Nyt kun näitä "ilmestyikin" yhtäaikaa useammat, tuli mieleen tehdä jonkinlainen tiivis roundup suurimmista eroista. Samalla tekisi mieli kirjoittaa Auteurista ja Aeoluksesta myös omat arvostelut - Auteurin arvostelu onkin jo puoliksi valmis, mutta Hifiman-lokakuu on vienyt tässä kuussa kaiken ajan.
Uskoisin myös, että esimerkiksi Auteur tai Aeolus voisi olla tarpeeksi erilainen pari HD800S:lle. Senkkuja en valitettavasti ole vielä kuullut, joten mulla on niiden brutaali ääni toistaiseksi kokematta.
Tässä pientä pohdintaa ajatuksen virtana:
Aeolus kuulostaa tosiaan siltä, että bändi soittaisi omassa olohuoneessa. Musiikin kanssa tulee tosi voimakas yhteys tuolla tavalla. Vokaalit ja keskitaajuudet korostuu päälllimmäisinä ja soittimissa on mukavasti energiaa - 1 kHZ alue kuulostaa hieman samalta kuin Audezeissa, joten siinä lienee pientä kohoumaa, joka tasapainottuu kuitenkin hyvin yläkeskitaajuuksilla, jotka puuttuu vastaavasti Audezeista. Aeoluksessa diskantti on tosi helppoa kuunneltavaa, mutta 10 kHZ yläpuolella on kuitenkin mukavasti säihkettä ja ilmavuutta. Mittausten mukaan bassontoistoa voisi luulla vaisuksi, mutta bassoa on kuitenkin mun mielestä juuri sopivasti. Aeolukseen verrattuna Atticus on huomattavasti tuhdimman ja paksumman kuuloinen bassokorostuksen vuoksi - keskitaajuudet puolestaan on Aeolusta rauhallisemmat ja diskantissa on piikki, joka saa erityisesti rumpujen lautaset kuulumaan lujaa. Atticuksen äänikuva on suurempi/tilavampi Aeolukseen verrattuna (äänien sijoittelun osalta silti ehkä hieman epämääräisempi). Tasapainoisemman tuunauksen ansiosta sama elementti erottelee äänet paremmin Aeoluksessa, eikä monet muutkaan Atticuksen heikkoudet ilmene yhtä selkeinä. Sekä Aeoluksessa että Atticuksessa äänenväri on miellyttävän aito, joten kuunnellessa on helppo uskoa kuuntelevansa "oikeaa" musiikkia.
Auteur on noihin halvimpiin malleihin verrattuna suuremman ja avoimemman kuuloinen, ja niiden tuunaushan on tosi harman-tyyppinen ilman bassokorostusta. Auteurin erottelukyky on hieman parempi, mitä tuntuisi tukevan myös laajempi äänikuva, jossa on yksinkertaisesti äänillä enemmän tilaa soida toisistaan erillään. Auteurilla äänissä on myös Aeoluksen ja Atticuksen elementtiin verrattuna hieman enemmän sellaista dynaamista fyysisyyttä myös taajuusalueilla, joissa on kuulokkeiden välillä vastaava tuunaus. Ero ei kuitenkaan ole massiivinen verrattuna siihen, miten dynaamiselta Verite kuulostaa. Auteurissa on enemmän diskanttia kuin missään muussa ZMF-mallissa. Toisilla mukana tulevilla pehmusteilla diskantin saa kuitenkin tiputettua enemmän ZMF-tyyppiseksi eli tosi helpoksi - noilla Eikon-nimisillä pehmusteilla äänikuvan koko tippuu kuitenkin melko merkittävästi. Tiivistettynä Auteur on hitusen lämmin näkemys neutraalista äänestä. Kuulokkeita on todella helppo kuunnella, mutta ne voi paikoin kuulostaa jopa tylsiltä, koska toistossa ei tapahdu mitään erityistä. Objektiivisesti arviotuna Auteurissa on ZMF:n paras tuunaus ilman taajuuskorjausta, mutta ääni kuulostaa absoluuttisen aitouden sijaan hieman enemmän laskelmoidulta ja työkalumaiselta.
Verite hyppää Auteuriin verrattuna tuunaukseltaan takaisin hauskempaan suuntaan ollen kuitenkin kriittisesti arvioituna kaikissa teknisissä jutuissa parempi. Myös äänikuva on osittain Auteuria suurempi, mutta niin erilainen, jotta suora vertailu on melko haastavaa.
.
