Kysymyksiä sähkömiehille

[Shajk]

Itse taas olen käsittänyt, että suojamaan voi tuoda mistä tahansa ryhmälle, ei siinä ole mitään kieltoa tai vääryyttä. Suojamaat ja maadoitus muutenkin yhdistyvät jossakin. Toki jos sen tuleminen on epäselvää, voi se vaikeuttaa diagnosointi vikatilanteessa. Varsinkin vanhoissa kohteissa näkee vaikka minkälaisia vetoja sen tuomiseksi.

Teollisuudessa myös näkee lisäpotentiaalitasausta, jossa kaikki mahdollinen on samaa "suojamaata", jotta saadaan hallin toisenkin pään oikosulkuvirrat tarpeeksi suuriksi ja kaikki pysyy samassa potentiaalissa. Tällöin vaikka moottorin suojamaadoitus navasta tai kuoresta lähtee kevi viereiseen metallipylvääseen ja kaikki metallit ovat liitetty yhteen paljaalla kuparilla.

Maadoitusta yleensäkin kohdellaan hyvin eri tavalla kuin vaihe tai nolla johdinta.

Varsinkin moottorit kun yleensä TAMU käyttöisiä nykyään, kuvaamasi "lisämaadoitukset" ovat tehokas tapa levittää häiriöitä ympäristöön.

Jos on vähänkin isompi moottori tai pitempi moottorikaapeli, voi olla että ei edes riitä että kevi menee omana lankana moottorikaapelin sisällä, vaan pitää olla sellainen kaapeli että jokaiselle vaihejohtimelle on "oma" kevi johto kaverina, että etäisyys vaihejohtimen ja kevijohtimen välillä kaapelin sisällä on sama jokaiselle vaihe-kevi yhdistelmälle.

 

[Chaos]

En ole koskaan kuullut, että potentiaalintasausta mitoitetaan/käytetään nostamaan oikosulkuvirtoja, kuitenkin maadoitus ja potentiaalintasaus on ihan eri järjestelmiä.

 

[djmake]

Kannattaa valmistautua siihen, että tuollaiselle narkkarien pönttöpajalle hakeutuessaan kohtaa täti-ihmisiä jotka puhuvat kuin kehitysvammaiselle lapselle.

Itse koulutus saattaa tästä kaikesta huolimatta olla asiallista.

Enpä tiedä, onko tuo edes asiallisesti sanottu... Mutta väärässähän olet kuitenkin.

Tuollaisia koulutuksia ei järjestä kuitenkaan jokainen toimija vaan paremminkin lähin ammattikoulu / aikuiskoulutuskeskus. Eli opetus on ihan sitä samaa, mitä muutkin siellä saavat.
Ja noille pidemmille pitää ihan hakea, ei sinne jouduta. Ymmärtääkseni sekä työkkäri että se kouluttava taho suodattavat hakijoista ne, jotka hyväksytään. Eli enpä jaksa uskoa siellä mikään täti-ihmisen seisovan selän takana vahtimassa ja kitisemässä. Ei ole tarvetta kun motivaatio on muutenkin olemassa.

eli tarkoitatko että ei tuolla osatutkinnolla/koulutus sisällöllä ei tule työllistymään mitenkään että se pitää juuri se koko tutkinto olla läpi käytynä.

Komppaan edellisiä eli ehdottomasti koko paketti saman tien. Voisin olettaa tuon koulutuksen olevan myös mietitty niin, että oppisopimuspaikkoja voisi olla tarjolla kivuttomasti jatkoksi. Ja jos ei ole niin sitten muulla tavalla.
Ehdottomasti kuitenkin varmistat, miten ovat ajatelleen tuon puolen.

Mutta tuolla osalla voi olla tosiaan haastavaa. Toisaalta taas heikkovirtapuolelle tuntuu oleva haussa milloin paloilmoitinpuolelle ja milloin mihinkin eli ainakin jotain paikkoja on, se on sitten eri, riittääkö tuo pohjaksi.

 

[Tonnin Seteli]

Enpä tiedä, onko tuo edes asiallisesti sanottu...

Ei missään tapauksessa. Ilmaisin asian hyvin suorasanaisesti ja suodattamatta. Pysyin kuitenkin totuudessa.

Mutta väärässähän olet kuitenkin.

No enhän. En ilmaissut mitään mielipiteitä vaan faktoja.

Tuollaisia koulutuksia ei järjestä kuitenkaan jokainen toimija vaan paremminkin lähin ammattikoulu / aikuiskoulutuskeskus. Eli opetus on ihan sitä samaa, mitä muutkin siellä saavat.
Ja noille pidemmille pitää ihan hakea, ei sinne jouduta. Ymmärtääkseni sekä työkkäri että se kouluttava taho suodattavat hakijoista ne, jotka hyväksytään. Eli enpä jaksa uskoa siellä mikään täti-ihmisen seisovan selän takana vahtimassa ja kitisemässä. Ei ole tarvetta kun motivaatio on muutenkin olemassa.

Tästä kaikesta meillä on yhtenevä käsitys. Kommenttini koski nimenomaan sitä suodatusta ja sen aikana käytäviä kes... vuorovaikutustilanteita. Ne ovat ihan oikeasti joskus hieman alentuvan sävyisiä puhutteluja, jos sanon tällä kertaa asiallisesti ja nätisti. Ihan vaan että tietää varautua.

Koulutusta koskien sanoinkin, että se "saattaa olla asiallista", mikä siis koskee kaikkea ammattiopistojen antamaa koulutusta. Taso vaihtelee, mutta tietenkin se on huonoimmillaankin muodollisesti kuranttia eli auttaa motivoitunutta. Opintosuorituksiahan siinä haetaan ja osaaminen hankitaan tarvittaessa itse.

 

[djmake]

Varsinkin moottorit kun yleensä TAMU käyttöisiä nykyään, kuvaamasi "lisämaadoitukset" ovat tehokas tapa levittää häiriöitä ympäristöön.

Jos on vähänkin isompi moottori tai pitempi moottorikaapeli, voi olla että ei edes riitä että kevi menee omana lankana moottorikaapelin sisällä, vaan pitää olla sellainen kaapeli että jokaiselle vaihejohtimelle on "oma" kevi johto kaverina, että etäisyys vaihejohtimen ja kevijohtimen välillä kaapelin sisällä on sama jokaiselle vaihe-kevi yhdistelmälle.

Tuolla edellä jo vähän samaa asiaa kirjoittelinkin. Ja tosiaan, tamut ovat yksi oikein mukava häiriön lähde. Millainen tahansa maadoittelu ei ainakaan paranna tilannetta niiden kanssa.

Aika monessa paikassa olisi syytä erikoisten maadoittelujen välttämisen lisäksi käyttää tamujen perässä kunnollista, suojavaipallista kaapelia mutta tämäkin tuntuu olevan yllättävän vaikea asia. Kun samoille hyllyille vedetään miten sattuu ja keskenään ristiinrastiin syöttöjä, anturointia suojaamattomilla ja maadoitukset tehdään miten sattuu niin siinähän onkin mukava paketti purettavaksi. Ja tällaisia syntyy kun osaaminen tai kiinnostus ei riitä hahmottamaan koko kokonaisuutta.

Vähän em. tyylistä taannoin joutuikin selvittelemään. Kaapelointi täysin sitä itseään ja päin jotain toteutettu. Ja toki logiikan softan kanssa oltu aivan kujalla. Kun muutama edellinen nostanut kädet pystyyn asian hoitamisen osalta ja tuotannon pitäisi pyöriä niin ainakin tietää, mistä ja miksi itse saa palkan. Mutta helpommalla pääsisi kun tekisi kerralla kunnollisen.

 

[Persojet]

Tuolla edellä jo vähän samaa asiaa kirjoittelinkin. Ja tosiaan, tamut ovat yksi oikein mukava häiriön lähde. Millainen tahansa maadoittelu ei ainakaan paranna tilannetta niiden kanssa.

Aika monessa paikassa olisi syytä erikoisten maadoittelujen välttämisen lisäksi käyttää tamujen perässä kunnollista, suojavaipallista kaapelia mutta tämäkin tuntuu olevan yllättävän vaikea asia. Kun samoille hyllyille vedetään miten sattuu ja keskenään ristiinrastiin syöttöjä, anturointia suojaamattomilla ja maadoitukset tehdään miten sattuu niin siinähän onkin mukava paketti purettavaksi. Ja tällaisia syntyy kun osaaminen tai kiinnostus ei riitä hahmottamaan koko kokonaisuutta.

Vähän em. tyylistä taannoin joutuikin selvittelemään. Kaapelointi täysin sitä itseään ja päin jotain toteutettu. Ja toki logiikan softan kanssa oltu aivan kujalla. Kun muutama edellinen nostanut kädet pystyyn asian hoitamisen osalta ja tuotannon pitäisi pyöriä niin ainakin tietää, mistä ja miksi itse saa palkan. Mutta helpommalla pääsisi kun tekisi kerralla kunnollisen.

Sitä se tuntuu monesti olevan, että rahalla saisi kunnollisen. Rahaa ei kuitenkaan mihinkään löydy ennen kuin tuotanto alkaa olemaan uhattuna. Sitten kun tuotanto seisoo niin hommia saa painaa, maksoi mitä maksoi.

 

[Chaos]

Kuten tuossa yllä oli, että oikea kaapelointi ja siihen päälle oikea kaapelointi sopivilla erotteluilla hyllyillä, niin ei mitään ongelmaa vaikka koko laitos on kytketty samaan potentiaaliin, siis ihan kaikki johtava materiaali on loppujen lopuksi samassa pisteessä kiinni. Ja näitä toteutuksia on meiläkin todella paljon. Jopa sellaisiakin toteutuksia on ihan yllättävän paljon, missä häiriösuojat, metallivaipat yms on kytketty molemmista päistä "maahan". Yleensä esim. anturikaapelointi on ainoastaan toisesta päästä kiskossa kiinni ja toinen pää ns. kelluu ja kelluva pää on sitten tilaajasta, toteutuksesta ja suunnittelusta kiinni, että kumpiko pää, yleensä kaapin pää kytketty. Mutta tosiaan niitäkin on, että kaikki mahdollinen, myös se kaapelointi on molemmista päistä kytketty.

 

[djmake]

Sitä se tuntuu monesti olevan, että rahalla saisi kunnollisen. Rahaa ei kuitenkaan mihinkään löydy ennen kuin tuotanto alkaa olemaan uhattuna. Sitten kun tuotanto seisoo niin hommia saa painaa, maksoi mitä maksoi.

Oikeastaan ei aina ihan näinkään. "Normi" mallissa jonkun yksittäisen linjaston tms tapauksessa joku toimija myy sen kokonaisuuden x, ostaa siihen palikat jostain, asennuksen hoitaa y, alihankintana ostetaan automaatio ja sen toimittaja taas ostaa paksusähköpuolen alihankintana jos ei itse pysty toimittamaan. Tai pari edellistä ristissä.
Asiakas maksaa reilun hinnan toimivasta ja kun homma ei toimi niin siitähän se ilo sitten irtoaakin.

Mutta tottakai asiakas voi säästää väärässä kohdassa varsinkin suurissa kokonaisuuksissa. Vaatii kuitenkin asiakkaalta osaamista aika paljon jos puuttuu tyyliin kaapelointiin. Joskus toki näinkin mutta lähinnä kyse on silloin riittävän laadun varmistamisesta.

Kuten tuossa yllä oli, että oikea kaapelointi ja siihen päälle oikea kaapelointi sopivilla erotteluilla hyllyillä, niin ei mitään ongelmaa vaikka koko laitos on kytketty samaan potentiaaliin, siis ihan kaikki johtava materiaali on loppujen lopuksi samassa pisteessä kiinni. Ja näitä toteutuksia on meiläkin todella paljon. Jopa sellaisiakin toteutuksia on ihan yllättävän paljon, missä häiriösuojat, metallivaipat yms on kytketty molemmista päistä "maahan". Yleensä esim. anturikaapelointi on ainoastaan toisesta päästä kiskossa kiinni ja toinen pää ns. kelluu ja kelluva pää on sitten tilaajasta, toteutuksesta ja suunnittelusta kiinni, että kumpiko pää, yleensä kaapin pää kytketty. Mutta tosiaan niitäkin on, että kaikki mahdollinen, myös se kaapelointi on molemmista päistä kytketty.

Tuossa on pitkä pätkä asiaa ja pakko todeta, että jos anturointikin voidaan kytkeä maihin molemmista päistä ilman ongelmia niin silloin on tiedetty, mitä tehdään. Normaalisti koskaan ja missään ei näin ole oletuksena järkevää tehdä vaan jättää kellumaan. Tai sanotaanko, että molemmat päät maihin vain jos oikeasti tietää, mitä tekee.
Mutta tosiaan, asioita voi tehdä myös oikein ja silloin homma toimii. Mutta tuollainen ei kestä mitään "eikai se nyt niin väliä oo, miten nää maat laitan". Valitettavasti vaan maadoituksista ei ole mitään kaavioita olemassa, saati mittauksia.

Ja mitä hyllyihin tulee niin eri hyllytkään eivät läheskään aina ole tarpeen. Kun kaapelit on valittu järkevästi ja anturointi kaapeloidaan hyllyn toiselle reunalle, muu toiselle niin sillä pärjätään. Tamujen perässä olevat on toki syytä miettiä tilanteen mukaan.

Seuraava ongelma onkin sitten se puolirane, jolta tilataan joku "pikkujuttu" ja se kaapeloidaan miten sattuu ja mistä sattuu. Mutta näistäkin selviää monesti ihan sillä, kun muutoin kaapelointi on järkevää. Liycykin on lopulta niin halpaa, ettei puhdasta io-tietoakaan ole järkevää tuoda suojaamattomalla, saati sitten analogiaa.

 

[Hyrava]

Kuten tuossa yllä oli, että oikea kaapelointi ja siihen päälle oikea kaapelointi sopivilla erotteluilla hyllyillä, niin ei mitään ongelmaa vaikka koko laitos on kytketty samaan potentiaaliin, siis ihan kaikki johtava materiaali on loppujen lopuksi samassa pisteessä kiinni. Ja näitä toteutuksia on meiläkin todella paljon. Jopa sellaisiakin toteutuksia on ihan yllättävän paljon, missä häiriösuojat, metallivaipat yms on kytketty molemmista päistä "maahan". Yleensä esim. anturikaapelointi on ainoastaan toisesta päästä kiskossa kiinni ja toinen pää ns. kelluu ja kelluva pää on sitten tilaajasta, toteutuksesta ja suunnittelusta kiinni, että kumpiko pää, yleensä kaapin pää kytketty. Mutta tosiaan niitäkin on, että kaikki mahdollinen, myös se kaapelointi on molemmista päistä kytketty.

Tuo oikeaoppinen maadoittaminen ja kaapelointi on kyllä oikeasti tärkeää, ettei käy niin kuin eräässä isossa toimistokompleksissa kun siellä olin äänievakuointijärjestelmää kytkemässä ja käyttöönottamassa. Jotkut neropatit olivat sitten vetäneet 70V kaiutinlinjat suojaamattomalla kaapelilla kulunvalvontajärjestelmän kaapeleiden joukossa. Ensimmäisen testikuulutuksen jälkeen tuli kiinteistön turvallisuuspäällikkö ihmettelemään kun koko kulunvalvonta oli mennyt hetkeksi ihan sekaisin samalla hetkellä testikuulutuksen kanssa. Jos kaiutinlinjat olisi kaapeloitu sillä kaapelilla millä oli speksattu ja sen kaapelin vaippa olisi oikeaoppisesti maadoitettu niin tuskin olisi mitään yllättävää tapahtunut. Toki jo ihan omalla hyllyllä tai ainakin eri laidalla hyllyä vetäminen olisi saattanut riittää.

Tuo nyt oli ääriesimerkki mutta varsinkin audiohommissa tuli todettua että jos ei käytetä oikeita kaapeleita eikä kytketä vaippoja oikein jne niin on tiedossa kaikenlaisia jänniä ongelmia kuten hurinaa tai tosiaan pahimmassa tapauksessa jonkun toisen järjestelmän sekoaminen. Ja uskoisin että sama päte moneen muuhunkin järjestelmään, varsinkin joihinkin hituvirta-anturointeihin ja analogipuolen järjestelmiin.

 

[Chaos]

Tuossa on pitkä pätkä asiaa ja pakko todeta, että jos anturointikin voidaan kytkeä maihin molemmista päistä ilman ongelmia niin silloin on tiedetty, mitä tehdään. Normaalisti koskaan ja missään ei näin ole oletuksena järkevää tehdä vaan jättää kellumaan. Tai sanotaanko, että molemmat päät maihin vain jos oikeasti tietää, mitä tekee.
Mutta tosiaan, asioita voi tehdä myös oikein ja silloin homma toimii. Mutta tuollainen ei kestä mitään "eikai se nyt niin väliä oo, miten nää maat laitan". Valitettavasti vaan maadoituksista ei ole mitään kaavioita olemassa, saati mittauksia.

Ja mitä hyllyihin tulee niin eri hyllytkään eivät läheskään aina ole tarpeen. Kun kaapelit on valittu järkevästi ja anturointi kaapeloidaan hyllyn toiselle reunalle, muu toiselle niin sillä pärjätään. Tamujen perässä olevat on toki syytä miettiä tilanteen mukaan.

Seuraava ongelma onkin sitten se puolirane, jolta tilataan joku "pikkujuttu" ja se kaapeloidaan miten sattuu ja mistä sattuu. Mutta näistäkin selviää monesti ihan sillä, kun muutoin kaapelointi on järkevää. Liycykin on lopulta niin halpaa, ettei puhdasta io-tietoakaan ole järkevää tuoda suojaamattomalla, saati sitten analogiaa.

Siis kysehän on ainoastaan siitä, että millä toteutuksella lähdetään suunnittelusta eteen päin menemään. Jos sovitaan, että kaikki kiinni, niin sitten kaikki on kiinni, ei osittain tai vastaavaa, muuten tulee ne ongelmat vastaan. Niin kuin sanoin, on paljon laitoksia missä on kaikki kytketty, yksi syy on ihan kokonaisuuden hallinta nyt ja tulevaisuudessa.

Ei ne kaapeloinnit mitään erillisiä hyllyjä vaadi, mutta yleensä vähintäänkin erottelun eri suojausluokkien ja jannitetasojen välillä. Eli välilevyt sopivalla välillä esim. jänniteluokkien väliin ja homma kunnossa. Tamutkin sopii samalle hyllylle aivan mainiosti, jos vaan etäisyyksiä noudatetaan, mutta tosiaan suurimmat tuottajat laitetaan yleensä eri hyllyille ja jopa eristetään kansittamalla ympäriinsä muista.

Ja sitten, tuosta kannattaakin pitää kaikkien kiinni, että tilausvaiheessa annetaan ne muutos-/lisätyön speksit mahdolliselle toimittajalle ja pidetään niistä kiinni. Alkuperäisen mukaan kun tehdään, niin ainakin vältetään ne seuraukset. Jos noissa on/tulee jotain ongelmaa, niin on ainakin huomattavasti helpompi etsiä se lähde, kun kaikki on tehty samoilla spekseillä.

 

[Chaos]

Tuo oikeaoppinen maadoittaminen ja kaapelointi on kyllä oikeasti tärkeää, ettei käy niin kuin eräässä isossa toimistokompleksissa kun siellä olin äänievakuointijärjestelmää kytkemässä ja käyttöönottamassa. Jotkut neropatit olivat sitten vetäneet 70V kaiutinlinjat suojaamattomalla kaapelilla kulunvalvontajärjestelmän kaapeleiden joukossa. Ensimmäisen testikuulutuksen jälkeen tuli kiinteistön turvallisuuspäällikkö ihmettelemään kun koko kulunvalvonta oli mennyt hetkeksi ihan sekaisin samalla hetkellä testikuulutuksen kanssa. Jos kaiutinlinjat olisi kaapeloitu sillä kaapelilla millä oli speksattu ja sen kaapelin vaippa olisi oikeaoppisesti maadoitettu niin tuskin olisi mitään yllättävää tapahtunut. Toki jo ihan omalla hyllyllä tai ainakin eri laidalla hyllyä vetäminen olisi saattanut riittää.

Tuo nyt oli ääriesimerkki mutta varsinkin audiohommissa tuli todettua että jos ei käytetä oikeita kaapeleita eikä kytketä vaippoja oikein jne niin on tiedossa kaikenlaisia jänniä ongelmia kuten hurinaa tai tosiaan pahimmassa tapauksessa jonkun toisen järjestelmän sekoaminen. Ja uskoisin että sama päte moneen muuhunkin järjestelmään, varsinkin joihinkin hituvirta-anturointeihin ja analogipuolen järjestelmiin.

Toi signaalihurina onkin monessa paikassa se ihan kaikkein vittumaisin, se ja sama mikä on järjestelmä, mutta yleensä ne suurimmat ongelmat on audiovideosysteemit. Mutta sopivasti kun sattuu vaikka se löysä kaiutinjärjestelmän "maa" olemaan vaikka pumpun värinäanturoinnin kanssa samassa koteloruuvissa, niin jopas alkaa juoksentelu. Luonnollisesti näitä ei pitäisi koskaan laittaa samoihin liittimiin, vaan kaikki omillaan. Maksaa ehkä sen 0.5€/liitin, niin ei kannata säästää tuota edes paperi/sellutehtaalla.

 

[djmake]

Siis kysehän on ainoastaan siitä, että millä toteutuksella lähdetään suunnittelusta eteen päin menemään. Jos sovitaan, että kaikki kiinni, niin sitten kaikki on kiinni, ei osittain tai vastaavaa, muuten tulee ne ongelmat vastaan. Niin kuin sanoin, on paljon laitoksia missä on kaikki kytketty, yksi syy on ihan kokonaisuuden hallinta nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä on hieno ajatus mutta... Kun toteutetaan jotain olemassa olevaan niin aivan liian harvoin on tietoa, miten on aikaisemmat toteutettu. Ja kun myyjä ei tiedä sähköistä, ei sitä kauttakaan tule tietoa.
Eli omissa jutuissa lähtökohta on ollut pitkälti se, että huolehditaan kyseisen kokonaisuuden maadoituksista ja jos muuta ei ole speksattu niin instrumentoinnissa vain toinen pää maihin jne.

Suuremmissa yrityksissä on onneksi osaamista jo itsellä ja osaavat speksata, mitä haluavat. Silloin tilanne on toki toinen.

Ei ne kaapeloinnit mitään erillisiä hyllyjä vaadi, mutta yleensä vähintäänkin erottelun eri suojausluokkien ja jannitetasojen välillä. Eli välilevyt sopivalla välillä esim. jänniteluokkien väliin ja homma kunnossa. Tamutkin sopii samalle hyllylle aivan mainiosti, jos vaan etäisyyksiä noudatetaan, mutta tosiaan suurimmat tuottajat laitetaan yleensä eri hyllyille ja jopa eristetään kansittamalla ympäriinsä muista.

Tästä ollaan samaa mieltä. Huolellisuus ja oikeat kaapelit niin normaalisti pärjätään.
Suurimpien osalta voidaan mennä jo kj-puolelle joten niitä ei rivisähkäri toivottavasti mieti. Mutta samaa mieltä siis tuostakin. Eli pitää nähdä tarve ja sen mukaan toteuttaa mainitsemiasi.

Ja sitten, tuosta kannattaakin pitää kaikkien kiinni, että tilausvaiheessa annetaan ne muutos-/lisätyön speksit mahdolliselle toimittajalle ja pidetään niistä kiinni. Alkuperäisen mukaan kun tehdään, niin ainakin vältetään ne seuraukset. Jos noissa on/tulee jotain ongelmaa, niin on ainakin huomattavasti helpompi etsiä se lähde, kun kaikki on tehty samoilla spekseillä.

Tottakai näin. Mutta onpa tullut oltua tilanteessa, jossa toteuttaa alihankintana osuuden x ja y ja alihankinnan ostanut on hankkinut toimijalta z osakokonaisuuden täyttä pskaa koska ymmärrystä ei ole ollut. Speksitkään eivät välttämättä ole Suomalaisiin sopivia.

En kieltämättä olisi pahoillani, jos jossain kohdassa voi unohtaa pj-puolen kokonaan ja keskittyä muuhun. Kun jännitetaso nousee, yhtenäisyys lisääntyy.

Toi signaalihurina onkin monessa paikassa se ihan kaikkein vittumaisin, se ja sama mikä on järjestelmä, mutta yleensä ne suurimmat ongelmat on audiovideosysteemit. Mutta sopivasti kun sattuu vaikka se löysä kaiutinjärjestelmän "maa" olemaan vaikka pumpun värinäanturoinnin kanssa samassa koteloruuvissa, niin jopas alkaa juoksentelu. Luonnollisesti näitä ei pitäisi koskaan laittaa samoihin liittimiin, vaan kaikki omillaan. Maksaa ehkä sen 0.5€/liitin, niin ei kannata säästää tuota edes paperi/sellutehtaalla.

Tuokin on asia, jota voi välttää varsin pitkästi jos tietää, mitä tekee. Toisaalta taas oma maailmansa eikä jokaisella ole tietotaitoa joten virheitä voi syntyä.
Näissäkin omat juttunsa jos 100V linjoja (tai toki 70V myös, kuten @Hyrava mainitsi), videosignaalia tai pahimmillaan tosiaan dynaamisen mikrofonin kaapelointia. Linjatasokin varsinkin balansoimattomana on haastava jos oikaistaa.

Ja olet oikeassa tässäkin. Ei missään tapauksessa mitään maadoituksia mihin sattuu. Ei varsinkaan näissä. AV pidetään erillään ja siinä se. Mutta jos selkeää ohjeistusta ei ole niin rivisähkäriltä ei voi mielestäni odottaa tällaisia. Toisaalta edes jokainen suunnittelija ei tunne aihetta joten myös siellä voidaan speksata väärin asioita.

 

[Chaos]

Totta kai ajatus on, että kaikki menee menee niin kuin suunniteltu/alkuperäinen. Kenenkään ei noita pitäisi lähteä tekemään tiedostamatta/tietämättä lähtökohtaa/alkuperäistä. Mutta raha=raha, nyt ja aina, niin tilaajalla kuin toimittajalla.
KJ/MV osuus onkin sitten ihan toinen juttu, ainakin periaatteessa ja oikeastaan käytännössä, tulee seurantakuparit jne, mutta silti oikeastaan samoja, jos ja kun tiedät mitä teet, niin aika helppoa. Toisille paskahuussin valo ja toisille ne MV-moottorit.

Varmaan näistä kaikkein vaikein osuus on se, että tilaaja, siis se henkilö/osasto on jossain, joka ei missään nimessä ole ainakaan kohteessa ja ymmärrä teknisesti esim. sähköistä, vaan ainoastan €uroista, niin siinä mennään vituiksi. Ennen edellistä pitkää projektia mulla oli vastapelurina asiakkaan puolella teknisesti pätevä kaveri, joka tilasi mitä halusi ja porukalla katsottiin mitä/miten toteutetaan, helppoa ja yksinkertaista, nyt et edes voi laskuttaa, kun teet käynnin yksinään kohteessa, jossa ei ole ketään joka osaisi vastata teknisiin kysymyksiin. Noloa...

 

[Janiautomation]

Kappas foorumilla on kanssa kärsijöitä ja omat havaintoni voisin myös tuoda esille. Sähköala kun on niin pirun laaja ettei käytännössä teollisuudenalaa missä ei jossain tarvittaisi sähköosaamista. Nykyisin olen järjestelmätoimittaja puolella, joten näkemykseni voivat olla hieman ruusuisia.

Maadoituksien kanssa mielestäni ongelmat helpottaneet teollisuudessa. Johtuen juuri siitä mistä mainitsitte että tietämys on lisääntynyt jo kiinteistöpuolen suunnittelusta lähtien ja tehtaiden sähkönjakelu on alusta asti tehty säästelemättä. En ole kymmeneen vuoteen tavannut uudiskohteita missä olisi tuotantolaitteiden keskusten syötöissä ja maadoitusjärjestelmissä nuukailtu. Aiemmin näitä tuli vastaan vähän väliä. Ja sitten itse tekniikan puolelta uudet kenttäväylät eivät oikein rakennettuina aiheuta vastaavia maadoitus, vuotovirta, häiriö yms ongelmia kuin ennen. Ensin 2000-luvulle siirryttäessä useiden metrien DIO sekä analogi vedot katosivat. Profibus sekä CANnien kanssa oli harmia vielä kaikenlaista sekä vanhat tamut tosiaan aiheuttivat rajusti häiriöitä vaikka kaiken teki oppikirjan mukaan. Nykyiset verkkopohjaiset ja langattomat ratkaisut ei oikealla suunnittelulla tuota juurikaan päänvaivaa.

Onnistumisen pohjalla on omasta mielestä toimitusten harmonisointi ja ettei lähetä säätämään mitään spesiaalia. Kun rauta on harmonisoitu on sähkösuunnittelumoduulit hyvin valmiit ja kenttälaitteiden ohjaus dokumentointeineen syntyy automaattisesti. Kaikki mikä ennen kustomoitiin sähkö ja ohjauspuolella kentällä tehdään enemmänkin ohjelmistolla. PLC vain standardoituna rajapintana laitteiden ja ohjelmiston välillä. Näin jokainen löytynyt ongelman aiheuttaja ja riski pystytään eliminoimaan seuraavassa revisiossa ja ratkaisua myös hyödynnetään koko laitekannan ylläpidossa. Alihankinnnan ongelmat vähenevät kun alihankkijat tekevät toistuvasti samoja keskuksia ja kokonaisuuksia. Käyttöönotoissa ohjauspuolen kytkentävirheitä 1-5/10k kontaktista ja ne löytyvät kun virrat kytketään.

Uusina haasteina törmännyt esim kun käytännössä kaikki servokäytöt jarruttavat verkkoon ja verkot mitä sattuu. Suomen metsissä tehtaat onnettomien linjojen päissä ja pahimmillaan sähköt pätkii kuukausittain. Samoin jotta laikkarit pystyvät korjaamaan laitevirheet on siirrytty 48VDC käyttöihin pienimmissä toiminnoissa eli alle 1,5kW servoissa. Tasasähkö on ihan vierasta nykykoulutuksen saaneille sähkäreille ellei edellisissä työpaikoissa ole aiheen kanssa pelattu.

Vanhoista haasteista kun päästään pääosin eroon niin uudet tulevat tilalle

 

[Shajk]

Ja näitä toteutuksia on meiläkin todella paljon. Jopa sellaisiakin toteutuksia on ihan yllättävän paljon, missä häiriösuojat, metallivaipat yms on kytketty molemmista päistä "maahan". Yleensä esim. anturikaapelointi on ainoastaan toisesta päästä kiskossa kiinni ja toinen pää ns. kelluu ja kelluva pää on sitten tilaajasta, toteutuksesta ja suunnittelusta kiinni, että kumpiko pää, yleensä kaapin pää kytketty. Mutta tosiaan niitäkin on, että kaikki mahdollinen, myös se kaapelointi on molemmista päistä kytketty.

Kerran tuli vastaan kone mihin oli jälkeenpäin laitettu lisää anturointia (tai korvattu joku vanha uudella), taisi olla etäisyyanturi analogilähdöllä koska koneen sisällä oleva ohjaus ei osannut muuta. Ei toiminut kunnolla millään, vaikka sähkäri oli maadoittanut "oikeaoppisesti" vain kaapin puolella, ja sen jälkeen kokeillut kaikki muutkin vaihtoehdot.

Itse havaitsin että isomman moottorin kaapelin häiriösuoja oli vain yhdestä päästä pyöritetty johdon muodoksi ja maadoitettu kaapin runkoon, ja toinen pää kellui. TAMU oli joku kivikautinen. Koska löysää löytyi, vaihdoin moottoriin EMC tyyppinen skintoppi joka maadoitti häiriönsuoja moottorin kytkentälaatikkoon, ja lisäksi pyöritin johdoksi ja maadoitusruuvin alle KEVIn kanssa. Kaapin sisällä leikkasin osan levyn pellistä pois, kun sinkittyä peltiä ei löytynyt mistään muualta. Siihen tein reiät ja ruuvasin tamun maadoitusruuvin kiinni. Moottorikaapelin häiriösuoja kiristin kiinni peltilevyyn useammalla reikänauhalla, ja häiriösuojasta tehty johtokin meni Kevin alle.

Aikaa meni tovi, koska näitä tein pala kerralla, ja joka kerta häiriötilanne parani.

Kouluissa näköjään jokainen sähkömies oppii että kaapelin häiriösuoja saa maadoittaa vain kaapin päästä. Itselläni sellainen nyrkkisääntö että jos laite luo häiriöitä niin maadoitetaan molemmista päistä, ja jos laite on häiriöalttis jätetään yksi pää kellumaan.

 

[Kaalip]

Kyllä kaikki tamukäytöt on ainakin latoautomaatiopuolella tehty EMC holkkeihin tai vähintään pantojen alle molemmissa päissä ja sellasta kaapelia nimenomaan missä menee se konsentrinen johdin ympärillä. Lisäksi vielä punotaan siitä pannasta johdin maadotusruuvin alle. Ja näin ihan opetettiin koulussa. Anturikaapeloinneista sitten on opetettu laittamaan vain keskuksen päässä häiriönsuojaus kiskoon ja tähän on annettu syyksi se että rupeaisi kuulemma keräään häiriötä jos molemmista päistä kytkisi maihin.
Jotenkin aina luullu että teollisuuspuolella tehtäis vielä tarkemmin tollaset hommat mutta ilmeisesti ei.

 

[Shajk]

Jotenkin aina luullu että teollisuuspuolella tehtäis vielä tarkemmin tollaset hommat mutta ilmeisesti ei.

"Teollisuus" on aika laaja Löytyy paikkoja missä kaikki tehdään kunnolla, ja löytyy paikkoja jossa vasaralla naulattu kaksi johtoa yhteen ja piiloon orthexin lounaarasiaan kun "ei ollut aikaa eikä osia" tehdä oikein.

 

[Catrik]

Onko hitsauskoneisiin liittyen joku laki, että virtakytkin pitää olla koneen takana? Vanhoissa hitsauskoneissa ne tuntuu olevan aina koneen etuosassa hyvin saatavilla, mutta yhtään uudemmissa ne on todella vittumaisesti koneen takana piilossa.

 

[Pakana]

Onko hitsauskoneisiin liittyen joku laki, että virtakytkin pitää olla koneen takana? Vanhoissa hitsauskoneissa ne tuntuu olevan aina koneen etuosassa hyvin saatavilla, mutta yhtään uudemmissa ne on todella vittumaisesti koneen takana piilossa.

Ei. Valmistajan vittuilua.

 

[Shajk]

Valmistajalta Säästyy työaikaa ja kaapelia jos virtakytkin on sisääntulevan virtajohdon lähellä.

 

[Catrik]

Valmistajalta Säästyy työaikaa ja kaapelia jos virtakytkin on sisääntulevan virtajohdon lähellä.

Tuskimpa jossain 10,000e maksavassa Kempissä on mitään merkitystä metrin johdonpätkillä, pakko siinä on olla joku muu syy.

 

[Persojet]

Tuskimpa jossain 10,000e maksavassa Kempissä on mitään merkitystä metrin johdonpätkillä, pakko siinä on olla joku muu syy.

Ite veikkaan silti, että laiskuus ja raha. Säästää siinä pari euroa per tuotettu laite ja kovat paineet saada hommia tuottavammaksi. Lisäksi joutuisi vielä joku tehtaalla vetää sen piuhan jne. Rupee äkkiä kertautuu.

 

[stabbulamus]

Tuskimpa jossain 10,000e maksavassa Kempissä on mitään merkitystä metrin johdonpätkillä, pakko siinä on olla joku muu syy.

Varmaan se kokonaisuus on helpompi suunnitella ja halvempi valmistaa vaikka EMC-direktiivin puolesta kun ne verkon puolen johdot ei siellä koneen sisällä sen enempää kiemurtele kuin pakko.

 

[B12]

Meillä on Froniuksen järeämmän pään koneita/virtalähteitä ja niissä on virtakytkin etuseinässä. Jossakin robotissa tms voi olla joskus hankala edes päästä virtalähteen taakse.

 

[Formica]

Onko ovikellolle muuntaja piilossa sähkökaapissa, kun ovikellossa on pattereiden sijasta kiinni sähköjohdot ja sähkökaapissa on tulppasulake "kumistin 2A"? Jos kyllä, niin onko näissä tunnettu vakiojännite joka kulkee myös ulkona painonapissa? Pohdin ovikellon painonapin korvaamista vaikka kamerallisella wifi ovikellolla, jolle voisi ottaa virtaa tuosta kumistimesta.

 

[stabbulamus]

Onko ovikellolle muuntaja piilossa sähkökaapissa, kun ovikellossa on pattereiden sijasta kiinni sähköjohdot ja sähkökaapissa on tulppasulake "kumistin 2A"? Jos kyllä, niin onko näissä tunnettu vakiojännite joka kulkee myös ulkona painonapissa? Pohdin ovikellon painonapin korvaamista vaikka kamerallisella wifi ovikellolla, jolle voisi ottaa virtaa tuosta kumistimesta.

Voi olla jemmattu jonnekin keskuksen kannen alle, mutta jos vanhempi talo niin melkeinpä mielikuvitus on rajana sen sijainnille.

 

[Hyrava]

Onko ovikellolle muuntaja piilossa sähkökaapissa, kun ovikellossa on pattereiden sijasta kiinni sähköjohdot ja sähkökaapissa on tulppasulake "kumistin 2A"? Jos kyllä, niin onko näissä tunnettu vakiojännite joka kulkee myös ulkona painonapissa? Pohdin ovikellon painonapin korvaamista vaikka kamerallisella wifi ovikellolla, jolle voisi ottaa virtaa tuosta kumistimesta.

Todennäköisesti jossain keskuksen sisällä tosiaan on muuntaja. Tuo ovikello taitaa olla 6V jännitteelle mutta noissa on käytetty ties millaisia powereita joten jännite saattaa olla jotain 5-12V välillä ja saattaa olla vaihtojännitettäkin, en muista toimiko tuo ovikello myös vaihtojännitteellä. Tosin, tuosta ovikellostahan saa kyllä lenkitettyä sähkönsyötön sinne napille ja vaihtaa vaan sen powerin sopivaksi jos ja kun löytää sen. Tosin, sinne keskuksen sisälle ei oikein tavan tallaajan olisi hyvä mennä käpistelemään mutta joskus noita muuntajia on asenneltu johonkin sinne sähkökeskuksen ulkopuolellekin.

 

[Pakana]

Itseasiassa 8vac on se "normaali" ovikellon jännite, mutta ei ole mitenkään kiveenhakattu,eikä muutenkaan tuollaisen simppelin muuntajan jännite ole kovin vakaa ja vaihtelee reilusti kuormituksessa.

Vähän uudemmissa se ovikello on ihan dinkiskomuuntajilla (paitsi jos muuntaja on itse ovikellossa), vanhemmissa on yleensä pieni osa keskuksesta erotettu sille muuntajalle. Sinne voi kyllä vaihtaa tilalle jonkun toisenkin teholähteen, josta tulee toivottua jännitettä, kunhan pysytään pienoisjännitteissä.

 

[Perkeles]

Onko täällä muuten kellään hajua vanhemman elkon koputuskojeen kytkennästä? Siis se missä musta kapula.

Pari tuommoista on, mutta ei sitä oikeaa rasiaa käsikapulan päähän, eikä sitä enää valmisteta. Siinä vissiin jonkinlainen ristiinkytkentä, kun ohjeen mukaan kytkemällä uudempaan rasiaan on toiminnot ihan sekaisin...

 

[calm]

Jees kiitos näistä, lamppu on nyt vaihdettu ja valokin palaa!

Toiseen lamppuun tulikin sitten maadotusjohto(?) tuohon tulppaan




Jätetäänkö toi vaan roikkumaan tuonne kun lampussahan vaan kaksi paikkaa N ja L vai laitaanko sen päälle joku "tulppa"?

Vähän vanha viesti, mutta hyvä esimerkki siitä, että kun ei oikeastaan tiedetä mitä ollaan tekemässä, niin lähdetään ratkaisemaan väärää ongelmaa ja luodaan lisää ongelmia, joita oikein tekemällä ei olisi tullutkaan vastaan.

Tässä olisi pitänyt ostaa valaisimeen valaisinpistoke johdolla, eikä alkaa purkamaan valaisinrasiaa pois irtojohtojen saamiseksi esille. Olisi pysytty maallikkotöiden puolellakin. Esim Valaisintulppa johdolla

 

[djmake]

Vähän vanha viesti, mutta hyvä esimerkki siitä, että kun ei oikeastaan tiedetä mitä ollaan tekemässä, niin lähdetään ratkaisemaan väärää ongelmaa ja luodaan lisää ongelmia, joita oikein tekemällä ei olisi tullutkaan vastaan.

Tässä olisi pitänyt ostaa valaisimeen valaisinpistoke johdolla, eikä alkaa purkamaan valaisinrasiaa pois irtojohtojen saamiseksi esille. Olisi pysytty maallikkotöiden puolellakin. Esim Valaisintulppa johdolla

Alkuperäisess viestissä oli linkitetty kyseinen valaisin.

WiZ SuperSlim -kattovalaisin, pyöreä, valkoinen, 14 W, tunable white, Wi-Fi 54,99

WiZ SuperSlim on älykäs kattovalaisin, joka tuo kotiisi valkoisen valon niin lämpimänä tai viileänä mieltymyksesi mukaan. Voit ohjata valoja helposti WiZ-sovelluksella, himmentää ja kirkastaa valoja äänikomennoilla sekä käyttää esiasetettuja valotiloja Wi-Fi-verkon avulla. WiZ toimii nykyisen...

www.verkkokauppa.com

Sen tiedoista:

• Ruuvikiinnitys kattoon, sokeripalaliitäntä
• Pistotulpallinen liitosjohto: Ei mahdollinen

Ja valaisimen korkeudeksi annetti 23mm joten mitä varmimmin tuota kyseistä valaisinta ei asenneta kantta poistamatta.
Toki joissakin tapauksissa mainitsemasi johdon / pistokkeen hankkiminen on järkevää mutta tässä kyseisessä tosiaan ei.

 

[calm]

Alkuperäisess viestissä oli linkitetty kyseinen valaisin.
Sen tiedoista:

• Ruuvikiinnitys kattoon, sokeripalaliitäntä
• Pistotulpallinen liitosjohto: Ei mahdollinen

No, sittenhän se varsinainen virhe oli tapahtunut vielä pari pykälää aiemmin. Tai parikin virhettä matkan varrella. On ostettu valaisin, joka vaatii joka tapauksessa sähköasentajan asennuksen. Toisekseen tuotetiedot ovat virheelliset, eihän tuossa ole sokeripalaliitäntää, vaan jousiliittimet. Mainoskuvissa ei tietenkään ole minkäänlaista kuvaa valaisimen kattokiinnityksestä tai sähköisestä liitännästä, joten ostajan pitää käydä erikseen kaivamassa tuotteen käyttöohje nämä tiedot löytääkseen.

 

[N1kkel]

Jos työnantaja ei lähde kustantamaan pätevyystodistusta, niin saisikohan sen laitettua verovähennyksiin? paperille tulee hintaa 450 € ja 100 € vielä siihen lisää Tukesille ilmoittaminen...

Noh, ehkä sitä ei kannata hankkia ellei varmasti tarvitse sitä, mutta olisihan se esim. CV:ssä hyvä lisä.

 

[Ra1mo]

Jos työnantaja ei lähde kustantamaan pätevyystodistusta, niin saisikohan sen laitettua verovähennyksiin? paperille tulee hintaa 450 € ja 100 € vielä siihen lisää Tukesille ilmoittaminen...

Noh, ehkä sitä ei kannata hankkia ellei varmasti tarvitse sitä, mutta olisihan se esim. CV:ssä hyvä lisä.

Minä ainakin laitoin. Eiköhän se koulutukseksi lasketa.

 

[N1kkel]

Minä ainakin laitoin. Eiköhän se koulutukseksi lasketa.

Jäi olennainen sanomatta, että sinänsä nykyinen työ ei kyseistä pätevyystodistusta edellytä, vaan siitä olisi enemmänkin yleistä hyötyä uran kannalta. Mitenhän noita verotuskiemuroita sitten tulkitaan?

 

[0nanias]

Jos työnantaja ei lähde kustantamaan pätevyystodistusta, niin saisikohan sen laitettua verovähennyksiin? paperille tulee hintaa 450 € ja 100 € vielä siihen lisää Tukesille ilmoittaminen...

Noh, ehkä sitä ei kannata hankkia ellei varmasti tarvitse sitä, mutta olisihan se esim. CV:ssä hyvä lisä.

Kaikki tutkintomaksuja myöten menee vähennyksiin.

Myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista aiheutuvat kulut voi vähentää.

 

[djmake]

Jäi olennainen sanomatta, että sinänsä nykyinen työ ei kyseistä pätevyystodistusta edellytä, vaan siitä olisi enemmänkin yleistä hyötyä uran kannalta. Mitenhän noita sitten tulkitaan?

Itse en tajunnut aikanaan laittaa vähennyksiin. Mutta vastaavasti olen joskus vähentänyt ammattikirjallisuutta joka ei mitenkään liittynyt sen hetken työpaikkaan.
Jos vähennyksiä on maltillisesti niin enpä jaksa uskoa verottajaa suuremmin kiinnostavan. Ja jos kiinnostaa, osaaminen ei varmasti riitä tulkitsemaan, onko joku kirja, koulutus jne sen hetkisen työn kannalta kriittinen. Siis kunhan ei teknisellä alalla kaunokirjallisuutta jne.

 

[Persojet]

Jos työnantaja ei lähde kustantamaan pätevyystodistusta, niin saisikohan sen laitettua verovähennyksiin? paperille tulee hintaa 450 € ja 100 € vielä siihen lisää Tukesille ilmoittaminen...

Noh, ehkä sitä ei kannata hankkia ellei varmasti tarvitse sitä, mutta olisihan se esim. CV:ssä hyvä lisä.

Kyllähän tuo vapauttaa tekemään esimerkiksi itselleen kaikki sähkötyöt keltään kyselemättä. Lisäksi vaikka nykyinen paikka ei sitä vaadi, niin onhan se lopun ikää voimassa ellei töhi pahasti. Varmasti auttaa viimeistään siinä vaiheessa kun pohtii uralleen uusia tuulia.

 

[Nikoza]

Tässä pohdiskelen, josko vaihtaisi loisteputket ledeiksi. Toimiikohan LED-lamput suoraan kyseisessä aparaatissa vai vaatiiko uuden sytyttimen (onko olemassa jotain retrofit ledejä)? Tällä hetkellä G5 T5 loisteputket kiinni.

 

[Tonnin Seteli]

Eikös tuonne valaisimen kotelon sisälle mahtuisi ranettamaan ledipaneelin tai pari? Siis kokonaisia valaisimia, suojaeristettyjä, ja tilaan riittävällä IP:llä toki.

Elektronisille liitäntälaitteille sopivia led-muutosputkia on olemassa. Niiden virallinen yhteensopivuus taitaa olla mallikohtaista. Tavallisimmat markan muutossarjat Tokmannin alelaarista sopivat vain perinteisiin kuristinvalaisimiin.

 

[Pakana]

Tässä pohdiskelen, josko vaihtaisi loisteputket ledeiksi. Toimiikohan LED-lamput suoraan kyseisessä aparaatissa vai vaatiiko uuden sytyttimen (onko olemassa jotain retrofit ledejä)? Tällä hetkellä G5 T5 loisteputket kiinni.

Ykainkertaisin ratkaisu on että laitat led nauhat noiden putkien tilalle. T5 putken tilalle heittämällä menevät korvaus putket toimivat usein huonosti, mutta suoraan 230v on, mutta edellyttää tietysti tuon ballastin poistamista, ja johdotuksen uudelleen järjestelyn.

Varsinaisestihan tuosta muutoksesta ei ole oikein hyötyä, mutta kai noi t5 putketkin jossain kohtaa kokonaan häviävät.

 

[Grazer]

Ite veikkaan silti, että laiskuus ja raha. Säästää siinä pari euroa per tuotettu laite ja kovat paineet saada hommia tuottavammaksi. Lisäksi joutuisi vielä joku tehtaalla vetää sen piuhan jne. Rupee äkkiä kertautuu.

Tämä. Varmaan laskettu kokonaistuotannon skaalalla että "näin paljon säästämme".

Vähän vastaavasti kuin tuossa muutama vuosi sitten aloin ihmetellä, miksi LVI-suunnittelijoiden säätökaavioihin alkoi ilmestyä vaatimuksia että syöttävään jakokeskukseen on EC-puhallinlähtöihin asennettava virranvalvontareleet. Kysyin tätä sitten LVI-suunnittelijalta että mikä juttu tämä on ja hän valisti että osa valmistajista alkanut karsia puhaltimista kustannustehokkuusmielessä kaiken ylimääräisen pois, joten niistä ei saa enää käyntitietoa automaatiolle, jolloin työ käyntitieto on toteutettava lähdön virtaa mittaamalla. Tuossakin puhallinvalmistaja säästää varmaan muutaman euron ja sähköurakoitsija/tilaaja sitten maksaa muutaman kympin extraa tuosta releestä.

 

[karebeari]

Olipa hankala löytää jatkojohto uuteen läppäriin, siis plugipuolelle.
Tarve olisi johdolle jonka liittimen speksit 5.5mm*2.5mm*12.5mm, tehonkesto max 280w(20V/14A)
1.5m.
Löytyykö valmiskaapelia? Pelasin googlen läpi mutta ehkä en osaa etsiä. Onko pakko teettää.
Läppärin oma johto kertoo olevansa 14AWG.


Ja vaikka parikin kappaletta, mutta ainakin yksi.

Spoileri: Specs

 

[Pakana]

Olipa hankala löytää jatkojohto uuteen läppäriin, siis plugipuolelle.
Tarve olisi johdolle jonka liittimen speksit 5.5mm*2.5mm*12.5mm, tehonkesto max 280w(20V/14A)
1.5m.
Löytyykö valmiskaapelia? Pelasin googlen läpi mutta ehkä en osaa etsiä. Onko pakko teettää.
Läppärin oma johto kertoo olevansa 14AWG.


Ja vaikka parikin kappaletta, mutta ainakin yksi.

Spoileri: Specs

Starelec Oy

www.starelec.fi

Joku tommonen?

https://www.dustin.fi/product/5011225127/dc-jatkokaapeli-55-x-25-mm-10-m

Toi on pidempi, mutta tuon dc johdon jatkaminen kovin pitköksi ei ole kovin järkevää kun virta on niin iso.

Tietysti yksi vaihtoehto on ostaa ne ruuviliittimellä olevat liittimet ja laittaa itse niiden väliin sopivan mittainen kaapeli.

 

[karebeari]

Starelec Oy

www.starelec.fi

Joku tommonen?

https://www.dustin.fi/product/5011225127/dc-jatkokaapeli-55-x-25-mm-10-m

Toi on pidempi, mutta tuon dc johdon jatkaminen kovin pitköksi ei ole kovin järkevää kun virta on niin iso.

Tietysti yksi vaihtoehto on ostaa ne ruuviliittimellä olevat liittimet ja laittaa itse niiden väliin sopivan mittainen kaapeli.

Starelecin jatkojohdoille ilmoittavat 1,5A, ja ilman päätä oleville 0.5mm2 johtimet. Niitä katoin ekana kunnes hokasin että ei.
Microconnect näyttää kyllä paksulta ainakin ulkokuori, mutta speksiä ei löydy. Sitä sais kolmemetrisenäkin. MC-DC5525-3

Edit. Löysinpäs eetgroupilta.

Edit2.
Kovan sourcaamislauantain päätteeksi löytyi tällaiset joissa 1mm2 johtimet. Valitettavasti 10 millin nokalla mutta kokeillaas näitä.

A25-C25-C100-150BK WEST POL - Cable | 1x1mm2; DC 5,5/2,5 plug,DC 5,5/2,5 socket; angled; black | TME - Electronic components

WEST POL A25-C25-C100-150BK | Cable; 1x1mm2; DC 5,5/2,5 plug,DC 5,5/2,5 socket; angled; black - This product is available in Transfer Multisort Elektronik. Check out our wide range of products.

www.tme.com

P25-C25-C100-150BK WEST POL - Cable | 1x1mm2; DC 5,5/2,5 plug,DC 5,5/2,5 socket; straight; 1.5m | TME - Electronic components

WEST POL P25-C25-C100-150BK | Cable; 1x1mm2; DC 5,5/2,5 plug,DC 5,5/2,5 socket; straight; 1.5m - This product is available in Transfer Multisort Elektronik. Check out our wide range of products.

www.tme.com

 

[Nik97]

Tuli ostettua uusi Harvia Cilindro Black Steel 9kw kiuas, kytkin sen ihan ohjeiden mukaan ja ohjauspaneeli toimii normaalisti yms. Nyt kun ennen kivien latomista tätä olen testaillut niin onko normaalia kun nuo yhdet vastukset ei hehku lainkaan? Sormella kun koitan niin lämpöä tuntuu tulevan (vai kuumeneeko ne vaan sitten kun muut lämpenee?). Tarkistin kerran jo johdotukset ja laitoin uudestaan ja kiristin ja edelleen sama.

Tuli vaan mieleen onko tämä ihan normi juttu? Voisi kai sitä iha oikean sähikäisen tilata tarkistamaan..Ja jotta joku ei ihmettele niin ihan punaisia nuo vastukset oikeasti ovat, kamera vääristää väriä.

 

[Persojet]

Tuli ostettua uusi Harvia Cilindro Black Steel 9kw kiuas, kytkin sen ihan ohjeiden mukaan ja ohjauspaneeli toimii normaalisti yms. Nyt kun ennen kivien latomista tätä olen testaillut niin onko normaalia kun nuo yhdet vastukset ei hehku lainkaan? Sormella kun koitan niin lämpöä tuntuu tulevan (vai kuumeneeko ne vaan sitten kun muut lämpenee?). Tarkistin kerran jo johdotukset ja laitoin uudestaan ja kiristin ja edelleen sama.

Tuli vaan mieleen onko tämä ihan normi juttu? Voisi kai sitä iha oikean sähikäisen tilata tarkistamaan..Ja jotta joku ei ihmettele niin ihan punaisia nuo vastukset oikeasti ovat, kamera vääristää väriä.

Kyllähän niiden kaikkien kuuluu toimia samanlailla. Juuri se syy miksi sähkäri pitäisi tilata tuollaiseen ammattilaisen vaativaan hommaan. Sähkäri myös pystyy toteamaan tarpeen mukaan, jos kiukaassa on jotain takuuseen menevää vikaa ennen kuin ladot ne kivet sinne.

 

[Nik97]

Kyllähän niiden kaikkien kuuluu toimia samanlailla. Juuri se syy miksi sähkäri pitäisi tilata tuollaiseen ammattilaisen vaativaan hommaan. Sähkäri myös pystyy toteamaan tarpeen mukaan, jos kiukaassa on jotain takuuseen menevää vikaa ennen kuin ladot ne kivet sinne.

Joo se onkin ku ei itse pysty toteamaan onko tuo sattumoisin maanantai kappale. Huomenna soittelen asiantuntijalle.

 

[S#S]

Pari rikkinäistä lattialämmitystermostaattia pitäisi vaihdatuttaa uuteen.
Talossa varaavat lattialämmitykset (kivitalo) yösähkö-ohjauksella ja tulossa nyt Shelly-ohjaus, jotta saa pörssisähkön hinnan mukaan ohjattua lämmityksiä.

Mikä olisi sellainen nykyaikainen termostaatti, jota ei haittaisi, vaikka termostaatin sähköjä katkottaisiin Shelly-ohjauksella (lattialämmityksen kontaktorin ohjaus)?
Ebeco EB-Therm 500 -termostaatit saisin edullisesti, mutta en tiedä mitä nämä tykkäisivät päivittäisestä virtojen katkomisesta termostaateilta. Ohjeesta ei selvinnyt, valmistajalta pitäisi varmaan kysyä, jos vaan tämä muuten hyvä malli. Sähkäri nyt lomalla, niin en voi häneltä kysellä suosituksia termostaateista tai mitä malleja hänen kauttaan olisi saatavilla.

Tällä hetkellä kaikki termostaatit "älyttömiä" lattianturin mukaan toimivia (vuosituhannen vaihteen talo, mutta jossain vaiheessa termostaatit uusittu).
Toki kaikki termostaatit voisi vaihtaa uusiin "älytermostaatteihin", jolloin virtoja ei tarvitsisi katkoa termostaateilta ja pörssisähköohjauksen saisi toteutettua termostaattien kautta. Termostaatteja vaan taitaa olla yli 15 kpl, joten mieluiten uusittaisiin vaan nämä rikkinäiset.

 

[Chaos]

Pari rikkinäistä lattialämmitystermostaattia pitäisi vaihdatuttaa uuteen.
Talossa varaavat lattialämmitykset (kivitalo) yösähkö-ohjauksella ja tulossa nyt Shelly-ohjaus, jotta saa pörssisähkön hinnan mukaan ohjattua lämmityksiä.

Mikä olisi sellainen nykyaikainen termostaatti, jota ei haittaisi, vaikka termostaatin sähköjä katkottaisiin Shelly-ohjauksella (lattialämmityksen kontaktorin ohjaus)?
Ebeco EB-Therm 500 -termostaatit saisin edullisesti, mutta en tiedä mitä nämä tykkäisivät päivittäisestä virtojen katkomisesta termostaateilta. Ohjeesta ei selvinnyt, valmistajalta pitäisi varmaan kysyä, jos vaan tämä muuten hyvä malli. Sähkäri nyt lomalla, niin en voi häneltä kysellä suosituksia termostaateista tai mitä malleja hänen kauttaan olisi saatavilla.

Tällä hetkellä kaikki termostaatit "älyttömiä" lattianturin mukaan toimivia (vuosituhannen vaihteen talo, mutta jossain vaiheessa termostaatit uusittu).
Toki kaikki termostaatit voisi vaihtaa uusiin "älytermostaatteihin", jolloin virtoja ei tarvitsisi katkoa termostaateilta ja pörssisähköohjauksen saisi toteutettua termostaattien kautta. Termostaatteja vaan taitaa olla yli 15 kpl, joten mieluiten uusittaisiin vaan nämä rikkinäiset.

Ihan ensimmäisenä kannattaa vilkaista, että miten noi termostaatit on johdotettu, jos sinne tulee edes se yksi ylimääräinen johdin, mikä ei ole käytössä, niin yllä olevassa termostaatissa on ns. kotona/pois ohjaus yhdellä johtimella, joten sitä kautta saat tuon pörssiohjauksen ihan helpoiten ja ei tartte miettiä kestääkö vaiko ei.