Asunnon ostaminen ja asuntolaina

7 asuntokaupasta olen yhdessä käyttänyt välittäjää ja se oli yksi vaikeimmista kaupoista. Olin siinä osakkeen ostajana.

Välittäjän takia ainakin meni viikko ylimääräitä aikaa leikkiessä ostotarjouksien kanssa. Itselläni oli raha tilillä ja myyjä oli hyväksynyt tarjouksen. Välittäjä sitten halusi kaikki asiat tehdä omien kaavojensa mukaan.
Tämäpä se. On tullut käytyä useammassa kymmenessä okt näytössä missä välittäjä suuvaahdossa myy asuntoa. Kysymyksiä kun kyselee niin valehtelevat parhainpäin. Pidemmälle kun kaupoissa mennään niin tuleekin eteen ettei asiaa x olekkaan tehty tai asiassa y onkin jotain ongelmaa ilmennyt. Helpommin näistä kaikista pääsisi jos saisi suoraan ostajan kanssa neuvotella.

Omaankin caseen välittäjä valehteli rakennusvuodesta kaiken mitkä sitten selvisi vasta tarjouksen jättämisen jälkeen, mutta se on omatarinansa.
 
Heitän sellaisen ajatuksen, että onko kaikkea pakko elämässä ajatella "sijoituksena"? Voihan niin tehdä, mutta kaiken osaoptimointi käy nähdäkseni pidemmällä aikavälillä melko raskaaksi. Harkitsemattomia hankintoja kannattaa välttää, mutta onko oma toimeentulo siitä kiinni, jos pitää joka ikinen päätös yrittää miettiä kaikkien mahdollisten skenaarioiden kautta? Sitä voi vaikka kuolla huomenna ja kaikki hyvät suunnitelmat jäi toteuttamatta...

Raha on myös käyttämistä varten, ihan joka senttiä ei tarvitse sijoittaa. Itsellä on sijoituksia, on oma koti ja kaikenlaisia "rahareikiä". Talous on kuitenkin kunnossa, enkä stressaa sillä, saanko asuntoni kaupaksi huomenna. Jos sen aika tulee, niin murehditaan sitä sitten.
 
Heitän sellaisen ajatuksen, että onko kaikkea pakko elämässä ajatella "sijoituksena"? Voihan niin tehdä, mutta kaiken osaoptimointi käy nähdäkseni pidemmällä aikavälillä melko raskaaksi. Harkitsemattomia hankintoja kannattaa välttää, mutta onko oma toimeentulo siitä kiinni, jos pitää joka ikinen päätös yrittää miettiä kaikkien mahdollisten skenaarioiden kautta? Sitä voi vaikka kuolla huomenna ja kaikki hyvät suunnitelmat jäi toteuttamatta...

Raha on myös käyttämistä varten, ihan joka senttiä ei tarvitse sijoittaa. Itsellä on sijoituksia, on oma koti ja kaikenlaisia "rahareikiä". Talous on kuitenkin kunnossa, enkä stressaa sillä, saanko asuntoni kaupaksi huomenna. Jos sen aika tulee, niin murehditaan sitä sitten.

Itse olen suunnilleen maksanut asunnosta 100k€+ lainaa ja korkokuluja. Ja asunnon arvo on jäljellä_oleva_lainan_määrä + 55k€. Eli noin puolet rahoista on mennyt "hukkaan". Silti, minun kohdallani rahat olisivat muuten menneet vuokraan ja kulutukseen. Luku ei sisällä yhtiövastiketta(+vesi,+sähkö), se on käytännössä "vuokrani".

Ja tässä minun tapauksessani kalliit remontit nosti omat kulut tähän. Fiksuinta olisi ollut vaan myydä ennen remonttia ja muuttaa pois. Tappiot olisi vähintään puolittuneet. Mutta tykkään asua täällä.
 
Tämä skenaario on erittäin kaukana keskimääräisestä Suomalaisesta todellisuudesta. Suurimmassa osassa tapauksista kyseessä on valinta siitä laitetaanko joka kuukausi X määrä rahaa vuokraan vai lainalyhennykseen. Ja nyt siis puhutaan ihmisistä jotka haluavat tietynlaisen asunnon asumista varten, ei mitään sijoitusoptimoijia, firettäjiä jne jotka minimoi kulutusta ja maksimoi sijoitustuottoja, vaan tavallisia kotia ostavia ihmisiä.

Toki jos sattuu olemaan tilanteessa jossa voi valita tiputtaako 400 kiloa asuntoon vai sijoituksiin niin voi olla järkevämpää tiputtaa se sijoituksiin ja asua vuokralla. Tai sitten tiputtaa ne sijoituksiin ja ottaa lainaa sen asunnon ostamiseksi ja maksaa sitä sitten itselleen, mutta riippuu kohteesta mitä ollaan ostamassa.
Moni vähän ikäkkäämpi saattaa olla tilanteessa jossa asunto on jo maksettu. Senhän voisi myydä ja sitten olisi tilillä vaikka se 400 000 €. Tosin ehkä kannattaisi myydä asunto aina kun on sen maksanut ja ostaa uusi lainalla ja laittaa asunnosta saamansa rahat pörssiin.
 
Moni vähän ikäkkäämpi saattaa olla tilanteessa jossa asunto on jo maksettu. Senhän voisi myydä ja sitten olisi tilillä vaikka se 400 000 €. Tosin ehkä kannattaisi myydä asunto aina kun on sen maksanut ja ostaa uusi lainalla ja laittaa asunnosta saamansa rahat pörssiin.

Pankeillahan on myös se käänteinen asuntolaina -vaihtoehto jossa olemassa olevaa asuntoa panttina käyttäen haetaan lainaa. Alun perin toi taisi olla suunnattu eläkeläisille, joiden varat ei riittäneet kohoaviin kustannuksiin.

Ois mielenkiintoista tietää että millä koroilla tota nykyään myydään.

Nordealla kulkee KotiJousto nimellä, OP Kodinomistajan laina ja Danskella Kotilaina.
 
Virossakin ihmetellään täkäläisten omakotitalojen hintoja:


Syyksi tarjottu nyky ihmisten kädettömyyttä ja täkäläisiä suurempia juoksevia kuluja (mitäköhän ne on 100-400€/v kiinteistövero :hmm:).
 
PKS tosin on myös nykyisellään vaikeuksia saada asuntoja kaupaksi ellei ole "polkuhintaan" myymässä pois. Siinä mielessä tuo edellä mainittu viiden vuoden sääntö on ideana ihan hyvä nyrkkisääntö jottei tarvitse tuosta murehtia. Asumisoikeusasunnot voi toki olla ihan hyvä välimalli puhtaan vuokralla asumisen tai kämpän omistamisen väliltä, ja niissä pystyy ilmeisesti välttämään paljon noita vuokraluukkujen ongelmia. Niissä täytyy vain tuupata 10-20ke rahaa edelleen kiinni seiniin ja maksella vielä sen jälkeen lähestulkoon täyttä vuokraa.

Tuossa on enää se riski, että vuokranantaja keksii tehdä muutoksia portfolioon ja koti lähtee alta. Perheellisenä suuntaisin varmaankin asumisoikeusasuntoon tuossa tilanteessa, yksin asuessa ei olisi niin väliä.
Huomauttaisin tähän keskusteluun sen verran, että "asumisoikeusasunto" on hieman moniulotteisempi kuin näissä maininnoissa. Useimpiin asumisoikeusasuntoihin on jonkinlaiset varallisuusrajat. Esim. TA:lla on "Alle 55-vuotiaat: Hakijalla (ja täysi-ikäisillä perheenjäsenillä) ei saa olla tarpeeksi varallisuutta puolet haetun asumisoikeusasunnon vapaasta markkina-arvosta rahoittamiseen." Jos on kaksi aikuista muuttamassa, niin tuo raja voi tulla nopeasti vastaan, tyyliin 125k x2 jos asunnon arvo olisi vaikka yläkanttiin pyöristettynä 500k. (Ja TA:lla taisi vielä olla joku 6 kk luopumissääntö, jos omistaa omistusasunnon ennalta.) Tähän on poikkeuksia, esim. jos ASO laitetaan vuokralle, niin silloin varallisuussäännöt eivät päde, mutta ne taitavat olla harvinaisia tapauksia pk-seudulla. Veikkaan että te joita quotasin ette saisi asumisoikeusasuntoa, vaikka haluaisitte...

Toiseen asiaan pakko sanoa että ainakin kaksi viimeistä omaa omistusasuntoa Espoossa on kyllä olleet erittäin rauhallisia kerrostaloja, kova raha pitää kynnyksen aika korkeana että naapuriksi tulisi "juoppo hullu". Syrjäseuduilla varmaan enemmän mahdollisuuksia sitten.

Toki aivan samoja asioita minäkin täällä pohdin, kun alkaa olla tarve muuttaa isompaan jos perhekoko kasvaa. Vuokra tuntuisi paremmalta ratkaisulta, mutta 5h-koossa alkaa mennä vaihtoehdot vähän niukan puolelle pk-seudulla, kun ei vuokraakaan nyt älyttömästi haluaisi maksaa. Oma pikahaku Espoosta tuotti 2 tulosta haulle 5h + 1999 tai uudempi + vuokra max 1800, toinen vuokra-ASO Muuralasta ja toinen kaupungin varallisuusrajainen Olarista. "Sama" haku omistuasuntona (500k max) tuotti sentään 16 tulosta. Valinnanvara hupenee neliöiden kasvaessa.
 
Jaan aikaisemmin ajatukseni asuntomarkkinan tilanteesta ja erityisesti ensiasunnon ostajan näkökulmasta. Taustaksi kannattaa katsoa myös tuoreet Rakennusteollisuuden suhdannekatsaukset, jotka avaavat hyvin nykytilannetta ja markkinaa painavia tekijöitä: https://rt.fi/wp-content/uploads/2026/03/RT-suhdannekatsaus-kevat-2026.pdf sekä https://rt.fi/wp-content/uploads/2026/03/RT-suhdannekatsaus-kevat-2026-esitysaineisto-pdf

Niiden perusteella asuntomarkkinaa painavat edelleen korkea työttömyys, heikko kuluttajaluottamus ja rahoitusmarkkinan kiristyminen. Lainaamisen kasvu on hidastunut sekä Suomessa että euroalueella. Hintojen ja vuokrien lasku jatkuu, mikä heikentää kannattavuutta koko arvoketjussa samaan aikaan, kun rakentamis- ja pääomakustannukset pysyvät koholla. Samaan aikaan markkinassa on kuitenkin mielenkiintoinen ristiriita. Tarjontaa on paljon ja hinnat ovat laskeneet usean vuoden ajan, mutta kauppamäärät ovat jo lähellä normaalia tasoa. Tämä luo tilanteen, jossa ostajalla on edelleen vahva neuvotteluasema.Uskon itse, että pitkällä aikavälillä omistusasuminen ja asuntosijoittaminen säilyvät järkevinä erityisesti kasvukeskuksissa, mutta lyhyellä aikavälillä markkina tarjoaa nyt poikkeuksellisen ostopaikan niille, joilla on kykyä ja uskallusta toimia.
Miltä asuntomarkkinan tilanne näyttää teidän näkökulmastanne juuri nyt?
 
Toki aivan samoja asioita minäkin täällä pohdin, kun alkaa olla tarve muuttaa isompaan jos perhekoko kasvaa. Vuokra tuntuisi paremmalta ratkaisulta, mutta 5h-koossa alkaa mennä vaihtoehdot vähän niukan puolelle pk-seudulla, kun ei vuokraakaan nyt älyttömästi haluaisi maksaa. Oma pikahaku Espoosta tuotti 2 tulosta haulle 5h + 1999 tai uudempi + vuokra max 1800, toinen vuokra-ASO Muuralasta ja toinen kaupungin varallisuusrajainen Olarista. "Sama" haku omistuasuntona (500k max) tuotti sentään 16 tulosta. Valinnanvara hupenee neliöiden kasvaessa.
Tämä se tilanne just pk-seudulla on ja täysin vastaava tilanne oli itsellä useampi vuosi ja valinnanvara sopivista ja varteenotettavista kohteista oli vähäinen. Joko hinnat oli pilvissä tai sitten asunnossa muuten oli jotain pahasti vialla. Vuokratkin paljon kalliimpia ja valinnanvaraa siellä vielä vähemmän. Nyt tuollaisen 5h-kokoisen erillistalon kuukausimenot ovat luokkaa 800€ sisältäen vastikkeet ja lainanlyhennykset (uudelleenlainoitettu 30 vuoden maksuaika) eli asuminen on todella halpaa juuri nyt.
 
Heitän sellaisen ajatuksen, että onko kaikkea pakko elämässä ajatella "sijoituksena"? Voihan niin tehdä, mutta kaiken osaoptimointi käy nähdäkseni pidemmällä aikavälillä melko raskaaksi. Harkitsemattomia hankintoja kannattaa välttää, mutta onko oma toimeentulo siitä kiinni, jos pitää joka ikinen päätös yrittää miettiä kaikkien mahdollisten skenaarioiden kautta? Sitä voi vaikka kuolla huomenna ja kaikki hyvät suunnitelmat jäi toteuttamatta...

Raha on myös käyttämistä varten, ihan joka senttiä ei tarvitse sijoittaa. Itsellä on sijoituksia, on oma koti ja kaikenlaisia "rahareikiä". Talous on kuitenkin kunnossa, enkä stressaa sillä, saanko asuntoni kaupaksi huomenna. Jos sen aika tulee, niin murehditaan sitä sitten.
Samaa mieltä siitä, ettei kaikkea pidä ajatella sijoituksena ja varsinkin oma asunto pitää tuntua muutenkin oikealta eikä vaan miettiä sitä voiko sillä tienata joskus. Mutta toisaalta asunto on niin monelle se selkeästi elämän suurin investointi ja jos ostaessa ei mieti yhtään tulevaisuuden mahdollisia kuvioita ja arvonkehitystä niin siinä voi olla hyvin löyhässä hirressä koko loppuelämän. Sanoisin, että jonkinlainen järki asuntoa ostaessa kannattaa olla ja varmistaa oman talouden kestävyys, jos asunnon kohdalla tuleekin jotain yllättävää eteen.
 
Itse olen suunnilleen maksanut asunnosta 100k€+ lainaa ja korkokuluja. Ja asunnon arvo on jäljellä_oleva_lainan_määrä + 55k€. Eli noin puolet rahoista on mennyt "hukkaan". Silti, minun kohdallani rahat olisivat muuten menneet vuokraan ja kulutukseen. Luku ei sisällä yhtiövastiketta(+vesi,+sähkö), se on käytännössä "vuokrani".

Ja tässä minun tapauksessani kalliit remontit nosti omat kulut tähän. Fiksuinta olisi ollut vaan myydä ennen remonttia ja muuttaa pois. Tappiot olisi vähintään puolittuneet. Mutta tykkään asua täällä.
Minäkin laskeskelin, että 11 vuotta vuokralla maksoi yhteensä noin 120 k€, eli sen verran meni hukkaan. Viimeisimmän 80 m2 vuokrarivarin vuokra on nyt 1400 €/k, eli enemmän kuin lainanhoito- ja asumiskulut tässä 180 neliön kämpässä. Vanhalle talolle en enää hirveitä laske hintaa, mutta tontin arvo on noin 250 k€. Jos joku sisäsuomalainen ihmettelee tontin hintoja eteläisellä rantamailla, niin katsoin tuossa juuri ilmoitusta, jossa tonttia myydään reilun 10 km päässä hintaan 700 €/m2.
 
Toiseen asiaan pakko sanoa että ainakin kaksi viimeistä omaa omistusasuntoa Espoossa on kyllä olleet erittäin rauhallisia kerrostaloja, kova raha pitää kynnyksen aika korkeana että naapuriksi tulisi "juoppo hullu". Syrjäseuduilla varmaan enemmän mahdollisuuksia sitten.

Kannattaa Helsingissä katsoa, omistaako Auroranlinna asuntoja taloyhtiöstä. Sitten niihin voi tulla arvalla ihan mitä vaan porukkaa.
 
Heitän sellaisen ajatuksen, että onko kaikkea pakko elämässä ajatella "sijoituksena"? Voihan niin tehdä, mutta kaiken osaoptimointi käy nähdäkseni pidemmällä aikavälillä melko raskaaksi. Harkitsemattomia hankintoja kannattaa välttää, mutta onko oma toimeentulo siitä kiinni, jos pitää joka ikinen päätös yrittää miettiä kaikkien mahdollisten skenaarioiden kautta? Sitä voi vaikka kuolla huomenna ja kaikki hyvät suunnitelmat jäi toteuttamatta...

Raha on myös käyttämistä varten, ihan joka senttiä ei tarvitse sijoittaa. Itsellä on sijoituksia, on oma koti ja kaikenlaisia "rahareikiä". Talous on kuitenkin kunnossa, enkä stressaa sillä, saanko asuntoni kaupaksi huomenna. Jos sen aika tulee, niin murehditaan sitä sitten.
Tää sama ajatus tulee esille täällä tasaisin väliajoin. Samoin kuin tuolla omakotialo-ketjussa, säätäminen ja sijoittaminen sekä rahankäytöketjussa.
 
Suosittelen muistamaan kun verrataan vuokra vs. omistusasumiskuluja keskenään, ettei unohdeta mitä kaikkea sinne vuokrakuluihin on leivottu sisään. Vuokralainen harvemmin saa esim. erillistä laskua lämmityksestä, vedestä, jätehuollosta taikka kiinteistöverosta, vaan ne on leivottu vuokraan sisään. Sen sijaan omistusasuja makselee noita erikseen (tai osan vastikkeen kautta). Eli vuokra vs. omistusasujan kuluja vertailtaessa pitäisi nuo pyrkiä jotenkin yhteismitallistamaan, jos haluaa miettiä, paljonko "häviää" vuokralla asumisessa.
 
Suosittelen muistamaan kun verrataan vuokra vs. omistusasumiskuluja keskenään, ettei unohdeta mitä kaikkea sinne vuokrakuluihin on leivottu sisään. Vuokralainen harvemmin saa esim. erillistä laskua lämmityksestä, vedestä, jätehuollosta taikka kiinteistöverosta, vaan ne on leivottu vuokraan sisään. Sen sijaan omistusasuja makselee noita erikseen (tai osan vastikkeen kautta). Eli vuokra vs. omistusasujan kuluja vertailtaessa pitäisi nuo pyrkiä jotenkin yhteismitallistamaan, jos haluaa miettiä, paljonko "häviää" vuokralla asumisessa.
Kaikki vertauksen vaikuttavat kulut yhteen, ja sen jälkeen vertailu.
Vertailun jälkeen tulee tehdä myös yhteenveto, että mitä kyseinen asumismuoto ja asuinkohde mahdollistaa elämälle ja sitjoittamiselle, sekä mitkä on sen hyvät ja huonot puolet.

Jos vesi kuuluu vuokraan, se ajaa yksilön tuhlaavaiseksi siihen verraten jos ihminen on itse ollut kaivamassa vesiosuuskunnan putkea ja tehnyt putkiremontit kotiinsa, ja on sen kautta vielä vahvemmin tietäväinen että hyödykkeet tulevat maksettavaksi.

Mikään ei ole suoraan verrattavissa, joten niihin joutuu keksimään valintaa ilmentävät painoarvot.
 
Viimeksi muokattu:
Suosittelen muistamaan kun verrataan vuokra vs. omistusasumiskuluja keskenään, ettei unohdeta mitä kaikkea sinne vuokrakuluihin on leivottu sisään. Vuokralainen harvemmin saa esim. erillistä laskua lämmityksestä, vedestä, jätehuollosta taikka kiinteistöverosta, vaan ne on leivottu vuokraan sisään. Sen sijaan omistusasuja makselee noita erikseen (tai osan vastikkeen kautta). Eli vuokra vs. omistusasujan kuluja vertailtaessa pitäisi nuo pyrkiä jotenkin yhteismitallistamaan, jos haluaa miettiä, paljonko "häviää" vuokralla asumisessa.
Sähköt ja vesimaksun se vuokralainenkin yleensä joutuu vuokran päälle maksamaan.
 
Sähköt ja vesimaksun se vuokralainenkin yleensä joutuu vuokran päälle maksamaan.
Ja se vesimaksu saattaa olla yllättävänkin tyyris. Esim itsellä oli viimeisimmässä vuokrakämpässä 25e/kk/hlö ja tästä on jo yli 10v aikaa. Tällä hetkellä menee omakotitalossa 2aik+1 lapsi noin 100e/3kk. Eli pyöreesti reilu 10e/kk/hlö.
Toki tossa vuokra-asunnossa tohon hintaan sai myös sen lämpimän veden. Nykyään en tiedä tarkkaan paljonko veden lämmitys maksaa, mutta kesäkuukausina kun lämmöt on muuten venttiilillä katkaistu pois, on kaukolämmön kulutusosan lasku n. 30e/kk. Tässä hieman hyötysuhdetta heikentää kiertovesisysteeeämi, jonka lämpö menee kesällä ns. hukkaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
306 284
Viestejä
5 183 750
Jäsenet
82 870
Uusin jäsen
LeoN0998

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom