Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Auvinen puhuu pehmosia: "Olisi hyvä myös huomioida, että keskustelemme 250 miljoonan euron suuruisesta rakennusprojektista ja siihen suhteutettuna kaupungin rooli sulkutilin asettajana on hyvin nimellinen".
Eli nyt se kymppimilli ei oo enää raha eikä mikään.
Toivottavasti nyt tulee vielä muutama valitus lisää. Missä käsitellään muita juttuja. Esim. rakennusaikainen vakuus puuttuu, jos homma jää kesken niin keskeneräiset rakenteet jää sinne missä ne on.
Kiitoksia tästä linkistä ryhmäläiselle. Nyt mennään vähän niinkuin vanhojen suomalaisten elokuvien. Kuvan näyttelijä tunnetaan, mutta osaako joku sijoittaa kuvauspaikat Suomen kartalle. Kuvat on otettu Francesco Osannan Suomen vierailulla syksyllä 2018. Onko sivustosta tai sivulle ladatuista kuvista mahdollista selvittää jollain ohjelmalla ajankohta, jolloin se/ne on ladattu nettiin.
Kuvissa ovat siis Francesco Osannan ohessa myös Luigi Orcese ja Evansiksen Graham Evans, maaseutukuvat otettu nähtävästi Luumäellä, jossa Osanna siis olisi rahoittamassa Golden Lake Villasia 30 miljoonalla.
Suomalaisyrittäjä: Pankki sanoi ei Mänttä-Vilppula-hankkeen rahoittajan välittämille rahoille – Osanna: Väite ei pidä paikkaansa
Taloudellisiin väärinkäytöksiin erikoistununeen suomalaisen asiantuntijan mukaan kuntapäättäjien on hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta.www.talouselama.fi
Saisiko joku auki Talouselämän jutun. Pankki on sanonut ei Osannan rahoille. Tarkoittaako tämä siis sitä, että Osannan hankkeessa mukana ollut suomalainen kaupunki on ollut osallistumassa päätöksen hyväksyessään rahanpesuun tai ollut rahoittamassa terrorismia?
Veikkaan vahvasti, että ainakin seudun pankissa on jääviyskysymyksiä pohdittu vakavasti.Hyvä toi Taloussanomien artikkeli ja siinä oleva Deloitten Forensic-osaston vetäjän Ake Turusen osuus.
Tuli tästä artikkelista vielä mieleen, että mikähän suomalainen pankki on valmis antamaan tuon 10 milj euron lainan tuolle sulkutilille laitettavaksi. Onko joku pankki jo sitoutunut antamaan lainan, vai alkaako lainan hakeminen vasta kun kaupunginhallituksen päätös on lainvoimainen. Vaikea kuvitella, että mikään pankki tässä tilanteessa suostuisi tuon kyseisen lainan antamaan.
Luumäki, Tahko, M-V, jokaisesta konsulttipalkkiot. Osannan ansaintalogiikka taitaa olla nyt aika selvä. Airparkia on puuhattu vuoden päivät, joten voi vain arvailla millaisia summia on haihtunut savuna ilmaan. Ja nimenomaan arvailla, koska kaikki salataan.
Päiväpalkka tosiaan taitaa tulla konsulttipalkkioina, mutta se taustavoima taitaa olla sittenkin rahanpesu. Viimevuosina isot Eurooppalaiset pankit ovat saaneet isoja sanktioita
(esim. Detuchebank ja Norde) satojen miljoonien tai miljardien rahanpesusta. Eli pimeää rahaa liikkuu markkinoilla ja EU:n pankkivalvonta on alkanut tilkitä reikä tuon liikkeeltä. Joten painetta pimeän rahan pesulle on ja kun on painetta niin hyötysuhde saa olla heikompikin niin sitä saa pestäväkseen.
Suomi taitaa olla valitettvasti nyt hyvä kohde tuolle, eli se legendaarinen tehdään urakkaa ja kipataan firma nurin ennen kuin maksetaan velvotteet on liian toimiva kuvio. Tekijät jostain ex-itäeuropasta ja firma rekisteröidään Suomeen niin jopa palkat voi jättää maksamatta kun Palkkaturva hoitaa. Osa palkoita pimeänä käteisellä että työnteko maittaa. Innokkaita tekijöitä taatusti löytyy ja 10Meurolla ostaa sitten tarvikkeita jo hyvin. Kiinteistöyhtiö pidetään puhtaana ja kun on 10M tarvikkeilla urakoitu "ilmaisella" työvoimalla niin kyllä tuolla jo jotain kiinteistöjä saa. Rakentamisessa suhde lienee 1:1 eli puolet menee työhön ja puolet tarvikkeisiin. Oikein hyvin puljattuna saadaan siis 10M rahoituksella 20M kiinteistöt. Työntekijäkulut sitten kaatuu valtion piikkiin (maksamattomat sivukulut ja maksamattomat palkat)..
Rahanpesuskuviota tukee tuo että pankki on kieltäytynyt koskemasta rahoihin.
Olen seurannut samaa keskustelua, osallistunutkin siihen, tuossa klipissä se ei näy. Toinenkin valitus on tekeillä, Teemu Happosen mahdollisesta valituksesta en tiedä mitään.Kaupungin Facebook-sivulla keskustelu käy kuumana. Onnistuikohan kaupunki provosoimaan vielä yhden valittamaan päätöksestä?
Teemu Happonen: "Ajattelin olla puuttumatta asiaan, mutta kerta minua sormella osoitetaan, niin tarvitsee varmaan olla hallinto-oikeuteen yhteydessä ja kertoa oma näkemys näin valtuutettuna."
Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen sopimus on hyvin aukollinen, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Olli Norros sanoo, että sopimus on hankkeen taloudelliseen mittaluokkaan nähden hyvin yleispiirteisellä tasolla.
Yksi kuumimmista kysymyksistä liittyy Mänttä-Vilppulan sulkutilille lupaamaan 10 miljoonaan euroon. Norros kuvailee sopimuksen sulkutiliä koskevaa kohtaa "ihan tolkuttomaksi virkkeeksi".
– Tuossa ei tunnu olevan oikein päätä eikä häntää, mitä tuo virke tarkoittaa, hän sanoo.
Sulkutili on herättänyt kysymyksiä siitä, voisiko Mänttä-Vilppulan italialainen sopimuskumppani jättää 10 miljoonan summan sulkutilille, mutta ottaa sitä vastaan lainaa omaan käyttöönsä. Jos lainaa ei maksettaisi takaisin, sulkutilin summa katoaisi lainan maksuun.
Kaupungin julkistamassa niin sanotussa escrow-sopimuksessa mainitaan liitteessä epäselvästi lainanantajan eli Osanna ACI Finlandin mahdollisuuksista käyttää talletusta tietyin ehdoin velkarahoitukseen tai varainhankintaan.
Näyttää myös siltä, että sopimuksesta on jäänyt mustaamatta eräs kohta – kohta on mustattu sopimuksen alussa, mutta sopimuksen liitteessä kohta on mustaamatta.
– Ei kovin lupaavaa kerro hankkeen huolellisuustasosta, jos se on 250 miljoonan hanke ja jo asiakirja on ihan hutiloitu. On peitelty vähän mitä sattuu eikä huomattu, että oho, se sama lukee jossain toisessa kohdassa.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ei kommentoi, onko sopimuksen liitteessä oleva kappale sama kuin aiemmin sopimuksessa mustattu osuus.
– Siihen en voi kommentoida. En osaa sanoa tuohon kommenttia. Osanna osaa itse kommentoida tätä paremmin. He ovat itse tuoneet julkisuuteen tiettyjä asioita, joiden piti olla salattuja, hän sanoo STT:lle.
Auvinen: Valtuutetuilla on ollut mahdollisuus tehdä päätös täysin riittävin tiedoin
Norros miettii, miksi sopimuksessa on ylipäätään niin paljon peiteltyjä kohtia ja kunnan pitää tehdä päätös niin vähillä tiedoilla.
– Ei se ainakaan luottamusta herätä hankkeeseen, miten asia on valtuustolle tarjoiltu.
Auvisen mukaan aloite kohtien salaamiseen yleisöltä ja valtuustolta tuli italialaiselta liikekumppanilta. Mänttä-Vilppulan rakennushankkeen kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa, johon italialainen liikemies Francesco Osanna on luvannut rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Puuttuvat 150 miljoonaa olisi tarkoitus hankkia myymällä alueelle rakennettavia kiinteistöjä.
Francesco Osannan Osanna Group toimii Suomessa tytäryhtiönsä Osanna ACI Finlandin kautta.
STT ei ole tavoittanut toistuvista yrityksistä huolimatta Francesco Osannaa tai Osanna ACI Finlandia edustavaa Pekka Kähköstä kommentoimaan asiaa.
Aiemmin tällä viikolla kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki sanoi STT:lle, että Mänttä-Vilppulan lentokenttähankkeen sopimusten julkisista osista ei pysty päättelemään kaupungin vastuita ja riskejä. Julkisuudelta salatut ja kaupunginvaltuutetuille vain seminaareissa esitellyt lainajärjestely- ja osakassopimukset toisivat Kuoppamäen mukaan varmuuden yksityiskohtiin.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan Auvisen mukaan kaupunginvaltuutetuilla on ollut mahdollisuus tehdä päätös hankkeesta täysin riittävin tiedoin, sillä asiakirjoja on käyty seminaareissa läpi "rivi riviltä ja sana sanalta". Osa valtuutetuista ei päässyt kaikkiin seminaareihin, ja salassapitosopimusten takia he eivät voineet kysyä asioista ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
– Meillä on ollut monta seminaaria puolentoista vuoden aikana. Ihan varmasti kaikilla on ollut pääsy tietoihin, joita valmistelijoillakin on ollut käytössä, Auvinen sanoo.
Mistä kaikista asioista Mänttä-Vilppula on sopimusoikeudellisesti ottanut vastuun?
Norroksen mukaan kunnan yhteydessä on vähemmän perustetta sulkutilijärjestelylle, sillä kyseessä on maksukykyinen julkisyhteisö.
Jos kysymyksessä olisi yksityinen toimija, se voisi mennä konkurssiin milloin vain ja piilottaa varojaan.
– Sulkutilijärjestelyn hyöty on tietää, että velallinen ei itse voi hävitä tai jemmata rahojansa, Norros sanoo.
Tätä hyötyä ei kunnan kohdalla ole, sillä kunta ei voi kadota ja kunnalla on varallisuutta, josta maksuja voidaan suorittaa.
Norros sanoo, että sulkutilijärjestely parantaa velkojan asemaa myös niin, että summan voi saada perityksi jo riittävästi perustellun hakemuksen kautta eikä ainoaksi perintäkeinoksi jää oikeuteen tai välimiesmenettelyyn meneminen.
– Tämä tavoite, jota voidaan pitää sinänsä ihan asiallisena, on riippumaton siitä, miten luotettava velallisen maksukyky on. Toki mitä epävarmempi maksukyky on, sitä suuremman hyödyn tuosta järjestelystä saa, kun ei tarvitse pelätä maksukyvyn heikkenemistä mahdollisen oikeudenkäynnin aikana.
Kuoppamäen mukaan yksi kysymys juridisesti on, mistä kaikista asioista Mänttä-Vilppula on sopimusoikeudellisesti ottanut vastuun.
Hän sanoo, että sopimuksen julkisen osan mukaan kaupunki lupaa edistää hanketta esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa ja kaavoituksessa, mutta salatussa osakassopimuksessa voi olla lisäehtoja.
– Jos lisäehtoja ei ole, herää kysymys, miksi sitä ei ole annettu luettavaksi?
Häntä ihmetyttää lainasopimuksesta myös se, mitä ovat tilanteet, joita vakuutena käyttäminen voisi konkreettisesti koskea.
Tämä on juuri se mitä sanoin muutamia sivuja sitten. Kaiken lisäksi kunnat eivät voi mennä Suomessa konkurssiin vaan maksut päätyvät veronmaksajien hoidettavaksi joten ainoatakaan syytä sulkutilille ei ole. Paitsi toiseen suuntaan eli Osanna voisi lyödä 10 milliä suomalaiselle tilille MV:n vakuudeksi siltä varalta että hommat ei ala luistaa.Tämä ei tainnut vielä olla täällä:
Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen sopimus herättää paljon kysymyksiä: "On peitelty vähän mitä sattuu – ei tunnu olevan oikein päätä eikä häntää"
Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen sopimus on hyvin aukollinen, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Olli Norros sanoo, että sopimus on hankkeen taloudelliseen mittaluokkaan nähden hyvin yleispiirteisellä...www.mtvuutiset.fi
Norroksen mukaan kunnan yhteydessä on vähemmän perustetta sulkutilijärjestelylle, sillä kyseessä on maksukykyinen julkisyhteisö.
Jos kysymyksessä olisi yksityinen toimija, se voisi mennä konkurssiin milloin vain ja piilottaa varojaan.
– Sulkutilijärjestelyn hyöty on tietää, että velallinen ei itse voi hävitä tai jemmata rahojansa, Norros sanoo.
Tätä hyötyä ei kunnan kohdalla ole, sillä kunta ei voi kadota ja kunnalla on varallisuutta, josta maksuja voidaan suorittaa.
Ihmeellisen avoimesti Osanna on kuitenkin Talouselämä -lehden nimettömän yrittäjän mukaan ollut rahoituksesta, eli rahan ketjuttamisesta, kertomassa. Evansiksen ekat vierailut on osuneet Kainuuseen 2017 syystalvella, joten oletan tutustuneen Suomeen sen Kainuun Edun englantilaistaustaisen johtajan kautta.
Selvitin myös Kainuun Edun rahoitusta, mutta se ei toki voi olla yritys, joka hakisi hankkeeseen ulkopuolista rahoitusta. Sen sijaan siellä haettiin hankeavustuksia mm EU:n rahastoilta. EU-rahojen mehustaminen voisi sopia Osannallekin.
Yrke on tosiaan käyttänyt 2019 aikana sen 200 000 Sassin hankkeen suunnitteluun, joten uskon, että siitä on mennyt Osannan konsulttipalkkioihin vähintään 10-20% ja joku salainen sopimus on tehty myös siitä, että kun lain voima tulee, Yrkeltä napsahtaa Osannan firman tilille lisää massia. Olisi hyvä päästä näkemään Yrken 2019 tilinpäätös. Lienekö julkista tietoa?
Aika erikoista tässä on se, että vaikka kaupunki on selvittänyt Osannan taustat kunnolla, olemme löytäneet täällä - ja toimittajat ovat aiheesta innostuessaan löytäneet muualla - paljon sellaista tietoa, joka ei selvityksessä ole tullut esille. Tämäkin viittaa siihen, että vene vuotaa ja pahasti, on puhuttu vähän mitä sylki suuhun tuo eikä kaikki ole välttämättä sitä, miltä näyttää. Valitettavasti en voi aiheesta tätä vähemmän kryptisesti kertoa
Toisaalta, dokumenttien salassapito koskee vain salassapitosopimuksen allekirjoittaneita, joten toivotaan, että jotain nousee esiin. Tapasin helmikuussa Hämeessä yhden Mäntästä kotoisin olevan duunarin, jonka sukulainen on joutunut kirjoittamaan tämän salassapitosopimuksen. Salassapito tarkoittaa sitä, ettei asiasta voi kertoa luottamuksellisesti edes perheelleen tai sukulaisille..
Siinä ylempänä näyttäis lukevan "finlandese . #osannagroup". Voisko olla siis vain tuo sama teksti mikä on myös päivityksessä kokonaisuudessaan?Screenshotin yläreunassa näkyy isolla jonkun tekstin alareunaa, mutta noin vähästä on mahdotonta selvittää, mitä puhelimen näytön rajaamattomassa kuvassa on lukenut.
Ei ollut Ebola-taistelijasta tietoa. UN search ei tunne miestä, vaikka koordinaattorinkin kirjoittaisi oikein. Office of the Ambassador at large....(at large yksi merkityksistä kun on: (especially of a criminal or dangerous animal) at liberty; escaped or not yet captured.Oliko täällä aikaisemmin tietoa tästä Osannan taistelusta ebolaa vastaan ja näistä UN yhteyksistä? UN voisi antaa jotain tietoa..ehkä? Francesco Osanna Email & Phone# | Project coordinatoron "Ebola & Social Devolopment" approved from UN (ONU) @ Repùblica Dèmocràtica De Sao Tomè e Prìncipe - Office of the Ambassador at large to the UN
Huvittava on kans tää hänen bloginsa suomi-sivu, jossa on Suomen talouteen tutustuttu kriittisestikin, että voisko tuonne nyt sijoittaa kaikki taskussa olevat 3 euroa vai mitähän ihmettä tässä tekisi. Ikäänkuin olisi tuon valmiiksi kopioidun tekstin ihan itse kirjoitellut mekaanikon töppösormillaan. Ihmetyttää kyllä tuo lippu! Miksi on noin noessa? Vai eikö ole ollut ihan varma lipun väreistä, että noh, laitetaan nyt jotain sinne päin.. Francesco OsannaKoetin kaivella jonkinlaisia lukuja liittyen Sassin kehittämiseen 2019 aikana, mutta dokumentit kiven alla.
Syksyllä 2019 on julkaistu kaupungin hankesuunnitelma hankkeesta Mäntän lentopaikan hangaari, jota on ollut tarkoitus rahoittaa 30% kaupungilta ja loput sitten ELY-keskuksen maaseutuohjelman rahoituksella. Budjetti tähän hankkeeseen on 677 000 euroa, joka jakautuu sitten allaolevan kuvan mukaisesti.
Aamulehti taasen uutisoi 6.11.2018 kuinka ministeriö hylkäsi Sassin lentokentän puolen miljoonan euron avustushakemuksen. Eli nähtävästi Sassia oli tarkoitus kehittää jotakuinkin samalla prosenttilukusuhteella, kuin tuota hangaaria. 200 000 euroa oli tulossa kaupungilta ja 500 000 euroa haettiin valtiolta (yhteensä 700 000 euroa) eli 28% / 72%. Hylsyn perusteena oli Huttusen mukaan se Sassi ei kanna virallisen lentopaikan statusta. Tässä vaiheessa oli kuitenkin jo käyty neuvotteluja italialaisten sekä engelsmannien kanssa, joten olisiko tuo 500 000 euroa ollut sitten kirsikkana kakussa.
Joka tapauksessa valtionavustuksesta olisi pitänyt tehdä selvitys, joten sitä rahaa tuskin olisi ollut mahdollista Osannan konsulttipalkkioihin käyttää. Kiinnostavaa olisi sitten jatkossa nähdä, millainen on selvitys kaupungin mainitun 200 000 euron lisämäärarahan käytöstä, jos sellainen tehdään ja asiakirja on julkinen, eikä jonkinlaisen salauksen piirissä.
Lakeside Airparkista taasen ei mielestäni ole julkastu kuitenkaan minkäänlaista vastavaa yksityiskohtaista rahoitusselvitystä tai vastaavanlaista yksityiskohtaista hankesuunnitelmaa, vaikka kye on kuitenkin 369,2 kertaa suuremmasta hankkeesta. 2019 talousarviossa ja taloussuunntelmassa 2019-2023 eli ole minkäänlaisia tarkempia tietoja Sassin alueen kehittämissuunnitelman jatkotyöstä, johon on upotettu se 200 000 euroa.
On mainittu investointiosassa olevan 2019 TA:sta käytössä 200 000 euroa ja jo käytetyn aikaisempina vuosina 250 000 euroa. Esimerkiksi 2019 alkaneeseen unaliikennepilottihankkeeseen on varattu 350 000 euroa.
Ylimalkaisesti tosin on Sassista todettu seuraavaa:
"Elinvoimatyön painopisteet vuonna 2019 liittyvät edelleen vahvasti edunvalvontaan liikenne- ja kaavoitushankkeissa. Erityisesti Sassin alueen kehittämisen edistäminen sekä saavutettavuuden parantaminen rautatieliikenteen avulla ovat tärkeitä. Yhtiö osallistuu tiiviissä yhteistyössä kaupungin johdon kanssa Kiinayhteyksien jatkamiseen. Myös yhteyksien rakentamiseen Saksaan panostetaan."
Henkilö, joka näitä juttuja Osanna groupille lähettää ei sata varmasti käännä niitä heille... OSANNA KIRJOITTAA, ETTÄ TAAS HEISTÄ PUHUTAAN HYVÄÄ!!
Erikoinen toi Osannan blogi ja muut Osanna Advisors News -sivut. Jokainen blogijuttu/artikkeli on suoraan kopioitua tekstiä jostain artikkelista tai tutkimuksesta ilman mitään lähdeviittauksia.Huvittava on kans tää hänen bloginsa suomi-sivu, jossa on Suomen talouteen tutustuttu kriittisestikin, että voisko tuonne nyt sijoittaa kaikki taskussa olevat 3 euroa vai mitähän ihmettä tässä tekisi. Ikäänkuin olisi tuon valmiiksi kopioidun tekstin ihan itse kirjoitellut mekaanikon töppösormillaan.
Lehtileikkeen taustalla lukee ainakin osannagroup, joten lähettäjä kuulunee sisäpiiriin. Ehkä kääntääkin jutut, mutta osanna ei luonnollisestikaan halua antaa itsestään epäilyttävää kuvaa, kun taitaa pari muutakin siimaa olla vedessä. Kirjoittelu nostaa hänen yhtiöidensä arvoa koijattavien silmissä.Osanna Advisors -päivitys 1.3.2020 sunnuntai-iltapäivältä. Osanna tuskin saa painettua lehteä tilattuna kotiovelleen, joten hänellä luonnollisesti sähköpostiyhteys Suomeen, vaikka ei lehtien haastattelukysymyksiin halua vastata. Screenshotin yläreunassa näkyy isolla jonkun tekstin alareunaa, mutta noin vähästä on mahdotonta selvittää, mitä puhelimen näytön rajaamattomassa kuvassa on lukenut.
Kuulin, että hallinto-oikeuteen on tänään saapunut kolmen valtuutetun tekemä valitus. Tarkoititko sitä vai jotain muuta valitusta?Toinenkin valitus on tekeillä – –.