Kysymyksiä sähkömiehille

Niin, ihan normaali kapasitiivinen kytkeytyminen kyseessä. Jos mittaisit kunnon mittarilla matalaimpedanssisena mittauksena, niin et saisi kissansähköjä.
 
Mitenkäs tuota, ryhdyin vaihtamaan rikkoontunutta valaisinta uuteen ja kun mittailin varmuuden vuoksi virtakynällä johtimia niin havaitsin, että kynän merkkivalo syttyi vaihejohtimesta, vaikka kytkin oli pois päältä (sulake oli tässä vaiheessa vielä paikoillaan). Mittasin yleismittarilla vaihejohtimen jännitteen ja se näyttää 190 volttia, kun kytkin on pois päältä ja normaalit 230 volttia, kun kytkin on päällä.

En pysty mittaamaan, että tipahtaako jännite nollaan jos tuota vaihetta koittaisi kuormittaa, mutta kysymys on siis, että voiko vaihejohtimeen indusoitua noin suuri jännite ilman, että mitään on rikki, vai onko kutsuttava sähkömies etsimään vika? Muissa valaisimissa en ole tainnut tällaista havaita.

Edit: Hassunoloinen rasia muutenkin, sinne tulee muutama MMJ ja nollat on kytketty yhteen sokeripalalla. Eikös pitäisi käyttää asiallisempia liittimiä? Sitten sinne tulee joku hämärä silikonipintainen kaapeli, myös johtimet ovat silikonia. En ole ennen nähnyt.

Kuulostaa isolta. Pitkillä matkoilla olen 105V mitannu 5x2.5 kaapelista jos on joku vaihe pimeä. Saattaa tulla nollaltakin se jännite jos mittaat nollaa vasten sitä vaihetta.
 
Joop elikkäs juuri niin lienee asian laita kuten sanoitte. Paska mittari. Kytkin uuden valaisimen paikalleen, toimii moitteetta ja kun valaisin on kiinni, niin nyt näyttää 0 volttia vaiheesta, kun kytkin on kiinni. Pitää ostaa parempi mittari jatkoa varten. Kiitokset kaikille!
 
Joop elikkäs juuri niin lienee asian laita kuten sanoitte. Paska mittari. Kytkin uuden valaisimen paikalleen, toimii moitteetta ja kun valaisin on kiinni, niin nyt näyttää 0 volttia vaiheesta, kun kytkin on kiinni. Pitää ostaa parempi mittari jatkoa varten. Kiitokset kaikille!


"Parempi" mittari nimenomaan ei auta, kun niissä tahtoo olla impedanssi vieläkin suurempi, se kun on hyvän mittarin määritelmä että se vaikuttaa mitattavaan piiriin mahd. vähän. Analoginen viisarimittari olisi kaikkein paras, se ei muutaman mikroampeerin virrasta vielä värähtäisi.
 
Ja mikäli ryhmässä on hakuvalollisia kytkimiä/painonappeja niin niiden vuotovirta näkyy myös mittauksissa kapasitiivisen kytkeytymisen lisäksi.
 
Valon tasaisuus tai värilämpötila ei oikein käy perusteluksi kun pitää valita ledit tai loisteputket, koska yhtälailla loisteputket pitää sijoittaa oikein ja myös loisteputkia saa useissa eri värilämpötiloissa. Mutta kyllähän se niin on, että ei varmaan mene kuin vuosi, jonka jälkeen ei ole loisteputkille enää mitään perusteluita. Kävin juuri ajamassa kierroksen kaupungilla ja katsoin, mitä on helposti saatavilla paikallisista rautakaupoista, ja melkein jopa harmittaa, etten aiemmin ottanut ledejä autotalliin. Eivät ne halvemmaksi olisi tulleet, mutta tulevaisuudessa olisi säästänyt valaisimien ledeille uudelleenjohdotuksen vaivan, kun olisi suoraan hypännyt ledeihin.

Loisteputkien osalta halvinta oli tosiaan Biltemasta 2x58W loisteputkivalaisin ja 2x putkea yhteensä 36,90e+2x3,90e yhteensä 44,7e. Lupaa yhteensä 10600 lumenia, herran haltuun paljonko häviää matkalle huonosta heijastimesta johtuen.

Ledin osalta Puuilosta 1500mm led valaisin 2x22W putkilla myös 36,90e, mutta vain 3960 lumenia. Ostin tuohon lisäksi lisäksi 2x25W teholedit 2x9,90e eli yhteensä 56,70e ja lumeneita onkin jo 6600 lumenia. Alkaa riittämään, varmaan aika lähelle noita loisteputkia kun häviöt huomioidaan? Pitäisi laittaa vierekkäin vertailua varten.

No sitten Biltemasta löytyi myös ylläri eli 30W 1500mm led-putki lumeneita 4500 eli yhteensä tulisi 9000 lumenia ja tämä varmaan menisi heittämällä noiden loisteputkien ohi? Perse ei kestänyt ostaa, kun olisivat olleet 24,90e per putki... Mutta kunhan tämän tehoiset putket tulee hinnassa alas, niin loisteputkien päivät taisi olla lopullisesti siinä.

Disclaimer: Ei mitään hajua luvattujen lumenien paikkansapitävyydestä, eikä Bilteman putkien laadusta tai spektristä tms.

Toki se suunnittelu että minne niitä lamppuja roiskii vaikuttaa mutta ei se nyt mitään rakettitiedettä ole.

Sitten vertaillessa loisteputkien ja lediputkien lumenia kannattaa aina muistaa se että loisteputki säteilee sen 360 astetta kun ledissä se on 180 tai jopa hiukan alle. Loisteputkella ei väliä kummin päin sen laittaa, ledillä on väliä. Eli vaikka siinä ledissä on vähemmän lumenia niin se todennäköisesti tuottaa vähintään yhtä hyvän valaistuksen koska se kaikki tuotettu valo suuntautuu sinne minne pitääkin. Ei kaikissa loisteputkissa edes ole heijastimia tai jos on niin niiden teho heikkenee ajanmyötä kun keräävät väistämättä paskaa taikka paistuvat piloille.

Oma kokemukseni on että tuollainen 2x22W ledi vastaa varsin hyvin 2x58W loisteputkea vaikkei lumenissa ja hattiwateissa "pärjää".

Mutta sullahan on nyt molempia niin voit hiukan vertailla, saattaa olla että hämmästyt. ;)
 
Jotkut led-valaisimet silminnähden hehkuvat pelkästään tuon induktiivisen hyppykuppasähkön voimin.

Tai välähtelevät, joka on monin verroin ärsyttävämpää.

Joop elikkäs juuri niin lienee asian laita kuten sanoitte. Paska mittari. Kytkin uuden valaisimen paikalleen, toimii moitteetta ja kun valaisin on kiinni, niin nyt näyttää 0 volttia vaiheesta, kun kytkin on kiinni. Pitää ostaa parempi mittari jatkoa varten. Kiitokset kaikille!

Ei mittari ole paska, vaan näyttää ihan oikein. Tuo "haamujännite" on ihan normaali ilmiö, joka pistää osata ottaa huomioon ja erottaa esim hehtolampun tms merkkivalon luomasta jännitteestä.
 
Kylpyhuoneessa on halogeenispotit GU5.3 -kannalla, 12V eli muuntaja välissä. Vaihdettiin peili ja kylppärikalusto, mutta kun emäntä hoiti purkutyömaata niin en ollut tajunnut että peilin yläpuoliselle valaisimelle tuleva johto onkin samaa 12V linjaa eikä normaalia 230v vaikka johto oli normaalia. Eli hankittu valaisin ei käy, joten kysymykset:

- onko tuohon paikkaan mahdollista asentaa mikä tahansa 12V valaisin jos sellaisen sopivan löytää?
- onko esim. tällaisissa mahdollista heivata tuo muuntaja välistä pois ja käyttää tuota integroitua? Tai yleensäkin ledeissä, halogeenejä jää kattoon niin yksi ledi joukossa tuskin haittaa kun kuormakin pysyy.
- itseasiassa kun mittarilla katsoin niin näyttäisi valehtelevan 7,5V tuosta GU-liittimestä mitattuna, voiko pitää paikkansa jos lamput ovat 12V halogeeneja?
 
Kylpyhuoneessa on halogeenispotit GU5.3 -kannalla, 12V eli muuntaja välissä. Vaihdettiin peili ja kylppärikalusto, mutta kun emäntä hoiti purkutyömaata niin en ollut tajunnut että peilin yläpuoliselle valaisimelle tuleva johto onkin samaa 12V linjaa eikä normaalia 230v vaikka johto oli normaalia. Eli hankittu valaisin ei käy, joten kysymykset:

- onko tuohon paikkaan mahdollista asentaa mikä tahansa 12V valaisin jos sellaisen sopivan löytää?
- onko esim. tällaisissa mahdollista heivata tuo muuntaja välistä pois ja käyttää tuota integroitua? Tai yleensäkin ledeissä, halogeenejä jää kattoon niin yksi ledi joukossa tuskin haittaa kun kuormakin pysyy.
- itseasiassa kun mittarilla katsoin niin näyttäisi valehtelevan 7,5V tuosta GU-liittimestä mitattuna, voiko pitää paikkansa jos lamput ovat 12V halogeeneja?

Kun ei ole kuormaa perässä niin jännitteet on mitä on. Laitappa siihen ihan mitä tahansa 12V syövää, niin jännite näyttää het sen 11-13V
 
Kylpyhuoneessa on halogeenispotit GU5.3 -kannalla, 12V eli muuntaja välissä. Vaihdettiin peili ja kylppärikalusto, mutta kun emäntä hoiti purkutyömaata niin en ollut tajunnut että peilin yläpuoliselle valaisimelle tuleva johto onkin samaa 12V linjaa eikä normaalia 230v vaikka johto oli normaalia. Eli hankittu valaisin ei käy, joten kysymykset:

- onko tuohon paikkaan mahdollista asentaa mikä tahansa 12V valaisin jos sellaisen sopivan löytää?
- onko esim. tällaisissa mahdollista heivata tuo muuntaja välistä pois ja käyttää tuota integroitua? Tai yleensäkin ledeissä, halogeenejä jää kattoon niin yksi ledi joukossa tuskin haittaa kun kuormakin pysyy.
- itseasiassa kun mittarilla katsoin niin näyttäisi valehtelevan 7,5V tuosta GU-liittimestä mitattuna, voiko pitää paikkansa jos lamput ovat 12V halogeeneja?

Jäikö sinne nyt samalle muuntajalle muita 12V halogeneja ja oliko ne kytkettynä mittauksen aikana? Outo lukema jos kuormaa oli.

Ymmärtääkseni halogenimuuntajat yleensä tuottaa vaihtovirtaa, onko tuo 7.5V nyt AC puolella mitattu?

Jos käytät vanhaa halogenimuuntajaa ja tahdot pistää ledivalaisimen, kannattaa tarkastaa tuleeko sieltä nyt tasa- vai vaihtojännitettä. Halogenien korvaajiksi tarkoitetuissa ledipolttimoissa (esim. GU5.3, G4) tuntuu olevan aina tasasuuntaajat ja toimivat 12V AC jännitteellä vaikkei olisikaan eritelty. Mutta jotkin muut 12V led-valaisimet saattaa syödä vain tasavirtaa, kuten ledinauha.

Lisäksi muuntajan kuormitus olisi hyvä tarkistaa. Halogenimuuntajien minimikuorma voi olla liian iso ledeille. Itsellä 30-70W Osram halotronic muuntaja ja siinä 3x n. 6W GU5.3 lediä jolloin polttimoiden kuorma n. 18W ja muuntajan minimikuormitus ei siis ylity. Lamput pelittää kuitenkin ongelmitta himmentimenkin kanssa niin en ole miettinyt muuntajan vaihtoa.

Jos peililtä löytyy verkkojännitekaapeli ja muuntajaan pääsee käsiksi voisi kai olla mahdollista vaihtaa se myös 230V valaisimeksi.

E: en muuten ole sähkäri
 
Tarkoitus olisi poistaa katosta lampun pistorasia. Testasin yleismittarilla, mikä katkaisija ohjaa kyseistä pistorasiaa, mutta yllätyin kun jännite ei mennytkään nollaan vaikka valokatkaisija oli suljettu. Vaiheen ja nollan välille jää noin 20 V jännite. Selvisi, että kyseistä pistorasiaa ohjaa kaksi katkaisijaa, joista toisen sulkeminen aiheuttaa 20 V jännitteen ja toinen taas 17 V jännitteen.

Voiko näinkin korkea jännite johtua esim induktiosta vai onko jossakin nyt jotain vialla? Talo on rakennettu 2008.

edit: Ilmeisesti normaali kapasitiivinen kykeytyminen
 
Viimeksi muokattu:
Justhan minä muutama viesti sitten kysyin samaa asiaa. Minulle tuli 190V jännite ja tämä oli käsittääkseni ihan normaalia, kapasitiivinen kytkeytyminen tai jotain.
 
Kaivataan sähkärin mielipidettä.

Uudiskohde kyseessä, sähköjen veto alkaa olemaan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Mutta, vetotapa mietityttää.

Pistääkkö sähköt pistorasioille jne. kiinteille laitteille lattiavaluun vaiko yläkautta? Yläkautta viedään valaisimille tottakai sekä tarvittaessa katkaisijoille mikäli tehdään "perinteiseen" tyyliin eikä tule kotiautomaatioo langattomilla katkaisijoilla.
Ajattelin myös, että en pistä MMJ kaapelia vaan vedän johdot ns. erikseen suojaputkessa, tällöin on myös helpompi vetää johtoa tarvittaessa lisää.
 
Justhan minä muutama viesti sitten kysyin samaa asiaa. Minulle tuli 190V jännite ja tämä oli käsittääkseni ihan normaalia, kapasitiivinen kytkeytyminen tai jotain.

Kappas vain. Oli jännitteiden suuruusluokissa niin iso ero etten jaksanut lukea kaikkia vastauksia tarkasti. Kapasitiivinen kytkeytyminen oli siis ilmeisesti syynä.
 
Kaivataan sähkärin mielipidettä.

Uudiskohde kyseessä, sähköjen veto alkaa olemaan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Mutta, vetotapa mietityttää.

Pistääkkö sähköt pistorasioille jne. kiinteille laitteille lattiavaluun vaiko yläkautta? Yläkautta viedään valaisimille tottakai sekä tarvittaessa katkaisijoille mikäli tehdään "perinteiseen" tyyliin eikä tule kotiautomaatioo langattomilla katkaisijoilla.
Ajattelin myös, että en pistä MMJ kaapelia vaan vedän johdot ns. erikseen suojaputkessa, tällöin on myös helpompi vetää johtoa tarvittaessa lisää.
Eikai kukaan nyt tosissaan jotain pilipali langattomia lähde laittamaan jos uutta ollaan tekemässä. Automaatiot kannattaa toteuttaa knx tai vastaavalla ja jättää tuommoiset jälkikäteen tehtävät pilipalit suoraan sinne kauppaan millä ei todellisuudessa ole automaation kanssa edes mitään tekemistä.
 
Eikai kukaan nyt tosissaan jotain pilipali langattomia lähde laittamaan jos uutta ollaan tekemässä. Automaatiot kannattaa toteuttaa knx tai vastaavalla ja jättää tuommoiset jälkikäteen tehtävät pilipalit suoraan sinne kauppaan millä ei todellisuudessa ole automaation kanssa edes mitään tekemistä.

Taitaa mennä hieman OT-puolelle, mutta sallin sen itselleni tällä kertaa.

Mikä huonopuoli sitten on Beckhoffin PLC-pohjaisessa ratkaisussa? Jos vertaa siis esim. KNX?
Vai tuliko tässä vain väärinymmärrys, kun en ihan näin laajasti edelliseen viestiin kirjoitellut kotiautomaatioon liittyen.:rolleyes:

PLC-pohjaisessa kuitenkin pystytään tekemään hyvinkin laajalti valaistus, himmennykset sekä saadaan haluttaessa DALI, lämmityksen + ilmanvaihdon ohjaus, pistorasioiden ohjaus, magneettiventtiilin ohjaus kun kotona ei ole ketään ja paljon muuta.
Valaistuksen osalta katkaisijathan ohjaavat vain sähkökeskuksessa olevia releitä.

Voisi kuvitella, että Beckhoffikin on sen verta tunnettu yhtiö maailmalla teollisuudessa etc. että ei ne nyt ihan sekundaa voi kotiautomaatioonkaan tarjota.
Itselläkun on vielä se tilanne, että ko. järjestelmän saan erittäin edullisesti ja hinta ei paljoakaan eroa "perinteisellä" tavalla tehtyyn. Niin en nää oikein syytä miksen ko. järjestelmää laittaisi.

BECKHOFF New Automation Technology
 
Taitaa mennä hieman OT-puolelle, mutta sallin sen itselleni tällä kertaa.

Mikä huonopuoli sitten on Beckhoffin PLC-pohjaisessa ratkaisussa? Jos vertaa siis esim. KNX?
Vai tuliko tässä vain väärinymmärrys, kun en ihan näin laajasti edelliseen viestiin kirjoitellut kotiautomaatioon liittyen.:rolleyes:

PLC-pohjaisessa kuitenkin pystytään tekemään hyvinkin laajalti valaistus, himmennykset sekä saadaan haluttaessa DALI, lämmityksen + ilmanvaihdon ohjaus, pistorasioiden ohjaus, magneettiventtiilin ohjaus kun kotona ei ole ketään ja paljon muuta.
Valaistuksen osalta katkaisijathan ohjaavat vain sähkökeskuksessa olevia releitä.

Voisi kuvitella, että Beckhoffikin on sen verta tunnettu yhtiö maailmalla teollisuudessa etc. että ei ne nyt ihan sekundaa voi kotiautomaatioonkaan tarjota.
Itselläkun on vielä se tilanne, että ko. järjestelmän saan erittäin edullisesti ja hinta ei paljoakaan eroa "perinteisellä" tavalla tehtyyn. Niin en nää oikein syytä miksen ko. järjestelmää laittaisi.

BECKHOFF New Automation Technology
Ymmärsit nyt väärin, tuosta sun langattomasta puheesta vaan tulee heti mieleen huet, xiaomit ja vastaavat ja meinasin ettei semmoisia kannata käyttää vaan tehdä kunnolla. En näe mitään hyötyä pelkissä langattomissa katkaisimissa vaan ottaisin ne lisäksi kiinteästi seinässä olevien lisäksi, koska eihän sohvalta ole kiva nousta ylös vaan hoitaa se säätö kännykällä tai vastaavalla.
 
Ymmärsit nyt väärin, tuosta sun langattomasta puheesta vaan tulee heti mieleen huet, xiaomit ja vastaavat ja meinasin ettei semmoisia kannata käyttää vaan tehdä kunnolla. En näe mitään hyötyä pelkissä langattomissa katkaisimissa vaan ottaisin ne lisäksi kiinteästi seinässä olevien lisäksi, koska eihän sohvalta ole kiva nousta ylös vaan hoitaa se säätö kännykällä tai vastaavalla.

Joo ei tarkoitus ole näitä "älylamppuja" laittaa.

Joo siis katkaisijat tulee kyllä seinään kiinni, mutta kaapelivetoja niille ei tarvitse, vaan katkaisijat keskustelee langattomasti automaatiojärjestelmän kanssa. Toki valaistuksen säätö saadaan tarvittaessa tehtyä myös puhelimen kautta, Beckhoffin järjestelmä kun toimii myös selainpohjalla.
 
Tuo beckhoff ei ole "langaton" järjestelmä, vaikka se langattomia laitteita tukeekin. Ongan KNX:kin olemassa langattomat palikat.

Mä en kyllä suosittelisi täysin langatonta ohjausta, tai en einakaan niin pitkään kunnes löytyy joku oikeasti varmatoiminen langaton systeemi.

- onko esim. tällaisissa mahdollista heivata tuo muuntaja välistä pois ja käyttää tuota integroitua? Tai yleensäkin ledeissä, halogeenejä jää kattoon niin yksi ledi joukossa tuskin haittaa kun kuormakin pysyy.
- itseasiassa kun mittarilla katsoin niin näyttäisi valehtelevan 7,5V tuosta GU-liittimestä mitattuna, voiko pitää paikkansa jos lamput ovat 12V halogeeneja?

Tuo sun linkkaamasi paneelivalaisin ei ole 12V, vaan todennäköisesti 350mA tjsp. Tuon tyyppisiä paneleita on kyllä olemassa 12VCD mallisena.

Perinteiset elektoroniset "halogeenimuuntajat" tuottavat hyvin epämääristä sähköä, yleensä jonkinlaista AC:tä, mutta taajuus vaihtelee aika epämääräisesti, jonka takia esim monet digitaaliset yleismittarit näyttävät ihan mitä sattuu noille jännitteeksi.
 
Tuo sun linkkaamasi paneelivalaisin ei ole 12V, vaan todennäköisesti 350mA tjsp. Tuon tyyppisiä paneleita on kyllä olemassa 12VCD mallisena.

Perinteiset elektoroniset "halogeenimuuntajat" tuottavat hyvin epämääristä sähköä, yleensä jonkinlaista AC:tä, mutta taajuus vaihtelee aika epämääräisesti, jonka takia esim monet digitaaliset yleismittarit näyttävät ihan mitä sattuu noille jännitteeksi.

Siis muuntajalta tulee 12V AC, koska kyseessä SELV kun kylppäristä kyse. Taisi unohtua edellisestä..

Kysymys olikin, että onko noita lamppuja missä on itsessään joku SELV mukana mahdollista ajaa tuolla halogeenimuuntajalla ja poistaa se oma välistä. Ilmeisesti tämä ei ole tosiaankaan mikään suositeltava tai yleinen tapa, joten pakko kai rakentaa itse joku halogeeniviritys tuohon tilalle..
 
Siis muuntajalta tulee 12V AC, koska kyseessä SELV kun kylppäristä kyse. Taisi unohtua edellisestä..

Kysymys olikin, että onko noita lamppuja missä on itsessään joku SELV mukana mahdollista ajaa tuolla halogeenimuuntajalla ja poistaa se oma välistä. Ilmeisesti tämä ei ole tosiaankaan mikään suositeltava tai yleinen tapa, joten pakko kai rakentaa itse joku halogeeniviritys tuohon tilalle..
Ei tuo SELV mitenkään kylppäriin liity, mutta kyllä sillä vanhalla halogeenipowerilla on mahdollista ledejäkin ruokkia, esim ne G5.3 kantaiset spotit on tarkoitettu juurikin korvauslampuksi halogeenin tilalle, mutta niiden toimivuus on pientä arpapeliä, toisinaan on muuntaja-lamppu yhdistelmiä jotka eivät keskenään tule toimeen.

Jos elektroniikkaa tykkää harrastaa, niin kyllähän noita valaisimia voi modata vaikka kuinka paljon, mutta mitä niin maagista siinä nykyisessä halogeenipowerissa on että sitä ei voi vaihtaa?
 
Autossa on oma kiinteä inventteri, johon käy vain litteä europistotulppa. Läppäriä pitäisi saada ladattua autossa, mutta läppärin laturissa on maadoitettu sukopistotulppa, joka ei käy siihen. Onko jotain riskinä, jos tekee läppärin lataukseen adapterijohdon, jonka toisessa päässä on litteä europistotulppa ja jonka toiseen päähän saa sukopistokkeen kiinni? Muuntajan jälkeen on kyse pienoisjännitteestä.
 
Autossa on oma kiinteä inventteri, johon käy vain litteä europistotulppa. Läppäriä pitäisi saada ladattua autossa, mutta läppärin laturissa on maadoitettu sukopistotulppa, joka ei käy siihen. Onko jotain riskinä, jos tekee adapterijohdon, jonka toisessa päässä on litteä europistotulppa ja jonka toiseen päähän saa sukopistokkeen kiinni? Muuntajan jälkeen on kyse pienoisjännitteestä.
Todennäköisesti siinä auton töpselissä ei riitä jerkku, siksi europistoke.
 
Ei se riitä kaikille. Katso mitä laturin input arvot on ja laske siitä. Monet katsoo vaan laturin output 90w arvoa ja ihmettelee, kun inverttereitä hajoaa.
Näköjään input P=230 V * 1,4 A = 322 W ... odotin, että laturin ottama virta olisi ollut pienempi. Eli ei riitä ja riskinä on inventterin hajoaminen? Eiköhän se sentään ole sulakesuojattu.
 
Noissa tuo input jännitteen range on yleensä ~100V:sta alkaen, jolla tuo suurin virta ilmoitetaan. 230V:lla virta on luultavasti pienempi, mutta sen saa selville vain mittaamalla.
 
Perus pennin inverttereissä lienee vain yks lasiputkisulake ottopuolella tupakansytyttimen pistokkeen kärjessä jousikuormitteisena, ulostulosta tuskin löytyy mitään suojaa (tosin voihan siellä olla hieno ledilamppu joka palaa punaisena kun kuormitusta on liikaa)
 
Näköjään input P=230 V * 1,4 A = 322 W ... odotin, että laturin ottama virta olisi ollut pienempi. Eli ei riitä ja riskinä on inventterin hajoaminen? Eiköhän se sentään ole sulakesuojattu.
On niissä sulake, joissakin 10A, joissakin 15A ja joissakin jotain tuolta väliltä mutta se sulake taitaa olla vain oikosulkua varten, hajalle sen saa melko helposti.
Työnantaja hommasi tuollaisia halpiksia meille, kun laturissa luki se 90W ja tyhjällä läppärin akulla sen sai helposti rikki.
 
Noissa tuo input jännitteen range on yleensä ~100V:sta alkaen, jolla tuo suurin virta ilmoitetaan. 230V:lla virta on luultavasti pienempi, mutta sen saa selville vain mittaamalla.
Ainakin HP ja Dell tyhjällä akulla kyykkäyttivät halpis invertterin ja muutaman kerran jälkeen hajoitti sen. Puoli tyhjällä akulla ei mitään ongelmaa. Säätääköhän läppärit latausvirtaa jotenkin, vaikka ovat sammutettuina...?
 
Ihan normaalia, akkua ladataan ensin isommalla virralla ja loppua kohti napajännitteen noustessa myös latausvirta pienenee.
 
Siinä on 150W. Eli eikö se pitäisi riittää?

Kyllä se lataukseen riittää. Eli jos tyrkkäät koneen siihen kiinni sammuksissa ainoastaan latausta varten niin homma ok.

Täällä nyt porukka unohtaa täysin että noi läppärin laturit tarjoaa latauksen lisäksi myös käyttövirran sille läppärille.
 
Olkaa varovaisia kun käytätte läppäriä pienen/halvan/kanttiaaltoinvertterin perästä. Peräkkäiset hakkurivirtalähteet saattavat aikaansaada kummallisia ilmiöitä ja elektroniikan paistumista.
 
Eihän niitä latureita nyt noin roimasti ylimitoiteta, esim. 10v vanhoissa Applen vehkeissä oli 85W laturi ja jos konetta ei kuormittanut, tyhjää akkua ladattiin 50-60W teholla, ja jos iski prime95 rullaamaan taustalle niin latausteho tipahti vain muutamaan wattiin kun kone vei leijonaosan tuosta 85 watista.
 
Eihän niitä latureita nyt noin roimasti ylimitoiteta, esim. 10v vanhoissa Applen vehkeissä oli 85W laturi ja jos konetta ei kuormittanut, tyhjää akkua ladattiin 50-60W teholla, ja jos iski prime95 rullaamaan taustalle niin latausteho tipahti vain muutamaan wattiin kun kone vei leijonaosan tuosta 85 watista.

Se riippuu läppäristä. Joku gaming craptop voi haukata aika rajusti virtaa ja kun sitä akkuakin pitäisi ladata samalla niin joissain läppäreissä on aika järeitä tiiliskiviä.
 
Taitaa mennä hieman OT-puolelle, mutta sallin sen itselleni tällä kertaa.

Mikä huonopuoli sitten on Beckhoffin PLC-pohjaisessa ratkaisussa? Jos vertaa siis esim. KNX?
Vai tuliko tässä vain väärinymmärrys, kun en ihan näin laajasti edelliseen viestiin kirjoitellut kotiautomaatioon liittyen.:rolleyes:

PLC-pohjaisessa kuitenkin pystytään tekemään hyvinkin laajalti valaistus, himmennykset sekä saadaan haluttaessa DALI, lämmityksen + ilmanvaihdon ohjaus, pistorasioiden ohjaus, magneettiventtiilin ohjaus kun kotona ei ole ketään ja paljon muuta.
Valaistuksen osalta katkaisijathan ohjaavat vain sähkökeskuksessa olevia releitä.

Voisi kuvitella, että Beckhoffikin on sen verta tunnettu yhtiö maailmalla teollisuudessa etc. että ei ne nyt ihan sekundaa voi kotiautomaatioonkaan tarjota.
Itselläkun on vielä se tilanne, että ko. järjestelmän saan erittäin edullisesti ja hinta ei paljoakaan eroa "perinteisellä" tavalla tehtyyn. Niin en nää oikein syytä miksen ko. järjestelmää laittaisi.

BECKHOFF New Automation Technology
Itselle ei Beckhoffin järjestelmä ole tuttu kuin pintapuolisesti, mutta käsittääkseni on samaa luokkaa kuin vaikkapa Wago PFC200. PLC-järjestelmiä molemmat ja sen myötä laajennettavuus ihan eri luokkaa kuin pelkästään valaistuksen ohjaukseen tehdyillä järjestelmillä. Molempia käytetään ammattipuolella niin ei ihan pilipalijärjestelmistä ole kyse.

En tiedä millainen Beckhoffilla on softa/lisensointipolitiikka, mutta Wagolla tuossa PFC:ssä ei tarvita mitään lisenssejä, vaan tuota ohjainta ohjelmoidaan selaimella miten halutaan. Luulisin että Beckhoffilla on samanlainen politiikka, mutta tuo kannattaa tarkistaa, ettei tarvitse mitään softa/ohjelmointilisenssejä ostella.

Noilla logiikoillahan pystyy ohjaamaan mitä järjestelmiä vaan, kunhan valmistajalla vaan on tarjota ohjaimeen kyseistä protokollaa tukeva lisäkortti ja ainakaan Wagon järjestelmissä nuo kortit ei kalliita ole (tukkuhinta verottomana kortista riippuen satasen alle tai yli)

KNX:ään en itse oikein osaa noita logiikoita verrata. Periaatteessa kait KNX:llä onnistuu samat asiat. KNX:ssä kait haettu aikanaan avoimmuutta niin että ihan "ylimpänä" olisi kaikille avoin järjestelmä, johon sitten kuka tahansa voi tehdä yhteensopivia palikoita
 
Viimeksi muokattu:
KNX:ää en ainakaan itse koe missään mielessä järkevänä ratkaisuna johonkin omakotitaloon, pelkästä raudasta ja ohjelmoinnista tulee helposti kymppitonnin kuluerä ja silti esim. valaistuksen ohjauksen rajapintana toimii yleensä DALI, harvemmin niitä valojakaan suoraan KNX:llä ajetaan.
Mulla ei ole itsellä KNX serttiä, mutta aika paljon kauhutarinoita olen kuullut ohjelmointihommia tekeviltä hepuilta siitä kun johonkin ~10v vanhaan okt-kohteeseen on pitänyt mennä tekemään muutoksia tai lisäämään toimintoja, softa on hukassa, tekijä mennyt konkurssiin ja uudet osat eivät keskustele vanhan väylän kanssa eikä niitä vanhojakaan enää valmisteta että se siitä avoimuudesta...
 
Puoli tyhjällä akulla ei mitään ongelmaa. Säätääköhän läppärit latausvirtaa jotenkin, vaikka ovat sammutettuina...?
Eihän se läppäri sitä lataustehoa säädä vaan erillinen latauspiiri akussa tai akun lähellä.
 
Eihän se läppäri sitä lataustehoa säädä vaan erillinen latauspiiri akussa tai akun lähellä.

Semantiikkaa, onhan se kuitenkin läppärin sisällä tapahtuvaa se säätely, pääpointti oli kuitenkin että se laturi ei säätele virtaa millään tavalla kunhan lataus on aloitettu (poikkeuksiakin toki löytyy, mm. Apple käytti ainakin ennen latureissaan 1-wire kytkentää eli ilman handshakea ei laturi puske ulos kuin hitusähköä)
 
Semantiikkaa, onhan se kuitenkin läppärin sisällä tapahtuvaa se säätely, pääpointti oli kuitenkin että se laturi ei säätele virtaa millään tavalla kunhan lataus on aloitettu (poikkeuksiakin toki löytyy, mm. Apple käytti ainakin ennen latureissaan 1-wire kytkentää eli ilman handshakea ei laturi puske ulos kuin hitusähköä)
Ei ole. lusmux ilmeisesti luuli että windows tai bios/uefi hoitaa latauksen säätelyn. Täten ihmetteli että miten se säätyy vaikka kone on kiinni.
 
Ei ole. lusmux ilmeisesti luuli että windows tai bios/uefi hoitaa latauksen säätelyn. Täten ihmetteli että miten se säätyy vaikka kone on kiinni.
No joo tavallaan näin. Enemmänkin tarkoitin, että läppäri itsessään, riippumatta käyttöjärjestelmästä säätää sitä. Eli onko siellä jossain joku piiri mikä haistelee akun kuntoa ja täyttöastetta ja säätää latausta sen mukaan.

Kokemusta on trukkien ja autojen latureista niin niissä on tuollaiset rakennettu laturiin mutta koko ja hintaluokka on todella paljon suurempi.

Edit: Mutta tosiaan unohdin sen tosiasian mitä tuossa ylhäällä jo sanottiinkin, että sammutettuna ladataan akkua pelkästään, päällä ollessa ladataan akkua sekä pidetään läppäri päällä. Siitä se ero saattaa syntyä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se suurin latausteho kuitenkin määräytyy loppukädessä laturin mukaan.

Jos on 150W vertti ja 350W laturi, niin varmasti jossain kohtaa sen vertin kesto tulee ylittymään, kannattaa hommata suosiolla autolaturi siihen läppäriin, eikä toivoa että se invertteri kestäisi kuitenkin.
 
Kyllähän se suurin latausteho kuitenkin määräytyy loppukädessä laturin mukaan.

Jos on 150W vertti ja 350W laturi, niin varmasti jossain kohtaa sen vertin kesto tulee ylittymään, kannattaa hommata suosiolla autolaturi siihen läppäriin, eikä toivoa että se invertteri kestäisi kuitenkin.
Lisäksi on aina paska idea ottaa akusta 12-14v tasajännitettä, invertoida siitä 230v "verkkovirtaa" joka sit laitetaan muuntajaan jossa se tiputetaan takas 10-20v luokkaan ja tasasuunnataan.
 
Lisäksi on aina paska idea ottaa akusta 12-14v tasajännitettä, invertoida siitä 230v "verkkovirtaa" joka sit laitetaan muuntajaan jossa se tiputetaan takas 10-20v luokkaan ja tasasuunnataan.
Onko sinulla jokin parempi idea läppärin lataamiseksi autossa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 301
Viestejä
4 508 662
Jäsenet
74 350
Uusin jäsen
JMM333

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom