Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

Sen verran kannnattaa jäitä laittaa hattuun ainakin mahdollisen YLE:n MOT:n kanssa, että jos ovat tekemässä aiheesta ohjelmaa, niin sellainen oletettavasti tulee vasta syksynä. Vinkkasin sinne viime elokuussa tuosta Permiso / Sisco talokoijaukesta. Nähtävästi ensi viikolla on tulossa siitä aiheesta jakso, kun otsikkona oli 'Tuhat tuhottua talounelmaa' tai jotain vastaavaa.

Tuolla yhdessä tuoreessa Auvisen haastattelussa mainittiin että Mänttä-Vilppula on aikeissa pyytää hallinto-oikeudelta valitusten nopeutettua käsittelyä. Löysin aiheesta vuosien takaa muuan oikeusministeriön loppuraportin, jota vähän tutkin. Nopeutettua käsittelyä ei nähdäkseni ole mahdollista yksittäisellä toimenpiteellä järjestää.

"Valitusten käsittelyn nopeuttamista selvittäneen työryhmän 2004:1 käsityksen mukaan valitusten käsittelyä hallintotuomioistuimissa ei voida nopeuttaa millään yksittäisellä toimenpiteellä, vaan tilanteen parantamiseksi tarvitaan useita erilaisia kehittämistoimia."
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä olisi tietää, missä vaiheessa alle miljoonan euron hanke paisui suunnitelmatasolla neljännesmiljardin hankkeeksi. Jos ajatellaan että hankkeessa olisi mukana alkuvaiheessa vaikka se 100 miljoonan euron laina Osannan 'ansiosta' niin rahoituksen järjestäjällehän kuuluisi jonkinlainen provisio. Ellei sitä provikkaa ole sitten maksettu esimerkiksi jo etukäteen, kun on luvattu suuria summia järjestää.

Jos ajatellaan 100 miljoonaa, on 100 000 euroa siitä vähäinen osa eli 0,1 %, toki sen voi maksaa jo ennakkona, jos lottovoittohana jo melkein auki käännetty on.

Paljon julkisuudessa olleessa Nuorisosäätiö-vedätyksessä maksettiin entiselle säätiötä johtaneelle huijarikaksikolle isoja konsulttipalkkioita, mutta en tarkalleen tiedä summia. Siinä käytettiin lukuisia yhtiöitä rahojen kierrättämiseen.




Mua huvittaa suuresti muuten tuo fraasi 'terve epäily' ensimmäisessä HS:n kirjoittamassa Lakeside Airpark- jutussa. Terve epäily on terminä vähän samanlainen kuin vaikkapa 'tosiasiallinen asuminen' eli hyvin pitkälti lakijargonia, Joten tuolla ollaan laadittu jo tuossa vaiheessa vastauksia haastatteluihin lakimiehen tuella. Terve epäily löytyy muiden muassa poliisin sivulta.


Eli olisikohan Mänttä-Vilppula oikein halunnut tässä tapauksessa painottaa, että se aikoo estää petosrikokset ennalta terveesti epäilemällä.

HS:n taloussivujen jutun 5.2.2020 otsikkohan kuului:

Mänttä-Vilppula haluaa 250 miljoonan euron rakennuspuiston ja kertoo löytäneensä ulkomaisen rahoittajan: ”Olemme terveesti epäilleet ja käyttäneet aikaa siihen, että saamme vastaukset”
 
Viimeksi muokattu:
KMV-lehden juttu 3.3.2020 klo 10.10 kertoo enemmän toisesta valituksesta LAF-päätöksestä.

Toinen valitus valtuuston Lakeside Airpark Finlandin päätöksestä

3.3.2020 10.10



Sassin kiitorata viime syksynä Mäntässä. Sen ympärille kaavaillaan mittavaa asuin- ja teollisuusaluetta.


Sassin kiitorata viime syksynä Mäntässä. Sen ympärille kaavaillaan mittavaa asuin- ja teollisuusaluetta.NIILO HAKANEN

Keskustele
Sirkka Iso-Ettala

Hämeenlinnan hallinto-oikeus sai 2. maaliskuuta toisen valituksen, joka koskee Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätöstä Lakeside Airpark Finlandin hankkeesta Mäntän Sassissa.

Valituksen jättivät kaupunginvaltuutetut Pentti Paananen (vas), Arto Lampinen (kesk) ja Esa Mikkola (sd). He äänestivät valtuustossa Sassin 250 miljoonan euron arvoista päätöstä vastaan.

Valituksessaan kolmikko vaatii, että hallinto-oikeuden tulee kumota valtuuston päätös kokonaisuudessaan, koska heidän mielestään valtuusto on ylittänyt päätösvaltansa, ja päätös on muutoinkin lainvastainen.

Valitus on 14-sivuinen, ja se sisältää useita kohtia, joilla valittavat pitävät päätöstä lainvastaisena.

Valittajat pyytävät, että hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon ennen asian ratkaisemista.

Ensimmäisen valituksen hallinto-oikeuteen jätti 25. helmikuuta yrittäjä Sakari Mäkinen Mänttä-Vilppulan Kolhosta. Myös Mäkinen vaati päätöksen perumista ja laillisuuden tutkimista.

”Merkittävä taloudellinen riski kaupungille”

Paananen, Lampinen ja Mikkola esittävät, että kuntalain säännökset rajoittavat eri tavoin sitä, millaisiin hankkeisiin kunta voi ryhtyä. He vetoavat valituksessaan Kuntalain 129 pykälään, jossa todetaan, että kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus eivät saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.

Valittajien mukaan hankkeeseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski Mänttä-Vilppulan kaupungille, vaikkakin hankkeen valmistelijat ovat pyrkineet tämän kieltämään.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

– Escrow-sopimus lukeutuu salassa pidettäviin asiakirjoihin, mutta sen kohta 2.4 on kuitenkin ollut jo julkisuudessa esillä.

Valituksessa todetaan, että kohdassa lukee seuraavaa: Lainanantaja voi käyttää Escrow-summaa peruuttamattomana sitoutuksena sopimuskohdan 2.4 mukaisessa velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan käytettävissä olevana talletuksena mistä tahansa eurooppalaisesta/ sveitsiläisestä rahalaitoksesta.

– Escrow-summalla tarkoitetaan 10 000 000 euroa, joka Mänttä-Vilppulan kaupungin on määrä sijoittaa niinsanotulle sulkutilille. Summa on tarkoitettu sijoitettavaksi pankkiin kolmen vuoden määräajaksi, mutta jos sitä voidaan kuvatulla tavalla käyttää sitoumuksena eli vakuutena, kyse on Kuntalain 129.1 pykälässä kielletystä toimenpiteestä. Mikään ei takaa sitä, että kaupunki saisi sulkutilillä olevan summan ikinä takaisin, valituksessa lukee.

”Onko Osannalle maksettu konsulttipalkkioita?”

Valittajat esittävät lisäksi, että hallinto-oikeus pyytää kaupungilta selvityksen, onko Yrke Kiinteistöt Oy tai jokin muu kaupungin tytäryhtiö tähän mennessä jo maksanut Osannalle konsulttipalkkioita.

Osannalla valittajat tarkoittavat italialaista Fransesco Osannaa, Osanna Groupia tai Suomeen perustettua Osanna ACI Finland Oy:tä, jonka on tarkoitus perustaa hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy yhdessä kaupungin kehitysyhtiön Yrke Kiinteistöt Oy:n kanssa.

Valittajat pyytävät oikeutta lisäksi vaatimaan kaupungilta selvityksen, paljonko Yrke on käyttänyt kaupungin varoja tähän vuonna 2018 alkaneeseen vaiheeseen, jonka lopputuloksena on hyväksyttäviksi esitetyt sopimukset Osannan kanssa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen 27. tammikuuta yhteistyösopimuksen Lakeside Airpark Finland -hankkeesta, siihen liittyvän 10 miljoonan euron sulkutilisopimuksen ja päätöksen ostaa kaksi hanketta varten kaksi maa-aluetta Sassista yhteensä 3,1 miljoonalla eurolla.

”Asukkaat pidetty ulkopuolella hankkeesta”

Valittajat vetoavat EU:n valtiontukisäännöksiin, jonka mukaan Euroopan Unionin oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

Kolmikko esittää, että hallinto-oikeus hankkii työ- ja elinkeinoministeriön valtiontukiarvioinnin tai edellyttää kaupungilta sen hankkimista.

Valittajat kysyvät, kuuluuko kunnan toimialaan ison riskin ottaminen, ja onko kunta ylittänyt toimialansa rajat.

Valituksessa todetaan, ettei kunnan asukkaiden osallistumisoikeus ole toteutunut, koska asukkaat on pidetty täysin hankkeen ulkopuolella.

– Kaupungissa on kylläkin yleisesti tiedetty, että Sassin lentokentälle suunnitellaan lentämiseen liittyvää asumismuotoa, mutta aivan yllätyksenä tuli se, miten toiminta aiotaan rahoittaa. Pieni joukko päättäjiä oli kuullut asiasta heille järjestetyissä seminaareissa, mutta he eivät salassapitosopimuksen vuoksi voineet tulossa olevaa hanketta käsitellä kuntalaisten kanssa eikä samasta syystä johtuen edes keskenään valmistautuessaan kokoukseen.

”Yrken rahankäyttö tulisi avata kuntalaisille”

– Eräs tämän valituksen ydinkohta on Sassin hankkeeseen ”salaisena tehty” kehittämissuunnitelman jatkotyö 5.11.2018-16.1.2020. Sitä varten Yrke Kiinteistöt Oy:lle oli myönnetty 200 000 euron lisämääräraha vuoden 2018 talousarvioon.

– Lisäksi Sassin kehittämiseen oli myönnetty runsaasti rahoitusta vuotuisissa talousarvioissa. Nyt tulisi avata tämäkin rahankäyttö läpinäkyvästi kuntalaisten tietoon, joten hallinto-oikeus pyytänee laskelmat kaupungilta, valitus toteaa.

”Missä päätettiin vaitiolosopimuksesta?”

Valituksessa otetaan kantaa päättäjiltä vaadittuun vaitiolosopimukseen. Valittajien mukaan hallinto-oikeuden tulisi pyytää kaupunginhallitukselta tieto siitä, missä on tehty päätös allekirjoitusten pyytämisestä vaitiolositoumukseen. Kaupunginhallituksessa tätä ei ole päätetty.

Valittajat tuovat esille lisäksi, että julkisuuslain nojalla hankkeessa on salassa pidettäviksi määrätty seuraavat asiakirjat. lainajärjestelysopimus, osakassopimus, velkakirja, tekninen Due Diligence-selvitys ja arvonmääritys Lakeside Airpark Finlandista sekä Fennon juridisten riskien kartoitus.

Valittajat pitävät ongelmallisena, että yhteistyösopimuksessa viitataan useaan otteeseen lainajärjestelysopimukseen ja myös osakassopimus mainitaan. Kyseisiä asiakirjoja valtuutetut eivät ole ole saaneet luettavikseen paperiversioina, kolmikko toteaa.

”Maakaupat moninkertaisia käypään arvoon nähden”

Valitus ottaa kantaa Sassista päätettyihin maakauppoihin. He pitävät kauppahintaa moninkertaisena käypään arvoon nähden.

Valituksen loppupuolella todetaan, että hanke on epärealistinen. Siitä ei ole valituksen mukaan tehty liiketoimintasuunnitelmaa, markkinatutkimusta, tarvekartoitusta. Ne voisivat valittajien mukaan kertoa luotettavasti, paljonko hankkeen tuottamille palveluille, infrastruktuurille ja rakennuksille on oikeasti kysyntää.

Lisäksi valituksessa esitetään monta muuta epäkohtaa. Yhtenä kolmikko esittää epäselvyyden, keitä ja mistä maasta tulevat jäsenet Lakeside Airkpark Finlandin hallitukseen.

– Tämä on erittäin tärkeä seikka, koska kyseessä on toteuttajayhtiö ja lisäksi organisaatio, joka jatkossa ilmeisesti omistaa alueelle tulevat asunnot ja muut rakennukset. Ketkä tulevat omistamaan kiinteistöt ja maa-alueen, ellei se ole juuri Lakeside Airpark Finland, valituksessa kysytään.

Valitusaika Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätöksestä päättyy 5.3.
 
Maksumuurin takana

Mänttä-Vilppula-hanke herättää uusia kysymyksiä – Suomalaisyrittäjällä epäilyksiä: Pankki sanoi ei italialaisen Osannan välittämille rahoille

Taloudellisiin väärinkäytöksiin erikoistuneen suomalaisen asiantuntijan mukaan kuntapäättäjien on hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta.

Mänttä-Vilppulaan suunniteltu 250 miljoonan euron Lakeside Airpark -hankkeen rahoituksen organisoija Francesco Osannan toiminta ja suunnitelmat herättävät epäilyjä suomalaissilmissä.


 
Näin on saatu toinenkin valitus, tulisko vielä lisää....
Taas uusi valitus Mänttä-Vilppulan kohuhankkeesta – valittajat pelkäävät italialaisyhtiön pääsevän käsiksi veronmaksajien miljoonapottiin

kummastuttaa tässä hankkeessa myös kaupunginjohtaja Auvisen kommentti KMV:lehdessä "Hanketta toteuttava yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy piti perustaa tänä keväänä,",
kuitenkin jos katsoo Asiakastiedon sivuilta niin Lakeside Airpark Finland Oy on perustettu jo 02.10.2019
Lakeside Airpark Finland Oy taloustiedot
 
Talouselämä-lehden juttu on jo peistattuna muistaakseni sivulla 20 tai 21. Nyt kannattaa kyllä foorumilaisten täällä taputtaa itselleen, koska keskusteluistamme on selkeästi näyttänyt olleen hyötyä, kun seuraa uusimman valituksen kohtia. Tärkeä on myös alueen asukkaiden kannalta se, että tuossa on nostettu esiin se, että
hankkeesta ei ole tehty minkäänlaista julkista liiketoimintasuunnitelmaa, markkinatutkimusta tai tarvekartoitusta.
 
Taas uusi valitus Mänttä-Vilppulan kohuhankkeesta – valittajat pelkäävät italialaisyhtiön pääsevän käsiksi veronmaksajien miljoonapottiin
Nyt hallinto-oikeuteen valittavat kolme valtuutettua eri puolueista.
Mänttä-Vilppula
3.3.2020 klo 08.56päivitetty 3.3.2020 klo 08.57
Italialaiset rahoittajat ja Mänttä-Vilppulan päättäjät nostavat maljoja.

Italialaiset rahoittajat ja Mänttä-Vilppulan päättäjät nostavat maljoja hankkeelle.Antti Palomaa / Yle
13-3-10099073.jpg

Anu Leena Koskinen

@AnuLeenaK
Jaa artikkeli:

Jaa artikkeli Facebookissa104
Jaa artikkeli Twitterissä
Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on tehty toinen kunnallisvalitus Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupungista. Nyt valittajina on kolme Mänttä-Vilppulan valtuutettua Pentti Paananen (vas.), Arto Lampinen (kesk.) ja Esa Mikkola (sd).
Julkisuudessa olleessa hankkeessa 250 miljoonan euroa maksavan alueen rahoitusta on järjestelty italialais-brittiläisten liikemiesten kanssa. Hankkeen yksityiskohdat ovat herättäneet epäilyä.
Italialaisyhtiö on luvannut hankkia rahoituksen, jonka turvin aiotaan rakentaa lentokenttää ja luksusasuntoja yhdistävä alue Mänttä-Vilppulaan.
Aiemman valituksen teki mänttävilppulalainen Sakari Mäkinen. Hän teki valituksen tavallisena kaupunkilaisena.
Uusi valitus pyytää kumoamaan Mänttä-Vilppulan päätöksen, koska valittajien mukaan valtuusto on ylittänyt päätösvaltansa ja päätös on lainvastainen. Valittajat pelkäävät, että italialainen yrittäjä pääsee käsiksi sopimuksen takia kaupungin tallettamiin rahoihin välittömästi.
Mänttä-Vilppula on sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten. Kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen piti aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) varmana, että jos hankkeesta valitetaan, Mänttä-Vilppulan nykysuunnitelmat kaatuvat hallinto-oikeudessa. Muukkosen mielestä kokonaisuudesta puuttuu valtiontukiarviointi.
Muukkonen suositteli Ylen haastattelussa kaupunkia kumoamaan valtuuston tammikuussa tekemän päätöksen.
Kuka kantaa taloudellisen riskin?
Valituksen aiemmin tehnyt Sakari Mäkinen pelkäsi, että hankkeen taloudelliset riskit kaatuvat kaupunkilaisten maksettavaksi.
– Varmaan valtaosa kaupungissa on sitä mieltä, että tässä haisee jokin. Aika paljon on myös hyväuskoisia, jotka uskovat hankkeeseen edelleen. Vaikuttaa siltä, että kaupunginvaltuuston ihmisetkään eivät ole päässeet tutustumaan kuvioon ajan kanssa.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kirjoitti aiemmin blogissaan(siirryt toiseen palveluun), että taloudellinen riski on ulkopuolisilla rahoittajilla eli Osanna-yhtiöillä. Kaupungin vastuu rajoittuu hänen mukaansa lentokaupunkialueen lämpö- ja vesihuollon rakentamiseen sekä kuntakonsernin henkilöstön palkkoihin.
Mänttä-Vilppula myös kiisti, että sopimus olisi kaupungille epäedullinen tai johtaisi kiellettyyn julkiseen tukeen.
– Valmistelua on tehty huolella, eikä hankkeen uutisoinnissa toistaiseksi ole tullut esiin seikkoja, joita valmistelussa ei olisi vielä huomioitu tai havaittu, Auvinen kirjoittaa.
Arviolta 250 miljoonan euron alueen rakentamisen Sassin pienlentokentän ympärille on tarkoitus alkaa tulevana kesänä.
Muun muassa Yle on selvittänyt, että rakennushankkeen taustalla oleva salaperäinen Osanna Group -konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä.
Lue lisää:
Mänttä-Vilppulan lentokaupunkihankkeesta valitettu hallinto-oikeuteen: "Varmaan valtaosa kaupungissa on sitä mieltä, että tässä haisee jokin"
Asiantuntija: Päätös Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupungista syntyi virheellisesti, tehty valitus kaataa nykysuunnitelmat
 
Mistä löytyisi tuo Auvisen kommentti perustamisesta kuluvana keväänä, koska sehän vain osoittaa, etteivät nyt ole kaikki oikein kartalla aiheesta.

kummastuttaa tässä hankkeessa myös kaupunginjohtaja Auvisen kommentti KMV:lehdessä "Hanketta toteuttava yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy piti perustaa tänä keväänä,",
 
Kaupunginjohtaja Markus Auvinen vastaa Sassin valituksesta: Riski että koko hyvin valmisteltu hanke kaatuu - Projekti on juridisesti hyvin valmisteltu ja suhtaudumme positiivisesti jatkoon
26.2.2020 14.53

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ei yllättynyt valituksesta, koska Lakeside Airpark Finland Oy.n hanke on niin erikoinen ja suuri, eikä kaikkea siihen liittyvää sopimusmateriaalia voida tuoda julkisuuteen.

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ei yllättynyt valituksesta, koska Lakeside Airpark Finland Oy.n hanke on niin erikoinen ja suuri, eikä kaikkea siihen liittyvää sopimusmateriaalia voida tuoda julkisuuteen.SIRKKA ISO-ETTALA
Sirkka Iso-Ettala

Keskustele

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo, että valitus Lakeside Airpark Finland Oy:tä koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä voi jopa kaataa koko 250 miljoonan euron hankkeen, jos rahoittaja vetäytyy pois.

– Se riski on olemassa, että rahoittaja vetäytyy ja sanoo, tämä on tässä. Suurin huolenaiheemme on, että valitus voi kaataa koko hankkeen. Toisaalta moni uusi ja iso hanke on toteutunut valitusprosessin jälkeen.

Kaupunginjohtajan mukaan rahoittajataho ei ole ollut yhteydessä keskiviikkona kaupunkiin.

Auvisen mukaan kaupunki suhtautuu valituksesta huolimatta positiivisesti hankkeen etenemiseen, vaikka aikataulu venyy. Hanketta toteuttava yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy piti perustaa tänä keväänä, samoin piti tehdä Sassin 3,1 miljoonan maakaupat projektia varten.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden keskimääräinen asioiden käsittelyaika on kahdeksan kuukautta.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

Auvisen mukaan kaupunki odottaa seuraavaksi, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää valitukseen kaupungin vastausta. On mahdollista, että kaupunki pyytää nopeutettua käsittelyä.

– Emme voi oikein muutakaan tehdä kuin odottaa oikeuden vastauspyyntöä. Hanke on juridisesti käsitelty hyvin. Kaikkia faktoja rahoituksen taustoista ei voida kertoa julkisuuteen, koska ne ovat salaisia tietoja. Jotenkin tässä valituksessa on asiat kääntyneet päälaelleen. Tämä talletustili ei ole laina, takaus tai muu vakuus kenellekään. Se on kaupungin oma, kolmen vuoden määräaikainen tili.

Auvisen mukaan valitus ei tullut yllätyksenä kaupungille, koska poikkeuksellinen hanke ylittää monenlaiset raja-aidat ja on saanut paljon mediajulkisuutta.

– Olemme valmistelleet hanketta 1,5 vuotta ja ymmärtäneet, että kun se tulee julkisuuteen, tulee erilaisia vertailuja toteutumattomiin hankkeisiin.

Sopimuksen mukaan kaupunki avaa 10 miljoonan sulkutilin tai virallisesti 36 kuukauden määräaikaisen edunsaajattoman talletustilin hankkeeseen. Auvisen mukaan sitä ei ole avattu.

– Kaikki hankkeen päätökset ovat ehdollisia, kunnes hanke käynnistyy. Mänttä-Vilppulan kannalta on tosi ikävää, jos hanke kaatuu ja menetämme ison investoinnin kaupunkiin.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus sai kunnallisvalituksen tiistai-iltana 25. helmikuuta.

Yrittäjä Sakari Mäkinen Mänttä-Vilppulan Kolhosta jätti valituksen Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston 27. tammikuuta tekemästä päätöksestä ja vaatii päätöksen kumoamista.

Kaupunki hyväksyi sopimuksen italialaisen Osanna Groupin kanssa tavoitteena perustaa hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy.

Hankeyhtiö toteuttaa Sassin ilmailuun keskittyvän asuin- ja yritysalueen ja Osanna Group järjestää rahoituksen. Lisäksi valtuusto hyväksyi Sassin 3,1 miljoonan euron maakaupat projektia varten.
 
Kyllä tuosta jutusta tosiaan paistaa läpi, että maakaupat ja yhtiön perustaminen olisivat ajankohtaisia vasta sen jälkeen, kun hanke on saanut lainvoiman. Onkohan mennyt niin, että Osannan hankeyhtiö on rekisterissä, mutta ei vielä toiminnassa? Jos taas yhtiö ei ole toimiva, miksi se vuokraisi 270 euroa / kk toimistotilan Luumäen kunnantalon tiloista???
 
Uusin Talouselämä -lehden juttu, julkaistu 3.3.2020 klo 13.08



Mänttä-Vilppulasta taas valitus oikeuteen – Valituksen tekijät: Yksi kohta mahdollistaa välittömästi pääsyn kaupungin tallettamiin rahoihin

3.3.202013:08päivitetty 3.3.202013:08
MATKAILURAKENTAMINENSIJOITTAMINEN

Valittajien mukaan hanke vaarantaa Mänttä-Vilppulan kyvyn tuottaa lakisääteisiä palveluita.

f937af67-da3d-51de-9fd1-f2ec42916a2c

Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Sassin lentopaikan ympärille suunnitellaan 250 miljoonan euron arvoista ilmailu- ja vapaa-ajan kylää.
Lukuaika noin 2 min




Kolme huolestunutta kunnanvaltuutettua on tehnyt Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta lentopuistosta valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kyseessä on jo toinen asiasta tehty valitus.
Valittajien mukaan hanke vaarantaa Mänttä-Vilppulan kyvyn tuottaa lakisääteisiä palveluita.

Lakeside Airparkista tulisi yli sadan huvilan, kiitotien ja yritystilojen muodostama kokonaisuus. Asiakkaat olisivat lähinnä ulkomaalaisia henkilöitä ja yrityksiä.

Valituksessa pyydetään, että oikeus kieltäisi kunnanvaltuuston päätöksen hyväksyä Lakeside Airpark Finland -hankkeen yhteistyösopimus ja sulkutilisopimus italialaisen Osanna Advisorsin kanssa.

Sulkutilisopimuksen mukaan kaupunki laittaa määräaikaiselle tilille 10 miljoonaa euroa. Rahat toimivat vakuutena siitä, että kaupunki täyttää oman osuutensa hankkeessa, eli tuottaa muun muassa kunnallisteknisiä palveluita.

Sulkutilisopimuksen kohta 2.4 on salattu. Valituksen mukaan mainittu sopimuksen kohta kuuluu näin: The lender may use the Escrow sum irrevocable commitment, as defined in clause 2.3 by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European / Swiss financial institution.

Tekstinpätkä löytyy muun muassa tämän dokumentin sivuilta 7 ja 14.
STT:n haastattelema Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Olli Norroksen virke on ”tolkuton” eikä siinä ole ”päätä eikä häntää”.

Valituksen tehneiden valtuutettujen mukaan virke antaa Osanna Advisorsille ja sitä Suomessa edustavalla Osanna ACI Finland Oy:lle pääsyn rahoihin, toisin kuin hankkeen puolustajat ovat väittäneet.
Hanketta eteenpäin vievän Mänttä-Vilppulan tytäryhtiön, Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen ei kommentoi virkettä.

”Valitettavasti en voi kommentoida ko. asiaa”, hän kirjoittaa sähköpostissa.

Valituksen mukaan muitakin ongelmia on, esimerkiksi dokumenttien julistaminen salaisiksi ja se, että dokumentteja nähneiltä päättäjiltä on vaadittu salassapitosopimuksen allekirjoittamista.

Valituksen mukaan salaisiksi on julistettu lainajärjestelysopimus, osakassopimus, velkakirja, tekninen due diligence -selvitys ja Asianajatoimisto Fennon tekemä juridisten riskien kartoitus.

Valituksessa väitetään, että yksi asiakirjoista on julistettu salaiseksi vedoten julkisuuslain 24.1 pykälän 28 kohtaan. Tässä kohdassa viitataan rikostuomion saaneisiin, tuomittuihin tai vangittuihin henkilöihin, sekä erilaisiin rikos- ja sakko rekistereihin.

Valituksessa arvellaan myös, että sulkutilille laitetut rahat voidaan tulkita EU:n kieltämäksi yritystueksi.
 
MTV Uutisten tuore juttu 3.3.2020 klo 12.20


Mänttä-Vilppulan kohutusta ilmailupuistohankkeesta jo toinen valitus hallinto-oikeuteen – kaupunki luvannut 10 miljoonan euron talletuksen sulkutilille


mänttä-vilppula
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto päätti tammikuun lopulla Suomen ensimmäisen ilmailualan puiston rakentamisesta vanhan lentokentän ympäristöön.Lehtikuva



Mänttä-Vilppulan kohutusta rakennushankkeesta on jätetty toinen valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kolmen kaupunginvaltuutetun mukaan valtuusto on ylittänyt hankkeessa päätösvaltansa ja päätös on muutenkin lainvastainen.

Valitus koskee noin 250 miljoonan euron ilmailupuistohanketta, jonka rahoitusjärjestelyn useat kuntatalouden asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet. Italialainen liikemies Francesco Osanna on luvannut järjestää hankkeeseen 100 miljoonan euron rahoituksen luxemburgilaisen rahaston kautta.

mänttä-vilppula ilmailupuisto havainnekuva
Havainnekuva Lakeside Airpark Finland hankkeesta.


Osannan taustat ja rahoitukseen liittyvä sulkutili ovat herättäneet kysymyksiä. Hankkeesta on jo aiemmin jätetty yksi valitus hallinto-oikeuteen.

Lue myös: Mänttä-Vilppulan kohutun lentokenttähankkeen sopimus herättää paljon kysymyksiä: "Ei tunnu olevan oikein päätä eikä häntää"

Tuoreessa valituksessa valtuutetut kiinnittävät jälleen huomiota sopimukseen sisältyvään sulkutiliin, jonne Mänttä-Vilppulan kaupunki on luvannut 10 miljoonan euron talletuksen. Sopimusasiakirjojen mukaan lainanantaja voi käyttää summaa vakuutena velkarahoitukseen.

– Mikään ei takaa sitä, että kaupunki saisi sulkutilillä olevan summan ikinä takaisin, valituksessa kirjoitetaan.
 
Talouselämä-lehden juttu on jo peistattuna muistaakseni sivulla 20 tai 21. Nyt kannattaa kyllä foorumilaisten täällä taputtaa itselleen, koska keskusteluistamme on selkeästi näyttänyt olleen hyötyä, kun seuraa uusimman valituksen kohtia. Tärkeä on myös alueen asukkaiden kannalta se, että tuossa on nostettu esiin se, että
hankkeesta ei ole tehty minkäänlaista julkista liiketoimintasuunnitelmaa, markkinatutkimusta tai tarvekartoitusta.

Ääni tälle. Kyllähän noista valituksista näkee että ovat kyllä ahkerasti lukeneet tätä palstaa ja poimineet täältäkin muutaman argumenetin.

No sitähän vartenhan tällaiset ketjut ovat.
 
Savon Sanomat 3.3.2020 klo 10.58 juttu STT:n uutisen pohjalta.



Mänttä-Vilppulan kohutusta rakennushankkeesta toinen valitus hallinto-oikeuteen – "Mikään ei takaa sitä, että kaupunki saisi sulkutilillä olevan summan ikinä takaisin"


Tuoreessa valituksessa valtuutetut kiinnittävät jälleen huomiota sopimukseen sisältyvään sulkutiliin, jonne Mänttä-Vilppulan kaupunki on luvannut 10 miljoonan euron talletuksen. LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Tuoreessa valituksessa valtuutetut kiinnittävät jälleen huomiota sopimukseen sisältyvään sulkutiliin, jonne Mänttä-Vilppulan kaupunki on luvannut 10 miljoonan euron talletuksen. LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO




Mänttä-Vilppulan kohutusta rakennushankkeesta on valitettu jälleen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kolmen kaupunginvaltuutetun mukaan valtuusto on ylittänyt hankkeessa päätösvaltansa ja päätös on muutenkin lainvastainen.

Valitus koskee noin 250 miljoonan euron ilmailupuistohanketta, jonka rahoitusjärjestelyn useat kuntatalouden asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet julkisuudessa. Italialainen liikemies Francesco Osanna on luvannut järjestää hankkeeseen 100 miljoonan euron rahoituksen luxemburgilaisen rahaston kautta.

Osannan epäselväksi jääneet taustat ja rahoitukseen liittyvä sulkutili ovat herättäneet kysymyksiä.
Hankkeesta on jo aiemmin jätetty yksi valitus hallinto-oikeuteen.

Tuoreessa valituksessa valtuutetut kiinnittävät jälleen huomiota sopimukseen sisältyvään sulkutiliin, jonne Mänttä-Vilppulan kaupunki on luvannut 10 miljoonan euron talletuksen.

Sopimusasiakirjojen mukaan lainanantaja voi käyttää summaa vakuutena velkarahoitukseen.

Valtuutettujen mukaan järjestelyä ei ole riittävästi selvitetty päättäjille ja kyse on kuntalaissa kielletystä toimenpiteestä.

–  Mikään ei takaa sitä, että kaupunki saisi sulkutilillä olevan summan ikinä takaisin, valituksessa kirjoitetaan.
Valtuutettujen mukaan 10 miljoonan euron talletuksen menettäminen vaarantaisi Mänttä-Vilppulan kyvyn vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä.

–  Kaupunki täyttää jo tällä hetkellä useita kriisikunnan tunnusmerkkejä ja on Pirkanmaan eniten velkaantunut kunta, valtuutetut kirjoittavat.

Valituksen ovat allekirjoittaneet Pentti Paananen (vas.), Arto Lampinen (kesk.) ja Esa Mikkola (sd.).


Valtuutetut pitävät asuntojen myyntiä epärealistisena

Valituksessa viitataan myös muihin julkisuudessa esiin nostettuihin epäselvyyksiin, kuten valtiontukiarvioinnin puutteeseen ja siihen, että valtuutetuilla ei ole ollut riittävää mahdollisuutta perehtyä hankkeen asiakirjoihin.

Hanke on tarkoitus rahoittaa osin myymällä ilmailupuistoon rakennettavia asuntoja. Valituksessa suunnitelmaa pidetään epärealistisena alueen kysyntään ja hintatasoon nähden.

–  Mänttä-Vilppulassa ei ole asuntopulaa. Kaupungin väestön vähentyessä asuntoja on jäänyt tyhjilleen.
 
Talouselämä-lehden jutun Huttunen -sitaatti viittaa siihen, että myös Yrke Kiinteistöt Oy:llä myös jonkun ulkopuolisen eli nähtävästi italialaisten määräämä salassapito. Johtaneeko tämän mahdollisen slaasen salassapitomääräyksen rikkominen myös siihen, että Yrke joutuu oikeuteen salassapitorikkeestä italialaisessa välimiesoikeudessa, jossa se määrätään maksamaan tietynsuuruinen uhkasakko (aikaisempi Huttusen viittaus 'uhkasakkoreservi' kun puhuttiin sulkutilin kymmenestä miljoonasta), kun salaisia sopimuskohtia paljastui.


Hanketta eteenpäin vievän Mänttä-Vilppulan tytäryhtiön, Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen ei kommentoi virkettä.

”Valitettavasti en voi kommentoida ko. asiaa”, hän kirjoittaa sähköpostissa.
 
Talouselämä 3.3.2020 sanoi:
Valituksen mukaan salaisiksi on julistettu lainajärjestelysopimus, osakassopimus, velkakirja, tekninen due diligence -selvitys ja Asianajatoimisto Fennon tekemä juridisten riskien kartoitus.

Valituksessa väitetään, että yksi asiakirjoista on julistettu salaiseksi vedoten julkisuuslain 24.1 pykälän 28 kohtaan. Tässä kohdassa viitataan rikostuomion saaneisiin, tuomittuihin tai vangittuihin henkilöihin, sekä erilaisiin rikos- ja sakko rekistereihin.
Kuulostaa hyvin erikoiselta, jos pitää paikkansa. Tässä kyseinen lainkohta:

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

28) hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy; salassa pidettäviä ovat myös rikosrekisteriin, sakkorekisteriin, oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sekä eläintenpitokieltorekisteriin talletetut tiedot, todistajansuojeluohjelmia koskevaan rekisteriin tallennetut tiedot ja muut todistajansuojeluohjelmaa koskevat tiedot samoin kuin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimus- ja seurantatarkoituksia varten keräämät tiedot; (6.2.2015/91)

Mistä voisi olla kysymys? Riskien kartoituksessa on tullut ilmi Osannan tuomiot entisistä kepposteluista ja kuntajohto on halunnut salata asian? Ei kai sentään?
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tuosta jutusta tosiaan paistaa läpi, että maakaupat ja yhtiön perustaminen olisivat ajankohtaisia vasta sen jälkeen, kun hanke on saanut lainvoiman. Onkohan mennyt niin, että Osannan hankeyhtiö on rekisterissä, mutta ei vielä toiminnassa? Jos taas yhtiö ei ole toimiva, miksi se vuokraisi 270 euroa / kk toimistotilan Luumäen kunnantalon tiloista???

niin vai olisiko niin, että Osanna ei ole vielä mukana tässä yhtiössä. Jos vaikka joku paikallinen taho joka on osannut aavistaa tulevaa kristallipallosta, on mennyt ja perustanut yrityksen omiin nimiin ja koittaa myydä sitä nyt keväällä Osannan hankeyhtiölle.
 
Suomessahan se on tietenkin julistettu salaiseksi tuo asiakirja, jossa vedotaan julkisuuslain 24.1 pykälän kohtaan 8. Asiakirja on siis julistettu salaiseksi Suomen lain perusteella.

Todennäköistä on, että asian salaamista on vaatinut joku salaisissa neuvotteluissa mukana ollut kotimainen taho, jolla on ollut "tietoja ( hankkeeseen liittyvästä ) tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä", eikä italialainen tai englantilainen, koska asiakirjaa salattaessa ei ole vedottu Italian tai Englannin oikeuskäytäntöön.

Voisin myös kuvitella, että salausasiakirjoja Suomessa viimeistellyt asianajaja on kuitannut 2018-2019 aika muhkeat palkkiot asiakirjojen laatimisesta.
 
niin vai olisiko niin, että Osanna ei ole vielä mukana tässä yhtiössä. Jos vaikka joku paikallinen taho joka on osannut aavistaa tulevaa kristallipallosta, on mennyt ja perustanut yrityksen omiin nimiin ja koittaa myydä sitä nyt keväällä Osannan hankeyhtiölle.
Näyttää olevan Otto Huttunen yhtiön varsinainen jäsen.
 
KMV-lehdessä on käyty mielipidesivulla tänään 3.3.2020 tiukkaa keskustelua aiheesta.
Mielipiteet ovat maksumuurin takana. Ensimmäinen hankkeen puolesta 'sopimusta korjaamalla',
toinen sitten vastamielipide tähän ensimmäiseen. Mihinhän kenttäoikeudella mielipiteessä viitataan?


Mielipide: Kenttäoikeudella ei oikeutta voi jakaa
Mielipide: Vastaus KMV-lehden verkkosivulla olleeseen kirjoitukseen Sassista
 
Viimeksi muokattu:
KMV-lehdessä on käyty mielipidesivulla tänään 3.3.2020 tiukkaa keskustelua aiheesta.
Mielipiteet ovat maksumuurin takana. Ensimmäinen hankkeen puolesta 'sopimusta korjaamalla',
toinen sitten vastamielipide tähän ensimmäiseen. Mihinhän kenttäoikeudella mielipiteessä viitataan?


Mielipide: Kenttäoikeudella ei oikeutta voi jakaa
Mielipide: Vastaus KMV-lehden verkkosivulla olleeseen kirjoitukseen Sassista

Kaivelin tekstit lähdekoodista. Kappalejako saattaa siksi poiketa alkuperäisestä. Mielipidekirjoituksen otsikko lienee toimittajan lisäämä.
Sassin projekti on kunniahimoinen hanke saada paikkakunnalle työtä ja toimeentuloa ulkomaisella rahoituksella. Projekti on edennyt hyvin ja päätös sen käynnistämisestä on tehty kaupunginvaltuustossa 80 prosentin määräenemmistöllä. Kun hanke on tullut julkiseksi, on ilmennyt että ”sulkutilisopimus” on arveluttava ja Suomen ja EU-lainsäädännön vastainen.

Kansanomaisesti seuraavat asiat mietityttää sopimuskohdassa: 1. Kaupunki antaa 10 miljoonan euron vakuuden sulkutilillä, jotta kaupungin velvoitteet sopimuksen mukaan tulisi täytettyä. Hieman epämääräinen sopimus käsitellään Helsingissä englanninkielisessä välimiesmenettelyssä, mikäli ajaudutaan erimielisyyksiin. (Kahden suomalasien yhteisön riidan ratkaisu! ) Tämä sopimuksen kohta on täysin tarpeeton, tuleehan kunnan nuo velvoitteet joka tapauksessa hoitaa. Ja tuleehan sopimuskumppanin luottaa kaupunkiin, jos yhteistyötä tehdään.

2. Tuota sulkutilin summaa voi lainan antaja käyttää mm. velkojensa vakuutena ilman eri sopimusta. Tällainen takaus on riskien riski, ja tilin voi tyhjentää tosi helposti, mikäli on rikollinen mieli. Strukturoidussa varainhankinnassa varat voidaan muuttaa vaikkapa osakkeiksi tai pahimmassa tapauksessa roskalainoiksi. Mikäli em. osalle sopimusta ei tehdä mitään, niin hanke kaatuu siihen. Tällaisena se on sekä Suomen, että EU:n lainsäädännön vastainen.

Yksityishenkilön tekemä valitus viimeistään pistää vauhtia sopimuksen kohtuullistamiseen. Jos toimitaan ripeästi ja hoidetaan sopimus kuntoon, niin ei tule viivettä projektiin. Somessa käydyssä keskustelussa on käynyt ilmi että päättäjät eivät ymmärrä, että sopimusta tulee kohtuullistaa, syytetään vaan valituksen tekijää hankkeen kaatamisesta. Se tietysti on mahdollista että projekti on katsottu utopistiseksi ja näin kaataen saadaan syyt valittajan niskaan. Ei ole pois suljettu sekään mahdollisuus että koko hanke olisi kehitetty ”puhaltamaan” tuo kymppi milli parempiin taskuihin. Jotta nuo sadat työpaikat saadaan paikkakunnalle, tulee valtuuston pistää toimeksi sopimuksen korjaus. Yleinen lynkkausmieli valituksen tekijää kohtaan tulee lopettaa. Hän on tehnyt paikkakunnallemme todella suuren palveluksen. Tämän tulevat huomaamaan kaikki asioita seuraavat, lähimmän vuoden aikana. Vauhtia toimiin, emme saa menettää tätä suurta mahdollisuutta paikkakuntamme kehittämiseen!

Reijo Alander
Reijo Alander voisi perustaa paikkakunnalle oman asianajotoimiston. Sen verran hänellä ”tuntuu olevan” olevan tietämystä tässä Sassi-asiassa.

Verkkolehden kirjoituksessaan hän neuvoo kaupungin virkamiehiä ja valtuutettuja kuinka sopimusta muuttamalla saataisiin asia kuntoon ja sadat työpaikat pelastettua. Lisäksi hän antaa ymmärtää, että valituksen tekijää syytetään hankkeen kaatamisesta. Itse en ole tämän suuntaisia kirjoituksia nähnyt, lynkkausmielestä puhumattakaan. Alander itse on ollut erittäin aktiivinen eri some-kanavilla ja osoitellut syyttävällä sormella kaupungin päättäjiä ja Sassi-hankkeen kannalla olevia valtuutettuja. Tuo hänen kirjoittamansa lause: ”Ei ole pois suljettu sekään mahdollisuus, että koko hanke olisi kehitetty ”puhaltamaan” tuo kymppimilli parempiin taskuihin”, pistää epäilemään onko sen kirjoittajalla kaikki hyvin.

Nyt odotellaan sitten valituksen käsittelyä/käsittelyjä. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyvään suuntaan ja saadaan kaupunki nousuun.

Optimisti
 
Kaivelin tekstit lähdekoodista. Kappalejako saattaa siksi poiketa alkuperäisestä. Mielipidekirjoituksen otsikko lienee toimittajan lisäämä.
Sassin projekti on kunniahimoinen hanke saada paikkakunnalle työtä ja toimeentuloa ulkomaisella rahoituksella. Projekti on edennyt hyvin ja päätös sen käynnistämisestä on tehty kaupunginvaltuustossa 80 prosentin määräenemmistöllä. Kun hanke on tullut julkiseksi, on ilmennyt että ”sulkutilisopimus” on arveluttava ja Suomen ja EU-lainsäädännön vastainen.

Kansanomaisesti seuraavat asiat mietityttää sopimuskohdassa: 1. Kaupunki antaa 10 miljoonan euron vakuuden sulkutilillä, jotta kaupungin velvoitteet sopimuksen mukaan tulisi täytettyä. Hieman epämääräinen sopimus käsitellään Helsingissä englanninkielisessä välimiesmenettelyssä, mikäli ajaudutaan erimielisyyksiin. (Kahden suomalasien yhteisön riidan ratkaisu! ) Tämä sopimuksen kohta on täysin tarpeeton, tuleehan kunnan nuo velvoitteet joka tapauksessa hoitaa. Ja tuleehan sopimuskumppanin luottaa kaupunkiin, jos yhteistyötä tehdään.

2. Tuota sulkutilin summaa voi lainan antaja käyttää mm. velkojensa vakuutena ilman eri sopimusta. Tällainen takaus on riskien riski, ja tilin voi tyhjentää tosi helposti, mikäli on rikollinen mieli. Strukturoidussa varainhankinnassa varat voidaan muuttaa vaikkapa osakkeiksi tai pahimmassa tapauksessa roskalainoiksi. Mikäli em. osalle sopimusta ei tehdä mitään, niin hanke kaatuu siihen. Tällaisena se on sekä Suomen, että EU:n lainsäädännön vastainen.

Yksityishenkilön tekemä valitus viimeistään pistää vauhtia sopimuksen kohtuullistamiseen. Jos toimitaan ripeästi ja hoidetaan sopimus kuntoon, niin ei tule viivettä projektiin. Somessa käydyssä keskustelussa on käynyt ilmi että päättäjät eivät ymmärrä, että sopimusta tulee kohtuullistaa, syytetään vaan valituksen tekijää hankkeen kaatamisesta. Se tietysti on mahdollista että projekti on katsottu utopistiseksi ja näin kaataen saadaan syyt valittajan niskaan. Ei ole pois suljettu sekään mahdollisuus että koko hanke olisi kehitetty ”puhaltamaan” tuo kymppi milli parempiin taskuihin. Jotta nuo sadat työpaikat saadaan paikkakunnalle, tulee valtuuston pistää toimeksi sopimuksen korjaus. Yleinen lynkkausmieli valituksen tekijää kohtaan tulee lopettaa. Hän on tehnyt paikkakunnallemme todella suuren palveluksen. Tämän tulevat huomaamaan kaikki asioita seuraavat, lähimmän vuoden aikana. Vauhtia toimiin, emme saa menettää tätä suurta mahdollisuutta paikkakuntamme kehittämiseen!

Reijo Alander
Reijo Alander voisi perustaa paikkakunnalle oman asianajotoimiston. Sen verran hänellä ”tuntuu olevan” olevan tietämystä tässä Sassi-asiassa.

Verkkolehden kirjoituksessaan hän neuvoo kaupungin virkamiehiä ja valtuutettuja kuinka sopimusta muuttamalla saataisiin asia kuntoon ja sadat työpaikat pelastettua. Lisäksi hän antaa ymmärtää, että valituksen tekijää syytetään hankkeen kaatamisesta. Itse en ole tämän suuntaisia kirjoituksia nähnyt, lynkkausmielestä puhumattakaan. Alander itse on ollut erittäin aktiivinen eri some-kanavilla ja osoitellut syyttävällä sormella kaupungin päättäjiä ja Sassi-hankkeen kannalla olevia valtuutettuja. Tuo hänen kirjoittamansa lause: ”Ei ole pois suljettu sekään mahdollisuus, että koko hanke olisi kehitetty ”puhaltamaan” tuo kymppimilli parempiin taskuihin”, pistää epäilemään onko sen kirjoittajalla kaikki hyvin.

Nyt odotellaan sitten valituksen käsittelyä/käsittelyjä. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyvään suuntaan ja saadaan kaupunki nousuun.

Optimisti
Kiitos spoilereista. Valitettavaa, että keskustelun taso "kulttuurikaupungissamme" on näin alhainen. Tällaista se on ollut tammikuun lopusta lähtien, jopa kaupungin virkamiesten kanssa. Pyydän teiltä anteeksi, mutta pieneenkin kaupunkiin mahtuu monenlaista ihmistä. Jurristi varmaankin ymmärtää eilisiltaisen viestini.
 
Nehän näemmä meni mielipiteet juuri sitten toisin päin. Eli Airia-mies epäili hanketta, nimimerkki Optimisti taas puolusti. Onko siellä paikkakunnalla ollut aistittavissa jonkinlaista lynkkausmielialaa ensimmäisen valituksen jälkeen? Kevään aikana saadaan nähdä, koetetaanko valituksen tehneitä valtuutettuja jollain tasolla kaupungin puolelta savustaa.
 
@lark - varmaan tiesitkin, että nimimerkki Optimisti tuossa on joko trolli tai... - Ei, en ole paikkakunnalta... Olettaisin, että paikkakunnalta tulee tänne jollain tavalla tietoa mikäli jonkinlaista painostusta tai vastaavaa ilmenisi. Siitä kun tulisi selkeästi virkavallan asia.
 
@lark - varmaan tiesitkin, että nimimerkki Optimisti tuossa on joko trolli tai... - Ei, en ole paikkakunnalta... Olettaisin, että paikkakunnalta tulee tänne jollain tavalla tietoa mikäli jonkinlaista painostusta tai vastaavaa ilmenisi. Siitä kun tulisi selkeästi virkavallan asia.
Joko trolli tai mikä? Minusta vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseessä on kaupungin tai koijarifirman taholta syötettyä (hyvin taitamatonta) tiedotusta tai propagandaa. Lehti on ilmiselvästi koijarien puolella päätellen siitä, että henkilökohtaisesti vittuileva ja lähes uhkaava vastine nimelliselle kirjoittajalle julkaistaan nimimerkillä. Hieman huonoa PR-työtähän se on pyörittää tiedotusta noin alakoululaisella ulosannilla, mutta mitäpä voi odottaa.
 
Joko trolli tai mikä? Minusta vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseessä on kaupungin tai koijarifirman taholta syötettyä (hyvin taitamatonta) tiedotusta tai propagandaa. Lehti on ilmiselvästi koijarien puolella päätellen siitä, että henkilökohtaisesti vittuileva ja lähes uhkaava vastine nimelliselle kirjoittajalle julkaistaan nimimerkillä. Hieman huonoa PR-työtähän se on pyörittää tiedotusta noin alakoululaisella ulosannilla, mutta mitäpä voi odottaa.

Onhan tuo aika luokaton lehti, että sallii asialliseen nimellä kirjoitettuun mielipidekirjoitukseen vastata nimimerkillä ja vielä nimimerkin esimerkiksi vihjailla henkilön mielenterveydestä. ("Tuo hänen kirjoittamansa lause: ”Ei ole pois suljettu sekään mahdollisuus, että koko hanke olisi kehitetty ”puhaltamaan” tuo kymppimilli parempiin taskuihin”, pistää epäilemään onko sen kirjoittajalla kaikki hyvin.")

Itsekkin olen kyllä viimeisen päälle seinähullu jos mielenterveysongelma ilmenee niin että epäilee, että tuo kaupungin vakuustilille tallentamaksi aikoma 10 miljoonaa euroa olisi tarkoitus Osannalla puhaltaa omaan taskuun.

Luulisi että Mäntti-Vilppilän kaupunkilehteäkin sitoisi esimerkiksi Journalistin ohjeet ja hyvä journalistinen tapa.
 
Jos sitä Sassin aluetta alettaisiin joskus rakentaa, niin ensimmäistä kuokan tai lapion iskua ennen pitää saada myös ELY-keskukselta puoltava lausunto siitä, että raivattavasta kaatopaikasta ei aiheudu riskiä ympäristölle tai terveydelle, eikä tarvetta maaperän puhdistamiseen tai muihin riskinhallinnan toimenpiteisiin ole. Ohessa aikaisempi selvitys Vilppulan Kapakan kaatopaikasta, jonne sullottiin 1950-1970-luvulla teurasjätteitä sekä maalitehtaan kemikaaleja.

 
Ohessa vielä kiinnostava Matti Muukkosen kirjoitus liittyen julkisuuslain tosiasialliseen soveltamiseen, kun mukana on kunnan tai kaupungin hanke- tai tytäryhtiöitä. Yrke Kiinteistöt Oy on Mänttä-Vilppulan kaupungin tytäryhtiö.


"Joissain kunnissa on nimittäin ollut tapana ohjata kuntaan saapuneet, tytäryhtiöitä koskevat asiakirjapyynnöt suoraan yhtiölle itselleen, joka taas on voinut kieltäytyä antamisesta sen vuoksi, ettei julkisuuslakia sovelleta niihin."

Yrke Kiinteistöt Oy on ollut aikaisemminkin paikallisten päättäjien hampaissa vähän pienempiin kiinteistöihn liittyen. Yleisesti näyttää siltä, ettei tytäryhtiö ole muillekaan kiinteistökaupoille halunnut kauheasti julkisuutta.
En tiedä onko tämä asia saatettu jossain vaiheessa päätökseen. Juttu on maksumuurin takana.


Joukko päättäjiä perää tietoa Mäntän vanhasta Valintatalosta - Kysymyslista jätettiin kaupunginjohtajalle

10.7.2019 11.50

Mänttä-Vilppulan kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt Oy on ostanut Mäntän vanhan Valintatalon kiinteistön kaikessa hiljaisuudessa.
 
Juttu KMV lehdessä,

Puheenvuoro Mielipide: Päättäjiltä Sassista
4.3.2020 10.46 – PÄIVITETTY 11.16

Mänttä-Vilppulan valtuusto päätti Lakeside Airpark -hankkeesta tammikuussa 2020.

Mänttä-Vilppulan valtuusto päätti Lakeside Airpark -hankkeesta tammikuussa 2020.ERIIKA AHOPELTO


Keskustele

MIELIPIDE Me Lakeside Airpark-hankkeen puolesta äänestäneet valtuutetut haluamme kertoa, miksi ja miten hankkeesta tuli meille tärkeä. Teknisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä on julkisuudessa käsitelty paljon. Niihin emme tällä kirjoituksella palaa.

Sen sijaan haluamme sanoa, että luotamme valmisteluun ja uskomme hankkeeseen. Olemassaolonsa vaikeinta ja kriittisintä hetkeä elävä upea kaupunkimme tarvitsee jotain suurempaa, tekohengityksellä se ei enää ole pelastettavissa.

On tiettyjä periaatteita, joita valmistelijan ja/tai esittelijän on otettava huomioon asioita valmistellessaan. Näitä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate, objektiviteettiperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate sekä luottamuksensuojaperiaate. Tämä on toteutunut Sassi-hankkeen valmistelussa.

Vaikutuksia tulee arvioida huolella, erilaisten skenaarioiden valossa. Millaisia vaikutuksia eri vaihtoehdoilla olisi väestöön ja eri ihmisryhmiin – lapsiin, työväestöön, vanhuksiin? Millaiset olisivat vaikutukset kaupungin talouteen, luontoon ja ympäristöön, entä yrityksiin, elinkeinoelämään?


Joskus puntaroitavana on useita vaihtoehtoja. Joskus vaihtoehtoja on vain kaksi, joista toinen on ns. nollavaihtoehto, että ei tehdä mitään. Sassi-Kannusniemi -hanke ilmailun ja matkailun ympärille kehitettävine toimintoineen esittäytyi tammikuisessa päätöksenteossa tuollaisena tehdään kaikki tai ei tehdä mitään-asiana.

Mänttä-seuran ideoimaa Master plan -suunnitelmaa esiteltiin julkisuudessa vuonna 2017 monien mahdollisuuksien hankkeena, ja sen jälkeen siihen liittyviä päätöksiä tehtiin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Esimerkiksi jo vuonna 2017 aloitettiin ensimmäisen vaiheen asemakaavatyö ja maa-alueen ostoista tehtiin esisopimukset loppuvuonna 2018.

Asiaa on valmisteltu viranhaltijatyönä, kuten kuuluukin, ja ensimmäisen kerran sitä esiteltiin valtuutetuille syksyllä 2018 sellaisena hankkeena, joka tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Tuolloin myös allekirjoitettiin kuuluisiksi nousseet vaitiolositoumukset. Niiden tarkoitus on ollut ennen kaikkea suojata organisaatioita ja yrityksiä, joita ei velvoita asioiden avoimuus- ja julkisuussäädökset, vaan jotka tarvitsevat rauhan oman toimintansa suojaksi.

Oikea-aikaisuus on haaste silloin, kun yritykset tarvitsevat ratkaisuja omiin haasteisiinsa nopeasti, mutta kunnallinen päätöksenteko valitusaikoineen soutaa omaa verkkaista tahtiaan. Valmistelijat totesivat, että kaupungin tai elinkeinoyhtiön mahdollisuudet ovat liian pienet, jotta lentokentän alueelle saataisiin toinen toistaan omalla erikoisalallaan tukevia yrityksiä riittävän nopeasti.

Myös paljous on usein merkittävä tekijä, kun uusien yritys- tai asuinalueiden houkuttelevuutta mitataan. Kukaan ei halua olla ensimmäinen tai yksin, mutta toisten joukkoon on hyvä ja hyödyllistä liittyä. Tämän varmistaaksemme oli päivänselvää, että Sassi-hanke tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin resursseilla alueen rakentaminen suurella todennäköisyydellä tyssäisi ensimmäiseen vaiheeseen. Leveämmillä hartioilla taas varmistettaisiin alueen riittävän nopea kasvu.

Yksittäinen valtuutettu pystyy hyvin harvoin, jos koskaan, perehtymään täydellisesti päätöksenalaisiin asioihin, vaikka hän tekisi kaikkensa. Valtuutettu kyseenalaistaa, keskustelee ja lukee, mutta hänen tulee myös luottaa valmistelijaan ja esittelijään. Virkavastuu velvoittaa sekä viranhaltijoita että valtuutettuja, ja sen vuoksi olemme edenneet maltillisesti, määrätietoisesti ja eri asiantuntijoita kuunnellen.

Tällä kirjoituksella me asian puolesta äänestäneet haluamme kertoa, että tavoitteena on pitää Mänttä-Vilppula elinkelpoisena paikkana myös tulevaisuudessa. Se on vuosikaudet ollut toimintamme päätavoite, mutta emme ole löytäneet siihen riittävän tehokkaita keinoja. Tarvitsemme tänne yrityksiä ja niiden tarjoamia työpaikkoja. Niiden ansiosta täällä on mahdollisuus tehdä työtä, käydä koulua, opiskella, harrastaa ja elää omanlaistaan elämää. Valoisa tulevaisuus on kätemme ulottuvilla.

Mira Anttila (kok), Marika Ala-Herttuala (sd), Ilkka Jatkola (sd), Tuula Juurakko (sd), Ahti Koivu (sd), Janne Lahtinen (tilap.), Arto Lehtinen (sd), Mauri Matilainen (kok), Lasse Siltanen (sd), Pertti Timonen (kok), Timo Tukia (tilap.) Auli Välimäki (sd), Eero Pirttijärvi (sd)
 
Teknisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä on julkisuudessa käsitelty paljon. Niihin emme tällä kirjoituksella palaa.

Voi kiitos, kun ette käsittele niitä asioita, joiden vuoksi hanketta vastaan suhtaudutaan epäilevästi. Näiden epäselvien asioiden ratkaiseminen kun voisi vahingossa jopa ratkaista ongelmia.

Sen sijaan haluamme sanoa, että luotamme valmisteluun ja uskomme hankkeeseen. Olemassaolonsa vaikeinta ja kriittisintä hetkeä elävä upea kaupunkimme tarvitsee jotain suurempaa, tekohengityksellä se ei enää ole pelastettavissa.

On aika kuvaavaa, että teidän kannatus tälle projektille pohjautuu vain luottamukseen, uskoon [ja epätoivoon (edit)]. Joka ikinen huijatuksi tullut kautta aikojen on aina uskonut ja luottanut huijariin.
 
Viimeksi muokattu:
Mielipiteen allekirjoittaneita asian puolesta äänestäneitä on 14, joka on puolet hankkeen puolesta valtuustossa äänestäneistä 28:a. Sassin hankkeen puolesta marssii muhkea demarien rintama höystettynä parilla kokoomuslaisilla sekä ripauksella tilapäistä valtuustoryhmää.

Huomatkaa myös mielipiteen kohta vaitiolosopimuksista. Whataboutismista innostuneena kysynkin, että mitenkäs se valtuutetun virkavastuu tai kaupungin edun suojaaminen, kun jo ulkopuoliset tahot tarvitsevat toimintansa suojaksi noinkin väkevää - eli salassapito- ja vaitiolosopimuksin kruunattua - rauhaa.

“Tuolloin myös allekirjoitettiin kuuluisiksi nousseet vaitiolositoumukset. Niiden tarkoitus on ollut ennen kaikkea suojata organisaatioita ja yrityksiä, joita ei velvoita asioiden avoimuus- ja julkisuussäädökset, vaan jotka tarvitsevat rauhan oman toimintansa suojaksi.”
 
Viimeksi muokattu:
Jos tuntuu, että lehden uutisoinnissa ja toiminnassa joku mättää, niin tee kantelu JSN:lle.

Toki voisin sen tehdä, mutta ei itsellä ole nyt aikaa ja kiinnostusta alkaa tekemään kantelua lehdestä jota en oikeastaan koskaan lue asiassa joka ei kosketa millään tavalla minua.

Jos täällä on joku "anyone" jota kiinnostaa kannella asiasta niin sen kun.
 
Olen lukenut edelliset keskustelut, enkä uskokaan salaamisella olevan oikeuden kestävää perustelua. Ihmettelin vain syytä, miksi ihmeessä salauksen perusteeksi on keksitty käyttää lakipykälän kohtaa 28, kun se ei päällisin puolin vaikuta liittyvän mitenkään itse asiaan. Mieleen tulee vain se mahdollisuus, että halutaan peitellä jonkun sopijaosapuolen aiemmin saamaa rikostuomiota.
 
Olen lukenut edelliset keskustelut, enkä uskokaan salaamisella olevan oikeuden kestävää perustelua. Ihmettelin vain syytä, miksi ihmeessä salauksen perusteeksi on keksitty käyttää lakipykälän kohtaa 28, kun se ei päällisin puolin vaikuta liittyvän mitenkään itse asiaan. Mieleen tulee vain se mahdollisuus, että halutaan peitellä jonkun sopijaosapuolen aiemmin saamaa rikostuomiota.

Ei siinä mitään peitellä. Kunhan copy-pastetetaan googletuloksista ja vanhoista pohjista. Raavitaan paskaa kasaan että saadaan jotkut perustelut koska sellaiset on kerta oltava. Tekijä ei tunne asiaa, eikä omaa resursseja tai mielenkiintoa siihen perehtyä. Turha käyttää liikaa aikaa kun yleensä ketään ei kiinnosta. Jos joku nyt sattuu moittimaan niin vaihdetaan sattuvammat perustelut.
 
Ei siinä mitään peitellä. Kunhan copy-pastetetaan googletuloksista ja vanhoista pohjista. Raavitaan paskaa kasaan että saadaan jotkut perustelut koska sellaiset on kerta oltava. Tekijä ei tunne asiaa, eikä omaa resursseja tai mielenkiintoa siihen perehtyä. Turha käyttää liikaa aikaa kun yleensä ketään ei kiinnosta. Jos joku nyt sattuu moittimaan niin vaihdetaan sattuvammat perustelut.
No tuo kuulostaa kyllä todennäköisimmältä skenaariolta.
 
Ohessa vielä kiinnostava Matti Muukkosen kirjoitus liittyen julkisuuslain tosiasialliseen soveltamiseen, kun mukana on kunnan tai kaupungin hanke- tai tytäryhtiöitä. Yrke Kiinteistöt Oy on Mänttä-Vilppulan kaupungin tytäryhtiö.


"Joissain kunnissa on nimittäin ollut tapana ohjata kuntaan saapuneet, tytäryhtiöitä koskevat asiakirjapyynnöt suoraan yhtiölle itselleen, joka taas on voinut kieltäytyä antamisesta sen vuoksi, ettei julkisuuslakia sovelleta niihin."

Yrke Kiinteistöt Oy on ollut aikaisemminkin paikallisten päättäjien hampaissa vähän pienempiin kiinteistöihn liittyen. Yleisesti näyttää siltä, ettei tytäryhtiö ole muillekaan kiinteistökaupoille halunnut kauheasti julkisuutta.
En tiedä onko tämä asia saatettu jossain vaiheessa päätökseen. Juttu on maksumuurin takana.


Joukko päättäjiä perää tietoa Mäntän vanhasta Valintatalosta - Kysymyslista jätettiin kaupunginjohtajalle

10.7.2019 11.50

Mänttä-Vilppulan kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt Oy on ostanut Mäntän vanhan Valintatalon kiinteistön kaikessa hiljaisuudessa.
Muukkonen ei ole julkisuuslainsäädäntöön erikoistunut asiantuntija, ja hän näyttää kulkeva tulkintoineen omia polkujaan. Muukkonen tulkitsee korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä kummallisella tavalla. Edilexissä julkaistussa artikkelissaan hän toteaa muun muassa seuraavaa:

Tämä näkemys ei kuitenkaan ollut riittävä kumoamaan hallinto-oikeuden ratkaisua, vaan KHO käytännössä päätyi samaan tosiasialliseen lopputulokseen hyväksymällä hallinto-oikeuden ’kunnan toiminta’ - käsitteeseen perustuvan argumentaation toteamalla käytännössä julkisuuslain soveltamisalan piiriin kuuluvan kaikki konsernijohdon hallussa olevat tytäryhtiöiden asiakirjat (eli käytännössä myös tiedot), mikäli niihin ei voida osoittaa muuta laissa säädettyä salassapitoperustetta: – –.

Korkein hallinto-oikeus toteaa kuitenkin ratkaisussaan seuraavaa: "Julkisuuslain 3 luvun mukainen oikeus saada tieto asiakirjasta koskee lain 4 §:ssä lähemmin yksilöityjen viranomaisten, toimielinten ja muiden julkista valtaa käyttävien tahojen hallussa olevia, lain 5 §:n perusteella viranomaisen asiakirjoiksi määriteltyjä asiakirjoja. Tiedonsaantioikeutta ei siten ole perustettu viranomaisen tai muun tahon toiminnan käsitteen varaan."

Muukkosen artikkelissa on myös melkoisen luovaa tulkintaa siitä, mitä julkisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetaan asiakirjalla, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta. Julkisuuslain esitöissä (HE 30/1998 vp) todetaan seuraavaa: "Toimeksiannolla tarkoitetaan tilanteita, joissa viranomaiselle kuuluvan tehtävän suorittaa erillisen sopimuksen mukaan kyseiseen viranomaiseen kuulumaton yksityinen henkilö tai organisaatio riippumatta siitä, kuinka laajan tehtävän suorittamisesta on kysymys. Siten esimerkiksi ministeriön asiantuntijalle antamat asiantuntijan hallussa lausuntoa varten olevat asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja samoin kuin viranomaisen rekisteri, jonka ylläpitotehtävät on annettu yksityiselle tietojenkäsittelyn palveluyritykselle. Edellä kuvatun sääntelyn tarkoituksena on varmistaa ennen muuta se, ettei ostopalvelujen lisääntynyt käyttö hallinnossa johtaisi julkisuusperiaatteen soveltamisalan kaventumiseen." Muukkosen logiikan mukaan kuitenkin jo pelkästään yhtiön perustaminen tai määräysvallan hankkiminen yhtiössä muodostaisi laissa tarkoitetun toimeksiannon, jonka johdosta kaikki yhtiössä laaditut asiakirjat olisivat viranomaisen toimeksiannon johdosta laadittuja. Oikeuskäytännöstä ei löydy Muukkosen tulkinnalle mitään tukea.

Julkisuuslain soveltamisalan laajentamiselle on toki ilmeistä tarvetta, mutta se edellyttäisi lain muuttamista. Oikeusministeriö onkin viime vuonna julkaissut asiaa koskevan selvityksen ja pyytänyt siitä eri tahoilta lausuntoja.
 
Viimeksi muokattu:
Hah!
tämä yhteinen armonanomus: hallituksen toimesta lähinnä herättää ihmetystä:

"Sen sijaan haluamme sanoa, että luotamme valmisteluun ja uskomme hankkeeseen. Olemassaolonsa vaikeinta ja kriittisintä hetkeä elävä upea kaupunkimme tarvitsee jotain suurempaa, tekohengityksellä se ei enää ole pelastettavissa.

On tiettyjä periaatteita, joita valmistelijan ja/tai esittelijän on otettava huomioon asioita valmistellessaan. Näitä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate, objektiviteettiperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate sekä luottamuksensuojaperiaate. Tämä on toteutunut Sassi-hankkeen valmistelussa.

---------------
LAinaus loppuu:

Että sinne on yhdenvertaisuuden vuoksi huolittu homopareja asumaan?, Nää muut kyllä näin maisterille jää vähän etäisiksi. Saisko tuohon tarkennusta? Esteettömyys lienee nykyään hyväksytty lakiin, mutten ihan ymmärrä muita...?
 
Toki voisin sen tehdä, mutta ei itsellä ole nyt aikaa ja kiinnostusta alkaa tekemään kantelua lehdestä jota en oikeastaan koskaan lue asiassa joka ei kosketa millään tavalla minua.

Jos täällä on joku "anyone" jota kiinnostaa kannella asiasta niin sen kun.
Ilkeämpi voisi sanoa, että kysymys on lehdestä jota ei oikeastaan kukaan lue ja yhdistyksestä, jolla ei ole juuri minkäänlaista arvovaltaa, painoarvoa tai kunniaa. Silti kantelelisin pyyhintälehdestä mainittuun leikkikerhoon, jos asia kiinnostaisi niin paljon, että voisin vaivautua.
 
Ei siinä mitään peitellä. Kunhan copy-pastetetaan googletuloksista ja vanhoista pohjista. Raavitaan paskaa kasaan että saadaan jotkut perustelut koska sellaiset on kerta oltava. Tekijä ei tunne asiaa, eikä omaa resursseja tai mielenkiintoa siihen perehtyä. Turha käyttää liikaa aikaa kun yleensä ketään ei kiinnosta. Jos joku nyt sattuu moittimaan niin vaihdetaan sattuvammat perustelut.

Tiedä sitten mitä vastaisivat kun pyytäisi asiakirjat nähtäväksi julkisuuslain perusteella tai jos niiden antamisesta kieltäytyy jollakin perusteella niin siinä tapauksessa valituskelpoisen päätöksen niiden salaamisesta.

Kannattaisi varmaan pistää pyyntö kaupungin kirjaamon kautta.
 
Keskustele nyt sitten loogisen järkevästi tällaisten kanssa. Mielipidekirjoituksensa ensimmäisessä kappaleessa he ilmoittavat Teknisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä on julkisuudessa käsitelty paljon. Niihin emme tällä kirjoituksella palaa.
Kuitenkin jo kolmannessa kappaleessa on viisi käsitettä, jotka ovat enemmän tai vähemmän juridiikkaan liittyviä. Loppua kohti löytyyhän sieltä ns. teknisiäkin seikkoja.
Mikä tärkeintä kaikessa meitä ihmisiä koskevissa asioissa, yhteiskunnallisissa päätöksenteoissa, yhteisten asioitten hoidossa ovat nimenomaan eettiset ja moraaliset näkökannat ja niistä he ovat sanojensa mukaan julkisuudessa jo kekustelleet. En vain asiaa tiiviisti seuranneena ole sitä huomannut.

Tässä yhteydessä kiitän teitä kaikkia, jotka olette panoksellanne osallistuneet tämän koijauksen selvittelyyn. Olette olleet korvaamattomana apuna. Itse siirryn taustalle, missä paikkani on. Odottamaan oikeuden päätöstä. Ei tämä ero ole, seuraan 24/7 edelleenkin.
P.S. Käykää Mänttä- Vilppulassa meillä on tarjota maailmanluokan taidetta, uutta ja vanhaa, poikkeuksellisen upeissa puitteissa. Sellaista, jota ei maalmalta löydy.
 
Viimeksi muokattu:
Niin vielä olisin listaan lisännyt liiketoimita-periaatteen, jolla realistisesti eri pankkilaitosten kanssa arvioidaan kulut/tuotot. Sitäkään ei varmaan tässä ole tehty, pitää saada hyvää pöhinää aikaiseksi, joten mitäpä moisella väliä!! :)
 
Ja sitten olisivat voineet lisätä markkinatutkimusperiaatteen, joka olisi myös toteutunut, koska Osannan ja libanonilaisen "sheikin" kaikki pöytälaatikkofirmat olivat lupautuneet ostamaan kukin muutaman luksustalon laiturilla ja Learjetin parkkipaikalla.

No toden totta, kuhan olivat valtuutetut googlanneet jälleen jotain hienolta kuulostavaa paskaa mielipidekirjoituksen pidentämiseksi. Tai sitten näitä periaatteita on käsitelty jossain kaupungin lukuisissa seminaareissa, kun ei ole iljetty puhua oikeista asioista, kuten siitä, että mistä hevon vatusta saadaan ostajia räntäsateiselle, entisen kaatopaikan ja vieressä höyryävän tehtaan juurelle rakennetulle mökkikylälle?
 
Minuakin kiinnostaa kuinka:

"On tiettyjä periaatteita, joita valmistelijan ja/tai esittelijän on otettava huomioon asioita valmistellessaan. Näitä ovat esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate, objektiviteettiperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate sekä luottamuksensuojaperiaate "

Ulkomaiset sijoittajat?
Miksi airparkissa 82% ulkomainen kumppani jollle luovutetaan kaikki infra
 
Jotenkin tuntuu, että jotkin valtuutetut ja kunnan päättäjät eivät ymmärrä miksi Mänttä-Vilppulan hankkeesta on syntynyt kohu ja mikä siinä on pielessä. Ei, kyse ei ole yhdenvertaisuusperiaatteesta, objektiviteettiperiaatteesta tai suhteellisuusperiaatteesta. Vaan kyse on siitä, että kaikilla saatavissa olevilla tavoilla ja eri suunnista tarkasteltuna hankkeen rahoittajat ja ulkomailta tulleet business-enkelit ovat koijareita.

Kukaan Mänttä-Vilppulasta ei tähän päivään mennessä ole pystynyt osoittamaan tai kertomaan, että millä perusteella hankkeen rahoittajat olisivat luotettavia toimijoita tai heillä olisi taloudellisia edellytyksiä, kapasiteettia ja tietotaitoa vetää tällaista hanketta.

Siinä ei kauheasti lämmitä hankkeen taustalla on olleet kauniit ajatukset, kunnan kehittäminen ja yhdenvertaisuusperiaatteet, jos lopputuloksena kunnalta viedään rahat ja käsiin jää keskeneräinen kaatopaikka.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 692
Viestejä
4 537 045
Jäsenet
74 864
Uusin jäsen
Eetu M

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom