutta.
Riski käy ilmi Mänttä-Vilppulan julkistamasta
yhteistyösopimuksesta ja sulkutiliin liittyvästä
escrow-sopimuksesta.
Keskiviikkona Niemeläinen kiinnitti huomiota escrow-sopimuksen liitteen lauseeseen, jonka mukaan lainanantaja eli italialais-brittiläisten omistama Osanna ACI Finland voi käyttää 10 miljoonaa euroa ”peruuttamattomana sitoumuksena Sopimuskohdan 2.3 mukaisesti velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan käytettävissä olevana talletuksena mistä tahansa eurooppalaisesta/sveitsiläisestä rahalaitoksesta”.
Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Niemeläinen kysyy, kenellä on oikeus käyttää talletusta ja missä tarkoituksessa lainaan liittyen eurooppalaisessa tai sveitsiläisessä rahoituslaitoksessa?
”Sopimuskohta on epäselvä sekä englanniksi että suomeksi. Miten Mänttä-Vilppulan kaupungin oikeudet on turvattu tässä kohtaa?”, Niemeläinen kysyy.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen
vakuutti tiistaina blogissaan, että järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi niin vain.
”Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinkoa Osanna ACI Finland Oy:lle”, Auvinen kirjoitti.
Sekä
yhteistyösopimukseen ja sulkutiliin liittyvään
escrow-sopimukseen tarkasti tutustunut Niemeläinen kiinnittää huomiota myös siihen, että Mänttä-Vilppula lupautuu rakentamaan Osanna ACI Finlandin 81 prosenttisesti omistamalle ilmailupuistoyhtiölle ”lämpö-, vesi- ja jätevesipalvelut tavanomaisten sopimusehtojen mukaisesti”.
”Mitkä ovat Mänttä-Vilppulassa sovellettavat tavanomaiset sopimusehdot, joita sovelletaan kunnan ulkopuolisiin toimijoihin tapauksessa, jotka ovat kunnan kokoon suhteutettuna ilmeisen suuret?”, Niemeläinen kysyy.
Sopimus jättää Niemeläisen mukaan avoimeksi sen, missä vaiheessa nuo kunnalliset toimijat lähettävät laskun rakennelmista ja palveluistaan maksavalle yhtiölle, ja mikä on tuon maksavan yhtiön osoite, y-tunnus, luottotiedot ja luottokelpoisuus?
”Nämä tiedot liittyvät sopimuskokonaisuuden vastapuoliriskin arvioimiseen. Nyt tuo vastapuoliriskiä koskeva arvio vaikuttaa puuttuvat”, hän muistuttaa.
Niemeläisen mukaan tavanomainen menettely on, että hankkeen käynnistäjä tallettaa kunnan etujen turvaamista varten takuusumman, jolla voi maksaa mahdollisesti turhaksi jäävän kunnallistekniikan purkamisen.
”Normaalia kunnallista käytäntöä on sekin, että tämän tyyppisissä hankkeissa kunta ja kunnalliset toimijat edellyttävät, että toimija on joko muutoin tunnettu ja uskottava tai sitten toimija antaa kunnalle vakuuden laskun maksun varalta tai alueen ennallistamisen varalta, mikäli hanke ei etene mutta rakenteita on jo tehty”, Niemeläinen sanoo.
