Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

[ollyz]

Niin mutta mitå oon ollut vanhojen mänttä-ystäviin, niin hanke nähdään erinomaisena ja nää valitukset ja ja muut pahasti haittaa projektia. Totta hitossa sassiin kannattaa kylpylä rakentaa.

Veikkaus 1. alueella tehdään kunnon mittaukset, ELY ei suoraan salli aluuetta asuinkäyttöön.
2. Riidellään oikeudessa paikan kunnnosta
3. laiturin omistajat alkaa äläkän
4.. osanna ei saa rahojaan ja vetäytyy. Vika on ensisijaisesti tämän ketjun, missä hanke ja ja rahoittaja nähty hyvässä valossa

 

[Technocrat]

Niin mutta mitå oon ollut vanhojen mänttä-ystäviin, niin hanke nähdään erinomaisena ja nää valitukset ja ja muut pahasti haittaa projektia. Totta hitossa sassiin kannattaa kylpylä rakentaa.

Veikkaus 1. alueella tehdään kunnon mittaukset, ELY ei suoraan salli aluuetta asuinkäyttöön.
2. Riidellään oikeudessa paikan kunnnosta
3. laiturin omistajat alkaa äläkän
4.. osanna ei saa rahojaan ja vetäytyy. Vika on ensisijaisesti tämän ketjun, missä hanke ja ja rahoittaja nähty hyvässä valossa

Itse olen ihmetellyt sitä myös, miksi se 250 M€ kompleksi pitää rakentaa tuolle vanhalle kaatopaikalle jossa on joku soratienpätkä?

Eikö siellä mänttivilppilässä ole mitään muuta paikkaa johon tuota rakentaa? Vai onko tuo koko taidekaupunki niin täyteen rakennettu metropoli, ettei se muualle mahdu?

Ymmärtäisin kyllä sen, jos tuollainen haluttaisiin vaikka helsinkiin ja ainoa vapaana oleva alue olisi maali- ja teurasjätteitä oleva vanha kaatopaikka jossa on joku hiekkatie, tai en ehkä sittenkään koska helsingilläkin on sipoon vanhoja korpimaita tyhjillään.

 

[lark]

Tsekkasin vielä hieman sitä 2016 Sassin Master Plania, jossa oli aika kiinnostavaa juttua alueen maarakentamisesta. Monenlaisia maaperäongelmia on. Rambollin massastabilointimenetelmä esitetään jonkinlaisena ratkaisuna osan aluetta rakentamista, vaikka menetelmästä ei ole nähtävästi laajemmalti kokemusta Suomessa. Pilaantunutta maaperää peitetettäisiin ja vahvistettaisiin paikallisella kuitusavella.



3.1.3 Maaperä ja maarakentamisen lähtökohdat Sassi-Kannusniemessä

A-Insinöörit Oy:n laatiman massanvaihtoon perustuvan suunnitelman mukaan kiitotie voidaan toteuttaa routimattomaksi ja kantokyvyltään riittäväksi vaihtamalla maamassoja menetelmästä riippuen 1,7-2,1 metrin vahvuudelta. Kustannukset eri vaihtoehdoissa ovat 1,1 m€ kussakin.

Tämän kaltainen rakentaminen tuottaa valtavan määrän alueelta 12 poistettavaa maata. Siinä on todennäköisesti sekoittuneena tuhkaa ja muita haitallisia aineita, jolloin aineksen läjittäminen muualle aiheuttaa uuden ongelman.

Sassi-Kannusniemen muiden alueiden rakentaminen edellyttää isoja maantäyttöjä, mutta koska pilaantunutta maa-ainesta ei asuinrakennusten alla voi käyttää jää kyseenalaiseksi, kannattaako lentopaikalta poistettavaa ainesta lainkaan läjittää Sassissa. Sen kuljettamisesta pois aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia.

Ramboll Oy:n kehittämä massastabilointimenetelmä perustuu rakentamispaikalla olevan maa-aineksen tehokkaaseen uudelleenkäyttöön. Rakentamiskelpoinen aines stabiloidaan paikalleen sekoittamalla siihen tuhkaa ja sementtiä. Stabiloitu maakerros myös hillitsee ympäristölle vahingollisen aineksen siirtymistä, jolloin voidaan rakennustavan sanoa olevan keino vähentää ympäristöriskejä tai jopa poistaa niitä kokonaan. Maantäyttöjä varten Sassi-Kannusniemessä tarvittava uusi maanrakennusaines voi olla esimerkiksi Metsä Tissue Oyj:n tehtaalla syntyvä kuitusavi.

Massastabilointimenetelmä vaatii lisätutkimuksia, mutta se näyttää olevan ratkaisu tuhkanläjitysalueen rakentamiseen. Perinteisillä menetelmillä rakentamisen alta joudutaan poistamaan epästabiili maa-aines perustamista varten.

Rajoituksena säilyy, ettei pilaantuneita maa-aineksia voi olla asuinrakennusten alla. Tämä rajoittaa ainakin jätteeksi luokitellun kuitusaven käyttöä pintaan lisättävänä aineksena. Myöskään itse tuhkan koostumus ei puolla pysyvästi asuttavia rakennuksia läjitysalueelle.

 

[yero]

Jotenkin tuntuu, että jotkin valtuutetut ja kunnan päättäjät eivät ymmärrä miksi Mänttä-Vilppulan hankkeesta on syntynyt kohu ja mikä siinä on pielessä. Ei, kyse ei ole yhdenvertaisuusperiaatteesta, objektiviteettiperiaatteesta tai suhteellisuusperiaatteesta. Vaan kyse on siitä, että kaikilla saatavissa olevilla tavoilla ja eri suunnista tarkasteltuna hankkeen rahoittajat ja ulkomailta tulleet business-enkelit ovat koijareita.

Tämä.

 

[kilroy1]

Ja ilman epämääräisiä rahoituskuvioitakin koko Lakeside airpark -hanke on tuulesta temmattu idea vailla järjenhiventäkään jonka olisi pitänyt ajat sitten kaatua omaan mahdottomuuteensa jo suunnittelupöydällä.

Juuri näin.

Tähän vielä lisättynä ettei kukaan nykymaailmassa lähde edes harkitsemaan tälläisen toteuttamista ilman Eu/Valtion rahoituksen hakemista.

Koko hanketta kun on niin kiireellä viety läpi ettei ole edes yritetty julkisen (=ilmaisen) rahan hakemista. Jos olisi edes pieni mahdollisuus että hanke toteutuisi haettaisiin sille kaikki mahdolliset avustukset valtiolta ja Eu:lta.. on sitten rahoittajana Luxemburgilainen rahasto, saudiprinssi tai kuka tähän nyt keksitäänkin.

 

[Dodiii]

Lainaus mielipide kirjoituksesta "Myös paljous on usein merkittävä tekijä, kun uusien yritys- tai asuinalueiden houkuttelevuutta mitataan. Kukaan ei halua olla ensimmäinen tai yksin, mutta toisten joukkoon on hyvä ja hyödyllistä liittyä. Tämän varmistaaksemme oli päivänselvää, että Sassi-hanke tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin resursseilla alueen rakentaminen suurella todennäköisyydellä tyssäisi ensimmäiseen vaiheeseen. Leveämmillä hartioilla taas varmistettaisiin alueen riittävän nopea kasvu."

Onneksi Italiasta löytyi tarpeeksi "leveät" harteet (Francesco Osanna), harmi kun muu puuttuu...

 

[kurkimies]

Kenen idea tää on alunperin ja kuka keksiny mukaan italialaisia?

 

[lark]

Mänttä-seurahan se on ajanut alkujaan tuota Masterplania. Yrken käsissä hanke on sitten turvonnut edes jotakuinkin inhimillisestä megalomaaniseksi. Ensimmäisiä rahoitusneuvotteluja on italialaisten sekä englantilaisten konsultien kanssa käyty syyskuussa 2018. Italialaiset on mukaan kutsunut oletettavasti Evansiksen pääkiho, jolla ollut yhteyksiä Kainuuseen jo 2017. Sopimusneuvotteluja sekä allekirjoitustapaamisia (salaamis- sekä vaitolosopimukset) käyty samana syksynä syys-lokakuussa todennäköisesti Suomen hankkeissa vaikuttavan suomalaisen asianajajan läsnä ollessa.

Finland – EVANSIS

www.evansis.co.uk

 

[Atapio]

Ja ilman epämääräisiä rahoituskuvioitakin koko Lakeside airpark -hanke on tuulesta temmattu idea vailla järjenhiventäkään jonka olisi pitänyt ajat sitten kaatua omaan mahdottomuuteensa jo suunnittelupöydällä.

Minä ratkesin nauramaan jo siinä vaiheessa kun luin siitä että lentokenttä rakennetaan niin että siitä voi rullailla pienkoneella omalle pihalleen parkkiin. Se olis menny ehkä läpi jos kyseessä olis ollu todellakin pieni lentokenttä, mutta 250 miljoonan kenttäprojekti johon tarkoitus tuoda kaikkea ilmailuliikennettä, jopa matkustajalentokoneita?

Kenenkään puolestaäänestäjän mielestä tässä ei ole mitään epäkohtia tai mitään mikä voisi mennä pieleen?

 

[vemppu]

Eikös tuo kenttä ollut jo valmiiksi liian lyhyt muille kuin potkurivermeille? Ja aiemmin asiantuntevat kertoivat ettei voi oikein jatkaakaan? - Mielestäni tuossa se yksi monista kompastuksista ja esille tullut, notta koko pohja pitää vaihtaa... Huoh...

 

[Tonnin Seteli]

Minä ratkesin nauramaan jo siinä vaiheessa kun luin siitä että lentokenttä rakennetaan niin että siitä voi rullailla pienkoneella omalle pihalleen parkkiin. Se olis menny ehkä läpi jos kyseessä olis ollu todellakin pieni lentokenttä, mutta 250 miljoonan kenttäprojekti johon tarkoitus tuoda kaikkea ilmailuliikennettä, jopa matkustajalentokoneita?

Kenenkään puolestaäänestäjän mielestä tässä ei ole mitään epäkohtia tai mitään mikä voisi mennä pieleen?

Tämän näen kaikkein viimeisenä ongelmana koko projektin mahdottomuudessa. Sehän vähän olisi tuon tyyppisen asuinalueen idea. Ei siis toki kaikille asukkaille, mutta ei kai ole mikään erikoisuus, että osa tonteista on talo+hangaari -tyyppisiä jos tällaista airparkkia kuvitteellisesti ajatellaan vilppimänttilään.

 

[HarriH]

Jos kartasta katsoo Mäntän keskustan pohjoispuolelle, niin Kiesilä - Muteli välillä on nyt 1,6km suora paikallistie. Sen leventäminen ja routimisen esto lienee helpompaa tehdä kuin Sassin pilaantuneiden maamassojen vaihto.
Jos Mänttä-Muteli lentokenttä tarvitsee tulevaisuudessa lisää pituutta, sitä on helppo lisätä jatkamalla kenttää Kiesilässä rantaan ja Mutelissa lammelle, jolloin kentän pituudeksi saadaan 3,6km.
Kiitoradan itäpuolella, Riihiniemessä ja Kuivaniemessä, on paljon rakentamatonta rantaa asuntojen ja lentotallien rakentamiseen.

 

[kurkimies]

Jos kartasta katsoo Mäntän keskustan pohjoispuolelle, niin Kiesilä - Muteli välillä on nyt 1,6km suora paikallistie. Sen leventäminen ja routimisen esto lienee helpompaa tehdä kuin Sassin pilaantuneiden maamassojen vaihto.
Jos Mänttä-Muteli lentokenttä tarvitsee tulevaisuudessa lisää pituutta, sitä on helppo lisätä jatkamalla kenttää Kiesilässä rantaan ja Mutelissa lammelle, jolloin kentän pituudeksi saadaan 3,6km.
Kiitoradan itäpuolella, Riihiniemessä ja Kuivaniemessä, on paljon rakentamatonta rantaa asuntojen ja lentotallien rakentamiseen.

Ja tuo 3.6km riittäisi isommallekkin lentokoneelle oikein nätisti.

 

[Graf af Kexholm]

Ja tuo 3.6km riittäisi isommallekkin lentokoneelle oikein nätisti.

Voipi olla että tässä rojektissa ompi jämptisti miinusta se, notta jos ei tulekaan niin paljoa maatöitä... Sassiin ja sassiin!

 

[Lucas]

Jos kartasta katsoo Mäntän keskustan pohjoispuolelle, niin Kiesilä - Muteli välillä on nyt 1,6km suora paikallistie. Sen leventäminen ja routimisen esto lienee helpompaa tehdä kuin Sassin pilaantuneiden maamassojen vaihto.
Jos Mänttä-Muteli lentokenttä tarvitsee tulevaisuudessa lisää pituutta, sitä on helppo lisätä jatkamalla kenttää Kiesilässä rantaan ja Mutelissa lammelle, jolloin kentän pituudeksi saadaan 3,6km.
Kiitoradan itäpuolella, Riihiniemessä ja Kuivaniemessä, on paljon rakentamatonta rantaa asuntojen ja lentotallien rakentamiseen.

Sille taitaa olla yksi ja sama onko sen suunnitellun kiitotien pituus sen 750, 850, 1600, 3600 metriä vai ennätykselliset+5500 metriä.

Lopputulos ei siitä muuksi muutu eli Osanna puhaltaa rahat sulkitililtä ja tekee katoamistempun eikä kiitotie nykyisestä koskaan muuksi muutu. Tai sitten Mäntti-Vilppilän kaupunki omilla verorahoillaan tekee niitä kiitotien maansiirtotöitä niin paljon kuin tekeekin.

Sillekin on sama miten monta asuntoa ja lentotallia siihen kiitoradan verralle mahtuu kun ne voi laskea yhden käden sormin ihmiset tai yritykset jotka ovat kiinnostuneet ostamaan Mäntän kiitotien laidalta tonttia talolle ja tai lentotalille. Eikä nekään kovin montaa kymmentä tuhatta todellakaan ole siitä tontista valmiita maksamaan.

Mäntän kiitotieltä taitaa olla matkaa Tampereelle ja Jyväskylään 100 kilometriä ja Helsinkiin 265 kilometriä. Sen verran kaukana isommista kaupungeista Mänttä että ei sinne ole kiinnostuneita muuttajia tulossa ja aivan liian kaukana edes harrasteluun sinne rakentaa lentotallia. Jos etäisyys olisi Helsingin keskustaan alle 15 kilometriä niin sinne voisi olla kiinnostuneita tulijoita jonoksi saakka varsinkin nyt kun Malmin pienlentokenttä ollaan sulkemassa.

Alla on kuvissa Suomen lentokentät ja toisessa kuvassa pienlentokentät. Lisäksi on monia peltokenttiä je kevytlentopaikkoja. Kovin hyvää pisnestä niiden pyörittäminen ole. Muutama hassu kenttä jossa on yli 2 miljoonaa matkustajaa vuodessa pääsee positiiviseen tulokseen.

 

[Jups]

Lentokoneella voi pian syöksyä kotipihaan Mänttä-Vilppulassa: valtuusto hyväksyi kaupungin historian suurimman yksittäisen petkuhuiputuksen – Manne-uutiset – Manneweb

Jäniskevennys tähän väliin. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.

Kyllähän tässä casessa mitataan myös Suomen (pienten) kuntien kuntapäättäjien tasoa jälleen kerran. Ryhmäkuri heillä kuitenki on hallinnassa, jopa pelottavankin hyvin.

 

[Dodiii]

Ja näin saatiin kolmaskin valitus...
nyt vaan odotellaan tuloksia.
alla KMV:lehden juttu

Kolmaskin valitus Mänttä-Vilppulan valtuuston Lakeside Airpark -päätöksestä

Kolmaskin valitus Mänttä-Vilppulan valtuuston Lakeside Airpark -päätöksestä
6.3.2020 11.10

Osanna Groupin edustajat seurasivat valtuuston päätöksentekoa yleisölehteriltä tammikuussa 2020 Mänttä-Vilppulassa.ALI HEIKKILÄ
Eija Ruoho

Keskustele

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on tullut kolmaskin valitus Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätöksestä, joka koskee Lakeside Airpark -hanketta. Valituksen on tehnyt Leena Iivonen Kolhosta.

Hän pitää valtuuston päätöstä lainvastaisena ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja vaatii päätöksen kumoamista.

Iivonen vaatii myös, että päätöksen toimeenpano on kiellettävä valituksen käsittelyn ajaksi. Muutoin valitus menettäisi merkityksensä.

Epäsymmetrisyys ja sulkutili perusteina

Valituksessaan Iivonen kirjoittaa, että valtuuston päätöksellä Mänttä‐Vilppulan kaupunki on päättänyt sitoutua asettamaan lainarahalla 10 miljoonaa euroa sulkutilille talletettavaa yhteistyösopimuksen edellyttämää vakuutta siten, että edunsaajana on käytännössä varaton juuri perustettu ulkomaalaisomisteinen yritys Osanna ACI Finland Oy, jonka omistajina niin ikään käsiteltäviin summiin nähden kaksi suhteellisen varatonta yritystä, joiden tarkoituksena on julkisuuteen annettujen tietojen perusteella neuvotella RAIF‐rahastolta 100 miljoonaa euroa itselleen jälleen lainattavaksi hankeyhtiölle Lakeside Airpark Oy:lle.

Kaupungilla ei ole julkisten sopimusten nojalla yrityksiltä vakuutta tai vastavakuutta mikä kattaisi edes kaupungin lainanhoitokulut tapauksessa missä nämä irtautuvat sopimuksista tai jokin muu seikka menee vastoin kuin on suunniteltu.

Valituksen mukaan sopimuskokonaisuutta voidaan pitää epäsymmetrisenä ja kaupungin riskiä varallisuuteensa nähden täysin suhteettomana.

– On selvää, että mikäli laina syystä tai toisesta realisoituu kaupungin maksettavaksi, ei kaupunki kykene suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään, kirjoittaa Iivonen.

Valikoivaa tukea

Valtiontuesta Iivonen kirjoittaa, että Mänttä‐Vilppulan kaupunki on antanut lainanantajalle osoitetun sulkutilimuotoisen vakuuden siitä, että se ensinnäkin hoitaa lakisääteiset normaalit velvoitteensa, mutta myös siitä, että se resursoi tytäryhtiönsä kautta ja tytäryhtiönsä jo perustaman hankeyhtiön Lakesiden Airpark Finland Oy:n toimintaa.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

Iivonen pitää hankeyhtiön saamaa etua merkittävänä ja valikoivana, samoin sulkutilisopimuksen lainanantajalle tuomaa etua.

– Sulkutilisopimus ja yhteistyösopimus yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jolla on sen lisäksi, että kyseessä on toimi, joka toteutetaan julkisin varoin ja on selektiivinen, myös todennäköisesti tai ainakin mahdollisesti vaikutusta kilpailutilanteeseen niin sisämarkkinoilla kuin kansainvälisestikin, kirjoittaa Iivonen.

Iivosen mukaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta tai tai kaupunginhallituksen päätöksestä ei käy ilmi, että asiassa olisi tehty valtiontukeen liittyvää selvitystä tai valtiontukiarviota, jotta voitaisiin todeta asiassa tulleen huomioiduksi.

Maakauppojen kustannukset

Valituksessaan Iivonen kyseenalaistaa hankkeeseen liittyvät maakaupat. Hän sanoo, että kyseiset maa‐alueet sisältävät merkittäviä ympäristöriskejä ja on olettavaa, että kun lasketaan yhteen ostohinta ja kustannukset mitä maa‐alueiden kunnostamisessa rakentamiskelpoiseksi aiheutuu, mihin kaupunki on niin ikään sitoutumassa, on kyseenalaista tulevatko nämä kustannukset katettua kaupungin myydessä maat hankeyhtiölle.

–  Jos myynti tapahtuu alle hankintahinnan ja maankunnostustoimienkustannusten, joiden lopullinen hinta ei ole tiedossa, voivat myös tässä toimenpiteessä tulla valtiontukisäädökset sovellettaviksi, sanotaan valituksessa.

Kaupungin talous ei kestä riskiä

Valituksessaan Iivonen viittaa myös Mänttä‐Vilppulan kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen. Talous on ollut useana vuonna alijäämäinen. Kaupungin asukasluku on alle 10 000. Kyseessä on muuttotappiokunta, jonka huoltosuhde on kääntymässä negatiiviseksi.

– Kaupungissa on parhaillaan käynnissä yt‐neuvottelut ja kaupungilla on riita 3 miljoonan euron laskutussummasta perusterveydenhuoltopalveluyrityksen Mäntänvuoren Terveys Oy:n kanssa, missä Mänttä‐Vilppulan kaupunki on osallisena, kirjoittaa Iivonen.

– Voidaan siis todeta, että kaupunki on jo nyt ongelmissa peruspalveluidensa tuottamisessa ja lisäriskinotto tähän suhteutettuna ei voi olla hyväksyttävissä, vaikka vision tasolla tälle voitaisiinkin löytää kaupunkistrategiasta jonkinlaista löyhää perustetta.

Salassapito sopii heikosti julkisyhteisöön

Valtuuston päätöksen eriävistä mielipiteistä käy ilmi, että valtuutetut eivät ole voineet perehtyä asiaan tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa, sanotaan valituksessa.

– Asiakokonaisuudessa on merkittävän paljon salassapidettäväksi säädettyjä osa‐alueita, jotka soveltuvat heikosti julkisyhteisön taloudellisten sitoumusten pohjaksi. Asiassa on lisäksi katsottava varovaisuusperiaatteen tulleen heikosti huomioiduksi. Tämän tulisi olla julkisten varojen käytössä ensisijainen seikka.

Valituksen mukaan julkisista asiakirjoista ei selviä kaavaillun rahoituksen tosiasiallinen lähde, eikä kaupungilla ole täten varmuutta esimerkiksi siitä, että suomalaiset rahoituslaitokset voisivat ottaa tätä rahaa vastaan vaikka Osanna ACI Finland Oy sopimuksensa rahoituksen järjestämisestä saisikin pidetyksi.

 

[Peruskorjaaja]

Kolmaskin valitus on tehty HAO:lle, EDIT: Dodii ehtikin ensin.

Valitukset vaan paranevat kerta kerralla. Tässä oli mielestäni otettu hyvin kantaa osapuolten riskien epäsymmetrisyyteen (kaupungilla 10 M€ ja Osannalla ei juuri mitään) sekä selektiivisyyteen (yhdelle yritykselle tarjotaan huomattavaa kilpailuetua). Lisäksi otetaan kantaa valtiontukitarkasteluun, kaupungin riskinottoon, ongelmiin jo nykyisessä taloudenpidossa sekä käsittelyn julkisuuteen.

Valituksessa oli kiteytetty aikaisempia valituksia sekä laajennettu sisältöä ottaen huomioon mediassa esiintyneiden asiantuntijoiden lausuntoja. Lehden artikkelin perusteella valitus on asiantuntevasti laadittu. Luulisi, että tässä olisi lopullinen niitti hankkeen arkkuun. Itse en lakia tunne, mutta on mielenkiintoista seurata, mihin seikkoihin Hämeenlinnan HAO ensisijaisesti päätöksessään kiinnittää huomionsa.

 

[vilppulan urho]

Nyt olen ilkeä. Tässä on Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen puheenjohtajan kolmas julkisuuteen laittama kommentti tästä vyyhdistä. Ensimmäinen oli 1.maaliskuuta FB-profiilissaan aloittamansa keskustelu, joka lopahti. Toinen hänen nimellään on tuossa ylhäällä KMV-lehden mielipideosastossa julkaistu kirjoitus. Nyt sitten tänään asialinja jatkuu:
Kuten sanottu, keskustele nyt sitten näitten kanssa rakentavasti

 

[Tonnin Seteli]

Jotenkin tuntuu, että jotkin valtuutetut ja kunnan päättäjät eivät ymmärrä miksi Mänttä-Vilppulan hankkeesta on syntynyt kohu ja mikä siinä on pielessä. Ei, kyse ei ole yhdenvertaisuusperiaatteesta, objektiviteettiperiaatteesta tai suhteellisuusperiaatteesta. Vaan kyse on siitä, että kaikilla saatavissa olevilla tavoilla ja eri suunnista tarkasteltuna hankkeen rahoittajat ja ulkomailta tulleet business-enkelit ovat koijareita.

Kukaan Mänttä-Vilppulasta ei tähän päivään mennessä ole pystynyt osoittamaan tai kertomaan, että millä perusteella hankkeen rahoittajat olisivat luotettavia toimijoita tai heillä olisi taloudellisia edellytyksiä, kapasiteettia ja tietotaitoa vetää tällaista hanketta.

Siinä ei kauheasti lämmitä hankkeen taustalla on olleet kauniit ajatukset, kunnan kehittäminen ja yhdenvertaisuusperiaatteet, jos lopputuloksena kunnalta viedään rahat ja käsiin jää keskeneräinen kaatopaikka.

Juuri näin. Ei ihmisiä tämän asian ytimessä raivostuta se, että jokin muotoseikka on mennyt vinoon tai se, että he katsovat hankkeen itselleen turhaksi. Ei edes se, että hanke on epärealistinen, riskialtis ja/tai osittainkin toteutuessaan kohtuuttoman kallis ja sitä on vieläpä salailtu.

Ongelma on siinä, että koko projekti on Jurase Parkin ja nigerialaiskirjeiden tasoinen skämmi. Pöyristystä herättää jo se, että aikuiset ihmiset - vieläpä paikkakunnalla arvostusta tähän asti nauttineet - edes tosissaan keskustelevat tästä ja vielä virka-ajalla.

 

[lark]

Jurase Parkista tuli off-topicina mieleen, että jossain sentään ollaan Mänttä-Vilppulaa paljon epätoivoisempia.

Ilo uudesta rinneyrittäjästä oli lyhyt pienessä Soinin kunnassa – petoksista tuomitun yrittäjän kanssa roihahti ilmiriita hetkessä

Soinin kunta teki uuden rinneyrittäjän kanssa kymmenen vuoden sopimuksen. Kausi alkoi joulukuussa ja vaikeudet alkoivat jo muutamassa viikossa.

yle.fi

En tajua, miksi kunta lankeaa tekemään kymmenen vuoden sopimuksen, vaikka yrittäjän petoshistoria on varmasti ollut kaikilla tiedossa.

Jurase Parkin yrittäjä suunnittelee nyt igluja Soiniin – Kunnanjohtaja: ”Riski on harkittu tarkkaan”

Lässähtäneestä dinosauruspuistosta tutun yrittäjän värikäs tausta ja taloudelliset ongelmat ovat tiedossa, sanoo Soinin kunnanjohtaja Juha Viitasaari.

www.is.fi

 

[lark]

Ohessa Seuran 4.3.2020 juttu, joka jostain syystä jäänyt huomaamatta.

Kuntalaisten mitta täyttyi: Mänttä-Vilppulan ilmailupuistohankkeesta jo toinenkin valitus hallinto-oikeuteen – Francesco Osannan palkkiot halutaan julkisiksi

Kohuttu 250 miljoonan euron Lakeside Airpark näyttää viivästyvän: hallinto-oikeus sai jo toisen valituksen ilmailupuistohankkeen yksityiskohdista.

seura.fi

Kuntalaisten mitta täyttyi: Mänttä-Vilppulan ilmailupuistohankkeesta jo toinenkin valitus hallinto-oikeuteen – Francesco Osannan palkkiot halutaan julkisiksi


© HAVAINNEKUVA LAKESIDE AIRPARKIN SIVUILTA


Mänttä-Vilppulan kunnallispoliitikotkin pelkäävät, että yksityiskohdiltaan salailtu 250 miljoonan euron ilmailupuistohanke tulee asukkaille kalliiksi. Uusimmassa hallintovalituksessa vaaditaan tietoja siitä, onko kaupunki jo maksanut italalaissijoittaja Francesco Osannalle hänen palveluksistaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on jätetty maaliskuun alussa toinenkin valitus Mänttä-Vilppulan kaupungin huomiota herättäneestä Lakeside Airpark -investointihankkeesta.

Uusimman valituksen ovat tehneet kaupunginvaltuutetut Pentti Paananen (vas), Arto Lampinen (kesk) ja Esa Mikkola (sd).

Valituksessa hallinto-oikeutta vaaditaan kumoamaan Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston 27. tammikuuta äänin 27–8 tekemä päätös, jolla valtuusto päätti ryhtyä toteuttamaan omalaatuista jättihanketta ja ottaa sen rahoituksen hankkijaksi taustaltaan epämääräisen italialaisen Francesco Osannan yhtiökumppaneineen.

Jo viime viikolla oman valituksensa samasta asiasta jätti mänttävilppulalainen yrittäjä Sakari Mäkinen. Hankepäätös olisi saanut lainvoiman 5. maaliskuuta, ellei valituksia olisi tullut.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 250 miljoonan euron arvoinen lentokenttä-, asunto- ja yritystilahanke vähintään viivästyy kuukausia suunnitellusta.




Kaupungin johdon mielestä valitukset vaarantavat alueelle toivotut uudet työpaikat ja yritystoiminnan edellytykset. Hanke voi jopa kaatua viivästysten takia kokonaan.

Seura tutustui valituksen keskeiseen sisältöön.

Kaupungin talous huolestuttaa
Valtuutetut vaativat valituksessaan, että hallinto-oikeus kumoaa valtuuston päätöksen kokonaisuudessaan ja kieltää sen täytäntöönpanon välittömästi.

Heidän mielestään valtuusto päätöstä tehdessään on ylittänyt päätösvaltansa, ja he pitävät muutoinkin päätöstä lainvastaisena.

Valittajat pelkäävät Airpark-hankkeeseen hukkuvan miljoonia, joita tarvittaisiin kaupungin perustehtävien hoitoon. He ovat huolissaan Mänttä-Vilppulan taloudesta, sillä kaupunki täyttää jo nyt useita kriisikunnan tunnusmerkkejä.


Pahasti velkaantunut kaupunki on joutunut aloittamaan yt-neuvottelut löytääkseen kahden miljoonan euron säästöt ja välttääkseen valtion kriisikuntamenettelyn.

Kuka alunperin vaati yksityiskohtien salaamista?
Valituksesta käy selvästi ilmi, että asian päättämisestä vastuussa olevat poliitikot ovat joutuneet Airpark-hankkeeseen liittyvän poikkeuksellisen salailun vuoksi vaikeaan asemaan.

Mänttä-Vilppulan päättäjät on laitettu allekirjoittamaan vaitiolositoumuksia ehtona sille, että he saavat osallistua hankkeen esittelytilaisuuksiin.

Kieltäytyminen vaitiolositoumuksen kirjoittamisesta olisi tarkoittanut sitä, että poliitikko olisi jäänyt vaille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa.

Valittajat haluavat hallinto-oikeuden selvittävän, kuka ja missä on tehnyt päätöksen vaitiolositoumusten vaatimisesta. Kaupunginhallitus ei ole päätöstä tehnyt, ja valittajat arvelevat päätöksen saattaneen tulla elinkeinoyhtiö Yrke Kiinteistöt oy:stä.

Mikäli näin on, ovat komentosuhteet valittajien mielestä kunnassa sekaisin, kun virkamiehet käskyttävät poliitikkoja eikä päinvastoin.

Mitä uskaltaa sanoa?
Valittajat haluavat hallinto-oikeuden selvittävän myös sen, ketkä poliitikot ovat vaitiolositoumuksen kirjoittaneet ja ovatko esimerkiksi jotkut kokouksiin osallistuneet varajäsenet jättäneet sen allekirjoittamatta.

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille on esitelty erilaisia hankkeeseen liittyviä yhteistyö- ja osakassopimuksia, mutta päättävät poliitikotkaan eivät ole saaneet kaikkia sopimuksia kirjallisina.

Salailu on estänyt normaalin keskustelun jopa poliitikkojen kesken.

Kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet hankkeesta enemmän tietoa kuin valtuutetut. Tämä on johtanut vaikeisiin tilanteisiin, koska hallituksessa istuvat eivät voineet kertoa valtuustokollegoilleen kaikkea, mitä hankkeesta tiesivät.


”Pieni joukko päättäjiä oli kuullut asiasta heille järjestetyissä seminaareissa, mutta he eivät salassapitosopimuksen vuoksi voineet tulossa olevaa hanketta käsitellä kuntalaisten kanssa eivätkä samasta syystä edes keskenään valmistautuessaan kokoukseen.”

Jopa valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen on valittajien mukaan ollut vaikeaa epämääräisten salassapitovaatimusten vuoksi:

”Ei voi olla varma, tuleeko käsitelleeksi salassa pidettävää asiaa vai julkisuuteen jo vuotanutta salassa pidettävää asiaa vai täysin julkista asiaa.”


Seura on käsitellyt Mänttä-Vilppulan erikoisia sijoittajakumppaneita useissa jutuissaan helmikuun aikana.
Taloudellinen riski vai ei?
Valituksessaan valtuutetut kiinnittävät erityistä huomiota kuntalain pykälään 129, joka käsittelee lainan, takauksen tai muun vakuuden antamista.

Lain mukaan vakuudet eivät saa vaarantaa kunnan kykyä hoitaa sille laissa määrättyjä tehtäviä, eikä kunta saa myöntää vakuutta, johon liittyy merkittävä taloudellinen riski.

Lakeside Airpark -hankkeessa kaupunki sitoutuu niin sanotun escrow-sopimuksen nojalla tekemään 10 miljoonan euron talletuksen sulkutilille. Escrow-sopimuksen pykälän 2.3 mukaan kyseinen summa talletetaan kolmeksi vuodeksi vakuudeksi siltä varalta, ettei kaupunki täytä sopimusehtoja.

Näitä ehtoja ovat muun muassa riittävien resurssien takaaminen hankkeen toteuttamiseksi. Sopimuksessa ei ole täsmennetty, tarkoittavatko resurssit rahaa, työntekijöitä tai muita resursseja.

Escrow-sopimuksen mukaan kaupunki vastaa Lakeside Airparkin tarvitseman infrastruktuurin rakentamisesta. Jos talousvaikeuksissa oleva kaupunki ei kykenekään tätä velvoitetta täyttämään, riski sulkutilillä olevien miljoonien menettämisestä valittajien mukaan kasvaa.

Toisaalta hankeyhtiö voi vaatia jatkuvasti kaupungilta lisäresursseja ilman ylärajaa. Kaupungin on vaikea kieltäytyä tästä, jotta se ei menettäisi sulkutilin miljoonia.

Vakuustalletus siis valittajien mukaan aiheuttaa kaupungille merkittävän taloudellisen riskin, vaikka hankkeen valmistelijat yrittävätkin kiistää riskin olemassaolon.


Valittajat katsovat, ettei kunnan tehtäviin ylipäätään kuulu taloudellisten riskien ottaminen, eikä kunnan pidä lähteä mukaan spekulatiiviseen liiketoimintaan voitontavoittelumielessä.

Epärealistiselle hankkeelle ei heidän mielestään ole esitetty liiketaloudellisia perusteita.

”Airpark-hankkeesta puuttuvat liiketoimintasuunnitelma, markkinatutkimukset, tarvekartoitus jne., jotka voisivat luotettavasti kertoa paljonko hankkeen tuottamille palveluille, infrastruktuurille ja rakennuksille oikeasti on kysyntää.”



Ristiriitoja sopimustekstissä
Valittajat kiinnittävät huomioita myös sopimustekstien ristiriitaisuuteen. Escrow-sopimuksen salassa pidettävä, mutta julkisuuteen tullut pykälä 2.4 on ristiriidassa pykälän 2.3 kanssa.

Pykälän 2.3 mukaan 10 miljoonan euron talletus on vakuus siltä varalta, että kaupunki ei täytä sopimusvelvoitteitaan. Sen sijaan pykälän 2.4 mukaan sulkutilin varat ovat vakuus, jota Francesco Osanna yhtiöineen voi käyttää hankkiessaan rahoitusta Lakeside Airpark -hankkeelle.

Valittajat pitävät sulkutilin talletusta kuntalaissa kiellettynä vakuutena.

”Se, mitä nimikettä talletuksesta käytetään, on merkityksetöntä, koska sopimuskohta 2.4 mahdollistaa Osannan pääsemisen käsiksi kaupungin tallettamiin varoihin välittömästi”, todetaan valituksessa.

Kuntalain mukaan kunnan edut vakuudenmyöntötapauksissa on turvattava riittävillä vastavakuuksilla. Valittajien mukaan vastapuoli eli Osannan yhtiö ei ole kuitenkaan sitoutunut minkäänlaiseen sopimussakkoon.

Valituksessa ihmetellään myös sitä, että escrow-sopimuksessa kaupunki velvoitetaan huolehtimaan rakennusaikana Mänttä–Vilppulassa olevien työntekijöiden perusterveydenhuollosta.


Näin kaupunki valituksen mukaan poikkeuksellisesti maksaisi myös ulkopuolelta Lakeside Airparkia rakentamaan tulevien työntekijöiden terveydenhuollon, vaikka Suomessa työnantajilla on velvollisuus huolehtia työterveyshuollosta.

Joko Osannalle maksettiin jotakin?
Joissakin kunta-alalla paljastuneissa huijausyrityksissä rahoituksen järjestäjä on saattanut laskuttaa suuria summia konsulttipalveluista jo ennen kuin rahoitusta on saatu.

Valittajat pyytävätkin nyt hallinto-oikeutta selvittämään, onko joku Mänttä-Vilppulan kaupungin omistamista yhtiöistä jo maksanut Osannalle konsulttipalkkioita.

He vaativat myös tietoa siitä, paljonko kaupunki on jo tähän mennessä käyttänyt varoja vuonna 2018 alkaneeseen Lakeside Airpark -hankkeeseen.

”Salattu summa on ilmeisesti ainakin 6-numeroinen, ja se tulisi tämän prosessin aikana rehellisesti julkistaa”, todetaan valituksessa.

Mänttä-Vilppulan kaupunki myönsi 2018 elinkeinoyhtiölle 200000 euron lisämäärärahan Sassin hankkeen kehittämissuunnitelman jatkotyölle, ja lisäksi suunnitteluun on käytetty vuotuista talousarviorahoitusta.

Valittajat vaativat, että käytetty rahamäärä ja sen käyttökohteet avataan veronmaksajille.

Tuntemattomasta luxemburgilaisesta RAIF-rahastosta sadan miljoonan euron rahoituksen luvanneen Francesco Osannan taustoista on tehty niin sanottu due diligence -selvitys.

Valittajat pyytävät hallinto-oikeutta selvittämään, mikä taho selvityksen on tehnyt ja onko sillä jokin yhteys Osannan yrityksiin.

Elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Otto Huttunen on kieltäytynyt liikesalaisuuteen vedoten kertomasta selvittäjän nimeä.

Rikotaanko valtiontukisääntöjä?

Valittajat katsovat, että sulkutilin 10 miljoonaa euroa on ristiriidassa myös EU:n valtiontukisäännösten kanssa. Kunta ei saa suosia yhtä yritystä tuellaan ohi muiden yrittäjien ja siten vääristää kilpailua.

Valittajat vetoavat tutkijatohtori Matti Muukkoseen, joka Helsingin Sanomienhaastattelussa katsoi, että kyseessä saattaisi olla kielletty valtiontuki ja että asiasta tulisi tehdä valtiontukiarviointi.

Mänttä-Vilppula saa vuosittain suuren määrän valtionavustuksia ja -osuuksia. Ne on valittajien mukaan tarkoitettu kunnan peruspalvelujen hoitamiseen eikä Lakeside Airparkin kaltaisen tarpeettoman ja epätarkoituksenmukaisen infrastruktuurin rakentamiseen.

Kuntalaiset kokevat olevansa pimennossa
Valittajien mielestä Lakeside Airpark -hankkeen valmistelussa on rikottu kuntalain pykälää 22, jonka mukaan kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Pimennossa pidetyillä kuntalaisilla on ollut vain hyvin yleisluontoinen tieto siitä, että Sassin alueelle on suunniteltu asumisen ja lentämisen yhdistävää asumismuotoa.

Mitään tietoa hankkeen poikkeuksellisesta rahoituskuviosta ei kuitenkaan annettu kuntalaisille. Asiasta tiennyt pieni päättäjien joukko taas on joutunut salassapitosopimusten vuoksi pysymään asiasta hiljaa.

Vasta viime tammikuun 16. päivänä elinkeinoyhtiö Yrken kotisivuille ilmestyi tiedote, jossa kerrottiin suuren kiinteistökehityshankkeen alkamisesta Sassissa.

Samana päivänä asia tuli kaupunginhallituksen esityslistalle, ja jo 20. tammikuuta kaupunginhallituksen piti tehdä päätös asiasta.

Hallituksen kokouksessa esitys asian käsittelyn siirtämisestä ei mennyt läpi, ja valtuusto joutui hyväksymään asian jo 27. tammikuuta.

Kiire luotiin tahallaan?
Valittajat katsovat, että kyseessä oli tietoinen taktiikka:


”On aivan selvää, että päätöksentekijöille ei haluttu antaa aikaa kunnolla perehtyä asioihin. (…) Selvästikin aivan tarkoituksella kaupungin asukkaille ei haluttu suoda sen paremmin osallistumis- kuin vaikuttamismahdollisuuttakaan.”

Osanna rekisteröi Suomen-yhtiönsä jo kesällä 2019, ja valittajien mielestä hanke olisi voitu julkistaa jo tuolloin.

Valittajat arvioivat, että kiireellä pyrittiin häivyttämään se tosiasia, että Lakeside Airpark -konseptiin ei olisi ylipäätään ollut mahdollista löytää rahoitusta normaaleja tai tavanomaisia väyliä pitkin.


Kuvakaappaus Mäntän seudun KMV-lehdestä.

 

[kilroy1]

Jurase Parkista tuli off-topicina mieleen, että jossain sentään ollaan Mänttä-Vilppulaa paljon epätoivoisempia.

Ilo uudesta rinneyrittäjästä oli lyhyt pienessä Soinin kunnassa – petoksista tuomitun yrittäjän kanssa roihahti ilmiriita hetkessä

Soinin kunta teki uuden rinneyrittäjän kanssa kymmenen vuoden sopimuksen. Kausi alkoi joulukuussa ja vaikeudet alkoivat jo muutamassa viikossa.

yle.fi

En tajua, miksi kunta lankeaa tekemään kymmenen vuoden sopimuksen, vaikka yrittäjän petoshistoria on varmasti ollut kaikilla tiedossa.

Jurase Parkin yrittäjä suunnittelee nyt igluja Soiniin – Kunnanjohtaja: ”Riski on harkittu tarkkaan”

Lässähtäneestä dinosauruspuistosta tutun yrittäjän värikäs tausta ja taloudelliset ongelmat ovat tiedossa, sanoo Soinin kunnanjohtaja Juha Viitasaari.

www.is.fi

Pienten ja syrjäisten kuntien epätoivo.

 

[Graf af Kexholm]

Pienten ja syrjäisten kuntien epätoivo.

Nämä ovat kuin menneiden aikojen komeita husaareja; hurmataan syrjäkylien maailman menoa tuntemattomat tytöt, luvataan ikuista rakkautta ja onnea ja jätetään ne sitten aamunkoitteessa siemennettyinä.

"Kyllä se minun rakas sieltä vielä palaa, uskokaahan vaan! Hän sanoi nimittäin rakastavansa minua!"

 

[Sampsa]

Tätä keskustelua sivustaseuranneena, kuten onkin jo todettu koko Lakeside Airparkin konsepti tuntuu järjettömältä hankkeelta.

Sulkutilisopimuksen mukaan kaupunki laittaa määräaikaiselle tilille 10 miljoonaa euroa. Rahat toimivat vakuutena siitä, että kaupunki täyttää oman osuutensa hankkeessa, eli tuottaa muun muassa kunnallisteknisiä palveluita.

Lainanantaja voi käyttää Escrow-summaa peruuttamattomana sitoumuksena Sopimuskohdan 2.3 mukaisesti velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan käytettvissä olevana talletuksena mistä tahansa eurooppalaisesta/sveitsiläisestä rahalaitoksesta.

Jos sopimuksessa on erikseen tälläinen kohta, niin onko se mistään muusta syystä siellä kuin siitä, että sulkutilille talletettua 10 miljoonaa tullaan käyttämään vakuutena velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan eurooppalaisesta/sveitsiläisestä rahalaitoksesta? Jos tälläinen mahdollisuus on olemassa, miksi sitä ei käytettäisi? Kun rahat ovat vakuutena lainaan toisaalla, miten ne voidaan 36kk jälkeen palauttaa takaisin kunnalle?

Sopimuksessa oli myös kohta sopimussakko, jossa kunnalta voidaan vaatia korvauksia 10 miljoonaan asti. Riitauttaminen lienee toinen tapa yrittää päästä käsiksi tuohon 10 miljoonaan.

Sitten vielä nämä maksetut konsulttipalkkiot. Minkähänlaisista summista mahtaa olla kyse ja vaikka koko projekti kaatuisi, olisiko homma ollut taloudellisesti hyödyllistä jo pelkästään näiden konsulttipalkkioiden laskuttamisella? Ts. laskutettu kymmeniä tai satoja tuhansia suunnittelemalla 250 miljoonan projektia?

PS. Oliko tämä "markkinatutkimus" jo ollut täällä?

Theseus: Tehdään uusi lentopaikka! : tutkimus pienlentopaikkojen palveluista sekä Mänttä-Sassin harrasteilmailusta

www.theseus.fi

 

[lark]

Markkinatutkimus on jossain vaiheessa linkattu tänne, mutta hyvä että tulee uudestaan. Löysin Oulun yliopistolta myös 2018 ympäristötekniikan diplomityön Sassiin mahdolliseen maarakentamiseen littyen.

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805091623.pdf

 

[tietokonerikki]

Tätä keskustelua sivustaseuranneena, kuten onkin jo todettu koko Lakeside Airparkin konsepti tuntuu järjettömältä hankkeelta.





Jos sopimuksessa on erikseen tälläinen kohta, niin onko se mistään muusta syystä siellä kuin siitä, että sulkutilille talletettua 10 miljoonaa tullaan käyttämään vakuutena velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan eurooppalaisesta/sveitsiläisestä rahalaitoksesta? Jos tälläinen mahdollisuus on olemassa, miksi sitä ei käytettäisi? Kun rahat ovat vakuutena lainaan toisaalla, miten ne voidaan 36kk jälkeen palauttaa takaisin kunnalle?

Sopimuksessa oli myös kohta sopimussakko, jossa kunnalta voidaan vaatia korvauksia 10 miljoonaan asti. Riitauttaminen lienee toinen tapa yrittää päästä käsiksi tuohon 10 miljoonaan.

Sitten vielä nämä maksetut konsulttipalkkiot. Minkähänlaisista summista mahtaa olla kyse ja vaikka koko projekti kaatuisi, olisiko homma ollut taloudellisesti hyödyllistä jo pelkästään näiden konsulttipalkkioiden laskuttamisella? Ts. laskutettu kymmeniä tai satoja tuhansia suunnittelemalla 250 miljoonan projektia?

PS. Oliko tämä "markkinatutkimus" jo ollut täällä?

Theseus: Tehdään uusi lentopaikka! : tutkimus pienlentopaikkojen palveluista sekä Mänttä-Sassin harrasteilmailusta

www.theseus.fi

Kotimaiset tahot, jotka ovat hyötyneet/ hyötyvät olisi myös kiinnostavaa tietoa.
Maakaupat ihmetyttävät

Minäkin pidän yhtenä mahdollisuutena tuota riittauttamista...todelliset kulut sopimuksen noudattamisesta saattavat nousta kunnalle niin, etteivät halua/ pysty toteuttamaan omaa osuuttaan? Varsinkin jos johto kunnassa vaihtuu.

Muutenkin rahan käyttö "10000 asukkaan pikkukylässä " vaikuttaisi suurpiirteiseltä.
- On komia (lue kallis) kunnantalo.
- Rahoitettu 2 miljoonalla Leko-hallia + 0,9 miljoonalla Learjet konetta (maksaneeko investoinit itsensä takaisin?)
-muut hankeet?

 

[sirace]

Kotimaiset tahot, jotka ovat hyötyneet/ hyötyvät olisi myös kiinnostavaa tietoa.
Maakaupat ihmetyttävät

Minäkin pidän yhtenä mahdollisuutena tuota riittauttamista...todelliset kulut sopimuksen noudattamisesta saattavat nousta kunnalle niin, etteivät halua/ pysty toteuttamaan omaa osuuttaan? Varsinkin jos johto kunnassa vaihtuu.

Muutenkin rahan käyttö "10000 asukkaan pikkukylässä " vaikuttaisi suurpiirteiseltä.
- On komia (lue kallis) kunnantalo.
- Rahoitettu 2 miljoonalla Leko-hallia + 0,9 miljoonalla Learjet konetta (maksaneeko investoinit itsensä takaisin?)
-muut hankeet?

Mänttä-Vilppula on ollut rikas kaupunki/kunta kiitos paperiteollisuuden mutta nykyinen huoltosuhde ja nuorten muuttaminen muualle vähäisten mahdollisuuksien ja paikkakunnan näköalattomuuden on kääntänyt laupungin huoltosuhteen pahasti miinukselle. Kaupungin tilaa on elvytetty mm. matujen haalimisella ja valtion näille maksamille 2v. valtionavuilla, tällä saatiin kaupungin tyhjiin vuokrakämppiin asukkaita, mutta eihän ne paikkakunnalle jää koska siellä ei ole mitään tarjottavaa heille.

 

[vemppu]

PS. Oliko tämä "markkinatutkimus" jo ollut täällä?

Theseus: Tehdään uusi lentopaikka! : tutkimus pienlentopaikkojen palveluista sekä Mänttä-Sassin harrasteilmailusta

www.theseus.fi

Muistaakseni on ollut... ellei täällä suoranaisesti niin siellä lentsikkakerholaisten foorumilla. Jostain olen tuon bongannut ja lukenut. Tuon "markkinatutkimuksen" perusteella sitten reilun parisadan millin projekti... jepjep...

 

[lark]

Voi tukkeutua valtionapu ja -osuushanat myöhemmin Mänttä-Vilppulassa, jos paljastuu, että kovin on tehty salaisia miljoona sopimuksia liki tuntemattoman rahoittajan kanssa. Osanna on salasapidon suojissa varmaan mehustanut hyvät konsulttipalkkiot juuri 2019, jolloin tuo hankkeen budjetti on pumpattu pilviin sieltä miljoonan korvilta ensin sataan miljoonaan ja sitten neljännesmiljardiin.

 

[lark]

Yksi hyvä huomio uusimmassa Seuran jutussa se, että sieltä täältä salaiseksi teipattu hanke vietiin julkistamisen jälkeen pikana kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuustoon. Hanke julkistettiin torstaina 16.1.2020. Olisi ollut aika hankalaa pyytää ulkopuoliselta taholta apua minkäänlaiseen hankkeen ruotimiseen, kun aikaa oli vain se yksi arkipäivä, eli perjantai.

"Vasta viime tammikuun 16. päivänä elinkeinoyhtiö Yrken kotisivuille ilmestyi tiedote, jossa kerrottiin suuren kiinteistökehityshankkeen alkamisesta Sassissa. Samana päivänä asia tuli kaupunginhallituksen esityslistalle, ja jo 20. tammikuuta kaupunginhallituksen piti tehdä päätös asiasta. Hallituksen kokouksessa esitys asian käsittelyn siirtämisestä ei mennyt läpi, ja valtuusto joutui hyväksymään asian jo 27. tammikuuta."

 

[15sdu]

Tuo soppariteksti, jota lainoppineiden toimesta on kovasti rusikoitu. Onko missään käynyt ilmi että kuka tai ketkä sen sopparin on laatineet? Se on siis ihan höpölappu, jos miljoonien hommista puhutaan. Kaupungin edut on tyystin unohdettu.

 

[Jorsetti]

Samaan aikaan koronavirus on aiheuttanut massiivisen ostoaallon vessapaperiin. Olisiko kaupungilta rohkea avaus profiloitua vessapaperin kuningaskuntana ja tehdä noilla osannarahoilla viereen toinen uusi vessapaperitehdas?

 

[vilppulan urho]

Tuo soppariteksti, jota lainoppineiden toimesta on kovasti rusikoitu. Onko missään käynyt ilmi että kuka tai ketkä sen sopparin on laatineet? Se on siis ihan höpölappu, jos miljoonien hommista puhutaan. Kaupungin edut on tyystin unohdettu.

Missään ei käy ilmi tekstin alkuperä. Päättelemällä; Mänttä-Vilppula kaupungilla eikä sen yhtiöillä, ei Osanna advisorsilla ole riittävää englannin taitoa. Ainoa mahdollisuus alkuperälle on Osanna ACI Finland Luumäellä ja siellä Mr James Roy Goff ja/tai hänen kumppaninsa Evans. Jännää muuten, että suomennoksessa on käännösvirhe, siellä on inessiivi muuttunut elatiiviksi.

Tästä siitä joku tekemäni huomio:

Kiinnityksen lisäksi Osanna ACI Finland voi sopimuksen mukaan käyttää myös velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan missä tahansa eurooppalaisessa/sveitsiläisessä rahalaitoksessa..

Strukturoidussa varainhankinnassa varat voidaan muuttaa vaikkapa osakkeiksi tai pahimmassa tapauksessa roskalainoiksi.

Eurooppalaisia rahalaitoksia eivät ole vain pankit, ne voivat olla joku muu yritys joka lainaa rahaa tai ottaa sijoituksia. Sopimus ei tätä sen tarkemmin rajaa. Kaikki rahalaitokset Euroopassa eivät ole EU:ssa, saati euroalueella EKP:n tai ESMA:n valvonnassa. Vaikka kaupunginjohtaja väittääkin EKP:n rahalaitoksia valvovan, sitähän EKP ei tee.

 

[lark]

Vilppulan urhon suosikkipoliitikko pääsi vauhtiin! Tuore juttu KMV-lehden sivuilta!


Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia kumoavat salailuväitteet: Päättäjät ovat saaneet Sassista tietoa pitkään ja myös salassa pidettävistä asioista
7.3.2020 18.14

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia kertovat Sassin hankkeen valmistelusta ja päättäjien osallistamisesta siihen.SIRKKA ISO-ETTALA


7.3.2020 18.14




Sirkka Iso-Ettala

Lakeside Airpark Finland Oy:n 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke on herättänyt valtaisan kiinnostuksen Mänttä-Vilppulaa kohtaan.

Kaupunki suunnittelee yhdessä italialaisen Osanna Groupin kanssa ilmailun ympärille keskittyvää asuin- ja yritysaluetta Sassiin vuosina 2020–2032.

Sassin kehittämissuunnitelma idästä kuvattuna.VISART OY

Päättäjiä ja virkamiehiä on arvosteltu hankkeen valmistelun pimittämisestä erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia (tilap.) kumoavat arvostelut siitä, että Lakeside Airpark Finland Oy:tä on valmisteltu salassa päättäjiltä.

– Yksityiskohtaista tietoa, myös salassa pidettävistä asioista, on jaettu lukuisissa seminaareissa ja muissa kokouksissa. Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajia sekä jäseniä ja virkamiehiä informoitiin 2018 kesästä alkaen, jolloin kansainvälinen rahoituksen prosessi myös alkoi. Ensimmäinen varsinainen valtuustoseminaari asiasta pidettiin 11.10.2018, jonka yhteydessä enin osa luottamushenkilöistä allekirjoitti vaitiolositoumuksen, puheenjohtajat kertovat.

Kaikkea hankkeeseen liittyvää ei ole voitu kertoa julkisuudessa, mutta päättäjiä ei puheenjohtajien mukaan ole pidetty pimennossa.

– Sosiaalisessa mediassa on uskomattomia juttuja, aina salaliittoteorioista lähtien. Itse en ole saanut kasvotusten yhtään negatiivista palautetta. Yhden kirjeen olen saanut, jossa syytettiin salailuseuran johtamisesta, Tukia sanoo.

Ala-Herttuala kertoo, ettei hänkään ole saanut vihamielistä postia. Kadulla vastaan tulleet ovat esittäneet kysymyksiä, joihin hän on vastannut, sikäli kun asia ei ole salassa pidettävä.

– Päättäjät ovat jo kauan käyneet Sassin hanketta läpi. On saatu ja jaettu tietoa, jota ei ulkopuolisilla ole ollut. Siksi meille ei ole tullut yllätyksiä.

Timo Tukia ja Marika Ala-Herttuala muistuttavat, että Sassin kehittämistä on käsitelty jo vuosikausia eri yhteyksissä.

Puheenjohtajat kertovat, miten kulissien takana asiaa on päättäjille valmisteltu.

– Sassin hankkeesta on kerrottu kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille jo vuoden 2018 syksystä alkaen, kun rahoituksesta alettiin neuvotella brittiläisen ACI Legal Ltd:n kanssa. Yhtiö on Osanna Groupin yhteistyökumppani ja sen tehtävä on etsiä rahoituskelpoisia kohteita.

– Syksyllä 2018 (22.10.2018) juristi kävi valtuustoseminaarissa kertomassa hankkeen rahoituksesta ja ACI Legal Ltd:n tarjoamasta rahoituksesta. Vaitiolosopimukset tehtiin jo edellisessä valtuustoseminaarissa 11.10., jolloin pääosa valtuutetuista allekirjoitti ne, Ala-Herttuala taustoittaa.

– Kaupunginhallituksessa Sassin hanketta on käsitelty niin sanottuna ei-pykälä -asiana useita kertoja. Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen on käynyt pitämässä tilannekatsauksen sitä mukaa, kun uutta kerrottavaa on tullut. Myös ei-julkisia asioita on käyty läpi, myös valtuutettujen kanssa, Timo Tukia avaa valmistelua.

– Päättäjille on jaettu tietoa lukuisissa valtuustoseminaareissa ja niissä on saanut kysyä ja jättää etukäteen kysymyksiä Fransesco Osannalle. Asiaa on voitu käsitellä poliittisten ryhmien kokouksissa, ja virkamiehet ovat käyneet vastaamassa, jos on pyydetty.

– Valtuutetut on osallistettu tällä valtuustokaudella valmisteluun aikaisempaa enemmän. Aikaisemmin viranhaltijat valmistelivat päätösesityksen, ja päättäjät päättivät, Ala-Herttuala jatkaa.

Kehittäminen alkoi kaavoituksesta
Puheenjohtajat muistuttavat, että Sassin kehittämistä on käsitelty jo maa-alueen kaavoituksesta alkaen, joka käynnistyi edellisellä valtuustokaudella. Jo maakuntakaavaa uudistettaessa 2016-2017 Sassi huomioitiin.

Valtuuston hyväksymä Sassin asemakaava sai lainvoiman elokuussa 2018. Siinä viitoitettiin tulevia näkymiä ilmailun ympärille syntyvästä yritys- ja asuinrakentamisesta.

Osa Sassin päätöksistä ei ole edennyt valtuuston julkiseen kokoukseen, vaan kaupunginhallituksen toimivaltaan on kuulunut hyväksyä tietyt asiat. Kaupunginhallituksen kokous on suljettu ulkopuolisilta, eikä keskusteluja kerrota julkisuuteen.

– Esimerkiksi 20.1.2020 kaupunginhallitus hyväksyi lainasopimuksen. Salainen liite oli kaikille jäsenille nähtävillä, Tukia kertoo.

Useita valtuustoseminaareja
Tänä vuonna valtuustoseminaareja on pidetty kolme: 13. ja 27. tammikuuta. ja 13. helmikuuta.

Valtuusto hyväksyi yhteistyösopimukset ja muut Sassin kehittämistoimet 27. tammikuuta 2020. Valtuuston kokousta edeltävässä valtuustoseminaarissa Fransesco Osanna oli paikan päällä vastaamassa kysymyksiin.

Italialainen Osanna Group valittiin 27.1.2020 Mänttä-Vilppulaan suunnitellun mittavan kiinteistöhankkeen rahoittajaksi. Kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden pitivät Osanna ACI Finland Oy:n pääomistaja Francesco Osanna ja toimitusjohtaja Luigi Orcese, kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen. Vasemmalla tulkki Lauri Vuohelainen.ERIIKA AHOPELTO

Ala-Herttualan mukaan valtuustoseminaareja on ollut lukuisia muita, kuten 11.10.2018, 22.10.2018, 12.11.2018, 25.3.2019, 24.6.2019, 28.10.2019 ja 16.12.2019. Valtuustoseminaari on ylipäätään yksi päättäjien valmistelutyökalu suurissa kysymyksissä, kuten talousarviossa.

Valtuustoseminaarissa 16.12.2019 käsiteltiin Sassiin hankkeeseen liittyviä salassa pidettäväksi määrättyjä asioita.

– Tieto siitä, että ACI Legal Ltd ja Osanna Group välittävät rahoitusta on tiedotettu avoimesti kaikille ensimmäisestä 11.10.2018 pidetystä valtuustoseminaarista alkaen. Osanna Group on rahoituksen välittäjä, eikä hän laita omaa rahaansa hankkeeseen. Rahan lähde on muualla, Ala-Herttuala kertoo.

Hankeyhtiö toteuttaa
Sassin hankkeessa kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt Oy omistaa hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:n Osanna Groupin kanssa, jos hanke jatkuu.

Juuri italialaiskumppanin paljastuminen yhteistyökumppaniksi ja rahoituksen järjestäjäksi luxemburgilaisen Raif-rahaston kautta nostivat valtavan haloon joissain medioissa ja sosiaalisessa mediassa tammikuun lopulla.

– Hanketta on huolellisesti valmisteltu, ja päättäjien pitää voida luottaa siihen, mikä näkemys valmistelijoilla on. Mihin voimme luottaa, jos emme valmistelijoihin?

Luottamushenkilöllä ei ole oikeutta kaikkeen tietoon
Ala-Herttuala muistuttaa, että Kuntalaissa säädetään luottamushenkilön tiedonsaantioikeudesta.

– Kuntalain 83. pykälän mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, mutta jotka eivät ole vielä julkisuuslain mukaan julkisia. Poikkeuksen tästä muodostavat salassa pidettävät tiedot.

Lisäksi luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, mutta ei kuitenkaan julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja.

Sassin kiitorata kuvattuna viime vuoden syksyllä.NIILO HAKANEN

Arvostelua hankkeen valmistelijat ovat saaneet päättäjien ja virkamiesten vaitiolositoumuksesta.

Puheenjohtajien mukaan vaitiolovaatimus tuli heti ensimmäisissä rahoitusneuvotteluissa. Tällaisissa prosesseissa ei minkään osapuolen sallita levittävän tietoa rahoitusehdoista eikä siihen liittyvästä hankevalmistelusta. Vaitiolositoumus myös näiltä osin säilyy.

Ala-Herttualan mukaan päättäjien vaitiolositoumuksen tarkoituksena oli turvata hankkeen valmistelu, koska siihen liittyy osapuolten yrityssalaisuuksia, jotka ovat ei-julkisia. Hänen mielestään vaitiolositoumus on mahdollistanut sen, että tietoa on voitu jakaa päättäjille avoimesti, ja se on tuonut turvaa kaikille osapuolille.

– Kannattaa muistaa, että päättäjillä on sitoumuksia, jotka ovat ikuisesti ei-julkisia. Niitä on tässä Sassin hankkeessakin.

Alussa oli kaksi vaihtoehtoa
Puheenjohtajat toteavat, että valtuustoseminaareissa ja muissa kokouksissa Sassin asiaa käsiteltäessä, ei noussut suurta vastustusta. Sellaista että hankkeen eteenpäin vieminen olisi päätetty keskeyttää.

Sassin hankkeesta jätettiin määräaikaan mennessä kolme valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Ala-Herttualan mukaan valtuuston 27. tammikuuta päättämiä asioita ei viedä eteenpäin ennen kuin oikeus ottaa kantaa valituksiin.

Puheenjohtajat seisovat kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten takana. Olisiko asia voitu valmistella toisin?

– Alussa oli kaksi vaihtoehtoa, mutta päätimme, että kaupunki ei lähde sijoittamaan omaa rahaa, vaan tuli tämä talletustiliratkaisu. Itse uskon, että saimme parhaan ratkaisun, Ala-Herttuala viittaa 10 miljoonan euron kaupungin avaamaan sulkutiliin, jos hanke etenee.

– Ihmiset valitsevat vaaleissa edustajansa. En jaksa uskoa, että kukaan päättäjä haluaa pimittää tai tehdä kaupungille negatiivisia asioita. Eniten itseäni harmittaa, kun suurinta osaa valtuutetuista epäillään tekevän jotain omaa bisnestä. Toki ihmisillä on asiasta näkemyseroja, mutta tämmöistä ryöpytystä en ymmärrä, Tukia toteaa.

Onko kaupungissa kriisi päällä?
Onko mielestänne syytä huoleen siitä, että pienen kaupungin asukkaat tuntuvat jakautuneen eri leireihin: Sassin puolustajiin, vastustajiin ja neutraalisti suhtautuviin?

– Meillä on tässä paikka kehittää yhteisöllisyyttä, ei meillä ole kriisinpaikka. Kaupunkiorganisaatiossa on monta muuta isoa asiaa vireillä, kuten yt-neuvottelut, Ala-Herttuala kertoo.

– Nyt pitäisi olla seesteinen tilanne. Odotellaan hallinto-oikeuden kysymyspatteristoa. Tämä on pitkä prosessi, Tukia linjaa.

 

[lark]

Nyt voisi joku paremmin asiaa tietävä selvittää mitä tarkoitetaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ala-Herttualan jutussa mainitsemilla 'Sassin hankkeen ikuisesti ei-julkisilla sitoumuksilla'???

 

[vilppulan urho]

Vilppulan urhon suosikkipoliitikko pääsi vauhtiin! Tuore juttu KMV-lehden sivuilta!


Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia kumoavat salailuväitteet: Päättäjät ovat saaneet Sassista tietoa pitkään ja myös salassa pidettävistä asioista
7.3.2020 18.14

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia kertovat Sassin hankkeen valmistelusta ja päättäjien osallistamisesta siihen.SIRKKA ISO-ETTALA


7.3.2020 18.14




Sirkka Iso-Ettala

Lakeside Airpark Finland Oy:n 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke on herättänyt valtaisan kiinnostuksen Mänttä-Vilppulaa kohtaan.

Kaupunki suunnittelee yhdessä italialaisen Osanna Groupin kanssa ilmailun ympärille keskittyvää asuin- ja yritysaluetta Sassiin vuosina 2020–2032.

Sassin kehittämissuunnitelma idästä kuvattuna.VISART OY

Päättäjiä ja virkamiehiä on arvosteltu hankkeen valmistelun pimittämisestä erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia (tilap.) kumoavat arvostelut siitä, että Lakeside Airpark Finland Oy:tä on valmisteltu salassa päättäjiltä.

– Yksityiskohtaista tietoa, myös salassa pidettävistä asioista, on jaettu lukuisissa seminaareissa ja muissa kokouksissa. Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajia sekä jäseniä ja virkamiehiä informoitiin 2018 kesästä alkaen, jolloin kansainvälinen rahoituksen prosessi myös alkoi. Ensimmäinen varsinainen valtuustoseminaari asiasta pidettiin 11.10.2018, jonka yhteydessä enin osa luottamushenkilöistä allekirjoitti vaitiolositoumuksen, puheenjohtajat kertovat.

Kaikkea hankkeeseen liittyvää ei ole voitu kertoa julkisuudessa, mutta päättäjiä ei puheenjohtajien mukaan ole pidetty pimennossa.

– Sosiaalisessa mediassa on uskomattomia juttuja, aina salaliittoteorioista lähtien. Itse en ole saanut kasvotusten yhtään negatiivista palautetta. Yhden kirjeen olen saanut, jossa syytettiin salailuseuran johtamisesta, Tukia sanoo.

Ala-Herttuala kertoo, ettei hänkään ole saanut vihamielistä postia. Kadulla vastaan tulleet ovat esittäneet kysymyksiä, joihin hän on vastannut, sikäli kun asia ei ole salassa pidettävä.

– Päättäjät ovat jo kauan käyneet Sassin hanketta läpi. On saatu ja jaettu tietoa, jota ei ulkopuolisilla ole ollut. Siksi meille ei ole tullut yllätyksiä.

Timo Tukia ja Marika Ala-Herttuala muistuttavat, että Sassin kehittämistä on käsitelty jo vuosikausia eri yhteyksissä.

Puheenjohtajat kertovat, miten kulissien takana asiaa on päättäjille valmisteltu.

– Sassin hankkeesta on kerrottu kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille jo vuoden 2018 syksystä alkaen, kun rahoituksesta alettiin neuvotella brittiläisen ACI Legal Ltd:n kanssa. Yhtiö on Osanna Groupin yhteistyökumppani ja sen tehtävä on etsiä rahoituskelpoisia kohteita.

– Syksyllä 2018 (22.10.2018) juristi kävi valtuustoseminaarissa kertomassa hankkeen rahoituksesta ja ACI Legal Ltd:n tarjoamasta rahoituksesta. Vaitiolosopimukset tehtiin jo edellisessä valtuustoseminaarissa 11.10., jolloin pääosa valtuutetuista allekirjoitti ne, Ala-Herttuala taustoittaa.

– Kaupunginhallituksessa Sassin hanketta on käsitelty niin sanottuna ei-pykälä -asiana useita kertoja. Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen on käynyt pitämässä tilannekatsauksen sitä mukaa, kun uutta kerrottavaa on tullut. Myös ei-julkisia asioita on käyty läpi, myös valtuutettujen kanssa, Timo Tukia avaa valmistelua.

– Päättäjille on jaettu tietoa lukuisissa valtuustoseminaareissa ja niissä on saanut kysyä ja jättää etukäteen kysymyksiä Fransesco Osannalle. Asiaa on voitu käsitellä poliittisten ryhmien kokouksissa, ja virkamiehet ovat käyneet vastaamassa, jos on pyydetty.

– Valtuutetut on osallistettu tällä valtuustokaudella valmisteluun aikaisempaa enemmän. Aikaisemmin viranhaltijat valmistelivat päätösesityksen, ja päättäjät päättivät, Ala-Herttuala jatkaa.

Kehittäminen alkoi kaavoituksesta
Puheenjohtajat muistuttavat, että Sassin kehittämistä on käsitelty jo maa-alueen kaavoituksesta alkaen, joka käynnistyi edellisellä valtuustokaudella. Jo maakuntakaavaa uudistettaessa 2016-2017 Sassi huomioitiin.

Valtuuston hyväksymä Sassin asemakaava sai lainvoiman elokuussa 2018. Siinä viitoitettiin tulevia näkymiä ilmailun ympärille syntyvästä yritys- ja asuinrakentamisesta.

Osa Sassin päätöksistä ei ole edennyt valtuuston julkiseen kokoukseen, vaan kaupunginhallituksen toimivaltaan on kuulunut hyväksyä tietyt asiat. Kaupunginhallituksen kokous on suljettu ulkopuolisilta, eikä keskusteluja kerrota julkisuuteen.

– Esimerkiksi 20.1.2020 kaupunginhallitus hyväksyi lainasopimuksen. Salainen liite oli kaikille jäsenille nähtävillä, Tukia kertoo.

Useita valtuustoseminaareja
Tänä vuonna valtuustoseminaareja on pidetty kolme: 13. ja 27. tammikuuta. ja 13. helmikuuta.

Valtuusto hyväksyi yhteistyösopimukset ja muut Sassin kehittämistoimet 27. tammikuuta 2020. Valtuuston kokousta edeltävässä valtuustoseminaarissa Fransesco Osanna oli paikan päällä vastaamassa kysymyksiin.

Italialainen Osanna Group valittiin 27.1.2020 Mänttä-Vilppulaan suunnitellun mittavan kiinteistöhankkeen rahoittajaksi. Kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden pitivät Osanna ACI Finland Oy:n pääomistaja Francesco Osanna ja toimitusjohtaja Luigi Orcese, kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen. Vasemmalla tulkki Lauri Vuohelainen.ERIIKA AHOPELTO

Ala-Herttualan mukaan valtuustoseminaareja on ollut lukuisia muita, kuten 11.10.2018, 22.10.2018, 12.11.2018, 25.3.2019, 24.6.2019, 28.10.2019 ja 16.12.2019. Valtuustoseminaari on ylipäätään yksi päättäjien valmistelutyökalu suurissa kysymyksissä, kuten talousarviossa.

Valtuustoseminaarissa 16.12.2019 käsiteltiin Sassiin hankkeeseen liittyviä salassa pidettäväksi määrättyjä asioita.

– Tieto siitä, että ACI Legal Ltd ja Osanna Group välittävät rahoitusta on tiedotettu avoimesti kaikille ensimmäisestä 11.10.2018 pidetystä valtuustoseminaarista alkaen. Osanna Group on rahoituksen välittäjä, eikä hän laita omaa rahaansa hankkeeseen. Rahan lähde on muualla, Ala-Herttuala kertoo.

Hankeyhtiö toteuttaa
Sassin hankkeessa kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt Oy omistaa hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:n Osanna Groupin kanssa, jos hanke jatkuu.

Juuri italialaiskumppanin paljastuminen yhteistyökumppaniksi ja rahoituksen järjestäjäksi luxemburgilaisen Raif-rahaston kautta nostivat valtavan haloon joissain medioissa ja sosiaalisessa mediassa tammikuun lopulla.

– Hanketta on huolellisesti valmisteltu, ja päättäjien pitää voida luottaa siihen, mikä näkemys valmistelijoilla on. Mihin voimme luottaa, jos emme valmistelijoihin?

Luottamushenkilöllä ei ole oikeutta kaikkeen tietoon
Ala-Herttuala muistuttaa, että Kuntalaissa säädetään luottamushenkilön tiedonsaantioikeudesta.

– Kuntalain 83. pykälän mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, mutta jotka eivät ole vielä julkisuuslain mukaan julkisia. Poikkeuksen tästä muodostavat salassa pidettävät tiedot.

Lisäksi luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, mutta ei kuitenkaan julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja.

Sassin kiitorata kuvattuna viime vuoden syksyllä.NIILO HAKANEN

Arvostelua hankkeen valmistelijat ovat saaneet päättäjien ja virkamiesten vaitiolositoumuksesta.

Puheenjohtajien mukaan vaitiolovaatimus tuli heti ensimmäisissä rahoitusneuvotteluissa. Tällaisissa prosesseissa ei minkään osapuolen sallita levittävän tietoa rahoitusehdoista eikä siihen liittyvästä hankevalmistelusta. Vaitiolositoumus myös näiltä osin säilyy.

Ala-Herttualan mukaan päättäjien vaitiolositoumuksen tarkoituksena oli turvata hankkeen valmistelu, koska siihen liittyy osapuolten yrityssalaisuuksia, jotka ovat ei-julkisia. Hänen mielestään vaitiolositoumus on mahdollistanut sen, että tietoa on voitu jakaa päättäjille avoimesti, ja se on tuonut turvaa kaikille osapuolille.

– Kannattaa muistaa, että päättäjillä on sitoumuksia, jotka ovat ikuisesti ei-julkisia. Niitä on tässä Sassin hankkeessakin.

Alussa oli kaksi vaihtoehtoa
Puheenjohtajat toteavat, että valtuustoseminaareissa ja muissa kokouksissa Sassin asiaa käsiteltäessä, ei noussut suurta vastustusta. Sellaista että hankkeen eteenpäin vieminen olisi päätetty keskeyttää.

Sassin hankkeesta jätettiin määräaikaan mennessä kolme valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Ala-Herttualan mukaan valtuuston 27. tammikuuta päättämiä asioita ei viedä eteenpäin ennen kuin oikeus ottaa kantaa valituksiin.

Puheenjohtajat seisovat kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten takana. Olisiko asia voitu valmistella toisin?

– Alussa oli kaksi vaihtoehtoa, mutta päätimme, että kaupunki ei lähde sijoittamaan omaa rahaa, vaan tuli tämä talletustiliratkaisu. Itse uskon, että saimme parhaan ratkaisun, Ala-Herttuala viittaa 10 miljoonan euron kaupungin avaamaan sulkutiliin, jos hanke etenee.

– Ihmiset valitsevat vaaleissa edustajansa. En jaksa uskoa, että kukaan päättäjä haluaa pimittää tai tehdä kaupungille negatiivisia asioita. Eniten itseäni harmittaa, kun suurinta osaa valtuutetuista epäillään tekevän jotain omaa bisnestä. Toki ihmisillä on asiasta näkemyseroja, mutta tämmöistä ryöpytystä en ymmärrä, Tukia toteaa.

Onko kaupungissa kriisi päällä?
Onko mielestänne syytä huoleen siitä, että pienen kaupungin asukkaat tuntuvat jakautuneen eri leireihin: Sassin puolustajiin, vastustajiin ja neutraalisti suhtautuviin?

– Meillä on tässä paikka kehittää yhteisöllisyyttä, ei meillä ole kriisinpaikka. Kaupunkiorganisaatiossa on monta muuta isoa asiaa vireillä, kuten yt-neuvottelut, Ala-Herttuala kertoo.

– Nyt pitäisi olla seesteinen tilanne. Odotellaan hallinto-oikeuden kysymyspatteristoa. Tämä on pitkä prosessi, Tukia linjaa.

Kiitos nyt vain Lark, ei tämä iltaani pilannut.

Vanha kansa jo sanoi, että laiska töitään luettelee. En ole koskaan valittanut siitä, että Lakeside-Airparkin eteen kaupunki olisi liian vähän aikaansa ja varojaan panostanut, pikemminkin juuri päin vastoin.

On totta, että joukossa on päättäjiä, jotka ovat moittineet salatun tiedon saantia ja siihen tutustumisen vaikeutta.

Edelleenkin jää puheenjohtajilta vastaamatta kunta- ja hallintolakiin viitatut moitteet, Vieraan kielen käyttö suomalaisessa kunnallisessa päätöksenteossa jää vaille selvitystä.
Eettiset ja moraaliset seikat "rahoittajan" taustoista jäävät vastauksetta. Ja monet muut asiat, joihin onneksi tehdyissä valituksissa on maininta, jäävät vastausta vaille.
Erityisesti kammottaa kaupunkilaista tuon 10 miljoonan euron "hyväntahdoneleen" vähättely ja sen sulkutilimäisyyden korostaminen. Ilmeisesti Escrow-sopimuksen ymmärtäminen on jäänyt aivan auki.

 

[jumr]

Eräs valtuutettu kommentoi sitä escrow summaa facessa näin, kun häneltä kyseltiin mitä se teksti sitten tarkoittaa:

"Onko se vaikee ymmärtää, että se 10 milliä on ihan lähiseudun pankissa. Mikäli luoja suo niin lähtee paperi tiedoksi siitä sijoittajan pankkiin, että tällainen tili on olemassa, joka on merkki siitä, että kaupunki suorittaa sille kuuluvat tehtävät kuten kaavoitus ja infra aluleelle ilman haitan tekoa."

"Tarkoittaa juuri tuota, että se 10 milli on seudulla olevan pankin tilillä, josta tieto(paperi) lähtee siihen pankkiin, mistä sijoittaja lainansa ottaa ja tämä on kerrottu kaikille valtuutetuille.
Tilille pääsee vain kaupunki ja vain siinä tapauksessa, että kaupunki on pahasti epäonnistunut kaavoitus tai infra toimissaan ilman, että niitä toimia ei ole estänyt joku ulkopuolinen kaupungista riippumaton määräys. Tätä tiliä ei ole vielä olemassa."

Eli onko tuo syötetty tosiaan valtuutetuille jotenkin siten, että ei ole takuu vaan, että tieto/paperi lähtee lainanantajalle, että kaupunki on kympillä mukana.. ota näistä sitten tolkkua

 

[Terro]

Eli onko tuo syötetty tosiaan valtuutetuille jotenkin siten, että ei ole takuu vaan, että tieto/paperi lähtee lainanantajalle, että kaupunki on kympillä mukana.. ota näistä sitten tolkkua

Ilmiselvää "aivopesuahan" tässä on suoritettu pitkin matkaa. Kaupunginjohtajakin puhuu kokoajan ihan omiaan (verrattuna sopimukseen) tuosta tilistä.

 

[Jorsetti]

Kyllähän tämä koko lähtöasetelma on jotenkin perverssi. Kunta joutuu todistelemaan ja pullistelemaan, että tosissaan ollaan ja vain parasta lainapaperia pankkiin pantiksi, mutta dressmann -miesten grouppo -taustoista ei vaadita mitään sen ihmeempää, mister world wide.

"– Meillä on tässä paikka kehittää yhteisöllisyyttä, ei meillä ole kriisinpaikka. Kaupunkiorganisaatiossa on monta muuta isoa asiaa vireillä, kuten yt-neuvottelut, Ala-Herttuala kertoo. "

United smile, yt:ssä potkut Sari Sairaanhoitajalle ja ei muuta kuin ihastelemaan kiilteleviä pienkoneita lisääntyneellä vapaa-ajalla!

 

[lark]

Koko sopimus, jonka valtuusto on hyväksynyt, on eräänlainen reverse deal. Kaikki paineet, vastuut ja sanktiot on sälytetty kunnalle, vaikka ne kuuluisivat idean kaupungille myyneille Goffille ja Osannalle.

Escrow-sopimus on tämän lisäksi laadittu monitulkintaiseksi, jollaista ei edes alan ammattilainen - saatika tuppukaupungin kaupunginvaltuutettu - välttämättä ymmärrä. Uskon, että suurelta osaa Mänttä-Vilppulan päättäjistä ei voi olla sen tarkempaa käsitystä, mitä sopimuksen tuo osa tarkoittaa.

Sopimukset on todennäköisesti laatinut tuo 22.10.2018 Mänttä-Vilppulassa hankkeen rahoitusta valtuustolle 'salaisessa seminaarissa ensimmäisen kerran avannut' suomalainen juristi. Huomatkaa, että salassapitosopparit kirjoitettiin vajaat kaksi viikkoa aikaisemmin, joten juristin kynä on sauhunnut oikein kunnolla kyseisenä syksynä. Uskon myös, että koko idean isä löytyy kyseisen rehdin suomalaisen oikeustieteen ammattilaisen lähipiiristä.

En voi edelleenkään tarpeeksi painottaa sitä, että nähtävästi juuri tämä sama viime viikot mykkäkoulua pitänyt juristi on erittäin tärkeässä asemassa koko vyyhdissä ja monimutkaisten sopimustekstien taitajana todennäköisesti yksi koko rullauksen suunnittelijoista. Kannattaa siis nyt panostaa myös hänen taustojensa selvittämiseen (vaikka tietoa löytyy harmittavan vähän) sekä pohtia, mikä häntä mahdolliseen koijaukseen voisi motivoida.

 

[Technocrat]

Koko sopimus, jonka valtuusto on hyväksynyt, on eräänlainen reverse deal. Kaikki paineet, vastuut ja sanktiot on sälytetty kunnalle, vaikka ne kuuluisivat idean kaupungille myyneille Goffille ja Osannalle.

Escrow-sopimus on tämän lisäksi laadittu monitulkintaiseksi, jollaista ei edes alan ammattilainen - saatika tuppukaupungin kaupunginvaltuutettu - välttämättä ymmärrä. Uskon, että suurelta osaa Mänttä-Vilppulan päättäjistä ei voi olla sen tarkempaa käsitystä, mitä sopimuksen tuo osa tarkoittaa.

Sopimukset on todennäköisesti laatinut tuo 22.10.2018 Mänttä-Vilppulassa hankkeen rahoitusta valtuustolle 'salaisessa seminaarissa ensimmäisen kerran avannut' suomalainen juristi. Huomatkaa, että salassapitosopparit kirjoitettiin vajaat kaksi viikkoa aikaisemmin, joten juristin kynä on sauhunnut oikein kunnolla kyseisenä syksynä. Uskon myös, että koko idean isä löytyy kyseisen rehdin suomalaisen oikeustieteen ammattilaisen lähipiiristä.

En voi edelleenkään tarpeeksi painottaa sitä, että nähtävästi juuri tämä sama viime viikot mykkäkoulua pitänyt juristi on erittäin tärkeässä asemassa koko vyyhdissä ja monimutkaisten sopimustekstien taitajana todennäköisesti yksi koko rullauksen suunnittelijoista. Kannattaa siis nyt panostaa myös hänen taustojensa selvittämiseen (vaikka tietoa löytyy harmittavan vähän) sekä pohtia, mikä häntä mahdolliseen koijaukseen voisi motivoida.

Ei siinä välttämättä sen kummempia motiiveja ole tautalla, hyvän palkkionhan juristit saa noista ja kyllähän ne tekevät juuri sellaisen sopimustekstin kuin tilaaja haluaa.

 

[lark]

Yksi Sassi-aiheinen kolumni sekä mielipide KMV-lehdessä 8-9.3.2020. Saisiko joku koodattua jutut tänne esille.

”Päättäjiltä Sassista” - Loistava kirjoitus ja avointa politiikkaa, Pekka Marttila kehuu

Loistava kirjoitus valtuutetuilta KMV-lehdessä 5.3.2020 ja avointa politiikkaa, etenkin kirjoituksen kaksi viimeistä kappaletta ovat rehellistä avoimuutta, olisi vain saanut olla kaikkien hanketta kannattavien nimet.

www.kmvlehti.fi

Ongelmallinen salassapito

Mänttä-Vilppulan poliitikot ovat, voisipa sanoa vihdoinkin, tulleet julkisuuteen ja avanneet Lakeside Airpark -hankkeen valmistelua. Ryhmä päättäjiä kirjoitti mielipidetekstin, jossa kerrottiin perusteluja valtuuston päätökselle, ja nyt kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen puheenjohtaja...

www.kmvlehti.fi

 

[Tilipitappitippitappi]

Ongelmallinen salassapito

Mänttä-Vilppulan poliitikot ovat, voisipa sanoa vihdoinkin, tulleet julkisuuteen ja avanneet Lakeside Airpark -hankkeen valmistelua. Ryhmä päättäjiä kirjoitti mielipidetekstin, jossa kerrottiin perusteluja valtuuston päätökselle, ja nyt kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen puheenjohtaja kertovat haastattelussa hankkeen valmistelusta. Heidän mukaansa valtuutetut ovat saaneet tietoa salassapidettävistä asioista ja kyenneet siksi arvioimaan hanketta laajemmin kuin mitä julkisuudessa on voitu kertoa. Päättäjien allekirjoittamat salassapitositoumukset eivät silti ole ongelmaton asia kunnallisessa päätöksenteossa. Kyseessä on varsin poikkeuksellinen menettely, sillä kunnissa toki käsitellään luottamuksellisia asioita jatkuvasti ilman erillisiä sitoumuksia. Salassapidon täytyy kuitenkin perustua lakiin, olipa sitoumuksia tai ei. Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus perää valtuutettu Tauno Mäkelältä selitystä siitä, kun tämä kertoi julkisessa valtuuston kokouksessa hankkeen sopimuksiin liittyvää tietoa. Samankaltaista vääntöä käydään Jyväskylässä, missä kaksi valtuutettua kertoi vesi- ja energiayhtiön ulkoistamiseen liittyvässä asiassa kaupungin mielestä luottamuksellista tietoa. Asiaa kommentoineet julkisuuslain asiantuntijat sanovat, että julkisten varojen käytönasianmukaisuudesta on sallittua käydä keskustelua. Valtuuston päätöksen ja asian valmistelun lainmukaisuuteen ottaa seuraavaksi kantaa hallinto-oikeus sinne osoitettujen valitusten myötä. Keskustelu varmasti jatkuu Mänttä-Vilppulassakin ratkaisua odotellessa.

 

[Tilipitappitippitappi]

Päättäjiltä Sassista” - Loistava kirjoitus ja avointa politiikkaa, Pekka Marttila kehuu

Loistava kirjoitus valtuutetuilta KMV-lehdessä 5.3.2020 ja avointa politiikkaa, etenkin kirjoituksen kaksi viimeistä kappaletta ovat rehellistä avoimuutta, olisi vain saanut olla kaikkien hanketta kannattavien nimet. Air Parkin valmistelijat ovat tehtävänsä tasolla ja kokemuksesta tiedän, että joitain asioita ei voi julkistaa ennen päätöstä. Ihmettelen journalismia: R. Alanderin kirjoituksen ala-arvoinen vastine nimimerkillä samassa lehdessä. Miten se noin voi mennä? Tulee mieleen noiden valituksen tehneiden asiantuntemuksesta olympiavoittajan lausuma valtuustokavereistaan: ”S****na ne hyppää viikot navetan ja tuvan väliä, sitten ne tuloo kirkonkylälle kerran kuukaures ja luuloo tiätävänsä kaiken”. Lisäksi tulee mieleeni, että Mäntän kaupunkia – ei Mänttä-Vilppulaa – uhataan lännestä, enkä tarkoita Ruotsia tai Ruovettä! Viidestä valittajahenkilöstä neljä on Vilppula/Kolho taajamista! Muistaakseni kuntaliitoksen porkkanarahoista Vilppulaan meni aika paljon, pitäisi olla tyytyväinen eikä valittaa ynnä kadehtia. Kannustamalla ja positiivisuudella asioita viedään eteenpäin, täällä on hyvä asua ja elää, palvelut pelaavat, lompsaakaan ei tarvita kuin viinakaupassa – tuu sitten joskus maksamaan, jos kukkaro jäi kotiin. Samassa lehdessä oli hyvä ehdotus yrityspuistosta, sinne voisi tulla vaikka pienlentokone- tehdas, sitten, kun Sassi lähtee käyntiin: lentsikka sähkömoottorilla, RR on jo Norjaan kaavailemassa tehdastaan. Miksi ei Mänttään? Mitä tulee kuntamme nimeen, niin tuo naurettava kaksoisnimikin ja vaakuna taisi tulla ”Länsipakotteena”, kuka uskaltaa tehdä aloitteen kaupunkimme nimen muuttamiseksi kansanäänestyksellä – liekö edes mahdollista. No siitäkin päätöksestä voisi sitten taas valittaa. Se nimiehdotus on mielestäni maailmallakin tunnettu Mänttä. Kirjoittaja on sanojensa mukaan Mäntän kaupungista

 

[ollyz]

No olipa taas rehtorilta (evp) erikoinen avautuminen. Vilppilän suunta kaikkeen syynä, turhiin valituksiin ja muun muassa (kieltämättä aivan typerään) kunnan nimeen. Kannustan ja kannatan, ei se Osannakaan lompsaa mukanaan kanna kun Mäntän ja Sassin raittia saapastelee menemäään. Positiivisesti vaan eteenpäin, kyllä ne päättäjät tietää mitä ovat tekemässä!!

 

[ollyz]

No olipa taas rehtorilta (evp) erikoinen avautuminen. Vilppilän suunta kaikkeen syynä, turhiin valituksiin ja muun muassa (kieltämättä aivan typerään) kunnan nimeen. Kannustan ja kannatan, ei se Osannakaan lompsaa mukanaan kanna kun Mäntän ja Sassin raittia saapastelee menemäään. Positiivisesti vaan eteenpäin, kyllä ne päättäjät tietää mitä ovat tekemässä!!

Tässä oli siis aimo annos sarkasmia, sain jo palautetta aiheesta. Pitäs varmaan kirjottaa vähän selkeämmin...

 

[infaustus]

Olipa päättäjillä kaikki faktat saatavilla tai ei, olennaisinta on ovatko he todella ymmärtäneet mitä niissä sanotaan? Jos minulle kärrättäisiin nenän eteen pumaska kapulakielistä lakitekstiä, voisin kyllä kertoa nähneeni ne mutta syvällinen ymmärrys jäisi puutteelliseksi.

 

[yero]

Olipa päättäjillä kaikki faktat saatavilla tai ei, olennaisinta on ovatko he todella ymmärtäneet mitä niissä sanotaan? Jos minulle kärrättäisiin nenän eteen pumaska kapulakielistä lakitekstiä, voisin kyllä kertoa nähneeni ne mutta syvällinen ymmärrys jäisi puutteelliseksi.

Eriviä mielipitetä jättäneet valtuutetut tuntuvat olevan veli Infaustuksen kanssa täsmälleen samaa mieltä:

Esa Mikkola: "Ja viralliset asiakirjat/sopimukset on laadittu englanninkielellä"
Arto Lampinen: "Osa sopimuksista salattiin, ettei niistäkään voinut kysyä ulkopuolisilta"
Pentti Paananen: "päättäjät eivät voi hankkia tarvittavaa tietoa ulkopuolisilta riippumattomilta asiantuntijoilta"
Teemu Happonen: "Valtuutettujen tiedonsaanti ja etenkin tiedonhankinta on olluut puutteellista" (Happosen koko eriävä mielipide on pitkälti juuri tästä asiasta avautumista):

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

mantta-vilppula.oncloudos.com

No, "älä sit pliis kerro kellekkään" on kaikissa huijauksissa toistuva kuvio.

 

[Lucas]

Olipa päättäjillä kaikki faktat saatavilla tai ei, olennaisinta on ovatko he todella ymmärtäneet mitä niissä sanotaan? Jos minulle kärrättäisiin nenän eteen pumaska kapulakielistä lakitekstiä, voisin kyllä kertoa nähneeni ne mutta syvällinen ymmärrys jäisi puutteelliseksi.

Ei tuo muuta faktaa tarvi kuin sen ymmärtää että Mänttä-Vilppula sijaitsee keskellä hevonvittua muuttotappioalueella eikä maailmasta löydy niin hölmöä tahoa että sen muutaman sadan metrin mittaiselle peltokiitotielle "sioittaisi" sata miljoonaa tai vaikkapa sen 250 miljoonaa euroa kun sitä investointia on mahdoton saada millään kannattavaksi ja "sioituksiaan" takaisin ja vielä vähemmän tuottoa "sioitukselleen".

Nuo faktat kun kykenee ymmärtämään ja sisäistämään niin kaikki loput aukeavat sitten helposti itsestään.