Ohessa vielä linkki kaupunginjohtajan tuoreeseen 24.2.2020 päivitettyyn blogiin sekä alla myös blogin teksti tekstimassana. Mänttä-Vilppulassa tai jossain muualla päin Suomea on saanut asianajaja huhkia varmasti yhden työpäivän tätä krjottaessaan.
Tässä ei edelleenkään vastata siihen, miksi Sassin hankkeen jatkotyö on tehty salaisena eikä avattu sitä, kuka salaamista on rahoituksen puolelle vaatinut. Selkeästi tässä ollaan viemässä projektia tytäryhtiölle, jonka ei tarvitse noudattaa kuntalakia, mikä sitten ainakin helpottaa kähmintää noin yleisesti. Vaikka hankkeen suunnittelu olisikin ollut lakiteknisesti jollain tapaa kestävää, moraalisesti tai läpinäkyvyydeltään (kuntalaisilla on kuitenkin ollut oikeus saada hankkeesta tietää, mutta tietoa ei ole ollut saatavissa) se ei sellaista ole ollut.
Kaupunginjohtajan blogi: Sassi-hankkeen juridisesta valmistelusta
24.2.2020
Mänttä-Vilppulan kaupungin Lakeside Airpark Finland -hanke on saanut odotettua laajempaa julkisuutta ja arvostamme sitä, vaikka se on työllistänyt pienen kaupungin hallintoa merkittävällä tavalla.
Haluamme kuitenkin tuoda tässä kohtaa esiin, että valmistelua on tehty huolella, eikä hankkeen uutisoinnissa toistaiseksi ole tullut esiin seikkoja, joita valmistelussa ei olisi vielä huomioitu tai havaittu. Suhtaudumme kuitenkin kaikkeen palautteeseen rakentavasti ja peilaamme sitä tekemäämme työhön kriittisesti.
Valitettavasti emme voi kaikkea valmisteluaineistoa saattaa julkisuuteen, mutta selventääksemme tilannetta haluamme tuoda tässä kohtaa tietoonne selvityksen juridisesta valmistelusta sekä sen taustoista. Tämä toimii osittain myös vastauksena julkisuudessa esiintyneeseen keskusteluun liittyen hankkeen valmisteluun ja sisältöön.
Markus Auvinen
kaupunginjohtaja
Miksi hankkeeseen?
Kunnan tehtävä määritetään Kuntalaissa. Kunnan yleistä tehtävää säännellään kuntalaissa yleislausekkeella, jonka tavoitteena on sääntelyn joustavuus sellaisissa tilanteissa, joissa kunnan rooli vaihtelee markkinoilla. Lähtökohtaisesti kunta määrittelee itse tehtäväpiirinsä.
Mänttä-Vilppulan kaupunki on aiemmin ennen hankkeen toteutusvaiheen toimenpiteitä laatinut itselleen Kuntalain 37 §:n mukaisen strategian. Mänttä-Vilppulan kaupunki on muuttotappiokunta, jonka huolena on ollut erityisesti alueen elinvoimaisena säilyminen. Tämä oli nähtävillä myös puheenvuoroissa, joita hankkeen käsittelyssä valtuustossa pidettiin. Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on lähdetty hakemaan vaihtoehtoja ja näiden seurauksena on syntynyt Lakeside Airpark Finland -hanke. Hanketta on valmisteltu kuntakonserniin kuuluvan Yrke Kiinteistöt Oy:n kautta.
Rakenne
Mänttä-Vilppulan kaupunkikonsernissa päävastuu projektin valmistelusta sekä myös tulevasta läpiviennistä on Yrke Kiinteistöt Oy:llä. Yrke tulee omistamaan hankkeen käynnistyessä hankeyhtiöstä Lakeside Airpark Finland Oy:stä 19 prosenttia ja Osanna ACI Finland Oy loput 81 prosenttia. Osanna ACI Finland Oy hankkii Lakeside Airpark Finland Oy:lle rahoituksen Luxemburgissa toimivalta RAIF-rahastolta ja vastaa juridisesti lainojen takaisinmaksusta rahastolle. Kuten olemme aiemmin ilmaisseet niin tulemme tekemään vielä erillisen tarkastuksen RAIF-rahastoon, kun saamme virallisen tiedon siitä, mistä RAIF-rahastosta rahoitus tulee.
Hankkeeseen liittyviä ei-julkisia asiakirjoja ovat osakkaiden välinen osakassopimus sekä varsinaiseen rahoitukseen liittyvät asiakirjat. Rahoitusasiakirjoissa ei osapuolena ole kuntakonserniin kuuluvia yhtiöitä, vaan ne allekirjoitetaan hankeyhtiön ja Osanna ACI Finland Oy:n välillä.
Mänttä-Vilppulan kaupungin rooli hankkeessa on kirjattu yhteistyösopimukseen. Kaupungin rooliksi on yhteistyösopimukseen kirjattu vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään ja, jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttö- ja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti. Sopimukseen ehto on kirjattu seuraavasti:
”Municipality shall guarantee full support for the Yrke during the Project, for the fulfillment of Yrke's obligations regarding the Project. Municipality shall also be responsible to guarantee enough resources. Municipality shall advance the Project area city planning and shall implement the political decision making without delay. Costs of the city planning shall be paid by the Company. Municipality shall sell the real estate areas of the Project area to the Company. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Mäntän Kaukolämpö Oy and Vesihuolto will deliver heating, water and wastewater services to the Project area under its normal contract rules. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Koskelantalot Oy will rent apartments to employees under the construction phases of the project. Basic health care services will be available for all employees staying permanently in the Municipality as well.”
Valmistelijat, esittelijät ja päättäjät ovat pitäneet kaupungille kirjattuja velvoitteita sellaisena, ettei niiden täyttämiseen liity riskiä ja näissä tehtävissä epäonnistuminen edellyttää jo todellista lainmukaisten tehtävien laiminlyöntiä. Yhteistyösopimukseen on kirjattu sopimussakkoa koskeva ehto, joka on seuraava:
”If the Party breaches this agreement and does not remedy such a breach within thirty (30) days of such breach after the written notice of the other party, then the other party is obliged to pay liquidated damages to other party as a contract penalty. The liquidated damages can be claimed against the other party up to the actual damage with limitations as follows, against OACI up to the amount of the paid fees which has been listed in the Loan Facility Agreement and against Municipality up to the amount of 10,000,000 euros. The contract penalty does not apply to Yrke. For the sake of clarity it is stated that Yrke is responsible for its obligations acting in a professional manner and services provided accurately. Yrke is liable for damages caused by it according to the legislation in force in Finland.”
Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 miljoonaan euroon saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin.
Määräaikainen talletustili
Sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili. Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa.
Sisällöllisesti sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla.
Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellista, näytettyä vahinkoa Osanna ACI Finland Oy:lle.
Riskien arviointi
Julkisuudessa on keskusteltu Mänttä-Vilppulan hankkeeseen liittyvistä riskitasoista ja niiden mitoituksesta. Kirjoituksista ja arvioista käy ilmi, ettei asiassa lausuntoja antaneet ole riittävästi perehtyneet tai kyenneet riittävästi perehtymään asian (osa aineistosta salattua) sisältöön, sillä lausunnoissa esitetään myös, että kaupunki ottaisi riskiä kaavoitukseen yms. liittyvistä kustannuksista. Em. julkisista asiakirjoista ilmenevien ehtojen mukaan näistä kuluista vastaa kuitenkin kokonaisuudessaan hankeyhtiö eli Lakeside Airpark Finland Oy (Costs of the city planning shall be paid by the Company).
Kaupungin päättäjille on esitetty päätöksenteon yhteydessä riskiarviointi, jossa on otettu kantaa mm. hankkeen taloudellisiin riskeihin. Näitä ovat mm. kysymykset siitä, mitä voisi syntyä hankkeen rahoituksen epäonnistuessa tai minkälaisia välillisiä vahinkoja voisi syntyä, mikäli rahoitus lakkaa kesken projektin. Näihin liittyvät riskit liittyvät pääosin kuntakonsernin hankkeesta syntyvien henkilöresurssien nostotarpeeseen sekä alueen keskeneräisyydestä aiheutuvien haittojen selvittämiseen.
Kuten edellä on kirjattu niin muilta osin hankkeeseen liittyvät Mänttä-Vilppulan kaupunkiin kohdistuvat suorat riskit ovat rajattu sen lakiin ja elinvoimatavoitteen toteuttamiseen perustuviin tehtäviin. Näitä voitaneen pitää kaupungille sellaisena, että niihin sidottu sopimusvelvoite voidaan kantaa.
Valtiontukisääntely
Julkisuuteen on nostettu esiin myös hankkeeseen liittyvät valtiontukisääntelyyn liittyvät puutteet, jonka vuoksi avaamme tässä valmistelun taustoja ja valmistelussa esille nostettuja pohdintoja.
Miten valtiontuki syntyy?
EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan, jos kaikki valtiontuen neljä tunnusmerkkiä täyttyvät samanaikaisesti:
(1) Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin
Taloudellisen tuen muodolla ei ole väliä. Tukea voi olla esim. avustus, markkinahintaa alhaisempi laina, takaus, markkinaehtoista edullisempi pääomasijoitus tai pääomitus, verovapaus, veronalennus tai markkinahintaa alhaisempi kiinteistö tai maa-alueen vuokra tai myyntihinta. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta, rahoitustavasta tai taloudellisen voiton tavoitteesta.
Hanke ei sisällä tämän sisältöistä varojen kanavointia.
(2) Etu on valikoiva
Tukea pidetään valikoivana silloin kun se kohdistuu vain tiettyyn osaan yrityksiä. Hankkeessa ei muodosteta etua, sillä kaikki sopimukset on kirjattu tehtäväksi noudattaen tavanomaisia sopimusehtoja. Tämä ilmenee myös julkisista ja tässä kirjoituksessa esiin nostetuista sopimusehdoista.
(3) Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa
Käytännössä riittää, että valtio myöntää taloudellista etua yritykselle kilpailulle vapautetulla alalla, jolla on tai voisi olla kilpailua.
Vastaavaa kunnan strategian edistämistä koskevaa kiinteistökehityshanketta alueelle ei ole saatavissa ilman, että kaupunkikonserni ei olisi tässä miltään osin mukana. Toimenpiteen ei voida katsoa väärentävän kilpailua.
(4) Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
Kauppavaikutuskriteerin täyttyminen on alhainen. Lähtökohtaisesti kauppavaikutuskriteeristö täyttyy, kun tuensaaja harjoittaa taloudellistatoimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoille. Kriteeri ei hankkeessa täyty.
Kuten olemme aiemmin viitanneet niin määräaikainen talletustili ei ole hankkeessa rahoitusmuoto, vaan kaupungin nimissä tapahtuva edunsaajaton määräaikainen talletus. Kyseisessä järjestelyssä ei siirry rahaa, eikä vakuutta, joten siitä ei synny myöskään tukea. Tukea ei synny myöskään muiltakaan osin kaupunkikonsernin osallistumisesta hankkeeseen, sillä kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt myyvät palveluitaan hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:lle markkinaehtoisesti (”under its normal contract rules").
Julkisten toimijoiden mahdollisuus toimia markkinoilla?
Euroopan Unioni ei halua estää julkistoimijoita toimimasta sisämarkkinoilla yksityiseen markkinatoimijaan rinnastettavalla tavalla. Toimi ei lähtökohtaisesti sisällä valtiontukea, jos toimenpide toteutetaan ns. markkinaehtoisena tai tämän lisäksi julkinen toimija ja yksityinen toimija kantavat hankkeeseen liittyen riskiä siten, että hankkeeseen liittyvät riskit eivät ole pääosin julkisen toimijan harteilla.
Markkinaehtoisena voidaan Komission tiedonannon (2016/C262/01) mukaan nähdä toimet, jotka perustuvat julkisyhteisön ja yksityisten tasapuoliseen asemaan transaktiossa. Onko hankkeen riski siis vain julkisella toimijalla vai kantaako sitä myös yksityinen toimija?
Tasapuolisuus/symmetrisyys
Keskeisiä kriteereitä tarkasteltaessa tasavertaisuutta (pari passu) samanaikaisesti yksityisen tavanomaisin markkinaehdoin toimivan yksityisen kanssa ovat:
- onko toimi päätetty yksityisen kanssa samanaikaisesti – kyllä
- onko toimi toteutettu yksityisen kanssa samanaikaisesti – kyllä
- onko transaktion ehdot samat kaikille osapuolille huomioon ottaen myös riskin kasvaminen tai väheneminen ajan mittaan – riskipositio ei muutu alkutilanteesta.
- onko yksityisten toimijoiden toimenpiteellä todellista taloudellista merkitystä niin, ettei se ole pelkästään symbolinen tai hyvin vähäinen (Komissio on nähnyt, että yksityisen kolmanneksen osuus on tapauskohtaisessa tarkastelussa ollut riittävä) – yksityisen osuus on erittäin merkittävä.
- ovatko osapuolten lähtöasemat olleet transaktiossa toisiinsa verrattavissa huomioiden esim. aiempi taloudellinen riski – kyllä.
Mänttä-Vilppulassa toteutettava hanke on kokonaisuudessaan n. 250 miljoonan euron suuruinen. Hankkeen aloitus tapahtuu 100 miljoonan euron suuruisella rahoituksella. Loppuosa hankkeesta rahoitetaan hankkeen sisältä eli myymällä ja vuokraamalla rakentamisesta syntyviä kohteita.
Kyseessä on hanke, jonka rahoittaa 100 prosenttisesti yksityinen taho. Kaupunki ei suoraan rahoita tai anna hankkeen edistämään vakuuksia, muuta kuin sitoutuu yhteistyösopimuksella siinä kirjattuihin toimintavelvoitteisiin.
Kaupunki on sitoutumassa hankkeessa sopimukseen, jossa se tuottaa hankkeelle edellä yksilöidyt lakeihin perustuvat palvelut markkinaehtoisia ehtoja vastaan. Mikäli kaupunki laiminlyö tehtävänsä, voi Osanna ACI Finland Oy nostaa kaupunkia vastaan kanteen ja edellyttää sopimussakkoa täytäntöön. Mikäli Osanna ACI Finland Oy laiminlyö rahoitukseen liittyvät velvoitteet voi kaupunki vastaavasti vaatia taloudellista korvausta Osanna ACI Finland Oy:ltä.
Näkemyksemme mukaan hankkeen taloudellinen riski on merkittävästi Osanna ACI Finland Oy:llä. Kaupunkikonsernin näkökulmasta merkittävin riski voisi liittyä hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:n konkurssiin. Kaupungin riskiksi konkurssitilanteessa jäisi käytännössä kattaa niiden henkilöiden palkat, jotka työskentelevät hankeyhtiölle ja joita ei saada perityksi hankeyhtiöltä.
Julkisuudessa on nähty keskustelua ja kirjoituksia siitä, että hanke olisi rakennettu kokonaisuudessaan epäsymmetrisin ehdoin eli siten, että hankkeen riski on kaupungilla. Viittaamme tässä kohtaa myös edellä kirjattuun eli siihen, että kirjoituksista ja arvioista käy ilmi, ettei asiassa lausuntoja antaneet ole riittävästi perehtyneet tai kyenneet riittävästi perehtymään (osa aineistosta salattua) asian sisältöön, sillä lausunnoissa ilmenee myös se, ettei Osanna ACI Finland Oy:lle olisi asetettu sopimuksissa sopimussakkovastuita. Julkisista asiakirjoista voimme nähdä, että sopimussakko on asetettu palkkioiden rajaan saakka. Tätä merkittävämpi asia on kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että todellinen taloudellinen vastuu on hankkeessa rahoittajalla, joka tuo hankeyhtiöön 100 milj.€ suuruisen rahoituksen ja toimii tässä hankkeessa merkittävänä riskinkantajana. Näkemyksemme mukaan käsitys järjestelyn epäsymmetrisyydestä on siis tämän osalta virheellinen, kun tulkitaan hanketta kokonaisuudessaan, eikä vain yksittäistä sopimusklausuulia.
Yhteenveto
Olemme aiemmin ottaneet kantaa, miten kaupunki on toteuttanut hankkeeseen liittyvää taustatyötä. Toivomme tämän avaavan asiaan myös sen puolen, että Mänttä-Vilppula suhtautuu asiassa vakavasti myös juridiseen valmisteluun sekä sen oikeellisuuteen. Asiaa valmistellessa on huomioitu kuntalain sisältö sekä valtiontukisääntely erittäin laajasti sen rinnalla, että sopimustekniseen neuvotteluun ja valmisteluun on panostettu.
Eipä tässä ketjussa muutoinkaan mitään uutta tulokulmaa asiaan ole pahemmin kenelläkään tullut. Samat ihmettelyt tuolla kaikilla asiaa kohtaan noin yleensäkin on ja irrallisia nettileikkeitä sieltä sun täältä. Minä puolestani veikkaan , että sinä et osaa käyttää edes puhelinta 
