Niin paljon tehoa kuin mitä siihen lattiaan saa järkevästi mahtumaan.
Tätä en tiennytkään.. eli jos lämmittää liian kuumalla? Eli onko kylppäreissä ajateltu, että se on vain jotenkin apulämmitin lattian kuivaamiseen ja sitä ei ajeta niin kuumana vai?
Käyhän se patterikin, mutta tuo lattialämmitys tuli ensiksi mieleen käytännöllisyyden takia, ei tarvitsisi varata vapaata tilaa seinältä patteria varten vaan voisi vapaasti rakentaa hyllyköt ja työtasot.. samalla jos talvella kulkeutuu lunta sisälle, lattialämmitys kuivaisi lattian tehokkaammin..
Riippuu ihan onko kylpyhuoneessa vesikiertoinen lattialämmitys jonka putket yleensä on betonilaatan pohjalla. Yleensä kylpyhuoneissa on vain niin sanottu mukavuus lattialämmitys joka on asennettu lähes lattian pintaan. Sen tarkoitus on lähinnä lämmittää varpaita ja auttaa kuivattamaan lattian. Varastoon ehdottomasti pikku patteri. Nykyään saa todella pieniä ja ihan seinään kiinni tulevia malleja. Ei se sun hyllytilaa syö paljon yhtään.
Siis se ns. saneerauslämmitin joka asennetaan aivan lattian pintaan, heti laatan alle on ns. mukavuuslämmitin, jona tarkoitus on lämmittää laatta mukavan tuntuiseksi, tilan varsinaisen lämmityksen tapahtuen jotenkin muuten, esim. vesikiertoisella patterilla.
Värikoodaus ainakin osuisi britteihin, siellä ainakin vanha värijärjestys oli L1=punainen, L2=keltainen, L3=sininen, N=musta. Nykyään sielläkin taitaa olla jo käytössä ru-mu-ha-si.Missäs näin asennetaan johdutukset?
Taitaa olla oikeastaan kaikkialla missä on laaja kaasujakeluverkko käytössä se normaali asunnon sähköliittymä yksivaiheinen. Britit vaan käyttävät yksivaiheisia liittymiä myös silloin kun kaasua ei ole.
Jeps. Vahvasti britteihin tai joidenkin heidän entisiin siirtomaihin viittaa myös se ettei ole sulakkeita lainkaan keskuksella vaan ne löytyy pistorasioista itsestään.
Tosin onhan se mahdollista että tuossa on viereisen oven takana sitten ryhmäkohtaiset suojat. Kyllä hieman vastaavan tapaisia toteutuksia on myös suomessakin, esim jossain kohtaa joissain ABB:n keskuksissa lähti pääsulakkeelta 10mm2 kaapelinpätkä, joka oli sitten jaettu pariinkymmeneen 2,5mm2 johtimeen jollain puristusliittimellä tms. Oli vähän hankala keskus jos sinne piti lisätä johdonsuojia.
Kyllähän noita Suomessakin tosiaan näkee varsinkin vanhempina asennuksina. Niissä vaan sitten yleensä pleksi tai ihan läpinäkymätön muovi tuossa kiskojen päällä.
Asia ei ole noin yksinkertainen.
Eihän tuo kuva edes välttämättä ole mistään asuinkiinteistöstä. Kuvassa olevasta kytkinvarokkeesta ja kiskoista tulee ensimmäisenä mieleen esim. teollisuuskohde.
Ainoa että niitä kolmivaihemoottoreita ei enää tänäpäivänä kovinkaan usein kytketä sellaisenaan verkkoon, vaan jollain invertterillä, mutta kyllä mä tiedän sen taustan miksi kolmivaiheisiin liittymiin on päädytty.
Kyllä niitä DOL käyttöjä on edelleen eikä jokaista moottoria ole edes tarvettakaan ohjata tehoelektroniikalla.
Ihan asiallinen näkemys, helppo olla samaa mieltä. Kolmivaiheisessa on monta hyvää puolta, yksivaiheisessa ei oikeastaan ainoatakaan järkevää.
En varsinaisesti ymmärrä pointtiasi. Miten tamu mielestäsi siis muuttaa tilannetta vaiheiden kuormituksen osalta? Pienimpiä moottoreita lukuun ottamatta ne invertteritkin kytketään kolmeen vaiheeseen ja suoraan kytkemiseen verrattuna merkittävin ero on käynnistyksen piikin osalta.
Toki, vinokuormaa on aina, siitä on lähes mahdoton päästä eroon. Mutta nykyinen malli on huomattavasti parempi jos kohteet suunnitellaan järkevästi. Siis ihan pienkohteista / okt-puolesta puhuttaessa.
Tuohan riippuu hieman siitä muuntajan kytkennästä, mitä se mahdollistaa. Yy on huono sietämään epäsymmetriää ja Dy taas parempi. Dz6 taas sietää aivan eri tapaan vinoa. Meillä pienissä Yzn11 ja suuremmissa Dyn11 normisti. Muuntaja kuitenkin se ensisijaisesti vinoa käsittelevä laite ja sen tulee sietää se kuormana oleva vino.
Siis onko ne kaapelit jossain keskellä nurmikkoa tms.? Varmaan joku autonlämmitystolppa tai vastaava ois hyvä niin on rasiat suojassa. Tietysti ei ole ihan halpoja.
Istutuspenkeissä ja - alueilla. Eli nousevat käytännössä maantasossa ylös, mitään asennuksia tai kytkentöjä ei vielä ole, ainoastaan vedot keskukselta pihalle, jotka tehtiin taloa rakentaessa.
Mitäs jos jotain tämän tyylistä laittaisit sinne Pistorasiatolpat | Nettilamppu.fi
Perstuntuma että nuo kaikista matalimmat mallit ei ole suunniteltu pohjolan olosuhteisiin. Jos on paikassa mihin kerääntyy/tuiskaa lunta niin en uskaltaisi kyllä noita pistorasioita monen talven jälkeen käyttää.
Jos ne on vikavirran perässä, niin miksi ei? Normi valkoinen kolmeen jakava jatkoroikkakin toimi hyvin pihalla viisi vuotta kunnes vahingossa jätin sen niinpäin, että vesi pääsi sisään...
En lähtisi suosittelemaan kenellekkään sisäkäyttöön tarkoitettujen sähkölaitteiden asentamista ulkokäyttöön, kaikki on hyvin niin kauan kuin suojat toimivat. Jos suojalaitteisiin tulee vika ja talo palaa niin vakuutusyhtiöllä on varmasti mielipide korvausvastuusta
On ne kyllä tosi harvinaisia ihan ylipäätäänkin. Muistaakseni noin kaksi on tullut kentällä vastaan ikinä.
Maasulkuvirrankompensointimuuntajissa on ZNzn0 yleisin kytkentä, mutta tavallisissa muuntajissa ei ole itsellenikään tullut vastaan. Ainakin yhdellä verkkoyhtiöllä nuo ovat ihan "vakiokamaa" kaapelointien vuoksi.
Uusissa ei kyllä muistu mieleen itselläkään. Toisaalta kovin pieniä muuntamoita ei suuremmassa määrin enää muutoinkaan näe. Suuremmissa vain parissa hiukan spesiaalimmassa paikassa.
Totuus voi olla pitkälti tämä. Syytän koulutiedon vanhenemista siinä kohdassa, sittemmin noita pieniä jakelumuuntajia ei ole tarvinnut pidellä.
Mitäköhän on sellainen tilanne, että tommonen roikka syttyy palamaan, jos on vikurin perässä...
Kuralaatuinen, sisäkäyttöön tarkoitettu johto, poikkipinta turhan pieni ja surkeammat päät eivät mikään paras lähtökohta ole ulkokäyttöön. Myöskään pakkasen kestoa ole olemassakaan. Huonolla tuurilla johtoon saa murtuman ja sitä kautta vuotaa vaiheesta nollaan muttei maihin.
Itselle tulee noita viallisia vikureita vastaa vuosittain, suurin osa viottuessaan ei mene päälle tai kestä kuormaa. Mutta joukkoon mahtuu muutama joka ei reagoi vuotoihin, se suojalaite on ihan samanlailla vioittuva osa kuin se laite siellä perässäkin
Tämä on kyllä hyvä pointti. Vaikka itse koitan vältellä tuota kiinteistöpuolta niin silti joka vuosi tulee joku rikkinäinen vastaan. Ja mikä huolestuttavinta, kukaan ei ole koskaan testannut noita jos asiaa kysyy. Eli se viallinen laite voi olla lähes ikuisesti siellä taulussa jos vika koskee nimenomaisesti katkaisua.
Tuon kuvan perusteella ei sitä kyllä mikään estä laittamasta suoraan pistotulpallisella asennusjohdolla. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös vaihtoehtoinen tapa käyttää laitettä 12VDC:llä eli ihan perinteisellä 12VDC:n powerilla.Eikös tuon pax caliman pysty kytkemään myös niin, että tökätään suoraan pistorasiaan? Voisi pyytää liikkeestä sellaisena sitten valmiina.. ettei täydy sähkärin ajaa 140km tuon asennuksen takia vua. Voisivat kytkeä parin metrin kaapelin siihen valmiiksi ja itse vain suoraan pistorasiaan laittaisi ja säätäisi sitten haluamakseen.
En nyt suosittele sisäkaapeleita ulos, mutta poikkipinnat niissä on ihan samat, eikä ne päätkään niissä sen kummempia ole kuin virallisesti ulos tarkoitetuissa roikissa.
Kiitoksia, pitänee huomenna kysellä liikkeessä jos tekisivät sen valmiiksi. Saisi yhden täysin turhan pistorasian sitten käyttöhön jos tuollait onnistus..
Voidaan olla montaa mieltä ja itse olen eri mieltä tuosta.
Ei kokemusta juuri kyseisestä laitteesta ja miksi näin paksu johdin vaadittu. Yleensä virtamuuntajat tarvitsevat kullekin anturille kaksi johdinta eli yhteensä kahdeksan kun neljä paria. Käyttänyt esim CATtia, klm(a) tai jotain yleistä anturi/signaalijohdinta. Jos vedät samassa kaapelissa kaikki johtimet niin olisi hyvä että ovat parikierrettyjä ettei tule häiriöitä. Älä vedä samassa nipussa virtajohtojen kanssa myöskään. 6m lyhyt matka eli tuskin mitään ongelmia saat aikaan. CAT oma valinta usein koska sitä löytää mistä vain ja voi vaikka risan valmiskaapelin katkaista tähän käyttöön niin neljä paria yhdessä kaapelissa juuri sopivasti. Minimihalkaisija tarkoittanee liittimen toimivan huonosti ohuemmilla joten vaatii ainakin pääteholkit. Valmiiksi kaapeloiiduissa virtamuuntajissa tulee usein paljon ohuemmat johtimet.
Ohjeen mukaan nollan voi vetää yhdellä kaapelilla. Pareja on siis kolme kun kolmea vaihetta tuo mittaa. Kai sitä CATtia voisi ensin ainakin kokeilla kun tuota löytyy valmiiksi jo keloissa.
Ei kannata sotkea noihin kiinteistömittausten virtamuuntajiin. Nibestä en tiedä, mutta shellyn vastaava 50A:n virtamuuntajan toisiossa tais olla 16.67mA leimattuna
Tämmöiset taisi olla Niben mukana.
