Kysymyksiä sähkömiehille

[Pakana]

Suurin mokamahdollisuus ton vikiksen kanssa on siinä että haarukka jääkin väärälle puolelle leukaa. Joissain vikiksissä tuo on mahdollista.

Ja toinen huomioonotettava on se että se on tosiaan samanlainen. Sähköisten arvojen lisäksi se pitää olla myös virtakiskon suhteen samanlainen, ellei vikis ole keskuksessa pelkästään johdoilla kytketty.

 

[jarp]

Onhan se laitonta kävellä suojatiellä punaisia päin klo 3 aamulla, vaikka yhtään autoa ei näy mailla halmeilla.

Niin, tässähän pätee sama ohje, että jos osaa kävellä päin punaisia jäämättä auton alle tai aiheuttamatta vaaraa muille, niin mikä vois mennä vikaan, antaa palaa vaan.

Siis kummoistakaan riskiä ei oikeasti ole, jos ostaa samanlaisen ja kytkee sen samalla tavalla. Toki voi töhöillä ja kuolla sähköiskuun asentaessa, mutta mitään tulipalon vaaraa ei oikeasti luulisi olevan, jos vetää liittimet kunnolla kiinni, eikä käryä löysien liittimien takia tms.

Niin mut kun tässähän se ongelma onkin... Sitä normaali mies tai nainen ei oikein osaa kuviotellakaan miten päin helvettiä jotkut osaakin tehdä asiat. Johdot kuorittu päin helvettiä tai kuorimatta (toki osaa vaihtaessa ei tartte kuoria mutta kyllä tänkin jotenkin voi ranettaa ja väännellä kuparit katki), jos säikinen johto niin säikeet harottaa miten sattuu ei edes yritystä kiertää niitä nippuun holkista puhumattakaan, ruuvit kiristämättä tai ylikirsistetty jne. Niin käsittämättömiä virityksiä maailmassa näkee asiassa kuin asiassa, ettei mikään yllätä. Sitä tarkoitin, että jos osaa, niin eihän siinä sit mitään.

Itse oon 15 vuotta harrastanut elektroniikkaa ja rakennellut laitteita ja SILTI joskus on käynyt toi mistä Pakana just kommentoi, et piuha (tai kisko) itseasiassa ei ole liittimessä vaan sen vieressä ja ruuvin kun kiristää sopivalle tiukkuudelle, niin sitä kuvittelis että kaikki ok, vaikkei olekaan. Viimeisimmäksi rakentelin 3D tulostinta 230V lämmittimellä ja SSR vähän hankalassa paikassa ja kävi just näin, toki asia kävi ilmi kun varmistelin nykimällä että kaikki on kiinni, mutta kuitenkin...

 

[B12]

^Juuri noinhan se on. Jos ei osaa, ei pidä mennä räpeltämään. Tänä päivänä yleiset kädentaidot ovat katoava luonnonvara ja se tulee ottaa huomioon. Ennen jokainen osasi tehdä Taunukseen koneremontin kerrostalon parkkipaikalla, mutta nykyisin asia on toinen.

 

[N1kkel]

Onhan se laitonta kävellä suojatiellä punaisia päin klo 3 aamulla, vaikka yhtään autoa ei näy mailla halmeilla.

Siis kummoistakaan riskiä ei oikeasti ole, jos ostaa samanlaisen ja kytkee sen samalla tavalla. Toki voi töhöillä ja kuolla sähköiskuun asentaessa, mutta mitään tulipalon vaaraa ei oikeasti luulisi olevan, jos vetää liittimet kunnolla kiinni, eikä käryä löysien liittimien takia tms.

Laittomuuksia ei silti voi suositella kenellekään.

Noissa "apinoinneissa" on se oletus, että se alkuperäinen komponentti oli oikeanlainen ja oikein kytketty...

Maallikko ei osaa ottaa kaikkea huomioon...esim. valokaaren riski tai takajännite jne.

Sähkön vaaroista ei turhaan varoitella, tiedän aikamoisen määrän ammattilaisillekin sattuneita tapaturmia ja läheltäpiti-tilanteita. Paljon sähköiskuja ja eräältä paloi naama valokaaren seurauksena...että aiheeseen kannattaa suhtautua vakavuudella.

 

[Hyrava]

Noissa "apinoinneissa" on se oletus, että se alkuperäinen komponentti oli oikeanlainen ja oikein kytketty...

Maallikko ei osaa ottaa kaikkea huomioon...esim. valokaaren riski tai takajännite jne.

Sähkön vaaroista ei turhaan varoitella, tiedän aikamoisen määrän ammattilaisillekin sattuneita tapaturmia ja läheltäpiti-tilanteita. Paljon sähköiskuja ja eräältä paloi naama valokaaren seurauksena...että aiheeseen kannattaa suhtautua vakavuudella.

Toisaalta, monet ammattilaisten tapaturmat ja läheltäpiti-tilanteet varmaankin johtuvat siitä että on tottunut että "ei siellä mitään sähköä ole" tai muutan vaan ohimennen oikoo joko ajatuksissaan tai tahallisesti.

Itse elektroniikkaharrastajana ja omia 230V laitteitakin tehneenä varmistelen vähän liiankin kanssa että onhan kytkentä jännitteetön tai jos pitää jännitteisenä jotain mitata niin onhan mittajohdot kunnossa ja mahdollisuuksien mukaan sellaiset jännitteiset paikat kosketussuojattuna joihin ei tarvitse koskea. Ja vastaavasti sitten aikaisemmassa työtehtävässä hitusähköasentajana tuli pidemmän päälle sähläiltyä juuri sen takia kun "onhan tämä toisesta päästä oikein kytketty" tai "kyllä se tää kaapeli on, en kävele toiseen päähän rakennusta tarkistamaan" tms.

 

[Algron28]

Sähköturvallisuuden osalta se kiire on yksi pahimmista koska silloin yleensä alkaa se oikominen monesti jopa niillä pitkän kokemuksen ammattilaisilla. Joskus varsinkin pienillä firmoilla näkee myös jännitetyön rajojen hipomista kun ei haluta esim keskusta vetää pimeäksi siitä aiheutuvan haitan/vaivan takia.

 

[Pakana]

Kiire on paha, mutta myös se sosiaalinen paine. Vaatii oman aikansa paksuntaa nahkaansa sitä vittuilua vastaan jota aina tulee kun vetää sähköt poikki.

En usko että tuohon suuremmin firman koko vaikuttaa, ellei isossa firmassa ole sitten jotain työsopimuksessa että duuni lähtee alta tms... Tosin epäilen että tuo olisi laitonta.

Tosin huomasin juuri muutama viikko sitten että jos työnjohto on tilaajien kanssa tekemässä tarkastusta työmaalla kannattaa jättää sähköt päälle. Tulihan taas kiva narinalista kun laitteet ei toimi ilman sähköä.

Toisaalta, monet ammattilaisten tapaturmat ja läheltäpiti-tilanteet varmaankin johtuvat siitä että on tottunut että "ei siellä mitään sähköä ole" tai muutan vaan ohimennen oikoo joko ajatuksissaan tai tahallisesti.

En mä ole havainnut itselläni tuollaista "ei siellä sähköä ole" mentaliteettia, vaan vaaran aiheuttaa rutiinin tuoma ajattelemattomuus. Itseään pitää osata hyvin aktiivisesti muistuttaa pysähtymään ja ajattelemaan sitä omaa tekemistä.

 

[Hyrava]

En mä ole havainnut itselläni tuollaista "ei siellä sähköä ole" mentaliteettia, vaan vaaran aiheuttaa rutiinin tuoma ajattelemattomuus. Itseään pitää osata hyvin aktiivisesti muistuttaa pysähtymään ja ajattelemaan sitä omaa tekemistä.

Juu, vähän tuota itseasiassa laajemmin tarkoitinkin, kun tekee samaa asiaa tosituvasti niin turtuu ja sitten ei ajattele aina loppuun asti asioita. Sen huomaa omassakin työssä säännöllisesti, ajan saatossa rupeaa olettamaan asioita eikä enää ajattele että joskus saattaakin olla poikkeuksellinen tilanne jossa pitäisi huomioida jotain asioita. Ja tuo on juuri se vaarallisin tilanne omasta mielestäni, kun on tehnyt jotain asiaa toistuvasti monta kertaa "turhaan" niin herkästi rupeaa jättämään sen "turhan" asian pois kun siihen kuitenkin kuluu aikaa ja sitten sen kerran kun olosuhteet ovatkin muuttuneet niin katastrofin ainekset ovat käsillä.

Vaikka oman duunin kämmäykset eivät nykyään aiheutakaan mitään henkilövahinkoja (edes välillisesti) niin muutaman kiusallisen tilanteen jälkeen olen todennut että teen checklistin että virheitä ei pääse (ainakaan niin helposti) tapahtumaan. Onhan tuossa ylimääräistä työtä että käy joka ikinen kerta tarkistuslistan läpi yksityiskohtaisesti mutta kun on todennut että jos konffaa tiettyjä asioita päin persettä niin niiden setvimiseen menee äkkiä päivä työaikaa niin aika äkkiä se muutaman minuutin checklistin läpikäynti maksaa itsensä takaisin.

Ja tosiaan aikalailla samaa käytäntöä käytän omissa verkkojännitteisissä töissä, Harkitsen tarkkaan mitä ja miten teen ja varmistan että aivopieru on varmasti loppuun asti tarkastettu ja mietitty ettei käy mitään yllättävää. Ja jos käy jotain yllättävää niin mitä sitten tehdään.

 

[Kaj-tzu]

Meillä on teräsrunkoinen ulkorakennus 80-luvulta. Sähkömies on aikoinaan kiinnittänyt keltaisen maadoitus johtimen teräsrunkoon ja kytkenyt sen ja kaikki ulospäin menevät keltaiset johdot nollaan, koska rakennukseen sisään menevässä maakaapelissa on vain käytetty kaksi johdinta, eli vaihde ja nolla. Onko tällainen kytkentä turvallinen? Mitä tapahtuisi, jos nollaus poistettaisiin ja käyttäisi vain sitä teräsrunkoon menevää johdinta maajohtimena? Siis kaikki keltaiset johdot vain keltaisiin ja siniset vain sinisiin.

 

[Pakana]

Meillä on teräsrunkoinen ulkorakennus 80-luvulta. Sähkömies on aikoinaan kiinnittänyt keltaisen maadoitus johtimen teräsrunkoon ja kytkenyt sen ja kaikki ulospäin menevät keltaiset johdot nollaan, koska rakennukseen sisään menevässä maakaapelissa on vain käytetty kaksi johdinta, eli vaihde ja nolla. Onko tällainen kytkentä turvallinen? Mitä tapahtuisi, jos nollaus poistettaisiin ja käyttäisi vain sitä teräsrunkoon menevää johdinta maajohtimena? Siis kaikki keltaiset johdot vain keltaisiin ja siniset vain sinisiin.

Nolla ja maa tulee ollakin yhdessä. Nykymääräyksillä niitä ei saa enää myöhemmin yhdistää, mutta uusissskin asennuksissa heti siellä sähköyhtiön syötön jälkeen (jossa ei myöskään ole maadoitusta) nolla ja maa yhdistetään.

Tosin jos siellä on keltainen johdin, niin älä sitä maadoitukseen käytä, se on vanha vaiheväri.

 

[Kaj-tzu]

Nolla ja maa tulee ollakin yhdessä. Nykymääräyksillä niitä ei saa enää myöhemmin yhdistää, mutta uusissskin asennuksissa heti siellä sähköyhtiön syötön jälkeen (jossa ei myöskään ole maadoitusta) nolla ja maa yhdistetään.

Tosin jos siellä on keltainen johdin, niin älä sitä maadoitukseen käytä, se on vanha vaiheväri.

Tarkoitin siis sellaisia keltaisia, jossa on vihreä raita. Ne on kaikki kytketty siniseen nollaan. Vaihe on musta.

 

[Pakana]

Tarkoitin siis sellaisia keltaisia, jossa on vihreä raita. Ne on kaikki kytketty siniseen nollaan. Vaihe on musta.

Ihan oikein se on kytketty, noin se pitää ollakin.

 

[Kaj-tzu]

Ihan oikein se on kytketty, noin se pitää ollakin.

OK. Mutta nykymääräysten mukaan noin ei saisi tehdä? Miksei?

 

[0nanias]

OK. Mutta nykymääräysten mukaan noin ei saisi tehdä? Miksei?

Siksi koska jos se ulkorakennukselle menevä PEN-johdin (nolla+suojamaa) katkeaa niin se metallinen runko muuttuu jännitteiseksi.
Aiemmin TN-C -järjestelmän käyttäminen oli ok, nykyisin mittarin jälkeen käytetään TN-S -järjestelmää jossa suojamaa on erotettu "nollasta" vaikka onkin galvaanisesti yhteydessä siihen.

Jakelujärjestelmä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[JuhaH]

Pitäis hankkia uusi yleismittari. Amazon on täynnä hyviä arvosteluja saaneita 20-50€ mittareita. Mitäs lisäarvoa noihin verrattuna saisi, jos sijoittaisi 5-10 kertaisen summan karvalakki-Flukeen?

Käyttö perus DIY-touhuilua..

 

[Hyrava]

Pitäis hankkia uusi yleismittari. Amazon on täynnä hyviä arvosteluja saaneita 20-50€ mittareita. Mitäs lisäarvoa noihin verrattuna saisi, jos sijoittaisi 5-10 kertaisen summan karvalakki-Flukeen?

Flukeen sijoittamalla saa lähinnä mielenrauhan että kaikki asiat on tehty kunnolla. Halvemmallakin saa harrastuskäyttöön ihan yhtä hyviä mittareita, niissä vaan ei välttämättä ole yhtä hyvää takuuta tai sitten niitä ei ole speksattu esim military-käyttöön. Ihan halvimpia kiinaihmeitä kannattaa silti välttää. Joku Amprobe tai Uni-T on ihan ok mittari ilman tuota nimilisää hinnassa. Dave Jones EEVBlog-youtube-kanavalla on noita mittareiden eroja ainakin käynyt läpi jos tarkempi analyysi kiinnostaa, selittää esim juuri tuon Fluken hinnan taustaa.

 

[Pakana]

Amprobehan on sama firma kuin Fluke, ja ainakin osa mittareista on ihan samoja, vain erivärisellä kotelolla.

 

[Hyrava]

Amprobehan on sama firma kuin Fluke, ja ainakin osa mittareista on ihan samoja, vain erivärisellä kotelolla.

Juurikin niin, ja hinta on puolet Fluken hinnasta kun sitä ei ole speksattu jonkun MIL-standardin mukaan.

Ja tosiaan esim jenkkien armeijalla on speksattuna huoltomanuaaleissa että "mittaa tämä asia Fluke xxx -mittarilla ja jos arvo on taulukon arvojen sisällä niin se on ok" -tyylisiä ja tuohon mittaukseen ei tosiaan kelpaa kuin se tietty Fluken malli. Tuon takia Flukella onkin jotain aataminaikuisia malleja edelleen valikoimissaan, speksit on tehty sitä yhtä mittaria varten ja siinä pysytään viimeiseen asti. Ja Fluke saa myytyä noita obsolete-malleja jollekin jenkkiviranomaiselle järjettömään ylihintaan.

 

[0nanias]

Perus DIY on aika laaja käsite, mutta jos pienellä sijoituksella saa paljon ominaisuuksia niin eipä niistä haittaakaan ole vaikkei sillä hetkellä tarvitsisikaan.
Torissa näkyy toisinaan laadukkaita käytettyjä mittareita, esim. jotain Fluke 87V tms. Mielestäni hyväkuntoinen sellainen on parempi sijoitus kuin bränikkä karvalakki.
Itseltäni löytyy Uni-t -merkkinen missä ei suurempia vikoja ole mutta voi olla että nykyisellään sijoittaisin mittariin vähän enemmän vaikken sitä kauhean usein tarvitsekaan.

Tuolla EEVBlogin kaupassa myydään myös heidän nimellään brändättyä Brymen BM786 -mittaria joka on hintaansa nähden ihan kelpo kampe. Maksaa postitettuna suomeen noin 150 euroa ja mukana tulee silikoniset mittajohdot.
Ja Dave tuskin paskaa uskaltaisi myydä omalla nimellään.

 

[Kaj-tzu]

Siksi koska jos se ulkorakennukselle menevä PEN-johdin (nolla+suojamaa) katkeaa niin se metallinen runko muuttuu jännitteiseksi.
Aiemmin TN-C -järjestelmän käyttäminen oli ok, nykyisin mittarin jälkeen käytetään TN-S -järjestelmää jossa suojamaa on erotettu "nollasta" vaikka onkin galvaanisesti yhteydessä siihen.

Jakelujärjestelmä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kuten arvelin, tuo kytkentä siis ei ole täysin turvallinen. Voiko sille tehdä mitään vai pitääkö vetää kokonaan uusi maakaapeli jossa suojamaa on erotettu "nollasta"?

 

[Hyrava]

Juu, ja aika paljon tosiaan vaikuttaa sekin mihin mittaria tarvitsee. Toki Fluke on pääsääntöisesti aina hyvä hankinta mutta halvemmallakin pärjää monissa tapauksissa, pitää vaan tiedostaa se että kaikissa tapauksissa halpis ei ole niin hyvä kuin merkkituote.

Flukesta puheenollen, itse sain joku aika sitten jonkun 70-luvun pöytä-Fluken käytännössä ilmaiseksi, eihän se kovin mobiili ratkaisu ole mutta on se vaan pirun hyvä peli noinkin vanhana. Tuli verrattua sitä firman kalibroituun mittariin ja eroja alkoi löytyä vasta kuudennen desimaalin kohdalla joten ihan riittävän tarkka mulle harrastuskäyttöön. Tosiaan, tuolle Flukelle tuskin kukaan on mitään tehnyt 70-luvun jälkeen, itsekin rikoin sinetit puhaltaakseni pölyt sisältä ja edelleen tarkkuus on ihan spot-on. Samassa kuormassa tuli joku 80-luvun funktiogenis joka tuntuu kanssa olevan ihan iskussaan (powerinappi on risa, ei saa pois päältä millään) ja 2-kanavainen labrapoweri jonka näytöt säädin kohdalleen kun ensin löysin pitkällisen googletuksen jälkeen huoltomanuaalin.

 

[Hyrava]

Kuten arvelin, tuo kytkentä siis ei ole täysin turvallinen. Voiko sille tehdä mitään vai pitääkö vetää kokonaan uusi maakaapeli jossa suojamaa on erotettu "nollasta"?

Itse en tuolle yhtäkkiä tekisi mitään, tuo on aikakauden standardien mukaan tehty ja on käytännössä turvallinen ellei kukaan ole tehnyt mitään ylläripatentteja mihinkään. Niin kauan tuo on siis turvallinen kunnes joku tuo jotain maadoitettua ulkopuolelta tuon sähköjärjestelmän ulottuville ja sattuu se nolla katkeamaan. Eli normitilanteessa vaikka nolla katkeaisikin niin mitään vaaratilannetta ei synny, ellei jälkeenpäin ole tuotu sisälle jotain ulkopuolista maadoitusta joka sitten aiheuttaisi vaaratilanteen.

 

[jarp]

Pitäis hankkia uusi yleismittari. Amazon on täynnä hyviä arvosteluja saaneita 20-50€ mittareita. Mitäs lisäarvoa noihin verrattuna saisi, jos sijoittaisi 5-10 kertaisen summan karvalakki-Flukeen?

Käyttö perus DIY-touhuilua..

Jos ikinä mittaat jännitteitä jotka voi tappaa, niin haluat yleismittarin, joka on suunniteltu turvalliseksi ja tehty suunnitelmien mukaiseksi. Itse nakkasin halvan yleosmittarin serriin, kun näin olikohan eevblogin videon, jossa esiteltiin miten halvoissa on oiottu kaikessa ja taisi olla video yleismittarin räjähdyksestäkin.

Fluke on varma valinta mutta itse ostin eevblog brändätyn Brymenin. Flukessa maksaa laadun lisäksi moni diyttäjälle nollamerkituksellinen asia, tästä oli eevblogilla hyvämvideo kans.

 

[Hyrava]

Jos ikinä mittaat jännitteitä jotka voi tappaa, niin haluat yleismittarin, joka on suunniteltu turvalliseksi ja tehty suunnitelmien mukaiseksi. Itse nakkasin halvan yleosmittarin serriin, kun näin olikohan eevblogin videon, jossa esiteltiin miten halvoissa on oiottu kaikessa ja taisi olla video yleismittarin räjähdyksestäkin.

Fluke on varma valinta mutta itse ostin eevblog brändätyn Brymenin. Flukessa maksaa laadun lisäksi moni diyttäjälle nollamerkituksellinen asia, tästä oli eevblogilla hyvämvideo kans.

Kuten tuossa aiemmin mainittiinkin niin Fluke on kyllä varma valinta mutta halvemmallakin saa ihan ok mittareita, kuten Amprobe tai Uni-T tai sitten oli joku Met-alkuinen valmistaja jota en muista. Toki Fluke on sitten elinikäinen kaveri ainakin omien kokemuksien perusteella, tarkkuus ei heikkene vaikka määräaikaiskalibroinnit unohtaisikin ja tosiaan 70-luvun mallikin saattaa olla ihan spot-on. Toinenkin firman puolesta tullut on edelleen täysin spekseissä vaikka ei ole kalibrointia tehty ostohetken jälkeen, ainakaan tarkempaan pöytämittariin verrattuna.

Halvat kiinalaiset ovat kyllä melko turvattomia tapauksia, kyllä niillä hituvirtoja mittailee mutta verkkojännitteestä pysyisin kaukana, ei ole mitään takuuta että CAT-luokitukset pitäisivät paikkaansa tai muutenkaan mittari olisi missään määrin turvallinen. Mittaustarkkuuskin on noissa vähän sinnepäin, tosin kyllä niilläkin jotain tekee jos vaan ottaa huomioon niiden rajoitteet ja virheen. Itsellänikin on yksi kiinanihme ja siinä no tarraan liimattuna sen heitto prosentteina niin voi sitten suunnilleen laskea mitä todellinen arvo on jos tulee tarvetta mutta lähinnä tuota tulee käytettyä karkeaan mittaukseen tai jos tarvitsee mitata todella monta paikkaa kerralla.

 

[Kaj-tzu]

Itse en tuolle yhtäkkiä tekisi mitään, tuo on aikakauden standardien mukaan tehty ja on käytännössä turvallinen ellei kukaan ole tehnyt mitään ylläripatentteja mihinkään. Niin kauan tuo on siis turvallinen kunnes joku tuo jotain maadoitettua ulkopuolelta tuon sähköjärjestelmän ulottuville ja sattuu se nolla katkeamaan. Eli normitilanteessa vaikka nolla katkeaisikin niin mitään vaaratilannetta ei synny, ellei jälkeenpäin ole tuotu sisälle jotain ulkopuolista maadoitusta joka sitten aiheuttaisi vaaratilanteen.

Missä tilanteissa joku voisi tuoda ulkopuolisen maadoituksen sisälle? Löytyykö käytännön esimerkkejä tästä?

 

[JuhaH]

Kiitoksia vastauksista. Tällainen tulee varmaan tilattua, en usko että hirveästi hyödyn ammattitason laitteesta: https://www.amazon.de/-/en/gp/product/B00LSLDLZQ

 

[0nanias]

Kuten arvelin, tuo kytkentä siis ei ole täysin turvallinen. Voiko sille tehdä mitään vai pitääkö vetää kokonaan uusi maakaapeli jossa suojamaa on erotettu "nollasta"?

Jos se on tähän saakka toiminut ja sen on luvat omaava urakoitsija aikoinaan noin toteuttanut niin ei sitä ole syytä lähteä korjaamaan.
Mutta mikäli jossain vaiheessa olette kaivamassa pihaa auki niin voihan sinne toki vetää vaikka sen uuden kaapelin tai putkivarauksen, muussa tapauksessa sama antaa olla.
Useimmiten nuo metalliset rakenteen jätetään vaan kylmästi maadoittamatta.

 

[Pakana]

Itse en tuolle yhtäkkiä tekisi mitään, tuo on aikakauden standardien mukaan tehty ja on käytännössä turvallinen ellei kukaan ole tehnyt mitään ylläripatentteja mihinkään. Niin kauan tuo on siis turvallinen kunnes joku tuo jotain maadoitettua ulkopuolelta tuon sähköjärjestelmän ulottuville ja sattuu se nolla katkeamaan. Eli normitilanteessa vaikka nolla katkeaisikin niin mitään vaaratilannetta ei synny, ellei jälkeenpäin ole tuotu sisälle jotain ulkopuolista maadoitusta joka sitten aiheuttaisi vaaratilanteen.

En nyt oikein hahmota mitä tuolla ulkopuolisella maadoituksella tarkoitat, mutta kyllähän se vaaralliseksi siinä kohtaa muuttuu jos sen syöttökaapelin nolla itsekseen katkeaa.

Asunnossa tuo tosiaan ei mitenkään todennäköisesti itsessään ole vaarallista, koska pinnat ovat eristeisiä, mutta kyllähän jossain peltihallissa lähtökohtaisesti lattiapinnat ja tietysti maa rakennuksen ulkopuolella on maapotentiaalissa.

Käytännössä tuollainen maakaapeli ei nollaa ensimmäisenä katkaise jos kaapeli vaurioituu, vaan tuo nollan katkeaminen on käytännössä nollan irtoaminen jommassa kummassa päässä asennusrasiassa.

Jos tuo nollan katkeaminen ihan hirveästi huolettaa sinne voi kaivaa uuden syöttökaapelin, tai vaikka rakennuttaa pitopiirin joka katkaisee sähkön myös vaiheelta jos nolla katkeaa.

 

[Kaj-tzu]

Kiitoksia vastauksista. Tuo kytkentä saa olla nyt toistaiseksi, mutta jos pihaan joskus tulee sähköauto täytyy kaivaa uusi kaapeli.

 

[Kid Commando]

Tuossa noin satavuotiaan kesämökin lievästi sanoen erikoisia sähkövetoja tutkiessa törmäsin ao kuvan mukaiseen viritykseen, eli Sulake 1 takana on todennäköisesti ollut joskus maadoittamaton ulkopistorasia joka on muutettu maadoitetuksi vetämällä pelkkä MMJ KeVi piuha sulakkeen 2 takana olevasta uudesta ulkopistorasiasta.
Mökissä on siis toinen puoli maadoitettuja 'uusia' pistorasioita vikavirtakytkimen takana (keittiö, uusi ulkopistorasia) ja toinen puoli vanhoja maadoittamattomia pistorasioita.
Eli puolet on sähköistä uusittu jossain vaiheessa ja toinen puoli jätetty uusimatta.

Mutta itse kysymykseen; onko moinen KeVi piuhan veto 'ok' maadoitukseen vai pitääkö koko piuha uusia mittaritaululta asti (järkevin olisi toki uusia kaikki maadoittamattomat vedot ja rasiat maadoitetuiksi).
KeVi siis menee MMJ piuhassa josta sininen & ruskea on katkaistu ja kytkemättä. Sulakkeen 1 takana oleva ei ole siis vikavirtasuojattu.

 

[kurkimies]

Onkohan tää ihan lailinen ratkaisu ilmalämpöpumpulle? Käytetty vissiin ulkomailla

 

[Jiispo]

Siksi koska jos se ulkorakennukselle menevä PEN-johdin (nolla+suojamaa) katkeaa niin se metallinen runko muuttuu jännitteiseksi.

Oikeastaan suurempi ensisijainen syy erilliseen suojajohtoon siirtymiseen on ollut "häiriö jutut" eli PEN johdon jännitehäviöstä muualle siirtyvät häiriöt -toki turvallisuus jututkin syynä

 

[Pakana]

Tuossa noin satavuotiaan kesämökin lievästi sanoen erikoisia sähkövetoja tutkiessa törmäsin ao kuvan mukaiseen viritykseen, eli Sulake 1 takana on todennäköisesti ollut joskus maadoittamaton ulkopistorasia joka on muutettu maadoitetuksi vetämällä pelkkä MMJ KeVi piuha sulakkeen 2 takana olevasta uudesta ulkopistorasiasta.
Mökissä on siis toinen puoli maadoitettuja 'uusia' pistorasioita vikavirtakytkimen takana (keittiö, uusi ulkopistorasia) ja toinen puoli vanhoja maadoittamattomia pistorasioita.
Eli puolet on sähköistä uusittu jossain vaiheessa ja toinen puoli jätetty uusimatta.

Mutta itse kysymykseen; onko moinen KeVi piuhan veto 'ok' maadoitukseen vai pitääkö koko piuha uusia mittaritaululta asti (järkevin olisi toki uusia kaikki maadoittamattomat vedot ja rasiat maadoitetuiksi).
KeVi siis menee MMJ piuhassa josta sininen & ruskea on katkaistu ja kytkemättä. Sulakkeen 1 takana oleva ei ole siis vikavirtasuojattu.

No onhan tuo määräyksen vastainen, mutta kuitenkin käytännössä parantaa turvallisuutta. Kysymys on ehkä se että miksi tuollaiseen määräyksen vastaiseen ratkaisuun on päädytty nollauksen sijaan. Vai onko sulake 1 myös vikavirtasuojattu?

Onkohan tää ihan lailinen ratkaisu ilmalämpöpumpulle? Käytetty vissiin ulkomailla

En osaa suoralta kädelta sanoa onko tuo laiton, sinänsä tuollainen on kyllä mahdollista tehdä ihan turvalliseksi, jos valmistaja niin haluaa.

Tuo kuvan systeemi tuskin on normaalista split-lämpöpumpusta, niitä ei tietääkseni ole suojaerotettuina.

Jos tuo on ulkomailta kulkeutunut, on mahdollista että tuollainen patentti on seurausta esim jostain byrokraattisesta systeemistä jossa laitteen takuu raukeaa jo pistotulpan vaihtamisesta ja samaan aikaan säädäntö kieltää käyttämästä perinteistä adapteria/vaatii ko. laitteelle cee pistokkeen.

 

[Persojet]

No onhan tuo määräyksen vastainen, mutta kuitenkin käytännössä parantaa turvallisuutta. Kysymys on ehkä se että miksi tuollaiseen määräyksen vastaiseen ratkaisuun on päädytty nollauksen sijaan. Vai onko sulake 1 myös vikavirtasuojattu?

Miksi suojamaan rakentaminen vaikka MMJ:stä erillisellä johtimella olisi kielletty?

 

[Pakana]

Miksi suojamaan rakentaminen vaikka MMJ:stä erillisellä johtimella olisi kielletty?

Jaa, ei kai sitä olekaan kukaan keksinyt kieltää, mutta toisesta ryhmästä sitä ei noin saisi hakea.

Nuo ovat siis pykäliä joiden tarkoitus on pitää ne asennukset selkeinä, teknisesti uuden ryhmän voisi tehdä vain vetämällä yksi uusi lanka keskukselta ja käyttää siitä naapurihuoneen ryhmästä maan lisäksi myös nolla.

 

[Persojet]

Jaa, ei kai sitä olekaan kukaan keksinyt kieltää, mutta toisesta ryhmästä sitä ei noin saisi hakea.

Nuo ovat siis pykäliä joiden tarkoitus on pitää ne asennukset selkeinä, teknisesti uuden ryhmän voisi tehdä vain vetämällä yksi uusi lanka keskukselta ja käyttää siitä naapurihuoneen ryhmästä maan lisäksi myös nolla.

Itse taas olen käsittänyt, että suojamaan voi tuoda mistä tahansa ryhmälle, ei siinä ole mitään kieltoa tai vääryyttä. Suojamaat ja maadoitus muutenkin yhdistyvät jossakin. Toki jos sen tuleminen on epäselvää, voi se vaikeuttaa diagnosointi vikatilanteessa. Varsinkin vanhoissa kohteissa näkee vaikka minkälaisia vetoja sen tuomiseksi.

Teollisuudessa myös näkee lisäpotentiaalitasausta, jossa kaikki mahdollinen on samaa "suojamaata", jotta saadaan hallin toisenkin pään oikosulkuvirrat tarpeeksi suuriksi ja kaikki pysyy samassa potentiaalissa. Tällöin vaikka moottorin suojamaadoitus navasta tai kuoresta lähtee kevi viereiseen metallipylvääseen ja kaikki metallit ovat liitetty yhteen paljaalla kuparilla.

Maadoitusta yleensäkin kohdellaan hyvin eri tavalla kuin vaihe tai nolla johdinta.

 

[Kid Commando]

Itse taas olen käsittänyt, että suojamaan voi tuoda mistä tahansa ryhmälle, ei siinä ole mitään kieltoa tai vääryyttä. Suojamaat ja maadoitus muutenkin yhdistyvät jossakin. Toki jos sen tuleminen on epäselvää, voi se vaikeuttaa diagnosointi vikatilanteessa. Varsinkin vanhoissa kohteissa näkee vaikka minkälaisia vetoja sen tuomiseksi.

Teollisuudessa myös näkee lisäpotentiaalitasausta, jossa kaikki mahdollinen on samaa "suojamaata", jotta saadaan hallin toisenkin pään oikosulkuvirrat tarpeeksi suuriksi ja kaikki pysyy samassa potentiaalissa. Tällöin vaikka moottorin suojamaadoitus navasta tai kuoresta lähtee kevi viereiseen metallipylvääseen ja kaikki metallit ovat liitetty yhteen paljaalla kuparilla.

Maadoitusta yleensäkin kohdellaan hyvin eri tavalla kuin vaihe tai nolla johdinta.

Juu hyvin erikoiset vedot tässäkin keississä mm ulkorakennukseen tehty päärakennuksesta 'mahdollisimman halvalla' -tyyliin. Ne pitäisi purkaa kaikki pois & teetättää uusiksi.

Mutta ilmeisesti tuo toisen pistokkeen takaa 'ryöstetty' maa ei kuitenkaan huononna pistokkeen turvallisuutta vs se että sen purkaisi pois ja nollaisi rasian.

 

[Persojet]

Juu hyvin erikoiset vedot tässäkin keississä mm ulkorakennukseen tehty päärakennuksesta 'mahdollisimman halvalla' -tyyliin. Ne pitäisi purkaa kaikki pois & teetättää uusiksi.

Mutta ilmeisesti tuo toisen pistokkeen takaa 'ryöstetty' maa ei kuitenkaan huononna pistokkeen turvallisuutta vs se että sen purkaisi pois ja nollaisi rasian.

Nollaamisessa on huomattavat riskit verrattuna ihan omaan suojamaajohtimeen. Siksi nollaamista ei nykyään tehdä kuin pakon edessä.

 

[Pakana]

Itse taas olen käsittänyt, että suojamaan voi tuoda mistä tahansa ryhmälle, ei siinä ole mitään kieltoa tai vääryyttä. Suojamaat ja maadoitus muutenkin yhdistyvät jossakin. Toki jos sen tuleminen on epäselvää, voi se vaikeuttaa diagnosointi vikatilanteessa. Varsinkin vanhoissa kohteissa näkee vaikka minkälaisia vetoja sen tuomiseksi.

Teollisuudessa myös näkee lisäpotentiaalitasausta, jossa kaikki mahdollinen on samaa "suojamaata", jotta saadaan hallin toisenkin pään oikosulkuvirrat tarpeeksi suuriksi ja kaikki pysyy samassa potentiaalissa. Tällöin vaikka moottorin suojamaadoitus navasta tai kuoresta lähtee kevi viereiseen metallipylvääseen ja kaikki metallit ovat liitetty yhteen paljaalla kuparilla.

Maadoitusta yleensäkin kohdellaan hyvin eri tavalla kuin vaihe tai nolla johdinta.

No en mä nyt sitten ala väittämään vastaan, vaikka en aiokaan vastedes käyttää yhteisiä maajohtoja asennuksissa.

Ei tuota sääntökirjaa ja sen kaikkia tulkintoja kukaan normaali ihminen voi ulkoa osata, joten aika iso osahan omastakin "ammattietiedosta" on vaan jonkinlaisen hataran yleiskäsityksen varassa.

 

[djmake]

Itse taas olen käsittänyt, että suojamaan voi tuoda mistä tahansa ryhmälle, ei siinä ole mitään kieltoa tai vääryyttä. Suojamaat ja maadoitus muutenkin yhdistyvät jossakin. Toki jos sen tuleminen on epäselvää, voi se vaikeuttaa diagnosointi vikatilanteessa. Varsinkin vanhoissa kohteissa näkee vaikka minkälaisia vetoja sen tuomiseksi.

Teollisuudessa myös näkee lisäpotentiaalitasausta, jossa kaikki mahdollinen on samaa "suojamaata", jotta saadaan hallin toisenkin pään oikosulkuvirrat tarpeeksi suuriksi ja kaikki pysyy samassa potentiaalissa. Tällöin vaikka moottorin suojamaadoitus navasta tai kuoresta lähtee kevi viereiseen metallipylvääseen ja kaikki metallit ovat liitetty yhteen paljaalla kuparilla.

Ryhmälle vs yksittäiselle pistorasialle on kuitenkin eri asia. Eikä joka tapauksessa voi tuoda mistä tahansa. Niin toimien tuo kysyttykin olisi ok ja samaan tapaan voisi ketjuttaa vaikka kaikki kohteen pistorasiat. Jo pelkästään toteutuva oikosulkuvirta rajoittaa tällaisia.

Mistä tahansa tuonnilla saa aikaan myös potentiaalieroja tai niiden tasaamisia vääriin paikkoihin. Näistä on pahimmillaan huomattavaa haittaa. Oikeastaan kuvasit hyvin tällaisenkin tilanteen. Maadoitellaan mitä sattuu miten sattuu, maadoituskaavioita ei viitsitä tehdä ja lopulta joku muu korjaa ongelmat.

Miksi muuten paljaalla kuparilla? Kyllä tuollaiset laitteiden väliset jne vedetään yleensä kevillä ja varsinkin, jos kohde on millään tavalla liikkuva / tärisevä jne niin keviä. Paljasta kun ei hienosäikeisenä saa eikä edes olisi käyttökelpoista. Toki pois lukien latat.

Nollaamisessa on huomattavat riskit verrattuna ihan omaan suojamaajohtimeen. Siksi nollaamista ei nykyään tehdä kuin pakon edessä.

Toki, omat riskinsä ja heikkoutensa on. Mutta kysytyn kaltaisessa tilanteessa on myös pahoja riskejä. Siksi ihan kaikki ranetukset eivät ole ok. Ulkorasialta vedetään sisälle jne niin seuraavia muutoksia tehtäessä kukaan ei enää tiedä, mitä on lopulta tehty. Eikä varsinkaan ajattele vaikutusta muualle jos esim ulkorasia poistuisi / siirtyisi uuteen paikkaan uuden syötön perään.
Eikä monen pisteen kautta ketjutettu maa sekään lisää varmuutta ja turvallisuutta. Kun tuollaiselta viriviri-maadoitetulta rasialta tulevaisuudessa jatketaan eteenpäin kolminapaisella niin viimeistään siellä puuttuu täysin tieto siitä, miten maadoitus on tehty enkä usko juuri kenenkään edes ajattelevan kysyttyä toteutusta olevan olemassakaan.

Itse olisin joko nollannut tuon rasian tai sitten vetänyt uuden kaapelin.

No en mä nyt sitten ala väittämään vastaan, vaikka en aiokaan vastedes käyttää yhteisiä maajohtoja asennuksissa.

Ei tuota sääntökirjaa ja sen kaikkia tulkintoja kukaan normaali ihminen voi ulkoa osata, joten aika iso osahan omastakin "ammattietiedosta" on vaan jonkinlaisen hataran yleiskäsityksen varassa.

Kun maadoitus on kuitenkin se kriittisin, ei sen osalta tulisi myöskään omasta mielestäni harrastaa minkään tason virityksiä. Yhteinen on sitä.

Ja olet oikeassa, ei kaikkea muista ulkoa. Eikä aivan kaikkea ole edes sääntöihin kirjattu, joku kun keksii kuitenkin jotain niin erikoista, ettei sitä ole ymmärretty ajatella. Mutta voisihan tuon maadoituspuolen lukaista jokupäivä ja katsoa, onko kysytyn kaltaisesta jotain mainintaa vai onko tekijän "näin ei tehdä"-vastuulla.

 

[konakune]

syksyllä alkaisi tälläinen 9 kuukauden sähkärin(osatutkinto) työvoimakoulutus!. miltäs toi koulutus sisältö näyttää?.

Kuvaus
Tavoitteet ja hyödyt
Koulutuksen aikana suoritetaan sähkö- ja automaatioalan osatutkinnot (sähköasentaja), sähkö- ja automaatioalalla toimiminen (30 osp) ja pien- ja pienoisjännitesähköasennukset (45 osp).

Koulutuksen sisältöjä ovat mm. tasa- ja vaihtosähkötekniikka, työ- ja sähkötyöturvallisuus, sähköpiirustukset, sähköasennusmateriaalit, sähköasennustekniikka, sähkömoottoreiden ohjaus- ja päävirtakytkennät, pienjänniteverkoston asennustyöt, sähkölämmitys, valaistustekniikka sekä kunnossapito ja huolto.

Koulutukseen sisältyy keskeisenä osana työssäoppimista. Koulutus antaa hyvät valmiudet työllistyä sähköalan työtehtäviin ja suorittaa tutkinto loppuun oppisopimuksella.

Tavoitteet ja hyödyt
Koulutuksen aikana suoritetaan sähkö- ja automaatioalan osatutkinnot (sähköasentaja), sähkö- ja automaatioalalla toimiminen (30 osp) ja pien- ja pienoisjännitesähköasennukset (45 osp). Työssäoppiminen voidaan sisällyttää osaksi koulutusta.

Koulutuksen sisältöjä ovat mm. tasa- ja vaihtosähkötekniikka, työ- ja sähkötyöturvallisuus, sähköpiirustukset, sähköasennusmateriaalit, sähköasennustekniikka, sähkömoottoreiden ohjaus- ja päävirtakytkennät, pienjänniteverkoston asennustyöt, sähkölämmitys, valaistustekniikka sekä kunnossapito ja huolto.

Koulutus antaa hyvät valmiudet työllistyä alan työtehtäviin. Koulutukseen voidaan sisällyttää keskeisenä osana työssäoppimista. Osatutkintojen suorittaminen luo pohjan opiskella alan perustutkinto kokonaisuudessaan tämän koulutuksen jälkeen jatkuen omaehtoisena tai oppisopimuksena työllistävässä yrityksessä. Koulutuksen aikana on lisäksi mahdollista aloittaa yhteisten tutkinnon osien suorittaminen (yhteensä 35 osp), jotka ovat osa ammatillista perustutkintoa.

Koulutus toteutetaan päivä- ja monimuotokoulutuksena. Lähiopetus on suunnitelmallista opetusta/ohjausta maanantaista perjantaihin klo 8.30 -15.00. Oppilaalla on läsnäolovelvollisuus.


Kohderyhmä
Peruskoulun tai vastaavan oppimäärän suorittaneet, joilla on kiinnostus ja soveltuvuus alalle sekä motivaatio kouluttautumiseen. Soveltuu myös alan vaihtaville ja täydennyskoulusta tarvitseville.

Alalla toimiminen edellyttää hyvää terveyttä, riittävää suomen kielen taitoa (B 2.2) ja valmiuksia sitoutua koulutukseen. Hakijoilta ei vaadita aikaisempaa alan kokemusta.

Hakijan tulee olla työtön työnhakija tai työttömyysuhan alainen henkilö.


Koulutuksen rakenne
Sähkö- ja automaatioalan osatutkinnon (sähköasentaja) laajuus on 75 osp (osaamispistettä). Koko tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien laajuus 145 osp.
Koulutus muodostuu seuraavista tutkinnon osista:

Pakolliset tutkinnon osat
· Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 30 osp
· Pien- ja pienoisjännitesähköasennukset, 45 osp

Valinnaiset tutkinnon osat (omaehtoinen tai oppisopimus)
· Rakennusautomaatioasennukset, 45 osp
· Sähkökäyttöjen asennukset, 25 osp

Koulutuksen aikana on lisäksi mahdollista aloittaa yhteisten tutkinnon osien suorittaminen:

Kaikille yhteiset tutkinnon osat (35 osp)
· Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
· Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen
· Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

 

[Tonnin Seteli]

Hakijan tulee olla työtön työnhakija tai työttömyysuhan alainen henkilö.

Kannattaa valmistautua siihen, että tuollaiselle narkkarien pönttöpajalle hakeutuessaan kohtaa täti-ihmisiä jotka puhuvat kuin kehitysvammaiselle lapselle.

Itse koulutus saattaa tästä kaikesta huolimatta olla asiallista.

 

[Persojet]

syksyllä alkaisi tälläinen 9 kuukauden sähkärin(osatutkinto) työvoimakoulutus!. miltäs toi koulutus sisältö näyttää?.

Kuvaus
Tavoitteet ja hyödyt
Koulutuksen aikana suoritetaan sähkö- ja automaatioalan osatutkinnot (sähköasentaja), sähkö- ja automaatioalalla toimiminen (30 osp) ja pien- ja pienoisjännitesähköasennukset (45 osp).

Koulutuksen sisältöjä ovat mm. tasa- ja vaihtosähkötekniikka, työ- ja sähkötyöturvallisuus, sähköpiirustukset, sähköasennusmateriaalit, sähköasennustekniikka, sähkömoottoreiden ohjaus- ja päävirtakytkennät, pienjänniteverkoston asennustyöt, sähkölämmitys, valaistustekniikka sekä kunnossapito ja huolto.

Koulutukseen sisältyy keskeisenä osana työssäoppimista. Koulutus antaa hyvät valmiudet työllistyä sähköalan työtehtäviin ja suorittaa tutkinto loppuun oppisopimuksella.

Tavoitteet ja hyödyt
Koulutuksen aikana suoritetaan sähkö- ja automaatioalan osatutkinnot (sähköasentaja), sähkö- ja automaatioalalla toimiminen (30 osp) ja pien- ja pienoisjännitesähköasennukset (45 osp). Työssäoppiminen voidaan sisällyttää osaksi koulutusta.

Koulutuksen sisältöjä ovat mm. tasa- ja vaihtosähkötekniikka, työ- ja sähkötyöturvallisuus, sähköpiirustukset, sähköasennusmateriaalit, sähköasennustekniikka, sähkömoottoreiden ohjaus- ja päävirtakytkennät, pienjänniteverkoston asennustyöt, sähkölämmitys, valaistustekniikka sekä kunnossapito ja huolto.

Koulutus antaa hyvät valmiudet työllistyä alan työtehtäviin. Koulutukseen voidaan sisällyttää keskeisenä osana työssäoppimista. Osatutkintojen suorittaminen luo pohjan opiskella alan perustutkinto kokonaisuudessaan tämän koulutuksen jälkeen jatkuen omaehtoisena tai oppisopimuksena työllistävässä yrityksessä. Koulutuksen aikana on lisäksi mahdollista aloittaa yhteisten tutkinnon osien suorittaminen (yhteensä 35 osp), jotka ovat osa ammatillista perustutkintoa.

Koulutus toteutetaan päivä- ja monimuotokoulutuksena. Lähiopetus on suunnitelmallista opetusta/ohjausta maanantaista perjantaihin klo 8.30 -15.00. Oppilaalla on läsnäolovelvollisuus.


Kohderyhmä
Peruskoulun tai vastaavan oppimäärän suorittaneet, joilla on kiinnostus ja soveltuvuus alalle sekä motivaatio kouluttautumiseen. Soveltuu myös alan vaihtaville ja täydennyskoulusta tarvitseville.

Alalla toimiminen edellyttää hyvää terveyttä, riittävää suomen kielen taitoa (B 2.2) ja valmiuksia sitoutua koulutukseen. Hakijoilta ei vaadita aikaisempaa alan kokemusta.

Hakijan tulee olla työtön työnhakija tai työttömyysuhan alainen henkilö.


Koulutuksen rakenne
Sähkö- ja automaatioalan osatutkinnon (sähköasentaja) laajuus on 75 osp (osaamispistettä). Koko tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien laajuus 145 osp.
Koulutus muodostuu seuraavista tutkinnon osista:

Pakolliset tutkinnon osat
· Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 30 osp
· Pien- ja pienoisjännitesähköasennukset, 45 osp

Valinnaiset tutkinnon osat (omaehtoinen tai oppisopimus)
· Rakennusautomaatioasennukset, 45 osp
· Sähkökäyttöjen asennukset, 25 osp

Koulutuksen aikana on lisäksi mahdollista aloittaa yhteisten tutkinnon osien suorittaminen:

Kaikille yhteiset tutkinnon osat (35 osp)
· Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
· Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen
· Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Kannattaa suorittaa kerrallaan loppuun vaikka sitten omaehtoisesti. Kun tutkii sähköturvallisuuslakia, niin huomaa ettei osatutkinnolla ole mitään arvoa. Kaikki pohjautuu valmiisiin tutkintoihin.

 

[konakune]

Kannattaa suorittaa kerrallaan loppuun vaikka sitten omaehtoisesti. Kun tutkii sähköturvallisuuslakia, niin huomaa ettei osatutkinnolla ole mitään arvoa. Kaikki pohjautuu valmiisiin tutkintoihin.

eli tarkoitatko että ei tuolla osatutkinnolla/koulutus sisällöllä ei tule työllistymään mitenkään että se pitää juuri se koko tutkinto olla läpi käytynä.

 

[0nanias]

eli tarkoitatko että ei tuolla osatutkinnolla/koulutus sisällöllä ei tule työllistymään mitenkään että se pitää juuri se koko tutkinto olla läpi käytynä.

Tuo pelkkä osatutkinto ei riitä siihen että sinusta tulisi vuoden työkokemuksen jälkeen "Sähköalan ammattihenkilö" kuten täyden perustutkinnon suorittaneista.

Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

• suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
• suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
• suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
• suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
• hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.

Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

e: Meille ei ainakaan palkata ketään jolta ei löydy sähkärin papereita koska sellaista henkilöä ei voi jättää yksin työmaalle vaikka olisi ollut hommissa esim. sen viisi vuotta.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

eli tarkoitatko että ei tuolla osatutkinnolla/koulutus sisällöllä ei tule työllistymään mitenkään että se pitää juuri se koko tutkinto olla läpi käytynä.

Olen sitä mieltä, että jos tuohon jotain työharjoittelua kuuluu ja hoidat hommasi kunnolla niin varmasti sulle töitä löytyy tai mahdollisuus suorittaa oppisopimuksella koko tutkinto.

 

[Persojet]

Olen sitä mieltä, että jos tuohon jotain työharjoittelua kuuluu ja hoidat hommasi kunnolla niin varmasti sulle töitä löytyy tai mahdollisuus suorittaa oppisopimuksella koko tutkinto.

Se voi olla juurikin näin, mutta joka tapauksessa kannattaa se saada pakettiin. Tarjoutui mahdollisuus tai ei.

 

[0nanias]

Se voi olla juurikin näin, mutta joka tapauksessa kannattaa se saada pakettiin. Tarjoutui mahdollisuus tai ei.

Jep, ja aikuispuolella tuo taitaa olla jotain puolitoista vuotta. Oppisopimuksella myös suurin piirtein samat.

 

[Copper]

e: Meille ei ainakaan palkata ketään jolta ei löydy sähkärin papereita koska sellaista henkilöä ei voi jättää yksin työmaalle vaikka olisi ollut hommissa esim. sen viisi vuotta.

Aika jyrkkä periaate. Itsellä ei ole niitä sähkärin papereita. Mutta joutuu dokkareita tehdessä potkia sähkäreitä korjaamaan, että saadaan ne pykälien sisälle.

Edit: Tehdään SFS600 ulkopuolella hommia.
Tuplaedit: Kyllä sielläkin on ne samat pykälät. Mutta rakennuttaja vaatii sitten omansa. Esim. 50mm2 maadoitus.

 

[0nanias]

Aika jyrkkä periaate. Itsellä ei ole niitä sähkärin papereita. Mutta joutuu dokkareita tehdessä potkia sähkäreitä korjaamaan, että saadaan ne pykälien sisälle.

Edit: Tehdään SFS600 ulkopuolella hommia.
Tuplaedit: Kyllä sielläkin on ne samat pykälät. Mutta rakennuttaja vaatii sitten omansa. Esim. 50mm2 maadoitus.

Sähkötyöt kun on toimialana ja noudatetaan määräyksiä niin eipä tuossa paljoa vaihtoehtoja ole, huomattavasti yksinkertaisempaa rekrytä sellainen henkilö joka kykenee työskentelemään yksin joko heti tai sitten vuoden päästä jos on juuri valmistunut.
Jos tehdään jotain muuta kuin puuhaillaan verkkojännitteen parissa niin sitten toki eri asia mutta laajentaa erittäin paljon työllistymismahdollisuuksia alalle jos on täysi tutkinto taskussa. Suomessa sähkäri tarvii ne sähkärin paperit.