Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

[jurristi]

Seura on näköjään päivittänyt aiempaa kirjoitustaan Osannan Krimin liiketoimista HS:n uutisen jälkeen: Mänttä-Vilppula-saagan uusin nolo yllätys: Italialainen liikekumppani kehuu bisneksiään Krimillä – uhmaa avoimesti EU:n ja Suomen Venäjä-pakotteita - Seura.fi

 

[valurauta]

On selkeätä että Osanna & Co:ssa on jotain hämärää ja ammattimainen yritys kommunikoisi eri tavalla, mutta uskon, että kaveri on oikeasti vain bulvaaneja. Oma veikkaus on, että tässä on rahanpesuoperaatio taustalla ja Osanna & Co tuntevat "oikeat" ihmiset. Pitäisi vähän miettiä miten tässä case:ssa se oikeasti toteutetaan.
Tästä voi saada idea: What is Money Laundering? [How the Scheme Works & Examples] ja kannattaa katso erityisesti Placement, Layering, integration.

Itsekin olen vähän sillä kannalla, että tässä huomio pyörii liikaa tuon escrow-talletuksen ja sen odotetun puhalluksen ympärillä. Olisi tosiaan syytä pohtia läpi myös skenaarioita, joissa rahoitus järjestyykin ja M-V:n hankkeella onkin käytettävissään se 100-250 milj € rahaa kovalla korolla.

Jos kyse on kovin taustaltaan kovin epämääräisestä rahasta, niin rahanpesun ei välttämättä edes odoteta onnistuvan 100% hyötysuhteella.

 

[pulatunnus]

Se ei kuitenkaan kerro kuka on sijoittanut oikeasti rahansa tähän rahastoon. Lehdistön pitäisi tonkia tätä enemmän ja M-V:lle pitäisi olla hyvä käsitys ketä nämä sijoittajat ovat ja kaikkein selkeintä olisi tuoda tämä julki.

En tiedä mitän on päättäjille markkinoitu, mailmalla yksi tapa vedättää on luoda mielikuvaa harmaasta rahasta, joka sitten saa uhrin ymmärtään miksi kannattamattomaan joku muka sijoittaisi.


Jos kuvitellaan että jossain metsäjärven rannalla olisi puolenkilometrin metsäautotie, ja joku saisi pesuri idean.

Öö, rakkentaan sinne lentokenttä pienkoneille ja hulppeitta asuntoja, siirretään sinne 30 miljoonaan puhdasta rahaa jolla ostetaan tuplahinnalla ylihintaista työtä, tuossa olisi hyötysuhde kovasti huono, vaikka puolet olisi ylimääräistä, niin siitä pitäisi hoitaa viralliset velvoitteet ja lopustakin maksaa verot. Sitten siellä olisi jotain rakennelmia millä ei mitään käytännön arvoa. Eli puhdas raha menetetään ja tilalla jotain vähemmän puhdasta.

No jos metsäpalstan omistaja ajattelee ettei ne mitään oikeesti tee, siirtävät vain puhtaa rahat tililtä tilille, öö mikä idea.

Jos ajatus että jossain Luxemburgilaisen pankin tilillä olisi jotain likaista rahaa, ja se siirettäisii jonkin pikkukunnassa konttoria pitävän firman Nordean tilille, niin Nordea nyky tilanteessa reakoisi hätäsesti, tuli se sitten tuhansina tili siirtooina, tai kymmenillä miljoona siirtoina. Ja jos hillot on jo hyvämainesssa pankissa, niin mitä niitä enään pestä.

Jos ajatus ettei missään Luxemburgin tilillä ole mitään, vaan siirrot tulisi jonain säkkikuljetuksilla, tai pimeänrahan pankeista, niin saa sitä Suomi konttorilla selitellä muutekin, saati tämän julkisuuden jälkeen.

Jos metsäpalstan omistaja ajattelee että isot luvut on vain mainostarinaa, ja todelliset summat on sitten murto-osa, niin tuskin hän menis jotain 10 miljoonan vakuustalletusta tekemään. Tai ainakin kannattaisi miettiä että miksi ihmeessä.

Jostain syystä joissain lehtijutuissa on korostettu että raha on puhdasta, en tiedä sitten ovatko juurikin epäilleet että olisi likaista.... varsinkin kun on jäänyt sellainen olo että rahan alkuperästä ei ole sen enempää kerrottua kuin jostain hienosto Luxemburgilaisesta rahastosta.

 

[pulatunnus]

En tiedä paljoko tämä O konserni on projektiin sijoittanut, lentolipput ehkä ne isoimmat matkakulut, jos samalla keikalla hoitaa useamman kohteen, niin tehokasta, muutamia yöpymisiä jne. Onko "työntekijät" sitten provikkapalkalla vai maksetaanko kulujen lisäksi jotain muuta, Jotain konsulttipalkijoita on voinut myös olla.

Potenttiaalisia kohteita on varmaan ollut paljon, niistä ensin karsittu roska pois, ja muutamaa helmee viedään pidemälle, jolloin voi ja kannattaa käydä kohteessa, vaikka tavoiteltu voitto ei olisi miljoonia.

Tiukalla budjetilla ehkä menty, kiireisen miehen palaverit voi sovittaa päiville joillain halvimmat lennot, lisäksi koristeeksi halvimmat kellot ja puvut jne. Jos on pakko mennä paikanpäälle (jos HKI ei riitä), niin kohteesta joku tulee hakemaan ja vähän tarjoilee sapuskaa, ja jos kohteen rapistunut lomakylä niin saa tustua (yöpyä) siellä.

Joten voisiko investointienosalta pärjätä joillain tuhansilla euroilla?

Tässä siis oletus ettei ole lypsetty matkakuluja kohteelta (tai kohteen sidosryhmiltä), saati jotain muita palkkioita.

 

[hesseh]

Hesarin uusin kirjoitus: Mänttä-Vilppulan kohuhankkeen italialainen rahoitusyrittäjä kiistää väitteet: “Meillä ei ole liiketoimintaa Krimin niemimaalla”

“Tässä on nyt kyselty myös sitä rahan alkuperää – sitä pitää kysyä Euroopan keskuspankilta, joka säätelee jäsenmaassaan Luxemburgissa toimivia RAIF-rahastoja”, Osanna sanoo.

Tuon, että Osannan yhtiöillä ei ole hehkutuksesta huolimatta liiketoimintaa Krimillä[kään], voin kyllä uskoa.

Ihan hyvin vedetty Osannalta mutta tuo punainen kohta ei pidä vain paikkanssa.

RAIF perustuu Luxemburg:n paikalliseen sääntelyyn ja sillä ei ole mitään tekemistä EKP:n kanssa. EKP tehtävä on rahapolitiikka ja pankkien "Yhteinen valvontamekanismi" (Yhteinen valvontamekanismi) eli

• varmistaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on vakavarainen ja turvallinen
• vahvistaa rahoitusmarkkinoiden yhtenäisyyttä ja vakautta
• varmistaa pankkien yhdenmukainen valvonta.

EU-tasolla on ESMA on oikeampi valvova viranomainen joka parantaa sijoittajansuojaa ja rahoitusmarkkinoiden vakautta ja moitteetonta toimintaa. (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen – Wikipedia). Rahastot ml vaihtoehtoisetrahasto ja arvopaperimarkkinat on ESMA:n vastuulla.

RAIF rahasto itse pitää tietää ketä sijoittajina on ja sääntely asettaa reunaehdot minkälaiset sijoittajat voivat laittaa rahansa tähän rahastoon eli vain ne instituutiot.

Osannan tehtävä on juuri hankkia ne rahoittajat ja niin kuin hän itse sanoo
”Tämä on meidän valttikorttimme. Meillä on tietotaito siitä, millaiset projektit tiettyjä rahoituslähteitä voisivat kiinnostaa, ja meillä on kontakteja näihin rahoituslähteisiin”, Osanna sanoo."

 

[tietokonerikki]

Tämä on sen verran mielenkiintoinen keskustelu ja aihe, että ihan tätä varten piti osallistua tälle foorumille.

Jos olen ymmärtänyt tämä casen oikein niin:

Osanna ACI Finland Oy sijoittaa 100 miljoona euroa Lakeside Airpark Finland Oy:n ja omistaa samalla yli 80 % tästä Lakeside Airpark Finland Oy:stä. Mänttä-Vilppula omistaa tästä yrityksestä epäsuorasti alle 20 % Yrke Kiinteistöjen kautta. M-V ei ole siis lainaamassa tai sijoittamassa itse 100-250 miljoona euroa.

Kuka takaa tuon 100 miljoonan lainan? Antaako esim. M-V takuun tuon Yrke Kiinteistöjen kautta?
- vai antaako M-V ostamansa maat tuon Yrke Kiinteistöille, jota sitten voidaan käyttää osana lainan vakuutta?

Mielestäni tässä nyt jää huomioimatta yksi keskeinen tekijä eli kukaan ei tunnu tietävän mistä rahat oikeasti tulee. Osanna & co ovat ainakin vain välikäsiä tässä hommassa eli todellisuudessa rahat tulevat tästä RAIF-rahastosta, joka sitten antaa rahat Osanna & CO:lle.

Muistelen lukeneeni, että joku Luxsenburgilainen "ympäristöä suojeleva" sijoitusyhtiö toimisi rahoittajana, 6% korollako?
-hanke (lentely lentokoneilla) ei maalikon silmin ihan ainakaan hiilineutraalisuutta lisänne?

Se ei kuitenkaan kerro kuka on sijoittanut oikeasti rahansa tähän rahastoon. Lehdistön pitäisi tonkia tätä enemmän ja M-V:lle pitäisi olla hyvä käsitys ketä nämä sijoittajat ovat ja kaikkein selkeintä olisi tuoda tämä julki.

Saattaa olla haastava homma?

Tietääkö kukaan myykö M-V kiinteistöja & maa-alueita ja milloin?

- tuossa on kiinnostavaa myös millä hinnalla kunta osti/ ostaa ja keneltä sekä jälleenmyyntihinta tuolle kiinteistöyhtiölle,
tässä kohtaa liikkunee paljon euroja.

Muita epäselviä asioita
- Voiko M-V:lle tulla velvotteita epäsuorasti jos Lakeside Airpark:ssa tulee ongelmia kun se vain omistaa 20 %?

Voi esim. jos kunta takaa yhtiön lainoja? Onko tuosta mitään tietoa?

- Mitkä ovat ne tarkat ehdot millä sulkutililtä voidaan siirtää rahat pois? En mitenkään usko, että varat voi noin vain siirtää pois (jostain luin että on suomalaisessa pankissa). Toki tästä ylimääräinen 100t-200t kustannus per vuosi joka on jostain muusta pois.

Rakentamisessa voidaan tarjouspyynnöt suunnata halutulle tahoille ja ollaan homma kilpailutettu. Isoissa hankeissa
muistaakseni halukkaat voivat tarjota.
- Vai saadaanko tuolla kiinteistöyhtiöllä hanke tuon julkisen kilpailutusehdon ulkopuolelle?

- Tuleeko jossain vaiheessa rahanpumppausmoodi eli M-V pitäisi sijoittaa lisää rahaa, jotta hommat etenee. Tämä muuttaisi asian luonnetta

Todetaan esim. että M-V ei voi totetuttaa hanketta riittävän nopeasti, josta seuraa sopimussakko?
-tai huomataan kaatopaikan vaativan lisätutkimuksia ja mahdollisesti laajamittaista massanvaihoa

- Mikä Osanna & Co kyky laittaa tällainen projekti pystyyn ja viedä se maaliin.

Hyvä kysymys. (Mikä on maali)

 

[lark]

Joku on joka tapauksessa ohjannut ja suunnitellut Suomen rahoituskuvioiden järjestämistä (M-V, Luumäki, Tahko) Suomesta käsin. Suomalainen luonnollinen henkilö, jolla on sopivasti suhteita sekä juridiikan tuntemusta. Olisi epätodennäköistä, että sama konsultti ajautuisi, melkeinpä samanaikaisesti,
rahoittamaan maassamme kolmea hanketta kolmella satunnaisella pikkupaikkakunnalla. Miksi Osanna ei samanaikaiseti ole ollut suunnittelemassa samaan aikaan bisneksiä vaikkapa Tanskassa tai Ruotsissa tai muualla EU:ssa. Jos hän on bulvaani, mitä erityistä sellaista Suomen kohteissa olisi, joka taustalla toimittavia vaikuttajia kiinnostaisi?

 

[hesseh]

Kuka takaa tuon 100 miljoonan lainan? Antaako esim. M-V takuun tuon Yrke Kiinteistöjen kautta?
- vai antaako M-V ostamansa maat tuon Yrke Kiinteistöille, jota sitten voidaan käyttää osana lainan vakuutta?

Käsitykseni mukaan tässä ei olla ottamassa lainaa vaan tässä puhutaan sijoituksesta eli lainassa on takaisin maksuvelvoite kun taas (osake)sijoiituksessa sellaista velvoitetta ei ole, näin siis karkeasti. Kaksi eri asiaa.

Sijoittajat saavat rahansa takaisin joko osinkona tai sitten arvonnoussun kannalta kun myyvät osakkeensa pois, mutta tämä on epävarmaa ja sijoituksen tuotto on siis myös epävarma. Tämän takia sijoituksen tavoiteltu tuotto on korkeampi suhteessa lainaa. Lainaaja on korkeamalla perimmisjärjestyksessä.

Muistelen lukeneeni, että joku Luxsenburgilainen "ympäristöä suojeleva" sijoitusyhtiö toimisi rahoittajana, 6% korollako?
-hanke (lentely lentokoneilla) ei maalikon silmin ihan ainakaan hiilineutraalisuutta lisänne?

RAIF-rahasto on Luxemburgilainen rahastotyyppi, mutta sijoittajat voivat periaattessa tulla mistä vaan. Tämä on se suuri avoin kysymys eli mistä ne rahat tulee rahastoon. Tämän rahason odotettu tuotto voi olla esimerkiksi 6 % (tämä on vähän sama asia kuin korko, mutta kuitenkin eri koska rahastossa ei lähtökohtaisesti taata varmaa maksua versus laina jossa korko on määritelty.

Isoin käsienheiluttelu liittyy nimenomaan siihen Osanna & co eikä M-V avaa tätä lähdettä vaan puhuu epäämääräisiä.

Saattaa olla haastava homma?

Juu, mutta täysin keskeisestä. Osanna & Co on sanonut, että kunhan hanke saa lainvomaisuuden niin sijoittajat ovat valmiita. Tässä vaiheessa viimeistään odottaisi selkeyttä sijoittajien kanssa. Veikkaan että menee hallinto-oikeuteen ja kaatuu siellä koska on toimittu väärin suhteessa kuntalakiin, koska kuten Matti Muukkonen kirjoitti niin toiminta ei lain mukaista. Jos ei menisi ja vaikka menisi niin aivan varmasti tämä case on myös KRP:n tutkalla. Tämä on ihan mielenkiintoinen dokkari

https://www.europarl.europa.eu/cmsdata/161094/7%20-%2001%20EPRS_Understanding%20money%20laundering%20through%20real%20estate%20transactions.pdf

Sivulla 3 on listattu epäilyttäviä signaaleja jotka indikoi rahanpesua ja M-V casessa käytännössä jokainen kohta täyttyy.

Rahasto pitää olla listattuna jossain kun ne perustetaan. Joku voisi penkoa että löytyykö tämän case ympäriltä rahastoja jotka yhdistuu Osanna & Co.

- tuossa on kiinnostavaa myös millä hinnalla kunta osti/ ostaa ja keneltä sekä jälleenmyyntihinta tuolle kiinteistöyhtiölle,
tässä kohtaa liikkunee paljon euroja.

Juuri näin, mutta mulla ei ole tästä tietoa ja kysynkin jos jollain on täällä tietoa. Käsitykseni on, että hankkeen alussa on tarkoitus tehdä maakauppoja, mutta tämän enempää en tiedä. Jos on joku kuntainfo sessio niin kyllä kysyisin siellä ainakin:
- selkeä esitys miten rahat liikkuu
- kuka on tehnyt kauppojen arvioinnin ja onko siihen käytetty riippumatonta tahoa (esim. tehtiin markkina-arvoon ei ole riittävä vastaus, koska puhutaan epälikvidistä asisata ja historiassa M-V:lle on kauppoja ollut varmasti vähän)

Voi esim. jos kunta takaa yhtiön lainoja? Onko tuosta mitään tietoa?

Käsitykseni kunta ei ole takaamassa mitään suoraan. Tämä on ollut selkeää, mutta voiko siellä olla jotain velvotteita jotka pakottavat kunnan tekemään projektin loppuun jos jotain tapahtuu ja siitä ei puhuta takauksena?

Rakentamisessa voidaan tarjouspyynnöt suunnata halutulle tahoille ja ollaan homma kilpailutettu. Isoissa hankeissa
muistaakseni halukkaat voivat tarjota.
- Vai saadaanko tuolla kiinteistöyhtiöllä hanke tuon julkisen kilpailutusehdon ulkopuolelle?

Kun rupesin miettimään niin pointti on kai se, että jos M-V ilmoittaa että me ei enää kaavoiteta tämän sopimuksen mukaan niin silloin pitää maksaa sakko. Näin voisi käydä jos esimerkiksi kunnanjohtaja ja valtuusto vaihtuu eikä haluta enää tukea projektia. Käytännössä tämä sitoo M-V kiinni tähän projektiin vaikka päättäjät vaihtuu. En usko, että Osanna & Co olisi valmiita kähveltämään sulkutilin rahat, etenkin jos on suomlaainen tunnettu liikepankki jossa on sulkutili. Homman pihvi on rahanpesussa.

Todetaan esim. että M-V ei voi totetuttaa hanketta riittävän nopeasti, josta seuraa sopimussakko?
-tai huomataan kaatopaikan vaativan lisätutkimuksia ja mahdollisesti laajamittaista massanvaihoa

Jotain tällaista. Tämähän olisi valtava riski ja kun kerraan ollaan mukana kumppanina jne.

Hyvä kysymys. (Mikä on maali)

Todennäköisesti alussa tapahtuu maakauppoja kallilla ja homma lähdetään rakentaa, mutta sitten hävitään kun tuhka tuleen?.

 

[lark]

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetty M-V:lle 3 135 000 euroa määrärahaa Lakeside Airparkin maa-alueen kiinteistöostoille. Finnsilva Oyj:lle menee maakaupoissa 3 milliä, I-Portille loput. Ostettavien maa-alueiden koko mulle mysteeri, mutta selvinnee kaivelemalla. Alla vielä linkkinä esisopimus kaupasta Finnsilva Oyj:n kanssa. Alueellä on iso määrä pilaantunutta maata. Alla ote sopimuksesta. Olisi kiva nähdä nämä allaolevat selvitykset:

# Groundia Oy 14.9.2010, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Sassin alue.
# Ramboll 18.12.2014, Ympäristötekniset tutkimukset, Sassin vanha tuhkanläjitysalue.
# Ramboll 18.12.2014, Sassin vanha ampumarata, Mänttä, maaperän pilaantuneisuustutkimukset, tutkimusraportti.

"Ostaja ottaa vastattavakseen kaikki kaupan kohteena olevien maa-alueiden ympäristövelvoitteet sekä ympäristöhaittoihin ja korvauksiin liittyvät vastuut riippumatta siitä koska velvoite tai haitta on syntynyt sekä riippumatta siitä, mistä teollisesta tai muusta toiminnasta mahdollinen haitta tai velvoite on syntynyt. Ostaja sitoutuu korvaamaan Myyjälle aiheutuneet kustannukset, mikäli viranomaisen määräyksestä tai muusta syystä Myyjä velvoitetaan suorittamaan kaupan kohteeseen liittyviä ympäristön (ml. rakennukset, rakenteet, laitteet, maaperä, vedet ja pohjavedet) ennallistamistöitä tai mikäli Myyjälle aiheutuu muita ympäristövastuita myytyihin maa-alueisiin liittyen."

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20191130-5-3.PDF

 

[vilppulan urho]

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetty M-V:lle 3 135 000 euroa määrärahaa Lakesie Airparkin alueen kiinteistöostoille. Finnsilvalle menee maakaupoissa 3 milliä, I-Portille loput. Ostettavien maa-alueiden koko mulle mysteeri, mutta selvinnee kaivelemalla.

Koko pa-mysteeri: Kiinteistö 1 pinta-ala 8044 m2 hinta 135 000 €, kiinteistöllä vanha meijerirakennus, myyjä I-Portti Oy
Kiinteistö 2 pinta-ala 118,70 ha hinta 3 milj € myyjä Finsilva Oyj

 

[jurristi]

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetty M-V:lle 3 135 000 euroa määrärahaa Lakeside Airparkin maa-alueen kiinteistöostoille. Finnsilva Oyj:lle menee maakaupoissa 3 milliä, I-Portille loput. Ostettavien maa-alueiden koko mulle mysteeri, mutta selvinnee kaivelemalla.

Paikkatietoikkunasta saa helposti näkyville kiinteistöjen rajat kartalle:

508-405-2-768

508-3-342-1

 

[lark]

Tällaista dataa löytyi Sassista.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/27383/Joukainen.pdf?sequence=4&isAllowed=y

"Mänttä-Vilppulan kaupungin merkittävä tuleva kunnostuskohde on Sassin alue. Kohteessa on tarkoitus muuttaa noin 2 hehtaarin alue entisestä saha-alueesta asuinalueeksi. Päätöstä kohteen puhdistamisesta ei vielä ole tehty. Kohteessa on myös tuhkaläjitysalue, joka on tarkoitus stabiloida. Suunnitellun Air Parkin alue on kooltaan noin 20 hehtaaria. Haitta-aineet Sassin alueella ovat lähinnä raskasmetalleja. Lisäksi alueen täytöissä on runsaasti jätettä. Kunta arvioi Sassin alueen puhdistustyön vaativaksi. Tällä alueella on pilaantuneita maita arviolta noin kolmen metrin syvyyteen asti."


Kyllä tuolta pitää urakalla maata siirtää, ennenkuin edes mitään päästään rakentamaan. Mahtaakohan olla käypä hinta tuo 3 000 000 euroa 20 hehtaarista pilaantunutta maata. Jätemaata ei noin vain kipata metsikköön, vaan se täytyy toimittaa kierrätykseen. Pilaantunen maaperän hnta kaatopaikalle viedessä on esim Oulun Kiertokaaressa 130,00 euroa / tonni. Montako tonnia pilaantunutta maata Sassissa voisi olla, jos 20 h x 3 metriä myrkkymaata about? Onko ympäristöluvat pilaantuneen maan kaivamiseen hankittu? Onko raskasmetallijäteongelmasta tai siitä, että alue on lähtöjään pilalla, juuri julkisesti hankkeeseen liittyen puhuttu? Hyvät kaupat on Finnsilva Oyj tehnyt, kun on päässyt paskasta eroon, kun Mänttä-Vilppula hoitaa alueen siivoamisen perinpohjin. Ja alla vielä lisää mietittävää, eli Kuntaliiton ohjekirja Kunta ja pilaantunut maaperä.

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/kuntapilaantunutmaapera1171.pdf

Tervetuloa Loka-side Airparkiin!!!

 

[jurristi]

Aamulehden tämänpäiväinen juttu:

Toimivia ja toimimattomia yrityksiä, kumppanuuksia.

Mänttä-Vilppulan suurhankkeen rahoitusta kokoon juokseva italialaisyhtiö on usean yksikön kokonaisuus.

Francesco Osannan perustama Osanna Group muodostuu viidestätoista yhtiöstä tai kahdestakymmenestä, riippuen minkä Osannan sivun avaa. Jos sivulla Groupin kooksi mainitaan 15 yritystä, ovat loput viisi partnereita, kumppaneita. Erikseen kumppaneiksi mainitaan IIBC ja Inwex innovation business center. Jälkimmäinen sijaitsee Dubaissa. Inwexin perustaja on libanonilainen, Arabiemiraateista käsin liiketoimintaansa harjoittava Tajedinne Seif .

Osanna Groupin yhtiöistä Freyshot marine, Elebus, Malafemmana ja W wizard sijaitsevat Dubaissa samassa osoitteessa. Siinä sijaitsee Jafza One -keskus, missä myös Inwex toimii. Inwex puolestaan luettelee partnereikseen viisi Osanna Groupin yritystä.

Netistä löytyy kuvia, missä Francesco Osanna ja Tajedinne Seif poseeraavat yhdessä erilaisissa bisnestilaisuuksissa. Tajedinne Seif ei vastaa sähköpostiin eikä puhelimeen. Hänen toimistostaan vastataan ja sanotaan, että Seifin ja Osannan välit ovat poikki. Syytä tai ajankohtaa ei kerrota.

Laaja skaala

Osanna Group on monessa mukana. Pääosa liiketoiminnasta liittyy rahoitusjärjestelyihin, mutta aivan toisenlaistakin toimintaa harjoitetaan. Malafemmana toimii kosmetiikan ja tekokynsien parissa. Freyshot marine välittää huvijahteja, mutta kertoo myös suunnittelevansa aluksia viranomaisten käyttöön esimerkiksi salakuljettajien kiinni ottamiseen. Osannan yhtiöstä W wizars srl:n sivu avautuu vain satunnaisesti, ja kun avautuu, johtaa se Malafemmanaan. Samoin käy Osanna private equityn ja Thaddeus Italyn kanssa. Ne esittävät täysin identtiset tiedot sijoituspalveluistaan.

Pieniä lukuja

Italian yritysrekisteri tunnistaa Osannan yrityksistä vain kolme: Osanna Groupin, Osanna Advisorsin ja ACI Legal Italian.

Vuonna 2018 Osanna Groupin liikevaihto oli 994 euroa ja kulut 67 342 euroa. Tappiota kertyi 66 348 euroa. Edellisenä vuonna tulos oli ollut positiivinen, 131 379 euroa. Yhtiön 100 000 euron osakepääomasta Francesco Osannan osuus on 95 000 euroa ja Daniele Filosin 5 000 euroa. Vuonna 2018 Osanna Advisors teki 1 002 079 euron liikevaihdolla 38 103 positiivisen tuloksen. Yritys muun muassa harjoittaa kiinteistövälitystä ja auttaa italialaisia yrityksiä Arabiemiraattien markkinoille. Yhtiö on Francesco Osannan yksin omistama. Osakepääoma on 75 000 euroa. Työntekijöitä oli viime vuonna seitsemän. Yhtiön johtajaksi on viime vuoden tammikuussa rekisteröity Federico Bonesi . Toinen johtaja on Luigi Orcese . Hän oli tammikuussa Mänttä-Vilppulassa yhdessä Francesco Osannan kanssa seuraamassa kaupunginvaltuuston kokousta, jossa hyväksyttiin kaupungin osuus Lakeside Airpark Finland -projektista.

Rahanvälittäjä Suomeen Osanna Group linkittyy Asset & Capital investments limited -yhtiön eli ACI Legalin kautta. Francesco Osanna sanoo kotisivullaan, että hän on ACI Legalin Englannissa sijaitsevan yhtiön vanhempi partneri ja yhtiön Italian-yksikön perustaja ja toimitusjohtaja. Osanna ACI Finland oy on puolestaan yhtiö, joka toimii Mänttä-Vilppulan Lakeside Airpark Finland -hankkeessa.

Mänttä-Vilppulan kiinteistökehitysyhtiö Ykre Kiinteistöt oy:n toimitusjohtaja Otto Huttusen mukaan hankkeeseen liittyy väärinkäsityksiä. Yksi on se, että Osanna rahoittaisi hankkeen. Osanna ACI Finland toimii vain hankkeen rahoituksen välittäjänä. Huttusen mukaan Osanna Groupin ja Osanna Advisorsin liikevaihtoluvut kertovat, että sijoittajien raha ei ole kulkenut näiden firmojen kautta. Hänen mukaansa rahoitusalalla on tyypillistä, että rahoitus järjestetään maakohtaisesti, kuten Suomessa, jossa välittäjänä toimii Osanna ACI Finland. Ghanassa oleva projekti on ilmeisesti hoidettu Osanna Ghana Investment ltd:n kautta. Tätä yhtiötä ei kuitenkaan mainita Osanna Groupin kotisivulla.

Riskikartoitus

Huttunen sanoo, että ulkopuolelle hanke varmasti "näyttää liian erikoiselta ja liian elitistiseltä lentokenttineen". – Rohkaisisin kaikkia tekemään hulluja avauksia. Uusia ideoita, ei muita kopioiden, Huttunen sanoo. Osanna Groupista on Huttusen mukaan tehty tarkka riskikartoitus. Mitään laittomuuksia tai rahanpesukuvioita ei ole tullut esiin. – Eikä sitä, että kyse olisi nigerialaisesta huijauksesta, jossa vähän rahaa antamalla saa paljon rahaa takaisin, Huttunen sanoo.

Hankkeen odotetaan saavan lainvoiman 5. maaliskuuta. Sen jälkeen hankeyhtiö aloittaa toimintansa ja rahoitus lähtee pyörimään. Julkisuudessa on mainittu, että Osanna ACI Finland hoitaa 250 miljoonan euron hankkeesta 100 miljoonan euron rahoituksen. Rahoitus hoidetaan luxemburgilaisen Raif-rahaston kautta. Kertasummasta ei ole kysymys, vaan rahoitusta nostetaan tarpeen mukaan.

Mitä tapahtuu jos kokoon saadaan vain 50 miljoonaa euroa? – Kiinteistösijoitusyhtiö voi nostaa tai olla nostamatta rahoitusta sen mukaan mitä tehdään. Rahoitus elää hankkeen mukaan, Huttunen vastaa. Huttusen mukaan kunnalla ei ole mitään epäilyksiä siitä, ettei rahoitus toteutuisi. Jos Osanna ACI Finland ei kykenekään hoitamaan rahoitusta, hankitaanko pääomaa muusta lähteestä? – Mitään sellaisia suunnitelmia ei ole olemassa. Tämä on heidän omistamansa hanke. Miksi he tekisivät itselleen hallaa, Huttunen sanoo. Mitä, jos saadaan aikaiseksi vain lentokenttä ja kymmenen asuntoa? – Tämä on turvallinen hanke kunnalle. Mitä tahansa alueella tehdään, niin ei se ainakaan huonommaksi mene, sanoo Huttunen.

Rahoitusta tärkeämpänä asiana Huttunen pitää hankkeen myyntiä ja markkinointia. Lakeside Airpark Finlandin alueen asemakaavoitusta vielä hiotaan. Tässä vaiheessa rakennuspaikat on 150 asuinrakennukselle. Teollisuudelle on alustavasti varattu tilaa 23 000 neliömetrin verran. Alueelle tulee muun muassa kylpylähotelli. Operaattori on etsinnässä. Alueen maanrakennustyöt on määrä aloittaa kesällä lentokentästä.

Vuokraa lentokone

Lentokenttä on tarkoitus pitää auki ympärivuotisesti. Kaavailuissa on lähdetty siitä, että keskimäärin lentoja oli 30 päivässä. Huttunen myöntää, että määrä on suuri, mutta se voisi hyvin mennä rikki kesäviikonloppuisin. Merkittävä osa lentäjistä olisi ulkomaalaisia. – Luomme lentoturismia Suomeen, sanoo Huttunen. Ajatus on, että autolla saapuvat turistit vuokraavat Airparkista lentokoneen ja käyvät sillä päiväseltään esimerkiksi Kuopiossa tai Rovaniemellä. Vuokrattavien lentokoneiden määrään Huttunen ei ota kantaa, se on valittavan operaattorin tehtävä. Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ei valota Lakeside Airpark Finlandista tehtyjä kannattavuuslaskelmia eikä verotulo- ja työllisyysarvioita. Hän vetoaa siihen, että koko hanketta ei ole vielä olemassa.

Teksti on kopioitu sivun lähdekoodista, joten kappalejako saattaa poiketa Aamulehden sivuilla olevasta.

 

[OiOsanna]

Miksi HS ei kysynyt että miksi Osanna Advisors on Fb-sivullaan kehunut Krimi-bisneksellä uusnatsin kanssa? Mikä firma laittaa tekstiä firman Fb-sivulle joka ei ole totta?

 

[ollyz]

Mystisen liikemiehen jättihanke ihmetyttää Mänttä-Vilppulassa: ”Miten ihmeessä he saisivat rahoille vastinetta?”

Ja tämä vielä

Kommentti: Onko Mänttä-Vilppula uusi Sunny Car Center?

 

[tietokonerikki]

Tällaista dataa löytyi Sassista.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/27383/Joukainen.pdf?sequence=4&isAllowed=y

"Mänttä-Vilppulan kaupungin merkittävä tuleva kunnostuskohde on Sassin alue. Kohteessa on tarkoitus muuttaa noin 2 hehtaarin alue entisestä saha-alueesta asuinalueeksi. Päätöstä kohteen puhdistamisesta ei vielä ole tehty. Kohteessa on myös tuhkaläjitysalue, joka on tarkoitus stabiloida. Suunnitellun Air Parkin alue on kooltaan noin 20 hehtaaria. Haitta-aineet Sassin alueella ovat lähinnä raskasmetalleja. Lisäksi alueen täytöissä on runsaasti jätettä. Kunta arvioi Sassin alueen puhdistustyön vaativaksi. Tällä alueella on pilaantuneita maita arviolta noin kolmen metrin syvyyteen asti."


Kyllä tuolta pitää urakalla maata siirtää, ennenkuin edes mitään päästään rakentamaan. Mahtaakohan olla käypä hinta tuo 3 000 000 euroa 20 hehtaarista pilaantunutta maata. Jätemaata ei noin vain kipata metsikköön, vaan se täytyy toimittaa kierrätykseen. Pilaantunen maaperän hnta kaatopaikalle viedessä on esim Oulun Kiertokaaressa 130,00 euroa / tonni. Montako tonnia pilaantunutta maata Sassissa voisi olla, jos 20 h x 3 metriä myrkkymaata about? Onko ympäristöluvat pilaantuneen maan kaivamiseen hankittu? Onko raskasmetallijäteongelmasta tai siitä, että alue on lähtöjään pilalla, juuri julkisesti hankkeeseen liittyen puhuttu? Hyvät kaupat on Finnsilva Oyj tehnyt, kun on päässyt paskasta eroon, kun Mänttä-Vilppula hoitaa alueen siivoamisen perinpohjin. Ja alla vielä lisää mietittävää, eli Kuntaliiton ohjekirja Kunta ja pilaantunut maaperä.

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/kuntapilaantunutmaapera1171.pdf

Tervetuloa Loka-side Airparkiin!!!

Jätehuollon hinnasto 2020 - HSY

julkaisu.hsy.fi

tuon mukaan pilaantunut maa 10-200€/tn alv0% + kujetuskulut päälle, joten suuruusluokkasi ollee oikea

20ha =200000m2 => 200000m2*x3m x 1,5tn/m3 x 130€/tn = 117miljonaa euroa
toi 1,5tn/m3 ollee siellä aivan alarajalla, eikä sisällä raskasmetalleja.

- 118ha alueella näyttäisi olevan soistuneen lammen ja tuon 20ha ongelma-alueenlisäksi lähinnä rämettynyttä sekametsää/ hakattua aluetta => kattaneeko korjuu kuluja?
Arvio netin ilmakuvien/ tienvarsikuvien perusteella, paikalliset tietävät onko puustolla nettomyyntiarvoa?

Rantatonteilla ollee arvoa, jos noita lentokoneita ei sinne tule. Muutenhan tontit tuolla aika halpoja ovat.
Vaikuttais siltä, että kaupanvälittäjä on palkkionsa ansainnut.

 

[Atapio]

Suosittelisin tällaista tuttua elokuvaa tämän kunnan päättäjille ja myös tietenkin asiaa seuraaville. Saattaisi tulla näkökulmaa tähän lentokenttä touhuun.

Kun Hunttalan Matti Suomen osti (1984)

KUN HUNTTALAN MATTI SUOMEN OSTISuomi 1984 Ohjaus: Markku OnttonenKäsikirjoitus: Markku OnttonenTuotanto: Jukka Mäkelä / KinostoPääosissa: Pekka Laiho, Heikki Kinnunen 1 tunti 28 minuuttia Simo Hämäläisen romaanista Kätkäläinen-televisioelokuv...

www.elokuvauutiset.fi

Kun Hunttalan Matti Suomen osti – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Don Stupido]

Tällaista dataa löytyi Sassista.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/27383/Joukainen.pdf?sequence=4&isAllowed=y

"Mänttä-Vilppulan kaupungin merkittävä tuleva kunnostuskohde on Sassin alue. Kohteessa on tarkoitus muuttaa noin 2 hehtaarin alue entisestä saha-alueesta asuinalueeksi. Päätöstä kohteen puhdistamisesta ei vielä ole tehty. Kohteessa on myös tuhkaläjitysalue, joka on tarkoitus stabiloida. Suunnitellun Air Parkin alue on kooltaan noin 20 hehtaaria. Haitta-aineet Sassin alueella ovat lähinnä raskasmetalleja. Lisäksi alueen täytöissä on runsaasti jätettä. Kunta arvioi Sassin alueen puhdistustyön vaativaksi. Tällä alueella on pilaantuneita maita arviolta noin kolmen metrin syvyyteen asti."


Kyllä tuolta pitää urakalla maata siirtää, ennenkuin edes mitään päästään rakentamaan. Mahtaakohan olla käypä hinta tuo 3 000 000 euroa 20 hehtaarista pilaantunutta maata. Jätemaata ei noin vain kipata metsikköön, vaan se täytyy toimittaa kierrätykseen. Pilaantunen maaperän hnta kaatopaikalle viedessä on esim Oulun Kiertokaaressa 130,00 euroa / tonni. Montako tonnia pilaantunutta maata Sassissa voisi olla, jos 20 h x 3 metriä myrkkymaata about? Onko ympäristöluvat pilaantuneen maan kaivamiseen hankittu? Onko raskasmetallijäteongelmasta tai siitä, että alue on lähtöjään pilalla, juuri julkisesti hankkeeseen liittyen puhuttu? Hyvät kaupat on Finnsilva Oyj tehnyt, kun on päässyt paskasta eroon, kun Mänttä-Vilppula hoitaa alueen siivoamisen perinpohjin. Ja alla vielä lisää mietittävää, eli Kuntaliiton ohjekirja Kunta ja pilaantunut maaperä.

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/kuntapilaantunutmaapera1171.pdf

Tervetuloa Loka-side Airparkiin!!!

Ja tämäkin projekti se näyttää aina vaan parantuvan. 250 miljoonalla miljonääreille lentokonekämppiä jätemaan päälle pikkukuntaan Suomessa. On kyllä todella lennokkaat visiot ollut jollakin. Tulee vähän jo tämä vanha Pasilan jakso näistä lennokkaista visioista mieleen kieltämättä:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Koko jakso siis nimeltään Jyrsijä 2000. "Kausi 3, 6/40: Jyrsijä 2000. Pauli Mutikkala osaa ennustaa pörssikursseja. Pöysti epäilee organisaatiota pyramidihuijaukseksi, muta Mutikkalan asiakkaat eivät heilu uskossaan. T: Yellow Film & TV. (U)."

 

[Atapio]

En ainakaan äkkiseltään huomannut että olisi käsitelty sen lentokentän mukanaan tuomia jätehaittoja. Kuinka paljon tuommonen kenttä sitten vois tuottaa sitä jätettä ja hiilijalanjälkeä? Eikö se olis lähiympäristölle aika ikävää ja varsinkin asukkaille?

Tällaisen löysin Helsingin lentokentästä, oliko tämän kentän tarkoitus olla suurempi?

Helsinki Airport handled more than 20 million passengers last year. A total of 2,241 tonnes of waste was generated on Finavia property over the course of the year.

Waste at Helsinki Airport is being sorted with even greater precision – plastics recycling being tested | Finavia

Helsinki Airport generates more than 2,000 tonnes of waste per year. Recycling is a joint endeavour between passengers and the airport.

www.finavia.fi

 

[lark]

Kyse ei ole mahdollsen Lakeside Airparkin tulevaisuudessa tuottamasta jätteestä. Se maa-alue, jolle tämä 'luonnon keskellä' oleva lentokaupunki aiotaan rakentaa, on maa-ainekseltaan osittain erittäin pahasti pilaantunut, mahdollisesti myrkyllinen. Siellä on erilaisina cocktaileina esimerkiksi raskasmetallia sekä dumppausjätettä vuosikymmenten ajalta osassa aluetta kolmen metrin kerros maan alla. Kaupunki on ostanut alueen kovalla ylihinnalla Finnsilva Oyj:lta, alueen oikea arvo liikkuu noin miljoonassa eurossa. Alueen maiden pilaantumisesta on tehty kolme kartoitusta, mutta niitä en tähän hätään löydä.

 

[lark]

Eläkeläinen Tauno Mäkeläkin on hiljennetty nähtävästi jollain tapaa painostamalla, kertoo tuo IS:n juttu. Hävettää kyllä jo valmiiksi niiden puolesta, jotka ovat häntä, 85-vuotiasta eläkeläismiestä, kormuuttaneet.


Kun kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen tammikuun lopussa, osa poliitikoista uskoi velvollisuuden rauenneen. Hankkeen vastustajiin kuuluva kokenut poliitikko Tauno Mäkelä (kesk) kertoo IS:lle kohdanneensa jopa lievää uhkailua kriittisten julkisten puheidensa jälkeen.


– Niin siinä kävi, eikä minulla ole nyt mitään sanottavaa, Mäkelä kertoo.

 

[vesas]

Rahanpesuaspektia miettiessä pitää muistaa että rahanpesussa ns. hyötysuhde ei tarvitse olla kovinkaan korkea. Esim. kasinoitten uhkapelit käy tähän vaikka rahoista pelatessa tuppaa häviämään valtaosa. Yllättäen kasinotkin joutuu nykyään selvittämään rahan alkulähdettä.. Joku 30-50% on ihan ok rahanpesussa joten kun miettii tätä M-V:n lentokylän tapauksessa niin kuvio voisi toimia jopa näin: M-V takaa sen 10M ja sitä vastaan saa epämääisessä hankkeessa sen 10M lainaa. No loppu 240M (250-10) tuleekin sitten ns. hämäränä rahana. Hämärä raha tulee vaikka suurimmaksi osaksi käteisenä ja aika moni urakoitsija tuon hyväksynee. Kokosummalla rakennetaan kiinteistöjä ihan aidosti. Tässäkin saattaa käydä niin että joku 20-30% häviää liian korkeina urakkataksoina tms. mutta siten että se raha päätyy oikeille henkilöille (siis rahan pesun tilaajalle). Varsinainen rahan uloskanto tapahtuu sitten kun lentokonekylän omistaja ottaa lainaa oikeita kiinteistöjä vastaan ja maksaa sillä oikeita osinkoja sitten omistajilleen. Tuota 250M lentokonekylää vastaan saanee sitten sen 100-150M lainaa joka onkin sitten jo puhdasta rahaa. Näin se ~240M epämääräistä rahaa muuttuukin ihan käyväksi, Suomesta kotoisin olevaksi osinkorahaksi summalla 100-150M ja vielä ne urakoinnin välistävedot kaupanpäälle. Rahanpesun hyötysuhteeksi jää siten (150+30)/240 = 75% joka on aika riittävä. Konkurssipesälle jää sitten kiinteistöt ja M-V:n 10M takaus. Kiinteistöjen valmiusaste riippuu siitä ehtikö viranomaiset väliin vai ei.

Kuvio siis hyvin sama kuin Airistonhelmessä. Työvoima tulee ulkomailta, palkat käteisessä, sosiaalikulut jätetään maksamatta jne. Tämä selittäisi sitä terveydenhoidon järjestämistäkin eli rahdataan tekijät vaikka Romaniasta. Ok palkka käteisellä + Suomalaistasoinen terveydenhoito urakan ajaksi on erittäin houkutteleva paketti ex-itäeuropassa. Urakkafirma maksaa osingot mutta kämähtää nurin ennekuin verottaja ja eläkefirmat saa osansa. Samalla hetkellä löytyykin yllättäen uusi urakkafirma jatkamaan ja saattaa palkata vanhatkin tekijät kätevästi suoraan! Tällä saadaan rahanpesu käyntiin heti päivänä 0. Kiinteistäfirman loppurahastus on vain bonusta jos KRP toimii normaalisti, eli reagoi vasta vahingon tapahduttua.

Yksi hyvä spekulaatio on se että Poliisi, Verottaja ja oikeuslaitos on Suomessa sairaan hidas. Kaikenlaiset Vincapitat ja Airistonhelmet sai pyöriä vuosikausia ennen kuin viranomaiset ehtii puuttua peliin. Tämä aikaikkuna on nyt havaittu maailmalla ja lomakylähankkeitaa alkaa kukkimaan siksi jokapuolella. Rahojen käärimiseen ja Bahamalle siirtymiseen jää hyvin aikaa. Suomessa jää sitten kiinni pari nimellistä kilpimiestä, eli paikallista pultsaria joita ei 10 vuoden liiketoimintakielto ja ehdollinen paljoa liikauta.

 

[PotilasK]

Iltasanomat Mystisen liikemiehen jättihanke ihmetyttää Mänttä-Vilppulassa: ”Miten ihmeessä he saisivat rahoille vastinetta?”

 

[yero]

Jos kyse on kovin taustaltaan kovin epämääräisestä rahasta, niin rahanpesun ei välttämättä edes odoteta onnistuvan 100% hyötysuhteella.

Jos rahaa pestään valeostolla yrityksestä, so lyödään vaikka myyntiä yrityksen kassaan, ilman, että kukaan oikeasti ostaa, niin sadasta eurosta 19 menee ensin arvonlisäveroon, tuloveroon 16 euroa ja osinkoveroon vähintään 7.5 euroa. Max. 57 euroa jää siis satasesta.

 

[lark]

Mänttä-Vilppulan erikoisen bisneshankkeen takana oleva Francesco Osanna IS:lle: ”Motiivina taloudelliset hyödyt”

Italialaisyhtiö ja sen suomalainen kumppani puhuvat ristiin EU-tukien hakemisesta.

www.is.fi

Tässä vielä kolmas IS:n juttu!

 

[Myrkky]

Joku valtionleivissä oleva asiantuntija kommentoi jossain uutisessa tätä koko juttua. Silti kansanedustajat tai ministerit taitaa olla täysin tietämättömiä koko asiasta, ainakaaan mitään liikehdintää ei ole havaittavissa. Toki sisäministerillä on nyt muuta, ulkoministeri on tutkinnan alla, yksi ministeri menetti luottamuksen ja sai potkut, ja ennen kun potkut ehti astua voimaan niin saikulta äänestämään omaa luottamusta - ja nyt on sitten kuntaministeri. Onkohan tuolla kenelläkään valoja päällä?

 

[Eman Resu]

Jotenkin tuntuu, että niiltä on unohtunut, se vanha "jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole sitä" sanonta. Ja mennään suut vaahdossa, silmät kiinni & korvat tukkituina "shut up and take the money!!!!" aseenteella.

Jotenkin tulee mieleen, American Greed:in jakso "Starstruck Studio Swindle". Ja "elokuvamoguli" Carissa Carpenter, joka kiersi USA:ssa melkein parikyt vuotta, tarjoammassa mahtavaa & ainutlaatuista tilaisuutta, sijoittaa elokuvastudioon. Ja aina kun piti laittaa, omat sadat miljoonat (köh köh...) & sijoittajien miljoonat tiskiin, että saataisiin pyörät pyörimään & maat lunastettua = Katosi kuin tuhka tuuleen.

Ja ilmestyi kohta taas toiseen paikkaan, tarjoamaan mahtavaa tilaisuutta, sijoittaa... (jne. / jne. / jne.)

 

[vilkas]

En usko, että Osanna & Co olisi valmiita kähveltämään sulkutilin rahat, etenkin jos on suomlaainen tunnettu liikepankki jossa on sulkutili. Homman pihvi on rahanpesussa.

Jos olisi kyse rahanpesusta, olisi maailmassa paljon parempia kohteita, kuin Mänttä-Vilppula. Pankit ovat EU:n alueella nykyään hyvin varoivaisia rahanpesun suhteen. Varsinkin, kun Nordea on ollut tässä jo pahoissa vaikeuksissa:

Poliisi teki ratsian Nordean pääkonttoriin Tanskassa

Børsen-lehden mukaan ratsia liittyy rahanpesuun.

www.iltalehti.fi

Joten, jos Osannalla olisi kymmeniä tai satoja miljoonia likaista rahaa, hän ei käyttäisi mitään feikkikopiokelloa. Samoin hän välttäisi kaikkea ylimääräistä julkisuutta. Ja ennen kaikkea, hän sijoittaisi valmiiseen kiinteistömassaan sen sijaan, että lähtisi tekemään ikuisuusprojektia jossain muuttotappiokunnassa, missä kiinteistöt olisi hyvin vaikea myydä ja puhtaan rahan saisi vasta erittäin pitkän ajan päästä. Ja jos rahan lähde on harmaa ja kyse on sadoista miljoonista, niin Osannan oma henkikin olisi vaakalaudalla, jos mikä tahansa menisi pieleen.

Tässä projektissa poikkeuksellista on nimenomaan tuo sulkutili. En ole kuullut, että missään muussa projektissa olisi koskaan ollut vastaavia vaatimuksia kuntaa kohtaan. Jos tärkeää on sitoa kunta mukaan projektiin, siihen ei tarvita sulkutiliä, vaan se onnistuu helposti kirjaamalla sanktiot sopimukseen.

"Lainanantaja voi käyttää Escrow-summaa peruuttamattomana sitoumuksena Sopimuskohdan 2.3 mukaisesti velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan käytettävissä olevana talletuksena mistä tahansa eurooppalaisesta/sveitsiläisestä rahalaitoksesta"

Otetaan Best Case ja Osannalla ei ole mitään aikomusta huijata: Ellei tuo sopimuskohta 2.3 ole tarpeeksi tiukka (enkä ole nähnyt mitään syytä olettaa, että se olisi), Osanna voi periaatteessa käyttää tuota vakuutta missä tahansa muualla. Joten hän voi rakentaa vaikka Italiaan jonkun uuden kohteen käyttäen tuota vakuutta rahoituksen saamiseksi. Jos tuo kohde epäonnistuu ja Osanna ei voi maksaa lainojaan takaisin, Mänttä-Vilppula menettää vakuutensa.

Älkää antako tuon 120M€ hämätä. Voidaan puhua hienosti jostain Lux:n rahastosta, mutta sitä rahaa ei vaan ole olemassa. Mikään rahasto ei ole niin hullu, että sijoittaa tuohon kohteeseen.

 

[lark]

Joskus kannattaa pohtia jopa epäolennaisuuksia ja peräti järjettömiä lähestymiskulmia asiaan. Sherlock Holmes saattaisi kiinnittää huomiota HS:n uusimman jutun pystykuvan alanurkkaan yksityiskohtiin. Kirjahyllyssä on riviä ja nivaskaa monenlaisia talousopin kirjoja, joista suurin osa näyttää siltä, ettei niitä ole koskaan avattu. Vanhimmat kirjat jotka nimestä tunnistin, olivat 1980-luvulta (toki uudempi italialainen painos), uudemmat jostain kymmenen vuoden takaa. Miksi kokenut rahainhankkija ja massimies poseeraa taloustieteen oppikirjojen kanssa, kun kyse ei varsinaisesti ole kauppatieteiden opiskelijan haastattelusta. Jos kirjat olisivat olleet kovassa käytössä, niteet olisivat huomattavasti kuluneemman oloisia. Tässä kuvassa ne näyttävät lavasteilta.

Hain eilen myös kuvamateriaalia kuvioon linkittyvästä Tajeddine Seifistä ja löysin Twitteristä libanonilaismiehen pojan synttärikuvan, jossa miehen poika oli 10-vuotisjuhlan kunniaksi puettu sikaria pössytteleväksi 1930-luvun ökygangsteria muistuttavaksi pukumieheksi, mikä ei sekään tullut ensimmäisenä luottamusta herättämässä, jos miettii isän bisneksiä.

Olen samaa mieltä edellisen kanssa, Osanna tavoittelee sitä sulkutiln 10 miljoonan euron summaa.
Diiliä hänelle ovat ehdottaneet suomalainen tai suomalaiset, joista toisella on takanaan useita konkursseja sekä mittavaa valtion avustusten kähmintää ja toinen taas on nähtävästi terävä lainopillinen neuvonantaja. Sopimusluonnos on tehty alkujaankin suomeksi, jolloin on voitu varmistua siitä, että se on tarpeeksi kryptinen maaseutukaupungin valtuustolle, josta kuitenkin osa ponnistanut politiikkaan kansakoulupohjalta. Salauksilla ja vaitiolovelvollisuuksilla sitten mukavasti sekoitettu pakkaa, että saadaan näyttämään siltä, että jotain suurta ja mahtavaa on tulossa. Salaamista on kuitenkin vaadittu jo 2018 alkaen, mikä on hämmentävää. Vaadittiinko Tampereen kansi- ja areenahankkeessa, Helsingin Redissä tai vaikkapa Oulun Kivisiydämessä ehdotonta vaitioloa liikesalaisuuksiin tms vedoten X vuodeksi hankkeeseen liittyen, kun hankkeita vietiin valtuustotasolla eteenpäin? Ei vaadittu. Mutta Mänttä-Vilppulassa tehdään toisin.

 

[Lotus Bartrams]

Jos olisi kyse rahanpesusta, olisi maailmassa paljon parempia kohteita, kuin Mänttä-Vilppula. Pankit ovat EU:n alueella nykyään hyvin varoivaisia rahanpesun suhteen. Varsinkin, kun Nordea on ollut tässä jo pahoissa vaikeuksissa:
...
Älkää antako tuon 120M€ hämätä. Voidaan puhua hienosti jostain Lux:n rahastosta, mutta sitä rahaa ei vaan ole olemassa. Mikään rahasto ei ole niin hullu, että sijoittaa tuohon kohteeseen.

Juuri näin. Siinä vaiheessa kun raha olisi Luxemburgissa, se olisi jo "pesty". Nordea, Danske jne on ongelmissa koska ottivat vastaan epämääräistä rahaa EU:n ulkopuolelta. Rahan liikuttelu Luxemburgista EU:n sisällä tietysti hävittää jälkiä, mutta suurin este on jo ylitetty.

Rahanpesu ylipäätään tehdään huomaamattomasti, eikä pähkähulluja hankkeita mediassa revitellen. Ulkopuolista rahaa ei ole, eikä tule. Kunnan vakuutta tässä ollaan kuppaamassa.

 

[lark]

Löytyykö jostain mustaa valkoisella Mänttä-Vilppulan valtuutettujen allekirjoittamista salassapito- ja vaitiolosopimuksista sekä mainintaa ajankohdasta, jolloin allekirjoitettu. Muistaakseni asiaa on täälläkin jo kerran käsitelty, mutta en jaksa perata kaikkea viestimassaa. Salassapito- sekä vaitiolosopimuksen kirjoittamisen ajankohta olisi erityisen tärkeä tieto juuri nyt. Ohessa screenshot Pentti Paanasen eriävästä mielipiteestä, jossa edellä mainitsemaani 'salassapitovelvoitteeseen' viitataan. Toinen dokumentti jolle olisi nyt käyttöä on se aiemmin täällä vilahtanut kuva toukokuun 2019 kuva Klaus Kurjen kabinetista, jossa alustava sopimus rahoitusjärjestelyistä tehtiin. Hotelli Klaus Kinskin kuva toukokuulta 2019 nyt löytyikin, kuvana tekstin alla.

EDIT 14:40 Tarvittava materiaali aiheesta saatu sekä saatu uutta pöyristyttävää vihjettä, jotka toimitettu eteenpäin! Salassapitosopimuksia hankkeeseen liittyen siis allekirjoitettu jo lokakuussa 2018, mikä on aika erikoista jos hankkeen etenemistä nyt muilta osin jälkeenpäin tarkastelee Hankkeeseen liittyvää rahoitusta on suunniteltu salassa jo pitkään ennen ensimmäistäkään sopimusta ns 'ei-julkisissa seminaareissa'. Jokainen voi päätellä itse, onko tällainen kaupungilta tai kunnalta läpinäkyvää ja kestävää päätöksentekoa.

 

[tietokonerikki]

Kiinnostavaa olisi tietää mitkä tahot asiasta hyötyvät?.

Tuosta kaatopaikan puhdistuksesta ( #924, #920, #917) vaikka se määrä jäisi 10-osaan puhutaan silti kymmenistä miljoonista, kun huomioidaan kaivut, kuljetukset ja uudelleen täytöt.

Jos tuossa sopimuksessa noiden kuntoon hoito on määrätty kunnalle esim. 4-vuoden ajan kuluessa.
Voisi kuvitella, että hoitamisen "tehosteena" olisi sopimussakko?
Eli mitä tuossa hankkeessa kuuluu kunnalle?

Kuntoon hoitamisen ongelmana voi olla
- Mistä löytyy laillinen kaatopaikka, kuljetuskulut (kaatopaikkamaksujen lisäksi) kasvavat matkan kasvaessa
- Uuden perustamiseen (valitusaikojen johdosta) tuskin tuo aika riittää.

- ei se tuhkan stabilointikaan aivan ilmaista puuhaa ole. Onkos jossain arvioitu sen aiheuttamia kuluja.
Erittäin vaikea kuvitella, että yksityinen henkilö/firma ottaisi tuollaista riskiä kantaakseen

Lisäksi saattaa päättäjät vaihtua, jos huomataan kustannusten todellinen suuruusluokka kunnalle kestämättömäksi.
Tehdyt sopimukset sitovat kuntaa vaikka henkilöt vaihtuvat.

Työpaikat kunnalle saattavat jäädä aika vähäisikisi, vaikka homma käynnistyisikin.
-tilataan autot ja koneet miehineen halvemmista maista?

Jossain vaiheessa jos asiat menevät pieleen todetaan, että "teimme asiassa parhaamme. Tiedotimme kyllä tuosta kaatopaikan mahdollisesti aiheuttamasta ongelmasta (täällä oli linkki videoo missä asiantuntijat siitä kertoivat)
Harmillista että tässä näin kävi ja ajouduimme konkursiin. Varsin ikävää alueet jäivät näin keskeneräisiksi"

Sitä olen kyllä ihmetellyt, etteivät kuntalaiset ole nostaneet meteliä tulevasta lentomelusta. Vai ovatko?

 

[lark]

Löytyisikö jostain tietoa rahoittajaosapuolen - siis porukan Osanna, Orcese, Goff, Evansis tai Pekka Kähkönen - sekä Mänttä-Vilppulan yhteyksistä vuodelta 2018? Evansis lienee ainoa, jolla jo tammikuussa 2018 mainintaa ja päivityksiä Suomessa. Missä vaiheessa M-V nousee esiin ulkomaan päivityksissä? Missä vaiheessa Mänttä-Vilppula julkisesti ensi kerran kertoi julkisesti hankkeen 'rahoittajasta' tai 'ulkomaisesta rahoituksesta'?

 

[Lucas]

Itsekin olen vähän sillä kannalla, että tässä huomio pyörii liikaa tuon escrow-talletuksen ja sen odotetun puhalluksen ympärillä. Olisi tosiaan syytä pohtia läpi myös skenaarioita, joissa rahoitus järjestyykin ja M-V:n hankkeella onkin käytettävissään se 100-250 milj € rahaa kovalla korolla.

Jos kyse on kovin taustaltaan kovin epämääräisestä rahasta, niin rahanpesun ei välttämättä edes odoteta onnistuvan 100% hyötysuhteella.

Vaikea uskoa että maailmasta niin hölmöä tahoa löytyisi että "sioittaisi" 100 miljoonaa euroa Mäntän pellon kiitotielle.

Rahanpesuakin lienee äärimmäisen epätodennäköinen vaihtoehto kun tuskin on odotettavissa että "sioitetusta" 100 miljoonasta eurosta koskaan saisi edes kymmentä prosenttia takaisin.

Eiköhän siinä rahanpesussakin se odotusarvo pitäisi olla toisinpäin eli sadasta eurosta saisi aina vaikka 90 euroa takaisin "pestynä".

Ainoastaaan silloin tuollainen 100 miljoonan euron "sioitus" voisi olla perusteltavissa jos siihen saisi Mänttä-Vilppulan kaupungin takauksen ja mieluummiin vielä Suomen valtion takauksen pääomalle ja sijoitetun pääoman luvatuille tuotoille.

Mielenkiintoista nähdä missä vaiheessa se kusetus alkaa realisoitua mikäli homma ei kaadu Mänttä-Vilppulan kaupungin 10 miljoonan euron "vakuustalletuksen" osalta jo hallinto-oikeuden tuomioon mikäli siitä sinne valitetaan.

Vaihtoehtoja taitaa olla kaksi eli tarkoitus on puhaltaa se 10 miljoonaa euroa hetimmiten Osannan taskuun. Sopparihan on kunnan kanssa sellainen että sen rahan Osanna saa käytännössä automaattisesti kun Mänttä- Vilppulan kaupunki on sitoutunut takaamaan ja resursoimaan hankkeen. Osanna vain ilmoittaa että tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin pitää taata se 100 miljoonan euron laina ja järjestää vakuudet sille tai katsoo ettei muuten kunta ole resursoinut ja ja taannut hanketta sopimuksen tarkoittamalla tavalla ja sitten nauraa makeasti koko matkan pankkiin nostamaan rahojaan. Kuntahan taitaa ajautua konkurssiin jo tuolla kun velka lisääntyy 1000 euroa per nokko jokaista kunnan kymmentätuhatta asukasta kohti. Käytännössä valtio joutunee ottamaan kunnan kriisikuntana sitten pakko-ohjaukseen ja liitetään pakolla johonkin naapurikuntaan tai kaupunkiin.

Toki Osanna voi yrittää myös "tuplausta" yrittää ja yrittää saada takaukset ja vakuudet kunnalta siihen 100 miljoonan euron lainaan ja tehdä katoamistempun rahojen kanssa. Tämä vaihtoehto on kuitenkin epätodennäköinen kun tuskin maailmasta niin hullua "sioittajaa" löytyy että 100 miljoonaa euroa lainaisi pienen kunnan "takauksella" kun se vastuu tekisi 10 kiloeuroa jokaista kunnan asukasta kohti entisten velkojen ja alijäämän päälle. Sitä en tiedä itse onko tuollaisessa tilanteessa Suomen valtio sitten se joka maksaa tuollaisen idioottikunnan huijareille kuseman 100 miljoonan euron velan, koska Suomen kuntien luottoluokitus voi romahtaa totaalisesti jos kuntia Suomessa voikin mennä konkurssiin ja velat kaatua kunnalta luottolaitoksen niskaan luottotappioina. Eli vähän sama kuvio kuin Kreikan valtion kaatumisessa konkurssiin eurovaltioiden kannalta.

Isoin ongelma tuossa Mänttä-Vilppulan projektissa on perseaukisen ja "elämäm-kouluisen" Osannan lisäksi on se, että itse lentokenttähanke on niin pähkähullu ettei sitä voi saada kannattavaksi milllään matematiikalla eikä kenelläkään riitä mielikuvitus edes paperilla saamaan sen kannattavuuslaskelmia kannattavaksi.

 

[OBS]

Hanke on kokonaisuudessaan epärealistinen. Silti siellä Osannan ja kumppaneiden puolelta ei välttämättä ole mitään kovin monimutkaiata salasuunnitelmaa. Kunhan kokeillaan kepillä jäätä, josko saisi plakkariin suomalaisen pikkukunnan ja myös joidenkin riskisijoittajien rahoja tai ainakin osan niistä. Koko hankkeesta puuttuu konkretia muutamaa havainnekuvaa lukuunottamatta, kustannusarviotkin ovat järkyttäviä pyöristyksiä, 250, 100, 10 milj€.

 

[Mäntti Vilppilästä]

Tori.fi:ssä jo otetaan kaikki ilo irti tulevasta lomakeitaasta:

” Muuta Mänttään, kaikki palvelut asunnon vieressä ja nyt kesällä alkaa iso hanke, Sassi Airparkin / kansanpuiston rakentaminen Keurusveden rannalle (Sassi Visualisoinnit 2020-02), joka sekin on asuntoa lähellä. Mäntästä tulee vilkas ja työtä tarjoava seudun keskus, unohtamatta jo olemassa olevaa monipuolista taidenautintojen tarjontaa. ”

Kyseessä siis vuokrailmoitus, joka ei käsittääkseni ole edes vitsi vaikkakin siltä enimmäkseen vaikuttaa. Huokeaan hintaan saisi tuosta miljonäärien vierestä kivan pikku yksiön vain 300€/kk!!

 

[Technocrat]

Vaikea uskoa että maailmasta niin hölmöä tahoa löytyisi että "sioittaisi" 100 miljoonaa euroa Mäntän pellon kiitotielle.

Rahanpesuakin lienee äärimmäisen epätodennäköinen vaihtoehto kun tuskin on odotettavissa että "sioitetusta" 100 miljoonasta eurosta koskaan saisi edes kymmentä prosenttia takaisin.

Eiköhän siinä rahanpesussakin se odotusarvo pitäisi olla toisinpäin eli sadasta eurosta saisi aina vaikka 90 euroa takaisin "pestynä".

Ainoastaaan silloin tuollainen 100 miljoonan euron "sioitus" voisi olla perusteltavissa jos siihen saisi Mänttä-Vilppulan kaupungin takauksen ja mieluummiin vielä Suomen valtion takauksen pääomalle ja sijoitetun pääoman luvatuille tuotoille.

Mielenkiintoista nähdä missä vaiheessa se kusetus alkaa realisoitua mikäli homma ei kaadu Mänttä-Vilppulan kaupungin 10 miljoonan euron "vakuustalletuksen" osalta jo hallinto-oikeuden tuomioon mikäli siitä sinne valitetaan.

Vaihtoehtoja taitaa olla kaksi eli tarkoitus on puhaltaa se 10 miljoonaa euroa hetimmiten Osannan taskuun. Sopparihan on kunnan kanssa sellainen että sen rahan Osanna saa käytännössä automaattisesti kun Mänttä- Vilppulan kaupunki on sitoutunut takaamaan ja resursoimaan hankkeen. Osanna vain ilmoittaa että tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin pitää taata se 100 miljoonan euron laina ja järjestää vakuudet sille tai katsoo ettei muuten kunta ole resursoinut ja ja taannut hanketta sopimuksen tarkoittamalla tavalla ja sitten nauraa makeasti koko matkan pankkiin nostamaan rahojaan. Kuntahan taitaa ajautua konkurssiin jo tuolla kun velka lisääntyy 1000 euroa per nokko jokaista kunnan kymmentätuhatta asukasta kohti. Käytännössä valtio joutunee ottamaan kunnan kriisikuntana sitten pakko-ohjaukseen ja liitetään pakolla johonkin naapurikuntaan tai kaupunkiin.

Toki Osanna voi yrittää myös "tuplausta" yrittää ja yrittää saada takaukset ja vakuudet kunnalta siihen 100 miljoonan euron lainaan ja tehdä katoamistempun rahojen kanssa. Tämä vaihtoehto on kuitenkin epätodennäköinen kun tuskin maailmasta niin hullua "sioittajaa" löytyy että 100 miljoonaa euroa lainaisi pienen kunnan "takauksella" kun se vastuu tekisi 10 kiloeuroa jokaista kunnan asukasta kohti entisten velkojen ja alijäämän päälle. Sitä en tiedä itse onko tuollaisessa tilanteessa Suomen valtio sitten se joka maksaa tuollaisen idioottikunnan huijareille kuseman 100 miljoonan euron velan, koska Suomen kuntien luottoluokitus voi romahtaa totaalisesti jos kuntia Suomessa voikin mennä konkurssiin ja velat kaatua kunnalta luottolaitoksen niskaan luottotappioina. Eli vähän sama kuvio kuin Kreikan valtion kaatumisessa konkurssiin eurovaltioiden kannalta.

Isoin ongelma tuossa Mänttä-Vilppulan projektissa on perseaukisen ja "elämäm-kouluisen" Osannan lisäksi on se, että itse lentokenttähanke on niin pähkähullu ettei sitä voi saada kannattavaksi milllään matematiikalla eikä kenelläkään riitä mielikuvitus edes paperilla saamaan sen kannattavuuslaskelmia kannattavaksi.

Eikös jossain noissa sopimuksissa ollut kohta, että Osanna voi käyttää tuota 10 M€ Escrow talletusta lainan vakuutena, eli yksinkertaisimmillaan kusetus toimii niin, että kun tuo 10M kilahtaa escrow tilille, osanna ottaa 10M lainaa käyttäen tuota vakuutena ja painuu aasiaan palmun alle juomaan coctaileja loppuelämäkseen. Lainan myöntänyt pankki sitten saa tuon 10M€ sieltä escrow tililtä kun Osana ei sitä lainaa ei kumma kyllä ikinä maksa takaisin.

 

[OiOsanna]

Onko kukaan laki-ihminen tulkinnut salaista escrow-sopimuksen pykälää (jonka piti olla salainen mutta joka vuotikin julki)? Mitä tämäs salattu pykälä oikeasti tarkoittaa? Onko paikalla juristia? Tämä kuulostaa että Osanna voi viedä rahat sillä verukkeella että ottaa lainaa ja lainaahan hän nimenomaan kai on ottamassa.

 

[Lucas]

Eikös jossain noissa sopimuksissa ollut kohta, että Osanna voi käyttää tuota 10 M€ Escrow talletusta lainan vakuutena, eli yksinkertaisimmillaan kusetus toimii niin, että kun tuo 10M kilahtaa escrow tilille, osanna ottaa 10M lainaa käyttäen tuota vakuutena ja painuu aasiaan palmun alle juomaan coctaileja loppuelämäkseen. Lainan myöntänyt pankki sitten saa tuon 10M€ sieltä escrow tililtä kun Osana ei sitä lainaa ei kumma kyllä ikinä maksa takaisin.

Itse en sopimusoikeutta niin tunne että osaisin tuota arvioida. Tuollaista tulkintaa joku täällä kuitenkin on myös esittänyt.

Siinä sopimuksessa oli myös kohta jonka mukaan Mänttä-Vilppula sitoutuu resursoimaan ja takaamaan sen kaupungin yrityksen osallistumisen hankkeeseen. Minun käsitykseni mukaan tuo sitoutuminen tarkoittaa myös sitä että kaupanki sitoutuu takaamaan ja järjestämään vakuudet sille 100 miljoonan euron lainalle ja jos ei suostu niin se on sopimusrikkomus ja Osanna kuittaa sen 10 miljoonaa euroa sulkitililtä jo sillä. Toki mielelläni kuulisin tästä mielipiteen jos jollakin on osaamista yritysjuridiikan ja sopimusoikeuden puolelta tuollaisista.

Kunnalle ja varsinkin pienelle kunnalla olisi todellinen lottovoittojen lottovoitto taloudellisesti jos jostakin maailmasta löytyisi joku hölmö joka "sioittaisi" 100 miljoonaa tai vaikka 250 miljoonaa euroa kuntaan rakennettavaan päättömään hankkeeseen. Vaikka tyyliin 150 miljoonan euron hintaisen rugby-pelin 50 tuhannen katsojan stadionin rakentamiseen vaikka keskelle Sodankylän erämaan suota. Sehän rakentaminen toisi kuitenkin vuosiksi paikkakunnalle työtä sadoille ihmisille ja paikallisille maansiirto- ja koneyritäjille ja sorakeisareille se toisi miljoonia euroja rahaa ja kunnalle verotuloja. Sille olisi ihan sama vaikka stadionilla ei olisi koskaan mitään käyttöä ja räjäytettäisiin maantasalle heti sen valmistuttua.

Harmi vain kun tuollaisia hölmöjä "sioittajia" ei ole maailmassa olemassa jotka oikeasti omista rahoistaan moisia kankkulan kaivoja rahoittaisivat. Kyse on niissä aina siitä että putsataan sillä tempulla esimerkiksi kunnan verorahat omaan taskuun.

 

[lark]

En tiedä, olisiko täällä juristia, mutta tuo juuri maalaisjärjellä tarkoittaa sitä, että Osannalla on vapaat kädet rahoihin heti, jos ne sulkutilille menee. Kaupungin tai kenenkään ei tarvitse tehdä sopimusrikettä.

Salaamis- ja vaitolovelvoitteisiin liittyen tiedän, että jossain vaiheeessa 2018 valtuutetuille on tiedotettu palaverissa tai sähköpostitse sanasta sanaan fraasi "rahoittaja vaatii vaitiolovelvollsuutta" mikä viittaa siihen että rahoittaja (henkilöllisyys tai tahot eivät tiedossa) tai rahoituksen järjestäjä, eli Francesco Osanna, ovat vaatineet valtuutetuilta vaitioloa 'rahoituksesta käytävistä keskusteluista' päivämäärästä xx.xx.xxxx päivämäärään xx.xx.xxxx mikä tekee kuviosta kaupungin toiminnan läpinäkyvyyden kannalta erittäin kyseenalaisen. Tämän jälkeen valtuutetuille on järjestetty "suljettuja (rahoitukseen liittyviä) seminaareja", joiden pöytäkirjat on nähtävästi jollain päätöksellä määrätty salaisiksi. Siellä on jollakulla juristilla ollut hauskaa, kun on päässyt rustaamaan salassapitomuksia oikein olan takaa.

 

[Lucas]

Joskus kannattaa pohtia jopa epäolennaisuuksia ja peräti järjettömiä lähestymiskulmia asiaan. Sherlock Holmes saattaisi kiinnittää huomiota HS:n uusimman jutun pystykuvan alanurkkaan yksityiskohtiin. Kirjahyllyssä on riviä ja nivaskaa monenlaisia talousopin kirjoja, joista suurin osa näyttää siltä, ettei niitä ole koskaan avattu. Vanhimmat kirjat jotka nimestä tunnistin, olivat 1980-luvulta (toki uudempi italialainen painos), uudemmat jostain kymmenen vuoden takaa. Miksi kokenut rahainhankkija ja massimies poseeraa taloustieteen oppikirjojen kanssa, kun kyse ei varsinaisesti ole kauppatieteiden opiskelijan haastattelusta. Jos kirjat olisivat olleet kovassa käytössä, niteet olisivat huomattavasti kuluneemman oloisia. Tässä kuvassa ne näyttävät lavasteilta.
--

Kuvassa näyttää olevan myös tämä kirja:

Buy Me!: 10 Steps to Selling Yourself in Business: Amazon.co.uk: Riccoboni, Adam, Callaghan, Daniel: 9781843176541: Books

Buy Buy Me!: 10 Steps to Selling Yourself in Business by Riccoboni, Adam, Callaghan, Daniel (ISBN: 9781843176541) from Amazon's Book Store. Everyday low prices and free delivery on eligible orders.

www.amazon.co.uk

"Contains advice on how to: appear more confident; network and forge relationships; overcome obstacles in the workplace; take control; move outside your comfort zone; achieve job satisfaction, and much more. Whatever your career goals, in Buy Me! you will find the resources you need to sell yourself successfully every time."

riccoboni adam callaghan daniel - Iberlibro

?C?mprame!: Diez pasos para aprender a vender tus de Adam Riccoboni; Daniel Callaghan y una gran selección de libros, arte y artículos de colección disponible en Iberlibro.com.

www.iberlibro.com

Ei jumalauta. "Menestyvä" satojen miljoonien eurojen "sioituksia" pyörittävä "massipäällikkö" moisia seflmade kirjoja lukee. Yleensä tuollaiset kuuluvat Zinzino- ja OneCoin ja ja Wincapita koijarien opuksiin joita lueskelevat oppaaksi kun yrittävät esiintyä massipäällikkönä ja näytellä sellaista.

Kuvassa kiinnittää huomiota tuo huonosti istuva halvan näköinen puku, jonka kangaskin rypistynyt kuin 150 euron dresmannin muovipuvuissa. Luulisi että tuollaista satojen miljoonien eurojen pisnestä pyörittävällä massipäälliköllä olisi varaa mittatilaus- ja räätälin ompelemiin pukuihinkin laatukankaasta tehtynä.

(Toki Dresmannin puvut hintaisekseen ovat varmaan asiallisia ja monelle ihan järkevä valinta kun pukua tarvii kerran kymmenessä vuodessa jossain sukujuhlissa, mutta tuollaisia satojen miljoonien eurojen pisneksiä pyörittävältä ukolta odottaisi kyllä vähän laadukkaampaa pukeutumista.)

Kädetkin ja kynnetkin Osannalla näyttävät siltä että aika paljon fyysistä työtä tekisi. Toki noista on vähän vaikea tuon kuvan perusteella sanoa.

Mielenkiintoista olisi tietää onko Francesco Osannan nimi oikeasti oikeaksi verifioidussa passissa se mikä on ja kuinka kauan kaveri on kyseisen nimen omistanut ja onko vaihtanut joskus aiemmin nimeään.

Kuvasitaatti alla Hesarin jutusta:

 

[Myrkky]

Osanna nimeä voi käyttää naisen nimenä, oikeastaan mikään ei viittaa sitten että sukunimenä. Hosanna taas löytyy. Saman niminen bändi kyllä löytyy. 1600 luvulta löytyy yksi saman niminen.
Näin pikaisesti toteaisin että melko harvinainen nimi jos yksi kaima löytyy netistä.

 

[lark]

Savon Sanomat oli julkaissut eilen pienen sympaattisen jutun


22.02.2020 15:26

Salaperäinen italialaisrahoittaja Helsingin Sanomille Tahkon loma-asunnoista: "Neuvottelut ovat pitkällä ja etenevät hyvässä hengessä"



Tahko-Bungalows rakennutti 18 lomamökkiä ja ravintolan Tahkon keskustaan 1980-luvun alussa. Mökit aiotaan purkaa ja niiden tilalle suunnitellaan nykyaikaisia loma-asuntoja. Kuva: Aake Roininen

Mänttä-Vilppulan Lakeside Airpark Finland -hankkeen hintalappu nousee 250 miljoonaan euroon. Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina, että kunnan riski rajoittuu sulkutilille maksettavaan 10 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa, että kunta voisi menettää sopimussakkona 10 miljoonaa euroa, jos se jättäisi esimerkiksi edistämättä hankkeen asemakaavoitusta. Rahat olisivat sulkutilillä kolmen vuoden ajan.
– Kunnan pitäisi silloin epäonnistua siinä, mitä kunta muutenkin tekee eli kaavoittamisessa ja maankäytön järjestelyissä, Mänttä-Vilppulan kiinteistöyhtiön Yrke Kiinteistöjen toimitusjohtaja Otto Huttunen sanoi HS:lle.
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman helmikuun alussa.

MÄNTTÄ-VILPPULA ja italialais-brittiläiset rahoittajayrittäjät suunnittelevat rakentavansa Serlachiuksen lentokentän ympäristöön Suomen ensimmäisen ilmailualan puiston. Puisto koostuisi vapaasti käytössä olevasta lentokentästä, loma-asunnoista, yrityspuistosta ja kylpylähotellista.
Vastuu hankkeesta jakautuu siten, että italialainen Francesco Osanna ja brittiläinen Roy Goff järjestävät suomalaisyrityksensä kautta hankkeelle 100 miljoonan euron rahoituksen. Mänttä-Vilppula puolestaan järjestää maa-alueen ja tukipalvelut markkinahintaan. Rahoitus tulee suomalaisen lakimiehen perustaman Osanna ACI Finland -osakeyhtiön kautta. Suomalaiseen yhtiöön rahat tulevat luxemburgilaisesta sijoitusrahastosta.
Puuttuvat 150 miljoonaa euroa yhtiö aikoo saada myymällä alueelle rakennettavia kiinteistöjä.

HELSINGIN SANOMIEN mukaan alkunsa Osannan liiketoimet ja rahoituskuviot saivat Arabiemiraateista.
– Saako sen sanoa? Francescolla on power of attorney [valtakirja] valtavaan emiraattirahastoon, joka investoi Afrikkaan. Hänellä on sen rahastonhoitajan antama valtakirja neuvotella uusia projekteja, kertoi Osannan yhtiöiden operatiivinen johtaja Luigi Orcese lehdelle.
Italialaisrahoittaja on varautunut sijoittamaan 20 miljoonaa euroa myös Tahko-Bungalows Oy:n loma-asuntojen rakentamiseen. Tahkon ja Mänttä-Vilppulan lisäksi italialaisrahoittaja neuvottelee sijoittamisesta Luumäelle suunnitteilla olevaan lomakylään.
– Niiden hankkeiden rahoituslähde olisi myös sidottu RAIF-rahastoihin ja järjestely pitkälti samankaltainen kuin Mänttä-Vilppulan projektissa. Neuvottelut ovat pitkällä ja etenevät hyvässä hengessä, Osanna kertoi Helsingin Sanomille.

SEURA UUTISOI torstaina, että Osannalla olisi salaisia liiketoimia Venäjän miehittämällä Krimillä. Liiketoimet olisivat EU:n talouspakotteiden vastaisia. Kielletyillä liiketoimilla voisi olla vaikutusta myös Osannan liiketoimiin Suomessa. Italiassa julkisuuteen on nostettu myös Francesco Osannan yli kymmenen vuoden takainen aktivisminsa uusfasistisissa nuorisoliikkeissä. Osanna kuittasi fasismikytkökset Helsingin Sanomille kertomalla olleensa "aika pihalla".


Akseli Vanhala

 

[lark]

Ohessa vielä KMV:n 16.1.2020 juttu, jossa lopussa tiukkaa faktaa Sassin hankeesta. Kiinnostava tuo kohta:

"Sassin kehittämissuunnitelman ajaksi virkamiehet ja päättäjät allekirjoittivat vuoden 2018 lopulla vaitiolo- ja salassapitosopimuksen, koska suunnitelmaan liittyy kolmansia osapuolia. Kehittämissuunnitelman valmistuminen julkista päätöksentekoa vaativalle tasolle kesti vuoden 2020 alkuun."

Mitähän nuo suunnitelmaan liittyvät ns. kolmannet osapuolet (jotka vaativat salaamista) ovat?



Uutiskertaus: Sassin kehittäminen ja kaupungin rahoitus

16.1.2020 08.00


Sirkka Iso-Ettala / Eija Ruoho


Mänttä-Vilppulan kaupunki osti Metsä Boardilta noin 50 hehtaaria maata Sassista vuonna 2015 yhteensä 285 000 eurolla. Sasky rakennutti Sassiin vuonna 2016 Leko-hallin.

Koulutushalli maksoi noin 2,9 miljoonaa euroa. Mänttä-Vilppulan kaupunki teki kahden miljoonan euron pääomakorotuksen kuntayhtymään.

Omaa rahaa yhtymä käytti halliin noin 900 000 euroa. Sasky hoiti kilpailutuksen ja rakentamisen.

Sijoittamalla pääomaan kaupunki nosti omistusosuuttaan kuntayhtymässä. Kaupunki on vuokrannut noin 7 500 neliön tontin Saskylle 30 vuodeksi.

Vuokra on 2 250 euroa vuodessa, ja se on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokra tekee yhteensä 67 500 euroa ilman elinkustannusindeksin huomioon ottamista.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

Kaupunki rakennutti Leko-hallille johtavan tien ja maksoi massanvaihtotöitä. Muuten Sassin kehittäminen on ollut pääosin suunnittelua, neuvotteluja ja asemakaavoittamista.

Mänttä-Seura ry toteutti vuonna 2016 Leader-hankkeen, jonka rahoitti Leader Poko ry.

Sassin Master Planin kokonaisbudjetti oli noin 152 000 euroa. Mänttä-Seuran osuus oli 15 200 euroa, joka maksettiin elokuvateatteri Bio Säteen tuloista.

Loput noin 137 000 euroa oli EU:n, valtion ja kaupungin vastinrahasta koostunut potti, pääosin muualta kuin Mänttä-Vilppulan kaupungin tullutta rahaa.

Master Planissa kirkastui näkymä, jota kohti Sassin aluetta kehitetään. Tavoite on saada uusia työpaikkoja ja asukkaita Mäntän keskustan ja palvelujen läheisyyteen.

Elokuussa 2018 Sassin asemakaava ja asemakaavan muutos saivat lainvoiman.

Marraskuussa 2018 valtuusto hyväksyi kaksi maakauppaa koskevaa esisopimusta, joiden yhteinen arvo on 3 135 000 euroa.

Maata suunnitellaan ostettavaksi Finsilva Oyj:ltä Sassin Kannusniemestä noin 118 hehtaaria kolmen miljoonan euron hinnalla ja I-Portti Oy:ltä 8 044 neliön ala rakennuksineen Meijerintien varrelta.

Sassin kehittämissuunnitelman ajaksi virkamiehet ja päättäjät allekirjoittivat vuoden 2018 lopulla vaitiolo- ja salassapitosopimuksen, koska suunnitelmaan liittyy kolmansia osapuolia. Kehittämissuunnitelman valmistuminen julkista päätöksentekoa vaativalle tasolle kesti vuoden 2020 alkuun.

Kehittämissuunnitelmaa käsitellään Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksessa 20.1.2020 ja se on määrä tuoda kaupunginvaltuustoon 27.1.2010. Valtuusto on käsitellyt suunnitelmaa viimeksi kuluneen vuoden aikana lukuisissa valtuustoseminaareissaan.


Lukuja Sassista

Vuonna 2015. Mänttä-Vilppulan kaupunki osti Metsä Boardilta noin 50 hehtaaria 285 000 eurolla.

Vuonna 2016. Talousarviossa varattu 50 000 euroa, käytettiin 34 900 euroa.

Vuonna 2017. Talousarviossa varattu 125 000 euroa, käytettiin 67 600 euroa.

2016-2017 rahaa käytettiin Leko-hallille johtavan tien rakentamiseen, Leko-hallin rakentamiseen liittyviin massanvaihtotöihin, lentokentän rakennesuunnittelun käynnistämiseen ja selvityksiin mahdollisesta maa-alueen pilaantumisesta. Kaupunki ei saanut Ely-tukea hankkeisiin.

Vuonna 2018. Talousarviossa 125 000 euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi marraskuussa Yrke Kiinteistöt Oy:lle käyttötalouspuolelle lisämäärärahan Sassin alueen kehittämisen jatkotyöhön 200 000 euroa. 125 000 eurolla on jatkettu lentokentän rakennesuunnittelua ja selvityksiä maa-alueen pilaantumisesta.

Vuonna 2019. Talousarviossa 200 000 euroa. Kaupunki päätti hangaarin rakentamisesta Sassiin Leko-hallin viereen. Hangaarin kustannusarvio on 677 000 euroa, johon voi saada elyn avustusta 70 prosenttia. Kaupungin osuus hankkeesta on 30 prosenttia, enintään noin 200 000 euroa.

Kaavoituskustannuksia vuonna 2017 noin 15 000 euroa Ramboll Oy:lle. Vuonna 2018 ostetut kaavoituskulut ovat samaa tasoa. Sassin asemakaava ja asemakaavan muutos saivat lainvoiman elokuussa 2018.

Kiitoradan ympäristöstä kaupunki kaatoi puustoa 2018. Myydystä puusta kaupunki sai 49 400 euroa.

Yhteensä investointikustannukset kaupungille vuosina 2016–2019 olivat 203 000 euroa. Nettomenot puutulojen jälkeen ovat 153 700 euroa.

Lisäksi MW-Kehitys Oy sai keväällä 2018 Pirkanmaan maakuntahallitukselta 56 966 euron avustuksen Co-creation -innovaatioympäristön toimintamallin kehittäminen -hankkeelle, jonka tavoite on saada uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja Sassiin.

 

[Lucas]

HELSINGIN SANOMIEN mukaan alkunsa Osannan liiketoimet ja rahoituskuviot saivat Arabiemiraateista.
– Saako sen sanoa? Francescolla on power of attorney [valtakirja] valtavaan emiraattirahastoon, joka investoi Afrikkaan. Hänellä on sen rahastonhoitajan antama valtakirja neuvotella uusia projekteja, kertoi Osannan yhtiöiden operatiivinen johtaja Luigi Orcese lehdelle.
Italialaisrahoittaja on varautunut sijoittamaan 20 miljoonaa euroa myös Tahko-Bungalows Oy:n loma-asuntojen rakentamiseen. Tahkon ja Mänttä-Vilppulan lisäksi italialaisrahoittaja neuvottelee sijoittamisesta Luumäelle suunnitteilla olevaan lomakylään.
– Niiden hankkeiden rahoituslähde olisi myös sidottu RAIF-rahastoihin ja järjestely pitkälti samankaltainen kuin Mänttä-Vilppulan projektissa. Neuvottelut ovat pitkällä ja etenevät hyvässä hengessä, Osanna kertoi Helsingin Sanomille.

Minä en suoraan sanottuna usko että Osannan koijarilla olisi minkään arabiemiraattien ison rahaston
valtakirjaa (power of attorney) edustaa heitä ja tehdä sopimuksia heidän puolestaan.

Yhtä vähän uskon niihin RAIF-rahastoihin Luxemburgissa jotka olisivat valmiita "sioittamaan" penninjeniä Osannan kautta Mänttä-Vilppulan pellolle.

Kyllähän ne mielikuvitusneuvottelut varmaan vielä suotuisissa tuulissa etenevät Osannalta kun odottelee sitä 10 miljoonan euron mänttivilppilöiden vakuustalletusta. Sen saatuaan ne suotuisat tuulet loppuvat kuin seinään.

Pidän mahdottomana sitä että yksikään Luxemburgin isommista rahastoista olisi neuvotellut lainkaan Osannan kanssa Mänttä-Vilppulan kentän rahoituksesta. Jos näin olisi tapahtunut niin sehän olisi Mänttä-Vilppulan kunnan edustajan helppo varmistaa kun kysyisi Osannalta rahaston nimen ja tiedot ja sitten ottaisi suoraan yhteyttä rahaston viralliseen osoitteeseen joka löytyy Luxemburgin virallisista reskistereistä ja kävisi keskustelemassa asiasta suoraan rahaston virallisen edustajan kanssa. Silloin olisi aika mahdoton sivullisen huijarin esiintyä rahaston edustajan nimissä. Toki sen rahaston suuruuden ja tunnusluvut ja muut tiedot pitäisi myös varmistaa eri lähteistä ettei kyse ole mistään pöytälaatikkofirmasta.

 

[vilkas]

MÄNTTÄ-VILPPULA ja italialais-brittiläiset rahoittajayrittäjät suunnittelevat rakentavansa Serlachiuksen lentokentän ympäristöön Suomen ensimmäisen ilmailualan puiston

Suomalaiseen yhtiöön rahat tulevat luxemburgilaisesta sijoitusrahastosta.

Francescolla on power of attorney [valtakirja] valtavaan emiraattirahastoon, joka investoi Afrikkaan. Hänellä on sen rahastonhoitajan antama valtakirja neuvotella uusia projekteja, kertoi Osannan yhtiöiden operatiivinen johtaja Luigi Orcese lehdelle.

Hmm... Kolme erilaista tarinaa rahoituksesta. Enää puuttuu se Nigerialaisen liikemiehen leskirouva, niin saadaan värisuora kasaan.

Se on aivan selvää, että Osanna ei edusta mitään valtavaa emiraattirahastoa. Näiden rahastojen edustajat ovat suoraan rahastojen palkkalistoilla.

 

[Bertta]

Minä en suoraan sanottuna usko että Osannan koijarilla olisi minkään arabiemiraattien ison rahaston
valtakirjaa (power of attorney) edustaa heitä ja tehdä sopimuksia heidän puolestaan.

Yhtä vähän uskon niihin RAIF-rahastoihin Luxemburgissa jotka olisivat valmiita "sioittamaan" penninjeniä Osannan kautta Mänttä-Vilppulan pellolle.

Rahastolla täytyy olla rahaa kuin roskaa jos he sijoittavat 100 000 000 euroa suomalaiseen erämaahan jonkun epämääräisen italialaisen koijarin suosituksesta. Jos takana olisi aidosti jokin rahasto, olisivat sen edustajat tulleet jo hyvin tutuiksi Mäntti-Vilppilässä.

 

[lark]

Setelituppoja on vilauteltu Luumäellä jo ennen Mänttä-Vilppulaa. Ohessa screenshot Suomi24 Luumäki-sivun keskusteluista kesäkuulta 2018. Se sinne suunnattu 'sata miljoonaa euroa' on jo ollut silloin jossain mediassa esillä, koska siitä on keskusteltu. Luumäellä tai Nilsiässä ei edelleenkään kaupunki mukana, eikä sulkutilejä tai takausriskejä. Voisiko olla, että näitä kahta olisi käytetty ihan hämäämiseen, jolloin olisi ollut luonnollisempaa etsiytyä (ja iskeytyä) Suomessa myös siihen kolmanteen kohteeseen eli Mänttä-Vilppulaan, kun on esittää, kuinka 'meillä on 100 miljoonan neuvottelut käynnissä myös Luumäellä'. Allaoleva puheenvuoro on muutenkin loistava, eli kirjoittaja vitsailee siitä, että kun hyvä viimein laskeutuu rahan muodosa Luumäelle, jopa senioritalon raihnaiset vanhukset pääsevät nauttimaan työnteosta. Varoittaa myös oivallisesti kunnan hankkeeseen sekaantumisesta. Tämä päivittyy juhannukselle 2018, on siis yksi varhaisimpia 'mahdolliseen tulevaisuudessa realisoituvaan (Osannan ja kumppaneiden järjestämään?) jättilainaan' liittyviä keskusteluavauksia. Ylen uutiseen näemmä sittenkin tää keskustelu perustuu.

Perinteikkään lomakylän uusi omistaja kertoi huimat suunnitelmansa – 100 miljoonalla eurolla kylpylä, hotelli ja loma-asuntoja

Luumäen Taavetissa sijaitsi vuosikymmeniä Lomaliiton lomakylä, jonne nyt aiotaan rakentaa mittava matkailukeskus.

yle.fi

 

[15sdu]

Nyt Facebookissa keskusteluun osallistuu Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Kysymys on salatusta osuudesta sopparin osuudessa sulkutili.
Kaupunginvaltuuston 27.01.2020 esityslistan oheismateriaali tietosuojaversio on lähetetty valtuutetuille ja myös ei-tietosuojaversio liitteitä, missä on salassa pidettäviä kohtia, mitkä eivät näy tällä esityslistan liitteenä julkisuuslain 24 pykälän mukaisesti. Jokainen kokoukseen osallistunut Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuutettu on pykälään kuuluvat liitteet postitse saaneet, eikä pykälään kuuluvissa liitteissä ole ollut mitään kohtaa sutattu yli.
Kuka sen päättää mitä suojataan ja minkä perusteella, ja missä sen voi kyseenalaistaa? Voiko siitäkin laittaa valituksen? Kun tätä touhua seuraa, ja mukana olevat kaverit on tiedossa, ei tähänkään voi yhtään luottaa.

 

[Lucas]

Rahastolla täytyy olla rahaa kuin roskaa jos he sijoittavat 100 000 000 euroa suomalaiseen erämaahan jonkun epämääräisen italialaisen koijarin suosituksesta. Jos takana olisi aidosti jokin rahasto, olisivat sen edustajat tulleet jo hyvin tutuiksi Mäntti-Vilppilässä.

Mielenkiintoista olisi nähdä myös ne kannattavuuslaskelmat ja siinä laskemassa käytetyt oletukset. Pitäisi saada kuitenkin useampi sata tuhatta euroa peltokentältä kuukaudessa tuottoa että sillä maksaisi sen 100 miljoonan euron lainan korot ja lyhennykset 20 vuoden maksuohjelmalla.

Liekkö kyseistä laskelmaa edes olemassa kun vaatisi niin älyttömiä lukuja siihen ja hanke markkinoitu mänttivilppilöille pelkällä toivotaan toivotaan perusteella?