No nyt käy Mänttä-Vilppula kunnolla valituksia vastaan tuoreessa KMV:n artikkelissa. Alla tänään 1.4.2020 lehdessä klo 16.36 julkaistu juttu tekstimassana.
Nyt vastaa kaupunki: "Sassin valitukset perusteettomia"- Oikeuteen jätettiin kolme valitusta Lakeside Airpark Finland Oy:n valtuuston päätöksestä
Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus antoi Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kolme lausuntoa Sassin 250 miljoonan euron kiinteistökehityshankkeesta maanantaina.
www.kmvlehti.fi
====
Nyt vastaa kaupunki: "Sassin valitukset perusteettomia"- Oikeuteen jätettiin kolme valitusta Lakeside Airpark Finland Oy:n valtuuston päätöksestä
1.4.2020 16.36
Lakeside Airpark Finland Oy:n massiivinen 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke on parhaillaan oikeuskäsittelyssä kolmen valituksen vuoksi. Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus antoi maanantaina lausuntonsa valituksista.Sirkka Iso-Ettala
Sirkka Iso-Ettala
Keskustele
Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus antoi Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kolme lausuntoa Sassin 250 miljoonan euron kiinteistökehityshankkeesta maanantaina.
Kaupunginhallituksen mukaan kaikki kolme valitusta ovat kaikilta osin aiheettomia ja perusteettomia ja siten ne tulee hylätä. Hallituksen mielestä valtuusto ei ole ylittänyt päätösvaltaansa, eikä sen päätös ole lainvastainen.
Valittajat ovat Sakari Mäkinen, Leena Iivonen ja kaupunginvaltuutetut Pentti Paananen (vas), Arto Lampinen (kesk) ja Esa Mikkola (sd) yhdessä.
Sassin suunnitelma lännestä kuvattuna.Visart Oy
Valittajat vaativat valtuuston Sassin hankkeen päätöksen kumoamista lukuisilla perusteilla. Kaupunki vastasi jokaiseen valitukseen erikseen. Tähän juttuun on koottu keskeisiä kohtia.
Kunnan riskit kiistetään
Valittajien mielestä valtuuston päätös on Kuntalain 129 pykälän vastainen. Pykälän mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä.
Kaupunginhallitus lausuu, että valituksissa on viitattu siihen, että valtuuston päätös loukkaa Kuntalain 129 pykälän kohtaa, ja että sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili.
– Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa. Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kuukauden määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kuukauden talletusjakson vain Mänttä-Vilppulan kaupungilla. Varat säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa.
– Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus. Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin. Tiliä ei pantattaisi, eikä muullakaan tavoin luovutettaisi vakuutena, jonka vuoksi väitteet kuntalain 129 pykälän vastaisuudesta ovat virheellisiä.
Yhteistyösopimus määrittää kaupungin roolin
Valituksissa kritisoidaan kaupungin roolia Sassin hankkeessa. Kaupunginhallituksen mukaan rooli on kirjattu yhteistyösopimukseen, ja se sisältää vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään, ja jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttö- ja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti.
Yhteistyösopimukseen kirjatusta sopimussakosta kaupunki vastaa:
– Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 miljoonaan euroon saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin.
– Huomionarvoista on ymmärtää, että 1) kaupungin tulee loukata yhteistyösopimuksen toteutuksessa lähtökohtaisesti omaa strategiaansa tai laissa määriteltyjä velvoitteita, 2) kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä reklamaatiosta, 3) sopimuksen toinen osapuoli on oikeutettu nostamaan kanteen, 4) kaupungin tulee todeta syyllistyneen sopimusrikkomukseen erillisessä välimiesmenettelyssä, 5) toisen sopijapuolen tulee kyetä näyttämään syntynyt taloudellinen vahinko, 6) vahingon enimmäismäärä on rajattu 10 miljoonaan euroon saakka.
Lakeside Airpark Finland Oy toteuttaa
Kaupunki korostaa lausunnossaan, että projektin toteutuksesta vastaa kuntakonsernin ulkopuolinen yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy, joten kaupungilla ei ole taloudellista vastuuta esimerkiksi sen suorituskyvystä tai rahoituksesta.
Valituksessa tiedusteltiin sitä, paljonko Osannalle maksetaan konsulttipalkkioita ja paljonko kaupungin varoja vuodesta 2018 on Yrken kautta käytetty Sassin alueen kehittämissuunnitelmiin.
Kaupunki toteaa, että Yrke Kiinteistöt Oy:n tai sen hankkeen toteutukseen käyttämät resurssit eivät kuulu valituksenalaisessa asiassa tutkittaviin asioihin.
Kaupunki toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että kaikki valituksen sanotussa kohdassa pyydetyt tiedot ovat olleet asianmukaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja Yrken hallituksen jäsenten käytettävissä sekä ne ovat osallistuneet tapauskohtaisesti toimenpiteiden ja palkkioiden hyväksymiseen.
Sassi lounaasta kuvattuna.Visart Oy
Valituksessa otettiin kantaa siihen, että hankkeessa syntyisi sellaista valtiontukea, joka tekisi hankkeesta laittoman. Kaupunginhallituksen mukaan valtiontukisäännöstön tarkastelua ei ole erikseen valtuuston esityksen tai päätöksen yhteydessä, koska sopimuskokonaisuudessa ei ole identifioitavissa sellaista tahoa, joka voisi saada valtiontukea ja jonka osalta voitaisiin siten kyseinen tarkastelu tehdä.
–EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan eli lainvastaista tukea voidaan tulkita syntyneen, jos kaikki valtiontuen neljä tunnusmerkkiä täyttyvät samanaikaisesti: 1) julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin, 2) etu on valikoiva eli silloin kun se kohdistuu vain tiettyyn osaan yrityksiä, 3) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa, 4) toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kauppavaikutuskriteerin täyttyminen on alhainen. Lähtökohtaisesti kauppavaikutuskriteeristö täyttyy, kun tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.
–Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoille. Kriteeri ei hankkeessa täyty.
–Mänttä-Vilppulassa toteutettava hanke on kokonaisuudessaan noin 250 miljoonan euron suuruinen. Hankkeen aloitus tapahtuu 100 miljoonan euron suuruisella rahoituksella. Loppuosa hankkeesta rahoitetaan hankkeen sisältä eli myymällä ja vuokraamalla rakentamisesta syntyviä kohteita.
–Kyseessä on hanke, jonka rahoittaa 100-prosenttisesti yksityinen taho. Kaupunki ei rahoita tai anna hankkeen edistämiseen vakuuksia, muuta kuin sitoutuu yhteistyösopimuksella siinä kirjattuihin toimintavelvoitteisiin.
–Valituksissa on lisäksi viitattu siihen, ettei Osanna ACI Finland Oy:lle olisi asetettu sopimuksissa sopimussakkovastuita. Julkisista asiakirjoista voimme nähdä, että sopimussakko on asetettu palkkioiden rajaan saakka. Tätä merkittävämpi asia on kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että todellinen taloudellinen vastuu on hankkeessa rahoittajalla, joka tuo hankeyhtiöön 100 miljoonan euron suuruisen rahoituksen ja toimii tässä hankkeessa merkittävänä riskinkantajana. Näkemyksemme mukaan käsitys järjestelyn epäsymmetrisyydestä on siis tämän osalta virheellinen, kun tulkitaan hanketta kokonaisuudessaan.
Osanna ACI Finlandin edustajat Francesco Osanna ja Luigi Orcese (keskellä) selvittivät Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuustoseminaarissa hanketta ja samoin valtuuston kokouksen jälkeen mediainfossa. Oikealla Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen (oik.)Eriika Ahopelto
Valituksessa väitetään, että Escrow -sopimuksen kohta 2.4 merkitystä ei ole päättäjille riittävästi avattu. Tämän kaupunginhallitus kiistää.
–Asianajotoimisto Fennon juridisten riskien kartoituksessa on nostettu esiin kohta 2.4. Valtuutettujen kanssa kyseinen asia on käyty useaan kertaan läpi ja eri tilaisuuksissa selitetty sen sisältö. Niin valtuutetuille kuin julkisuuteenkin on kerrottu ja viestitetty kerta toisensa jälkeen, että kyseinen kohta ei tarkoita takausta tai vakuutta tai muuta vastaavaa.
–Kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet Fennon juridisten riskien kartoituksen käyttöönsä myös kirjallisena. Tämän lisäksi Fennon edustaja on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa kuultavana kartoituksen sisällöstä sekä hankkeeseen liittyvistä muista havainnoista.
–Valtuustoseminaarissa on kaikille valtuutetuille annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä sopimusten sisällöstä sekä hankkeesta suoraan tai tulkin välityksellä Osanna ACI Finland Oy:n edustajille Francesco Osannalle ja Luigi Orceselle. Asiaan ei ole esitetty seminaarissa kysymyksiä. Kaikilla valtuuston jäsenillä on ollut nuo asiat kirjallisena käytössään, kaupunginhallitus toteaa.
Hankkeesta on informoitu vuodesta 2018 alkaen
Valituksessa viitattuun asian pikaiseen valmisteluun, kaupunginhallitus vastaa:
–Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajia sekä jäseniä ja kaupungin virkamiehiä on informoitu hankkeesta vuoden 2018 kesästä alkaen, jolloin kansainvälisen rahoituksen prosessi alkoi neuvotteluilla brittiläisen ACI Legal Ltd:n kanssa. Tämä yhtiö on Osanna Groupin yhteistyökumppani ja sen tehtävä on etsiä rahoituskelpoisia kohteita.
– Päättäjille on jaettu tietoa lukuisissa valtuustoseminaareissa. Ensimmäinen varsinainen valtuustoseminaari asiasta pidettiin 11.10.2018, jonka yhteydessä enin osa luottamushenkilöistä allekirjoitti vaitiolositoumuksen. Sittemmin valtuustoseminaareja hankkeeseen littyen on ollut lukuisia, muun muassa. 22.10.2018, 12.11.2018, 25.3.2019, 24.6.2019, 28.10.2019. ja 16.12.2019.
– Vuonna 2020 valtuustoseminaareja on pidetty kolme: 13. ja 27. tammikuuta ja 13. helmikuuta. Viimeisimmissä seminaareissa on muun muassa saanut kysyä ja jättää etukäteen kysymyksiä Osanna ACI Finland Oy:n edustajalle Francesco Osannalle, joka oli yhdessä yhtiön toisen edustajan Luigi Orcesen kanssa paikalla seminaarissa.
–Kaupunginhallituksessa Sassin hanketta on käsitelty niin sanottuna ei-pykälä -asiana useita kertoja. Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen on käynyt säännöllisesti pitämässä tilannekatsauksen sitä mukaa, kun uutta kerrottavaa on tullut. Asiaa on käsitelty lisäksi poliittisten ryhmien kokouksissa, ja hankkeen valmistelijat ovat käyneet vastaamassa esitettyihin kysymyksiin pyydettäessä.
–Tässä kohtaa on täysin virheellistä ja perätöntä väittää, että hanke olisi pikaisesti valmisteltu tai riittämättömillä tiedoilla. Myös hankkeeseen liittyvät asiakirjat on käyty erikseen ja useaan kertaan läpi sopimus sopimukselta.
–Asiassa valtuutettujen kanssa allekirjoitetuilla salassapitositoumuksilla on haluttu turvata hankkeen salassapito sen valmistelun aikana. Salassapitositoumuksilla on myös ollut tarkoitus konkretisoida päättäjien lakiin kirjattu salassapitovelvoite. Salassapitovelvollisuus perustuu hankkeen mahdollisen rahoittajan kirjalliseen vaatimukseen asiasta.
–Kaupunkikonserniin kuuluvat yritykset (Yrke ja LAF) ovat yhdessä tai erikseen osapuolina kaikissa projektiin kuuluvissa sopimuksissa. Tämän johdosta Yrke on pyytänyt itsensä ja LAF:n puolesta konserniohjausta, jotta he voivat hyväksyä heitä koskevat sopimukset. Konserniohjauksen antamisesta vastaa hallintosääntömme mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus. Täten kaupunginhallitukselle ja sen jäsenille on toimitettu kaikki projektia koskevat sopimukset, myös ne salassa pidettävät.
–Valtuutetuille ei ole luovutettu salassa pidettäviä sopimuksia, sillä niissä ei käsitellä sellaisia asioita, jotka vaatisivat valtuustotason päätöksiä. Oleellista on ottaa huomioon se tosiasia, että salassa pidettävissä sopimuksissa ei ole mitään sellaisia velvoitteita, jotka koskisivat suoraan kaupunkia.
Sassiin liittyvistä maakaupoista selitys
Leena Iivonen ja Sakari Mäkinen kritisoivat lisäksi valituksessaan Sassi-hanketta varten hankittuja maakauppoja.
– Kaupunki toteaa, ettei kaupunki ole ostanut valituksessa tarkoitettua maata. Mikäli hanke ei etene, kaupunki ei osta maa-aluetta Finsilva Oyj:ltä. Kauppojen toteutuessa myydään kiinteistö hankeyhtiölle samoilla ehdoilla, joilla kaupunki on kiinteistön ostanut. Näin mahdolliset puhdistusvastuut eivät jää kaupungin vastattaviksi, vaan ne siirtyvät lopullisen ostajan vastuulle, joka on asiaan varautunut, kaupunginhallitus lausuu.
– Valituksessa viitataan myös maa-alueiden myyntihintaan. Kiinteistön mahdollinen myyntihinta ei kuulu tässä valituksessa tutkittaviin asioihin, koska valituksenalaisessa asiassa ei ole tehty sitä koskevaa päätöstä. Kaupunki ei vielä edes omista kyseistä maa-aluetta, kaupunginhallitus toteaa.
FAKTA
Sassin hanke
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.1.2020 Lakeside Airpark Finland Oy:n hankkeen sopimukset äänestyksen jälkeen 28–7.
Päätöksestä jätettiin kolme valitusta.
Jättimäinen ilmailun ympärille suunniteltu 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke herätti valtakunnallisen kohun alkuvuodesta.
Hankkeen toteutusaika on 2020–2032.
Yhteistyökumppani on italialainen Osanna Group. Sen perustama Osanna ACI Finland ja kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt perustavat hankeyhtiön Lakeside Airpark Finland Oy:n viemään hanketta eteenpäin.
Hankeyhtiön omistus jakautuu siten, että kaupungin kehitysyhtiö Yrke Kiinteistöt Oy omistaa 19 prosenttia ja Osanna Group Srl 81 prosenttia.
Hankkeeseen kuuluu lentokenttä, asuin- ja yritystiloja, kylpylähotelli.
Kaupunki vastaa, että alueelle toimitetaan lämpö-, vesi- ja jätevesipalvelut tavanomaisten ehtojen mukaan.
Kaupungin piti ostaa maata Sassista, mutta valitusten vuoksi kauppoja ei ole toteutettu. Kiinteistöt piti myydä edelleen hankeyhtiölle.
Maakaupat koskevat 118 hehtaarin kokoista Metsä-Kannusniemi -kiinteistöä Finsilva Oyj:ltä 3 miljoonalla eurolla ja reilun 8 000 neliömetrin kiinteistöä I-Portti Oy;ltä 135 000 eurolla.
