Kysymyksiä sähkömiehille

[Kvarkki]

Laita sinne kuiluun kaapelitikas niin siihen on sitten hyvä neppailla kiinni kaikki piuhat. Putkitukset sitten vaan sieltä keskukselta kuilulle ja kerroksissa kuilulta rasioille niin tulevaisuuden muutoksetkin onnistuu.

Tikas tosiaan ratkaisisi monta ongelmaa, erityisesti mitoitusongelman Keskikerroksen koteloinnin ajattelin tehdä kiinteänä yläosastaan, keittiön työtasojen alapuoliseen osuuteen tulee luukku. Lienee ihan ok, että tuon vajaa 2 metriä johdot vaan roikkuvat(?) Roikkuminen koskisi vain niitä johtoja, jotka laitetaan kuilun umpeen levyttämisen jälkeen. Ts. tuskin tulee montakaan. Kellarin ja keskikerroksen välissä on 8 cm betonilaatta ja tämän yllä tukipuut + 30 cm purua. Lattia lähtee jossain kohtaa tulevaisuudessa auki, niin tuohon on helppo rakentaa tiilistä/pellistä ja palovillasta palokatko lattian eristeiden suuntaan (mikä sitten ikinä tuleekin purun tilalle). Betonilaatan reikään olisi tietysti hyvä laittaa joku läpivientimansetti tms. palokatkoksi. Sitä en tiedä saisiko kaapelikuilu ja tekninen keskus olla samaa palotilaa, mutta vaikka saisi, niin mieluusti ne erottaisin. Kuilu tulee siis lähtemään suoraan teknisen tilan katosta.

 

[JiiPee]

Tikas tosiaan ratkaisisi monta ongelmaa, erityisesti mitoitusongelman Keskikerroksen koteloinnin ajattelin tehdä kiinteänä yläosastaan, keittiön työtasojen alapuoliseen osuuteen tulee luukku. Lienee ihan ok, että tuon vajaa 2 metriä johdot vaan roikkuvat(?) Roikkuminen koskisi vain niitä johtoja, jotka laitetaan kuilun umpeen levyttämisen jälkeen. Ts. tuskin tulee montakaan. Kellarin ja keskikerroksen välissä on 8 cm betonilaatta ja tämän yllä tukipuut + 30 cm purua. Lattia lähtee jossain kohtaa tulevaisuudessa auki, niin tuohon on helppo rakentaa tiilistä/pellistä ja palovillasta palokatko lattian eristeiden suuntaan (mikä sitten ikinä tuleekin purun tilalle). Betonilaatan reikään olisi tietysti hyvä laittaa joku läpivientimansetti tms. palokatkoksi. Sitä en tiedä saisiko kaapelikuilu ja tekninen keskus olla samaa palotilaa, mutta vaikka saisi, niin mieluusti ne erottaisin. Kuilu tulee siis lähtemään suoraan teknisen tilan katosta.

Suunnittelija varmaan osaa tarkemmin vastata noihin. Mutta itte ehottomasti laittaisin tikkaan jos kuilu tulee tosiaan kaikkien kerrosten läpitte, helpottaa hommaa merkittävästi.

 

[Kvarkki]

Ainoa pieni hankaluus on siinä, että teen varmaan betoniin reiän ennen kuin suunnittelijaa vaivaan koko asialla. Ainahan sitä uutta betonia saa valettua, mutta mieluusti tietäisi etukäteen minkä sortin muotoista ja kokoista reikää on mahdollista kustannustehokkaasti palosuojata. Et jos joku voisi vinkata mitä tuotemerkkejä/sarjoja googletella, niin olisin kiitollinen

e: Ja toki, että mikä noissa mahtaa olla ns. tyypillinen ratkaisu? Jotain vaahtoa näytti ainakin olevan tarjolla, lienee helpoin/nopein temppu.

 

[Pakana]

Vaahtoa, tai sitten tekee vanerista (tms) suunnilleen vapaan tilan muotoisen sapluunan sinne alapuolelle ja valaa täyteen. Käytännössähän se vaahto on helpompi.

Jos valat sen niin siitä palosulusta kannattaa vetää pari putkea varalle, niille saattaa tulla ihan vielä rakennusaikanakin käyttöä.

Eikö sulla ole vielä sähkösuunnitelmaa, vai miksi kyselet montako kaapelia keskukselta tulee?

 

[Kvarkki]

Ei ole vielä tässä vaiheessa mitään suunnitelmia. Vanhan rintamamiestalon sähköt menee kokonaan uusiksi muun ohessa, nykyisellään menee yksi kaapeli yläkertaan, jonka perässä on kaikki (lamput + pari pistorasiaa). Luonnollisesti minkäänmoisia piirustuksia vanhan tiimoilta ei ole olemassa. Uusi tekninen tila feat. maalämpöpumppu ja "riittävän" iso ryhmäkeskus löytyy kellarista, siitä eteenpäin vielä luonnosteluvaiheessa. Teen pois sellaisia "pintaremontin" vaiheita, mita saa ja pystyy itse tekemään. Hankala se olisi myös tilata sähkösuunnittelua, kun ei ihan varma ole miltä yläkerran huonejako tulee näyttämään Hyvin rauhallista tahtia tässä edetään, että senkään puoleen ei ole hengenhätä. Vähintään puoliksi näitä kyselen sen takia, että puhtaasti kiinnostaa minkämoisilla perusperiaatteilla näitä pitäisi suunnitella. MLP+ryhmäkeskus hoitui käyttämältäni yritykseltä mallikkaasti, mutta parempi se silti olisi tilaajankin tietää jotain kuin olla pelkästään toimittajan varassa.

e: Tässä vaiheessa siis uudelta ryhmäkeskukselta menee syöttökaapeli vanhaan 70-luvun ihmeeseen, jonka perässä on perussähköt asuinkerroksissa. Kellari ja MLP ovat uudessa ryhmäkeskuksessa.

 

[N1kkel]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

Eihän korjaus teippaamalla ole edes sallittua!?

 

[glhf]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

mmj vaihtoon jakorasialta eteenpäin. jos ei rasiaa matkan varrella, niin poikki siitä mihin asti on ehjänä, rasia matkan varrelle ja rikkinäinen osuus vaihtoon.

 

[Armatt]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

Sähköteippi kyllä tarrautuu itseensä, mutta ei ulkokäytössä kestä. Eikä tuota muutenkaan saisi käyttää johdon/johtimen paikkaamiseen.

 

[0nanias]

Vähemmän laitonta se teippailu on kuin johdon vaihtaminen ilman lupia. Tietty kannattaisi pohtia että mistä se kaapelin nirhautuminen on aiheutunut ja onko paljas kaapeli alun alkaenkaan riittävä kyseiseen paikkaan vai olisiko vaikkapa jappiputki paikallaan.

 

[Tonnin Seteli]

Vähemmän laitonta se teippailu on kuin johdon vaihtaminen ilman lupia. Tietty kannattaisi pohtia että mistä se kaapelin nirhautuminen on aiheutunut ja onko paljas kaapeli alun alkaenkaan riittävä kyseiseen paikkaan vai olisiko vaikkapa jappiputki paikallaan.

Asiaa voi katsoa myös niin päin, että oikein tehdystä korjauksesta ei jää mitään jälkeä eikä se aiheuta mitään vaaraa. Teippailu taas tekee molempia.

Aika paljon on aivan laillisia asennuksia, joiden tekijästä ei ole mitään papereita tai muistikuvaa kenelläkään, eikä siis kukaan ole silti ranettanut. Miten tämä eroaa siitä, että jossain välissä on maallikko tai ammattilainen pimeästi tehnyt vähäisen korjauksen tai muutoksen? Aivan, ei mitenkään.

 

[0nanias]

Asiaa voi katsoa myös niin päin, että oikein tehdystä korjauksesta ei jää mitään jälkeä eikä se aiheuta mitään vaaraa. Teippailu taas tekee molempia.

Aika paljon on aivan laillisia asennuksia, joiden tekijästä ei ole mitään papereita tai muistikuvaa kenelläkään, eikä siis kukaan ole silti ranettanut. Miten tämä eroaa siitä, että jossain välissä on maallikko tai ammattilainen pimeästi tehnyt vähäisen korjauksen tai muutoksen? Aivan, ei mitenkään.

Ilman muuta se piuha kannattaa vaihtaa jos kyse on jostain parissa minuutissa tehtävästä vedosta ja tekijä omaa hommaan tarvittavat tiedot ja tarvikkeet. Mutta en silti näkisi että se teipattu kaapeli olisi sen vaarallisempi kuin teippaamatonkaan, miksi olisi?

Mutta oletetaanpa että jos siinä yksinkertaisessa kaapelinvaihdossa tapahtuukin joku virhe, niin kuka sen toteaa? Se sama ihminen, joka ei ole välttämättä ihan perillä kaikista asennukseen liittyvistä vaatimuksista ja käytännöistä? Minä en ainakaan osaa sanoa että onko se lopputulos turvallinen ja mitä kaikkea muuta siihen ryhmään sisältyy, tuskin osaat sinäkään. Maallikoita ja myös niitä ammattilaisia löytyy huomattavan laajalla skaalalla. Eräässäkin tapauksessa aikoinaan asiakas soitteli perään ja haukkui kun olin mennyt katkomaan kojerasialta sinne kytkettyjä kaiutinkaapeleita joissa kulki 230V.

Mutta toki jokainen voi toimia omassa kodissaan kuten parhaaksi näkee. Juridinen vastuu asennuksista on niiden tekijällä, oli pätevyyksiä tai ei. Jos tekijä ei ole tiedossa niin sitten käräjillä istuu kiinteistön omistava taho.

 

[jarp]

Kaiutinkaapeleista puheenollen, osaako joku kertoa, mitä alla olevassa kuvassa voisi olla? Joskus vilkaisin kannen alle, kun halusin tietää, voisiko tuohon kohtaa sähkäri asentaa pistorasian. Omakotitalo, rasia lattianrajassa, siellä tuollainen kytkentä, MMJ on kytketty sokeripalalla jonkinlaiseen ohueen laitejohtoon? Noita on kaksi tuollaista rasiaa parin metrin pääsä toisistaan, molemmissa sama homma.

Mittailin tuota vähän ja ei sinne 230V tule ainakaan minkään sellaisen käyttökytkimen takaa, minkä olisin löytänyt. Siksi oon antanut asian olla. Nyt mittailin vähän tarkemmin ja tuonne näyttäisi tulevan noin 7 VDC tällä hetkellä. Talo on sen verran vanha, ettei pitäisi olla mitään älyteknologiaa, sensoreita tms, mutta mikä voisi tuollaist tasajännitettä tarvita/antaa? Lattialämmityksen termostatti?

 

[neaa82]

Kaiutinkaapeleista puheenollen, osaako joku kertoa, mitä alla olevassa kuvassa voisi olla? Joskus vilkaisin kannen alle, kun halusin tietää, voisiko tuohon kohtaa sähkäri asentaa pistorasian. Omakotitalo, rasia lattianrajassa, siellä tuollainen kytkentä, MMJ on kytketty sokeripalalla jonkinlaiseen ohueen laitejohtoon? Noita on kaksi tuollaista rasiaa parin metrin pääsä toisistaan, molemmissa sama homma.

Mittailin tuota vähän ja ei sinne 230V tule ainakaan minkään sellaisen käyttökytkimen takaa, minkä olisin löytänyt. Siksi oon antanut asian olla. Nyt mittailin vähän tarkemmin ja tuonne näyttäisi tulevan noin 7 VDC tällä hetkellä. Talo on sen verran vanha, ettei pitäisi olla mitään älyteknologiaa, sensoreita tms, mutta mikä voisi tuollaist tasajännitettä tarvita/antaa? Lattialämmityksen termostatti?

Millaisellakohan mittarilla tuon mittasit. 7 V DC/AC saa aika herkästi mistä vaan piuhoista....

 

[neaa82]

Onko MMJ korjaaminen edes sallittua määräysten mukaan ja siis nimenomaan tuollaisen eristeen nirhauman "paikkaaminen" sukalla tmv? En ole ikinä kuullut että valmistajilla olisi tuohon oikeaa ratkaisua. Moniin maakaapeleihinhan kyllä saa niihin tarkoitetun jatkon tai kutisteen, mutta että MMJ? Toinen asia on, että MMJ tai ylipäänsä maakaapelinkin vaihtaminen on niin halpaa verrattuna jatkoihin, että jos vaan mitenkään mahdollista helposti se vaihtaa, niin ei mitään järkeä korjata (ellei halua luonnonsäästäjä olla).

 

[jarp]

Millaisellakohan mittarilla tuon mittasit. 7 V DC/AC saa aika herkästi mistä vaan piuhoista....

Geneerinen yleismittari. Jaa DC jännitettäkin saa tuollalaillanoin? No, jos noissa 230V menee, niin en tiedä mistä kytkimestä alkaa menemään. Sähköpiirrustuksissa noita nimittäin ei ole.

 

[Tuplis]

Oisko lattialämmityksen termostaatin piuhaa jatkettu mmjllä kun parempaa ei ole ollut heti saatavilla?

 

[JiiPee]

Onko MMJ korjaaminen edes sallittua määräysten mukaan ja siis nimenomaan tuollaisen eristeen nirhauman "paikkaaminen" sukalla tmv? En ole ikinä kuullut että valmistajilla olisi tuohon oikeaa ratkaisua. Moniin maakaapeleihinhan kyllä saa niihin tarkoitetun jatkon tai kutisteen, mutta että MMJ? Toinen asia on, että MMJ tai ylipäänsä maakaapelinkin vaihtaminen on niin halpaa verrattuna jatkoihin, että jos vaan mitenkään mahdollista helposti se vaihtaa, niin ei mitään järkeä korjata (ellei halua luonnonsäästäjä olla).

Eikai se valumuovipurkki, kalvorasia ja muutamat liittimet nyt niin kauheita maksa? Tuolla tavalla ainaskin täällä noita maakaapeleita korjailtiin. Samaa litku se niissä virallisissa jatkoissakin on.
25v tuollainen kalvorasia jatkos on jo ollut tuolla pihalla maan alla ja edelleen valot toimii.

 

[jarp]

No sitten Biltemasta löytyi myös ylläri eli 30W 1500mm led-putki lumeneita 4500 eli yhteensä tulisi 9000 lumenia ja tämä varmaan menisi heittämällä noiden loisteputkien ohi? Perse ei kestänyt ostaa, kun olisivat olleet 24,90e per putki... Mutta kunhan tämän tehoiset putket tulee hinnassa alas, niin loisteputkien päivät taisi olla lopullisesti siinä.

Disclaimer: Ei mitään hajua luvattujen lumenien paikkansapitävyydestä, eikä Bilteman putkien laadusta tai spektristä tms.

For the record; Oli kuitenkin haettava noita Bilteman 30W 4500 lumenin led-putkia testiin, vaikka maksoi niin peevelisti. Hyvä niin, sillä nyt aletaan puhumaan asiaa näiden kanssa. Ei noilla geneerisillä 25W 2500 lumenin led-putkilla oikein isossa autotallissa mitään tee, jäävät valotehossa liikaa jälkeen normaaleja loisteputkia. Vähän pienempään kylmään varastoon ja pajaan olivat kyllä varsin oivia.

Mut sitten noi 4500 lumenin led-putket onkin ihan eri tuote. Kyllä väitän, että näistä enemmän, jopa merkittävästi enemmän, lähtee todellista valotehoa, kun upouusista loisteputkista. Laittelin noita autotallin kattoon enemmänkin ja kylläpä tuli hyvä, saas kattoo milloin naapuri tulee kyselemään, että mitä mulla oikein on autotallissa. Eli enpä kyllä nyt sitten enää jatkossa ala loisteputkien kanssa pelaamaan - vaikka noi on kalliita, niin eipähän tarvitse hitaasti lämpeneviä loisteputkia odottaa jne.

 

[Pakana]

For the record; Oli kuitenkin haettava noita Bilteman 30W 4500 lumenin led-putkia testiin, vaikka maksoi niin peevelisti. Hyvä niin, sillä nyt aletaan puhumaan asiaa näiden kanssa. Ei noilla geneerisillä 25W 2500 lumenin led-putkilla oikein isossa autotallissa mitään tee, jäävät valotehossa liikaa jälkeen normaaleja loisteputkia. Vähän pienempään kylmään varastoon ja pajaan olivat kyllä varsin oivia.

Mut sitten noi 4500 lumenin led-putket onkin ihan eri tuote. Kyllä väitän, että näistä enemmän, jopa merkittävästi enemmän, lähtee todellista valotehoa, kun upouusista loisteputkista. Laittelin noita autotallin kattoon enemmänkin ja kylläpä tuli hyvä, saas kattoo milloin naapuri tulee kyselemään, että mitä mulla oikein on autotallissa. Eli enpä kyllä nyt sitten enää jatkossa ala loisteputkien kanssa pelaamaan - vaikka noi on kalliita, niin eipähän tarvitse hitaasti lämpeneviä loisteputkia odottaa jne.

Noissakin merkittävä tekijä on se vanhan valaisimen runko. Autotalleissa usein käytetään valaisimi joissa ei ole varsinaista heijastinta, joka antaa ledputkelle selvän edun, kun niissä on lähes poikkeuksetta suunnattu valokeila.

Pitäisi vissiin johonkin hommata testipenkkiin muutama valo että näkisi miten ne led valot käytännössä himmenevät, tietäisi vähän paremmin kuin että "himmeneehän ne".

 

[j1m2]

Ainoa pieni hankaluus on siinä, että teen varmaan betoniin reiän ennen kuin suunnittelijaa vaivaan koko asialla. Ainahan sitä uutta betonia saa valettua, mutta mieluusti tietäisi etukäteen minkä sortin muotoista ja kokoista reikää on mahdollista kustannustehokkaasti palosuojata. Et jos joku voisi vinkata mitä tuotemerkkejä/sarjoja googletella, niin olisin kiitollinen

e: Ja toki, että mikä noissa mahtaa olla ns. tyypillinen ratkaisu? Jotain vaahtoa näytti ainakin olevan tarjolla, lienee helpoin/nopein temppu.

Paras tuote Palokatkovaahdot - Hilti Finland ei tosin ole halvin mutta varmasti täyttää vaatimukset.On paljon muitakin tuotteita mutta läheskään kaikki ei kelpaa valvojille ja suunnittelijoille vaikka paperilla ehdot täyttyisivät.

 

[0nanias]

Paras tuote Palokatkovaahdot - Hilti Finland ei tosin ole halvin mutta varmasti täyttää vaatimukset.On paljon muitakin tuotteita mutta läheskään kaikki ei kelpaa valvojille ja suunnittelijoille vaikka paperilla ehdot täyttyisivät.

Ei noi vaahdot ja massat itsessään mitään kalliita ole, kallein osa on se sertifioitu ukko joka niitä hyväksyttyjä palokatkoja leimailee ja massoja tursuttaa. Noille vaahdoille on usein määritelty maksimi saumanleveys valmistajasta riippuen, eli pelkällä vaahdolla sitä kuilua tuskin saa tukittua koska se turvotessaan valuu pois. Kivivilla ja palomassa taitaa olla se tyypillisempi rakenne.

Itse pyörin lähinnä laitoksissa, joten voin olla vähän vieraantunut tuosta pienrakennuspuolesta eli en tiedä miten tiukkaa linjaa valvojat siellä puolella vetävät. Voi tietysti olla että jollain okt-työmaalla valvoja on vaan nimi paperissa, eli ihan yksi ja sama löytyykö niitä serttejä ja tehdäänkö kuiluun kerrosten välinen osastointi pelkällä urtsulla, mutta itse en silti uskaltaisi sellaista valvojalle esitellä.

https://www.palokatkoyhdistys.fi/pdf/Palokatko-opas-22052019.pdf

 

[Kvarkki]

Tuo olikin hyvä pdf "maallikolle". Olen pohtimisen jälkeen päätymässä siihen, että porailen suosiolla nykyiseen betoniin 20-25 mm reikiä ison määrän ja naputan muoviputket läpi. Ilmeisesti tällaisiin pikku 20-25 mm putkiin betonin läpi voisi käyttää laajenevaa palokatkomassaa? Vai suojataanko niitä ollenkaan? Viemäriputkeen mansetti on looginen valinta.

 

[N1kkel]

Turvarele Idem SCR-3
https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/SCR-3_2018N.pdf

Voiko yllä olevaan turvareleeseen kytkeä suoraan tämän 24 VDC valokennon? Vai tarvitseeko lisäksi hakkuriteholähteen?
OG5053 - Diffuse reflection sensor - eclass: 27270904 / 27-27-09-04

Turvareleeseen olisi tarkoitus liittää moottorin hätäseis ja ko. anturi. Vai olisiko anturi järkevämpi kytkeä "tavalliseen" releeseen ja hätäseis erikseen? Anturin on tarkoitus pysäyttää moottori esteen havaitessaan.

 

[Supadog]

Onko kukaan hakenut kelpoisuustodistusta?

Kelpoisuustodistus - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

 

[neaa82]

Onko kukaan hakenut kelpoisuustodistusta?

Kelpoisuustodistus - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

2011 hain. Lomakkeen täyttö, työtodistus jne ja rahat pois, tosin laitoin työnsntajani maksamaan. S1 tupsahti postista muistaakseni 3 viikon kuluessa tmv.

 

[Supadog]

2011 hain. Lomakkeen täyttö, työtodistus jne ja rahat pois, tosin laitoin työnsntajani maksamaan. S1 tupsahti postista muistaakseni 3 viikon kuluessa tmv.

Nyt meni vähän ohi. Hait kelpoisuustodistusta ja S1 luvat tuli postissa?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Nyt meni vähän ohi. Hait kelpoisuustodistusta ja S1 luvat tuli postissa?

Ei kelpoisuustodistuksella ole tuon s1 kanssa mitään tekemistä.

 

[jinx1980]

Turvarele Idem SCR-3
https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/SCR-3_2018N.pdf

Voiko yllä olevaan turvareleeseen kytkeä suoraan tämän 24 VDC valokennon? Vai tarvitseeko lisäksi hakkuriteholähteen?
OG5053 - Diffuse reflection sensor - eclass: 27270904 / 27-27-09-04

Turvareleeseen olisi tarkoitus liittää moottorin hätäseis ja ko. anturi. Vai olisiko anturi järkevämpi kytkeä "tavalliseen" releeseen ja hätäseis erikseen? Anturin on tarkoitus pysäyttää moottori esteen havaitessaan.

Tuossa sanotaan että S11 to S14 40mA eli jos tuo valokenno vie tuon tai vähemmän niin mielestäni sopii (asiasta mitään ymmärtämättä). Mitään virran kulutus en tuolla valokennolle löytänyt.

Lisäksi miksi tuossa sanotaan että outputit on NC (tostahan menee syöttö silloin läpi virrattomana?) Kun kuitenkin sitten kuvauksessa on että outputit suljetaan vasta kun starttia nappia on painettu, eli kaiken järjen mukaan jos A1/A2 on pimeä niin kontakti pitäisi olla auki, mutta miten se voi olla auki jos tyyppi on NC...?

Toivottavasti tiedät mitä olet tekemässä, tai sanotaanko että olet rakentamassa konetta vain itsellesi. Olettavasti himmeli kuuluu muuten konedirektiivin alle ja tuo valoverho ei näytä täyttämään mitään SIL/pl luokitusta joten tuo sinun himmelisi kokonaisuutena ei täytä mitään luokitusta joka taitaa nykypäivänä olla mahdoton yhtälo. Muuten sinänsä valittu kippula vaikuttaa asialliselta hommaan, mutta suunnitteluprosessisikaan ei taida täyttää mitään määräyksiä .

 

[Grazer]

Onko kukaan hakenut kelpoisuustodistusta?

Kelpoisuustodistus - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

Ei, mutta hakuproseduuri on kaiketi sama kuin pätevyystodistuksissakin. Pyydät työnantajalta työtodistuksen, jossa kuvataan toimenkuvasi (tekee 230VAC sähköasennusksia siellä täällä jne). Täytät SETin hakulomakkeen ja lähetät lomakkeen, soveltuvan koulutodistuksen ja työtodistuksen.

Noita kelpoisuuksia/pätevyyksiä on neljää luokkaa
Kelpoisuustodistus - Tällä saa tehdä sähköt vain omaan tai lähisukulaisten asuntoon. Huomatkaa että sisaria ei lasketa tässä kohtaa lähisukulaisiin. En tiedä miksi, mutta näin se on. Kelpoisuustodistus on siinä mielessä huono, että vaatii varmennusnärkästyksen.
Sähköpätevyys 3 - Ö-luokan asennusoikeudet. Saa vaihdella yksittäisiä kalusteita tai asennella/muutella yksittäisiä ryhmäjohtoja. Esim. uutta keksusta ei saa asentaa. Käyttökelpoinen lähinnä sähkölaitekorjauksiin.
Sähköpätevyys 2 - Sähkötyöt jänniterajoihin 1000VAC/1500VDC asti. Tällä saa tehdä talon alusta loppuun kunhan sähköt toteutetaan pienjänniteliittymällä
Sähköpätevyys 1 - Sähkötyöt ilman jänniterajaa. Saa touhuta keski- ja suurjännitepuolella. Oikeuttaa toimimaan myös käytönjohtajana keskijänniteliittymällä varustetuissa kiinteistöissä.

 

[lusmux]

Tuossa sanotaan että S11 to S14 40uA eli jos tuo valokenno vie tuon tai vähemmän niin mielestäni sopii (asiasta mitään ymmärtämättä). Mitään virran kulutus en tuolla valokennolle löytänyt.

Lisäksi miksi tuossa sanotaan että outputit on NC (tostahan menee syöttö silloin läpi virrattomana?) Kun kuitenkin sitten kuvauksessa on että outputit suljetaan vasta kun starttia nappia on painettu, eli kaiken järjen mukaan jos A1/A2 on pimeä niin kontakti pitäisi olla auki, mutta miten se voi olla auki jos tyyppi on NC...?

Toivottavasti tiedät mitä olet tekemässä, tai sanotaanko että olet rakentamassa konetta vain itsellesi. Olettavasti himmeli kuuluu muuten konedirektiivin alle ja tuo valoverho ei näytä täyttämään mitään SIL/pl luokitusta joten tuo sinun himmelisi kokonaisuutena ei täytä mitään luokitusta joka taitaa nykypäivänä olla mahdoton yhtälo. Muuten sinänsä valittu kippula vaikuttaa asialliselta hommaan, mutta suunnitteluprosessisikaan ei taida täyttää mitään määräyksiä .

Turvareleissä/turvapiireissä käytetään lähes aina NC tietoa, joten siksi nuo turvareleetkin ovat NC-kärjillä ja mahdolliset NO-kärjet on vain tietoa eteenpäin siitä, että turvapiiri ei ole kunnossa.

 

[Supadog]

Pienimuotoiset työt ei tarvi varmennustarkastusta ja se riittää mulle tässä kohtaa. Kokemusta on vasta reilu vuosi mutta kuitenkin pitäis olla riittävän laaja-alaista.

 

[lusmux]

Turvarele Idem SCR-3
https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/SCR-3_2018N.pdf

Voiko yllä olevaan turvareleeseen kytkeä suoraan tämän 24 VDC valokennon? Vai tarvitseeko lisäksi hakkuriteholähteen?
OG5053 - Diffuse reflection sensor - eclass: 27270904 / 27-27-09-04

Turvareleeseen olisi tarkoitus liittää moottorin hätäseis ja ko. anturi. Vai olisiko anturi järkevämpi kytkeä "tavalliseen" releeseen ja hätäseis erikseen? Anturin on tarkoitus pysäyttää moottori esteen havaitessaan.

En nyt ihan tajua kytkentää, ainakaan noin vähillä komponenteilla.
Turvarele ei pysty yksinään ohjaamaan moottoria vaan väliin tarvitsee kontaktorin, riippuen nyt siitä millainen moottori on kyseessä.
Valokenno vaatii 24VDC, kaikista helpoin on hankkia sekä turvarele, että 24VDC ja kytkeä ne samaan virtalähteeseen.

Miksi haluat tehdä tämän kytkennän turvareleellä? Ne on todella kalliita siihen nähden mitä tavallinen ihminen tarvitsee vai onko tämä viritys tulossa johonkin yleisempään käyttöön?

 

[jinx1980]

Turvareleelle 230V? Siinä tapauksessa anturi tarvitsee oman hakkurin.

tossa datalehdessä kuitenkin sanotaan että "Control Voltage at S11 24Vdc" ja lohkokaaviossa on poweri syötön ja S11 välissä. En kylläkään ole kyseenalaistamassa tietoasi .

Turvareleissä/turvapiireissä käytetään lähes aina NC tietoa, joten siksi nuo turvareleetkin ovat NC-kärjillä ja mahdolliset NO-kärjet on vain tietoa eteenpäin siitä, että turvapiiri ei ole kunnossa.

Mä en ole suoraan noiden releiden kanssa tekemisissä enemmän "complex laitteiden kanssa", mutta tuossahan käytännössä katkotaan 3-vaihemoottorin virtaa ko. releellä. Eiks NC ole ainakin perusreleissä että ohjausvirrattomana on kosketin kiinni eli moottori saisi sähköä jos sitä joku keksii sille syöttää jos tuo kontaktorin ohjaus menee tuosta tuolloin sukkana läpi... Mutta ilmeisesti tämän releen koskettimet on jollain sumealla logiikalla auki jos A1:sta vetää sähköt irti vaikka tyyppinä on NC ?

 

[jinx1980]

En nyt ihan tajua kytkentää, ainakaan noin vähillä komponenteilla.

Mä ymmärsin että redudantin hätä-seis tatin lähdöt S12&S13 ja valoverho S11-S14 väliin... Ja sitten koneen starttinappi/kytkin S21:seen.

vai onko tämä viritys tulossa johonkin yleisempään käyttöön?

jotenkin tuntuu ettö ei voi tulla kun täällä kysellään neuvoja ja kikkulaksi on valittu SIL3/ple luokan kamaa ...

 

[lusmux]

tossa datalehdessä kuitenkin sanotaan että "Control Voltage at S11 24Vdc" ja lohkokaaviossa on poweri syötön ja S11 välissä. En kylläkään ole kyseenalaistamassa tietoasi .

A1 ja A2 on syöttöjännite. S-alkuiset on taas turvapiirin input ja output, eli jossain kytkennöissä S11 on output ja se kiertää missä napeissa kiertäkään ja tieto palaa vaikka S12 ja/tai S14. Saattaa olla, että sinne saisi kytkettyä anturin mutta veikkaan, ettei riitä virta. Yleensä turvareleiden turvapiiriin (eli SXX) kytkentään hätäseisnappeja tai magneettirajoja missä ei ole mitään kuormitusta tuovaa ole.

Mä en ole suoraan noiden releiden kanssa tekemisissä enemmän "complex laitteiden kanssa", mutta tuossahan käytännössä katkotaan 3-vaihemoottorin virtaa ko. releellä. Eiks NC ole ainakin perusreleissä että ohjausvirrattomana on kosketin kiinni eli moottori saisi sähköä jos sitä joku keksii sille syöttää jos tuo kontaktorin ohjaus menee tuosta tuolloin sukkana läpi... Mutta ilmeisesti tämän releen koskettimet on jollain sumealla logiikalla auki jos A1:sta vetää sähköt irti vaikka tyyppinä on NC ?

Joo perusreleessä NC on jänniteettömänä kiinni mutta turvareleessä se onkin juuri päinvastoin. Jänniteettömänä kärjet auki ja vasta, kun turvarele tunnistaa kaiken olevan ok niin kärjet kytketään kiinni eli hätäseispiiri suljetaan ja laitteiden sallitaan toimia.
Mitään 3-vaihemoottoria en tuon perään kytkisi vaan ehdottomasti kontaktorin kautta.

Kuulostaa vähän siltä, että kannattaa hommata virtalähde, muutama kontaktori ja rele ja tehdä sillä tavalla tuo.... Tai jättää jollekin, joka osaa sen tehdä

 

[jinx1980]

40mA approx tuosta luvataan saavan eli jos aktiivianturi vie vaikka 30mA niin toimii. Linkatusta anturista ei löytynyt speksiä joten ei voi sanoa mitään. Toki voi laittaa oman 24v powerin ja jättää s11 ilmaan.

edit: sanoitkin että turvareleessa tuo nc/no olisi nurinpäin - mikä järki? no sitten sopii just hyvin sirkkelille. Tossahan itseasiassa lukeekin että ”switch off the supply”

 

[neaa82]

Nyt meni vähän ohi. Hait kelpoisuustodistusta ja S1 luvat tuli postissa?

Niin tai sitten kahvihuuruissa katsoin kieroon ja sekoitin kelpoisuudet ja pätevyydet kiitettävästi keskenään. Eli ei olekaan siitä kokemuksia, vain pätevyyshausta on.

 

[lusmux]

40mA approx tuosta luvataan saavan eli jos aktiivianturi vie vaikka 30mA nin toimii. Linkatusta anturista ei löytynyt speksi joten ei voi sanoa mitään. Toki voi laittaa oman 24v powerin ja jättää s11 ilmaan.

anteeksi että jankkaan tuosta NC:sta. Sehän meinaa että ilman ohjausta sähkö kulkee läpi? Toisin sanoen sopisi sovellukseen jossa ko. releen syötön vikaantuessa olisi suotavaa moottorin pyöriä esimerkiksi vaikka joku sprinkler- laitteisto.

kuitenkin tuohon on esimerkinkin mukaan tarkoitus kytkeä hätäseis tartti joten voisi olettaa että turvallinen tila on kun kärjet ei johda eli ovat auki, koska start napin painallus saa kuvauksen mukaan kärjet menemään kiinni. Ja kun tyyppi kerran on nc niin jos mokkula ei saa ollenkaan sähköä niin kärjet on myös kiinni?? Jotain jää itseltä ymmärtämättä ja olisi ymmärtää ett mitä .

edit: meinaakohan tuo sana ”closes outputs” että avaa kärjet. Tämä selittäisi vaikka sanamuoto ehkä on vähän tökerösti valittu...

tarti ja switch puolestaan avaavat outputit - mitä se ikinä tarkoittaakaan. Näyttää siis siltä että turvallinen tila on ”outputs open” ja se olisi tuolla NC logiikalla silloin kuin kärjet on kiinni ja ohjaus johtuu läpi.

soveltuu siis huonosti vaikkapa sirkkelin ohjaamiseen kun se varmaan pitäisi pysäyttää tatista?

Niin NC tarkoittaa normal closed mutta mikä on tässä tilanteessa normaalia? Onko normaali se, kun hätäseispiiri on katki syystä X vai se, että hätäseispiiri on ehjä?

Hätäseispiirin katkaisu eli vaikka hätäseisnapin painaminen tekee järjestelmän jännitteettömäksi. Ja kun turvarele ei saa jännitettä S11-S13 kärkien välille, niin turvarele avaa kärjet 13-34 jolloin kaikki laitteet turvareleen perässä sammuvat. Samalla kärjet 41-42 sulkeutuvat, jolloin mahdollinen tieto lähtee eteenpäin, että turvareleen tila on muuttunut.

 

[N1kkel]

Toivottavasti tiedät mitä olet tekemässä, tai sanotaanko että olet rakentamassa konetta vain itsellesi. Olettavasti himmeli kuuluu muuten konedirektiivin alle ja tuo valoverho ei näytä täyttämään mitään SIL/pl luokitusta joten tuo sinun himmelisi kokonaisuutena ei täytä mitään luokitusta joka taitaa nykypäivänä olla mahdoton yhtälo. Muuten sinänsä valittu kippula vaikuttaa asialliselta hommaan, mutta suunnitteluprosessisikaan ei taida täyttää mitään määräyksiä .

En minä kyselisi, jos tietäisin mitä olen tekemässä.

No joo, kyseessä on koulun harjoitustyö ja varsinainen toteutus tapahtuu sähköalan ammattihenkilön valvomana. En oikein viitsi jatkuvasti pommittaa opettajiakaan tyhmillä kysymyksillä. Sähkösuunnittelua saa käsittääkseni tehdä ilman sähköpätevyyksiä, mutta toteutus eli asentaminen taas on eri juttu.

Ei ole hirveästi tullut oltua kontaktoreiden ym. sähkötekniikan kanssa vielä tekemisissä, niin komponenttien valinta ja mitoitus vähän hämmentää.

En nyt ihan tajua kytkentää, ainakaan noin vähillä komponenteilla.
Turvarele ei pysty yksinään ohjaamaan moottoria vaan väliin tarvitsee kontaktorin, riippuen nyt siitä millainen moottori on kyseessä.
Valokenno vaatii 24VDC, kaikista helpoin on hankkia sekä turvarele, että 24VDC ja kytkeä ne samaan virtalähteeseen.

Miksi haluat tehdä tämän kytkennän turvareleellä? Ne on todella kalliita siihen nähden mitä tavallinen ihminen tarvitsee vai onko tämä viritys tulossa johonkin yleisempään käyttöön?

Turvarele löytyy jo valmiiksi. Samoin moottorin ohjauksen kontaktorit.

A1 ja A2 on syöttöjännite. S-alkuiset on taas turvapiirin input ja output, eli jossain kytkennöissä S11 on output ja se kiertää missä napeissa kiertäkään ja tieto palaa vaikka S12 ja/tai S14. Saattaa olla, että sinne saisi kytkettyä anturin mutta veikkaan, ettei riitä virta. Yleensä turvareleiden turvapiiriin (eli SXX) kytkentään hätäseisnappeja tai magneettirajoja missä ei ole mitään kuormitusta tuovaa ole.

Kuulostaa vähän siltä, että kannattaa hommata virtalähde, muutama kontaktori ja rele ja tehdä sillä tavalla tuo.... Tai jättää jollekin, joka osaa sen tehdä

Koulun projektista kun on kyse, niin kaikki osat löytyvät. Kyse on vain siitä mitä komponentteja valitaan käytettäväksi. Kyse on siitä, että missä määrin vaikkapa turvarele on tarpeellinen, kun haluaisin tehdä kytkennät mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi ainakin näin alkuun. Siis en haluaisi suunnitella tarpeettoman monimutkaista systeemiä.
Esim. hätäseis turvareleeseen kytkettynä vs. ohjauspiiriin sarjaan? Kyseessä on aika perus 3-v. moottorin suunnanvaihtokytkentä kahdella rinnakkaisella kontaktorilla ja sitten valokenno pysäyttäisi moottorin, jos se havaitsee esteen.

 

[jinx1980]

Tuolla releellä tuo onnistuu mielestäni minimaalisella määrällä komponentteja (tämä lienee siis joku harkoitustyö)? Mutta jos ei tarvita sil/pl tasoja niin ei tuota oikeassa elämässä tuollaisella kalliilla releellä tehtäisi.


Jahkauduin keskusteluun kun olen joskus elämässä tehnyt ”complex sil/pl”- ohjaimen. Releelle meni 2 syöttöä eli periaatteessa nuo tatin syötöt ja releeltä tuli feedback takas (aina invertoituna, oletettavasti tuo aux). Laite valvoi että releen feedback vastasi ohjausta ja laitteen pystyi ”parametroimaan” että onko outputit suorat vai invertoidut ja lisäksi sitten että onko ohjattava rele nc vai no. Eli laite luki outputtien tilat ja päätteli niistä että vetääkö rele vai ei ja missä tilassa feedbackim pitäisi olla ja sitten feedback ei vastannut ohjausta niin pelit seis.

joku nc/no konffivalinta siellä tosiaan oli mutta ei mun tarvinnut miettiä että miten päin ne toimi, ts. Koodasin valmiiksi tehdyn truth-tablen laitteeseen ja sillä hyvä. Omaan pöytätestiin riitti hyvin pelkät johdot enkä näin ollen ikinä nähnyt tuollaista lutikkaa livenä .

Siksi asia kiinnosti/kiinnostaa...

 

[lusmux]

En minä kyselisi, jos tietäisin mitä olen tekemässä.

No joo, kyseessä on koulun projekti ja varsinainen toteutus tapahtuu sähköalan ammattihenkilön valvomana. En oikein viitsi jatkuvasti pommittaa opettajiakaan tyhmillä kysymyksillä. Sähkösuunnittelua saa käsittääkseni tehdä ilman sähköpätevyyksiä, mutta toteutus eli asentaminen taas on eri juttu.

Ei ole hirveästi tullut oltua kontaktoreiden ym. sähkötekniikan kanssa vielä tekemisissä, niin komponenttien valinta ja mitoitus vähän hämmentää.


Turvarele löytyy jo valmiiksi. Samoin moottorin ohjauksen kontaktorit.



Koulun projektista kun on kyse, niin kaikki osat löytyvät. Kyse on vain siitä mitä komponentteja valitaan käytettäväksi. Kyse on siitä, että missä määrin vaikkapa turvarele on tarpeellinen, kun haluaisin tehdä kytkennät mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi ainakin näin alkuun. Siis en haluaisi suunnitella tarpeettoman monimutkaista systeemiä.
Esim. hätäseis turvareleeseen kytkettynä vs. ohjauspiiriin sarjaan? Kyseessä on aika perus 3-v. moottorin suunnanvaihtokytkentä kahdella rinnakkaisella kontaktorilla ja sitten valokenno pysäyttäisi moottorin, jos se havaitsee esteen.

Kone- ja laitepuolella turvarele on jo lähes jokapuolella pakollinen varuste eli jos laite on ihmiskäyttöön suunniteltu niin turvarele pitää olla ja tämän lisäksi kahdennettu turvapiiri.

Tästä projektista en osaa pitääkö olla turvarele vai ei.

 

[Insti]

Olen aloittamassa vessaremonttia. Nykyään on vessassa seinäpatteri jonka vaihdan lattialämmitykseen. Kysymys kuuluu, saako patterille tulevasta johdosta kytkettyä lattialämmityksen vai vaatiiko uutta vetoa?

 

[hilimankolo]

Olen aloittamassa vessaremonttia. Nykyään on vessassa seinäpatteri jonka vaihdan lattialämmitykseen. Kysymys kuuluu, saako patterille tulevasta johdosta kytkettyä lattialämmityksen vai vaatiiko uutta vetoa?

Lähtö kohtaisesti kyllä pystyy hyödyntämään. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa onko samassa ryhmässä useampia pattereita muissa tiloissa (mh,oh,et.....) tai onko mahdollisesti otettu kyseisen tilan valaistus ja/tai pistorasia ryhmästä. Tällä toimella varmistuen siitä että johdot ja sulakkeet riittävät, jos lämmityskaapeli on huomattavasti tehokkaampi (Watti).

Sitten siihen miten johdon voi hyodyntää.
- Keskukseen lisätä vikavirtasuojakytkin kyseiseen ryhmä lähtöön.
- Saaneeraus/remonttia kohteessa, ns;pienet muutokset. Käyttämällä vikavirtasuojakytkimellä varustettua lattilämmitystermostaattia.

se että kumpi on sitte halvempi tai yksinkertaisempi on jokaisen itse päätettävissä. Termostaatin tarvitsee joka tapauksessa, onko keskukseen mahdollista lisätä vikavirtasuojaa.

*Lattialämmistyksessä tulee käyttää AINA vikavirtasuojausta.

 

[IcyT]

En minä kyselisi, jos tietäisin mitä olen tekemässä.

No joo, kyseessä on koulun harjoitustyö ja varsinainen toteutus tapahtuu sähköalan ammattihenkilön valvomana. En oikein viitsi jatkuvasti pommittaa opettajiakaan tyhmillä kysymyksillä. Sähkösuunnittelua saa käsittääkseni tehdä ilman sähköpätevyyksiä, mutta toteutus eli asentaminen taas on eri juttu.

Ei ole hirveästi tullut oltua kontaktoreiden ym. sähkötekniikan kanssa vielä tekemisissä, niin komponenttien valinta ja mitoitus vähän hämmentää.


Turvarele löytyy jo valmiiksi. Samoin moottorin ohjauksen kontaktorit.



Koulun projektista kun on kyse, niin kaikki osat löytyvät. Kyse on vain siitä mitä komponentteja valitaan käytettäväksi. Kyse on siitä, että missä määrin vaikkapa turvarele on tarpeellinen, kun haluaisin tehdä kytkennät mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi ainakin näin alkuun. Siis en haluaisi suunnitella tarpeettoman monimutkaista systeemiä.
Esim. hätäseis turvareleeseen kytkettynä vs. ohjauspiiriin sarjaan? Kyseessä on aika perus 3-v. moottorin suunnanvaihtokytkentä kahdella rinnakkaisella kontaktorilla ja sitten valokenno pysäyttäisi moottorin, jos se havaitsee esteen.

Suunnittelua toki voi tehdä kuka tahansa, mutta kuten huomaat niin ei sekään ihan niin helppoa ole vaikka kyseessä on simppeli moottorikäytön hätäseis-kytkentä.

Täältä löydät kytkentäesimerkkejä turvareleellesi: https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/E61-324-00_SCR-3_engl_L01__Jan_19.pdf

Ilmeisesti laite tukee joko kahta PNP-tuloa tai kahta kosketintuloa, eli et saa sekä hätäseispainikettä että valokennoa yhtäaikaisesti kiinni. Ei sillä, että tuo valokennosi nyt minkään sortin turvalaite olisikaan. Esimerkiksi voisit painikkeen kytkeä fig. 1 mukaisesti, moottorikontaktoreiden takaisinkytkentä fig. 9 mukaisesti ja lähdöistä kaksi erillistä ohjausta kahdelle erilliselle moottorikontaktorille, jotka ovat kytkettyjä sarjaan moottorin syöttöön.

Nämä siis aivan hatusta tietämättä mitään riskianalyysin järjestelmälle asettamista vaatimuksista.

 

[N1kkel]

Suunnittelua toki voi tehdä kuka tahansa, mutta kuten huomaat niin ei sekään ihan niin helppoa ole vaikka kyseessä on simppeli moottorikäytön hätäseis-kytkentä.

Täältä löydät kytkentäesimerkkejä turvareleellesi: https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/E61-324-00_SCR-3_engl_L01__Jan_19.pdf

Ilmeisesti laite tukee joko kahta PNP-tuloa tai kahta kosketintuloa, eli et saa sekä hätäseispainikettä että valokennoa yhtäaikaisesti kiinni. Ei sillä, että tuo valokennosi nyt minkään sortin turvalaite olisikaan. Esimerkiksi voisit painikkeen kytkeä fig. 1 mukaisesti, moottorikontaktoreiden takaisinkytkentä fig. 9 mukaisesti ja lähdöistä kaksi erillistä ohjausta kahdelle erilliselle moottorikontaktorille, jotka ovat kytkettyjä sarjaan moottorin syöttöön.

Nämä siis aivan hatusta tietämättä mitään riskianalyysin järjestelmälle asettamista vaatimuksista.

Joo, tämä on yllättävän haastavaa.

Käyttösovellus on nosto-ovi. Jokin esteen tunnistus siinä vissiin pitää olla "turvaominaisuutena". Järkevintä varmaan olisi kytkeä pelkästään hätäseis turvareleeseen, valokennolle virta 24VDC hakkurilla ja valokenno ohjaamaan kolmatta relettä/kontaktoria, joka katkaisee moottorilta virran. Kannattaako turvarelettä syöttää 230VAC vai 24VDC? Ilmeisesti kumpikin on mahdollista. Ja tulisiko järkevämpi toteutus, jos koko ohjauspiiri olisi 24V?

 

[IcyT]

Joo, tämä on yllättävän haastavaa.

Eli nyt järkevintä varmaan olisi kytkeä pelkästään hätäseis turvareleeseen, valokennolle virta 24VDC hakkurilla ja valokenno ohjaamaan kolmatta relettä/kontaktoria, joka katkaisee moottorilta virran. Kannattaako turvarelettä syöttää 230V vai 24VDC? Ja tulisiko järkevämpi toteutus, jos koko ohjauspiiri olisi 24V? Käyttösovellus on nosto-ovi. Jokin esteen tunnistus siinä vissiin pitää olla "turvaominaisuutena".

Joo, ihan hyvä idea pitää tuo valokenno erillisenä turvapiiristä. Kerta 24V jännite on saatavilla niin ainakin itselle luontevampaa olisi tehdä ohjauspiiri sillä.

 

[munse]

*Lattialämmistyksessä tulee käyttää AINA vikavirtasuojausta.

Itsellä 90-luvun okt, jossa on ilmeisesti 2010 asennettu sähköinen lattialämmitys sähköpatterien tilalle. Onko edellinen omistaja toiminut väärin, kun vikavirtasuojausta ei ole missään?

 

[Supadog]

Kelpoisuustodistus alv 24% 328,60€. Aika suolanen hinta pelkästä paperilapusta.

 

[Pakana]

Itsellä 90-luvun okt, jossa on ilmeisesti 2010 asennettu sähköinen lattialämmitys sähköpatterien tilalle. Onko edellinen omistaja toiminut väärin, kun vikavirtasuojausta ei ole missään?

Muistaakseni ei vielä 2010 ollut pakollinen... Tai jossain noilla näppäimillä se tuli.

Käytännössähän se lattialämmityksen vikissuojaus pykälä on jotain typerän ja naurettavan välillä, mutta jotainhan niihin pykäliin pitää keksiä että voidaan aina 5 vuoden välein myydä se uusi kirja.

 

[Zigh]

Käytännössähän se lattialämmityksen vikissuojaus pykälä on jotain typerän ja naurettavan välillä, mutta jotainhan niihin pykäliin pitää keksiä että voidaan aina 5 vuoden välein myydä se uusi kirja.

Vikis ei siis olisi estänyt sitä viime pääsiäisen mökkipaloa Levillä?

Edelliseen kämppään kun tehtiin remonttia 2010 niin kyllä tuli vvs:t lattialämmityksille ja muistaakseni ne sähkärin mukaan oli pakolliset.