Kysymyksiä sähkömiehille

[mikkonen12]

Niin mikä se laturin antoteho on N1kkel?

Helpoiten ottotehon saa laskettua karkeasti kun jakaa antotehon hyötysuhteella joka taitaa olla läppärilatureissa luokkaa 80%. Jos käyttää laskennassa 0,7 kerrointa niin ei ainakaan tule alimoitoitusta:
90W/0,7 -> 128W eli 90W laturilla pitäisi jäädä invertteriin vielä reilusti varaa.

 

[DonX]

Mistä voi ostaa kiiinikkeet valaisimeen?
Ohessa kuva

 

[0nanias]

Mistä voi ostaa kiiinikkeet valaisimeen?
Ohessa kuva

http://sarsayhtyma.fi/wp-content/uploads/2017/11/Linear_SI_Datasheet_02102017.pdf

Purso SNEP Linear SI näyttäisi olevan valaisin. Tuohon saa kuutta eri kiinniketyyppiä, pinta-asennukseen käy SJK1 Mekaaninen lisätarvike - SJK-1 SNEP Linear-jousikiinnike SJK1 - 4285130 - SNEP

Eipä tuota taida saada muualta kuin sähkötukkureilta tai suoraan tehtaalta eli kannattaa kysellä joltain sähkötarvikkeita/valaisimia myyvältä liikkeeltä tai sähköurakoitsijalta josko saisivat tilattua.

 

[Kvarkki]

Omakotitalon antenniverkon suunnittelusta hieman tyhmä kysymys. Tässä vaiheessa puuhastelen vasta kerrosten (3 kpl) välistä kaapelikanavaa ja arvon moneenko koaksiaalikaapeliin tässä on syytä varautua. 1 kpl/huone taitaa olla ohje, mutta pystyykö tuon toteuttamaan siten, että jokaiseen kerrokseen menisi vain yksi piuha ja siitä sitten haaroittimella ko. kerroksen huoneisiin? Talokeskukseen tulisi siis haaroitin, jossa lähdöt 1 kpl kaapelimodeemi, 2 kpl kerroksiin menevät + talokeskus-kerroksen lähdöt. Ja siis nimenomaan haaroittimia + soveltuvat rasiat päähän(?)

Mitä noita haaroittimien lappuja olen lueskellut, niin niissä lienee vähähäviöinen läpivienti toiselle haarottimelle. Ts. maksimiketju olisi 2 haaroitinta + seinärasia. Tämän luulisi vielä olevan ihan ok TV-käyttöön, modeemille ei ole tarvetta, koska talokeskuksesta lähtee RJ-45:na kaikki. RJ-45 osalta en ole vielä päättänyt, että pistänkö purkin jakamaan joka kerrokseen.

(Tästä tietysti seuraa sekin, että kai sitten voisi sähkötkin tehdä vastaavalla tavalla, joka kerrokseen pikkukeskus, jossa joka sähkö/netti/tv. Taitaa mennä hulluksi touhuksi.)

e: Ehdotuksia otetaan vastaan minkälaisen putkituksella tuo kerrosten välinen veto kannattaa tehdä. Yksi iso (110?) vai perkeleesti pientä 20-25 mm putkea. Onko siitä säädöksiä mitä johtoja saa sekoittaa keskenään samaan rööriin? Suunnittelija kyllä tulee mukaan kuvioihin myöhemmin, mutta vanhasta rintsikasta kun on kyse, niin täytyy itse katsoa ensin miten paljon tavaraa mahtuu ja mistä välistä. Aivan turha tehdä hienoja suunnitelmia, jos ei sitten pystykään toteuttamaan niitä järkevällä tavalla.

 

[Pakana]

Omakotitalon antenniverkon suunnittelusta hieman tyhmä kysymys. Tässä vaiheessa puuhastelen vasta kerrosten (3 kpl) välistä kaapelikanavaa ja arvon moneenko koaksiaalikaapeliin tässä on syytä varautua. 1 kpl/huone taitaa olla ohje, mutta pystyykö tuon toteuttamaan siten, että jokaiseen kerrokseen menisi vain yksi piuha ja siitä sitten haaroittimella ko. kerroksen huoneisiin? Talokeskukseen tulisi siis haaroitin, jossa lähdöt 1 kpl kaapelimodeemi, 2 kpl kerroksiin menevät + talokeskus-kerroksen lähdöt. Ja siis nimenomaan haaroittimia + soveltuvat rasiat päähän(?)

Mitä noita haaroittimien lappuja olen lueskellut, niin niissä lienee vähähäviöinen läpivienti toiselle haarottimelle. Ts. maksimiketju olisi 2 haaroitinta + seinärasia. Tämän luulisi vielä olevan ihan ok TV-käyttöön, modeemille ei ole tarvetta, koska talokeskuksesta lähtee RJ-45:na kaikki. RJ-45 osalta en ole vielä päättänyt, että pistänkö purkin jakamaan joka kerrokseen.

(Tästä tietysti seuraa sekin, että kai sitten voisi sähkötkin tehdä vastaavalla tavalla, joka kerrokseen pikkukeskus, jossa joka sähkö/netti/tv. Taitaa mennä hulluksi touhuksi.)

Pystyy tuon antenniverkon tekemään noin, mutta tuo ei ole järkevää koska tietoliikenneverkon käyvät vähän väkisin vanhaksi talon elinkaaren aikana. Putkitettu tähtimäinen verkko mahdollistaa sen saneeraamisen, joskin 3 kerroksisessa talossa vedot voivat olla sen verran pitkiä että nousukuiluun pitää tehdä välikotelo josta saa autettua.

Taloudellisesti tuossa ei ole järkeä, koska ne jokaisessa kerroksessa olevat keskukset tai jakamot nostavat hintaa niin paljon että teknisesti järkevämpi keskitetty ratkaisu on ihan saman hintainen tai edullisempi.

 

[ddude]

Vanhempien okt autotallista palaa 16A sulake.
Siinä on samassa sekä valaistus että pistorasiat.
Onko tuosta jotenkin järkevästi selvitettävissä mikä sulaketta polttaa? Pystyykö esim valokatkaisijoita mittaamaan, vai pitääkö tuonne vetää joku väliaikainen syöttö, johon kytkee järjestelmää sitten vähän kerrallaan jotta vian kohde selviää.

 

[Kvarkki]

Pystyy tuon antenniverkon tekemään noin, mutta tuo ei ole järkevää koska tietoliikenneverkon käyvät vähän väkisin vanhaksi talon elinkaaren aikana. Putkitettu tähtimäinen verkko mahdollistaa sen saneeraamisen, joskin 3 kerroksisessa talossa vedot voivat olla sen verran pitkiä että nousukuiluun pitää tehdä välikotelo josta saa autettua.

Taloudellisesti tuossa ei ole järkeä, koska ne jokaisessa kerroksessa olevat keskukset tai jakamot nostavat hintaa niin paljon että teknisesti järkevämpi keskitetty ratkaisu on ihan saman hintainen tai edullisempi.

Ok, kiitos. Ongelma tässä on nimenomaan siis nousukuilun koko. 4 huonetta/kerros tarkoittaa koaksiaali- ja nettijohtojen kanssa jo 8 johtoa. Jos nuo voi pistää nousukuilussa yhtä järjellisen kokoista putkea pitkin niin ok. 8x 20-25 mm rööri taas Siihen vielä sähköjohdot päälle (paljonkohan niille pitää varata tilaa). Rahallisesti kerroskohtaiset keskukset eivät ole ongelma, jos tilaa ei-vaan-ole.

 

[Pakana]

Ok, kiitos. Ongelma tässä on nimenomaan siis nousukuilun koko. 4 huonetta/kerros tarkoittaa koaksiaali- ja nettijohtojen kanssa jo 8 johtoa. Jos nuo voi pistää nousukuilussa yhtä järjellisen kokoista putkea pitkin niin ok. 8x 20-25 mm rööri taas Siihen vielä sähköjohdot päälle (paljonkohan niille pitää varata tilaa). Rahallisesti kerroskohtaiset keskukset eivät ole ongelma, jos tilaa ei-vaan-ole.

8 x 20mm putki, kyllähän se tietysti tilan vaatii, mutta toisaalta kun ne on kuitnekin noinkin ohkasia, niin ne voi asentaa muiden kuilussa kulkevien putkien ympärille. Yleensä ne tiukimmat paikat on kerrosten läpiviennit, ne kun tekee kulmikkaiksi, niin kyllä niissä tila riittää, jos samassa kuilussa kulkee myös LVI,

Jos sähkökaapelit on MMJ:llä, niin ne mahtuu kyllä aika hemmetin pienessä tilassa, mutta niitä ei saa niputtaa yhdeksi paksuksi pötköksi, ne sisimmät kaapelit alkavat kuumenemaan.

Mutta tosiaan teknisesti ja pykälien puolesta ne kyllä saa tehdä myös noin, vaikkei se järkevin toteutustapa olekaan.

 

[TippaKannu]

Vanhempien okt autotallista palaa 16A sulake.
Siinä on samassa sekä valaistus että pistorasiat.
Onko tuosta jotenkin järkevästi selvitettävissä mikä sulaketta polttaa? Pystyykö esim valokatkaisijoita mittaamaan, vai pitääkö tuonne vetää joku väliaikainen syöttö, johon kytkee järjestelmää sitten vähän kerrallaan jotta vian kohde selviää.

Onko samassa vikavirtasuoja? Siinä tapauksessa kosteat kelit/ulkorasiat helposti tekevät kepposia. Vikavirtasuojakin voi itsessään rikkoutua.

Jos pelkkä sulake ja palaa heti, niin laitteet irti pistorasioista. Palaa vieläkin, jakorasia kerrallaan piuhaa irti ja mittailee. Tämä tosin jo sähkärin hommia.

 

[ddude]

Onko samassa vikavirtasuoja? Siinä tapauksessa kosteat kelit/ulkorasiat helposti tekevät kepposia. Vikavirtasuojakin voi itsessään rikkoutua.

Jos pelkkä sulake ja palaa heti, niin laitteet irti pistorasioista. Palaa vieläkin, jakorasia kerrallaan piuhaa irti ja mittailee. Tämä tosin jo sähkärin hommia.

Ei ole vikavirtasuojia-> 60 luvun talo.
Kaikki valaisimet ym muut kytketty irti ja sulake palaa edelleen.
Lähinnä kysymys on pystyykö mittaamaan ilman jännitettä vai jos syöttö on esim poikki niin pitääkö vetää joku väliaikainen syöttö jotta pystyy mittaamaan?

 

[Pakana]

Kyllä sitä pystyy myös mittaamaan jännitteettömänä, mutta johtuu vähän viasta miten se ilmenee, ja miten kannattaa kartoittaa.

 

[TippaKannu]

Ei ole vikavirtasuojia-> 60 luvun talo.
Kaikki valaisimet ym muut kytketty irti ja sulake palaa edelleen.
Lähinnä kysymys on pystyykö mittaamaan ilman jännitettä vai jos syöttö on esim poikki niin pitääkö vetää joku väliaikainen syöttö jotta pystyy mittaamaan?

No nimenomaan jännitteettömänä voi yleismittarilla mitata nollan ja vaiheen välistä resistanssia. Parempi jättää kuitenkin sähkärin hommaksi.

 

[neaa82]

Vanhempien okt autotallista palaa 16A sulake.
Siinä on samassa sekä valaistus että pistorasiat.
Onko tuosta jotenkin järkevästi selvitettävissä mikä sulaketta polttaa? Pystyykö esim valokatkaisijoita mittaamaan, vai pitääkö tuonne vetää joku väliaikainen syöttö, johon kytkee järjestelmää sitten vähän kerrallaan jotta vian kohde selviää.

Ota kaikki laitteet pistorasioista pois. Valaisimista kaikki valot (putket, polttimot, sytkät jne) pois. Jis vieläkin, niin onko muita kiinteitä kojeita ryhmässä? (Lämmitys, autotolppa....). Jos ei niin sitten menee etsimiseksi. Jokin katkaisija hitsannu, johdot oikarissa tmv. Onko talli erillinen rakennus, onko välillä maakaapelia tmv?
Eristysvastusmittaukset olisi hyvä saada tehtyä

 

[Oravamedian käpy]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

 

[0nanias]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

Normi pvc-teippi soveltuu oikeastaan vain kaapelien niputtamiseen vetohommissa. Eristysten paikkailuun kannattaa käyttää jotain parempaa kuten vaikkapa tätä:
Scotch® Vulkanoituva teippi 3 m x 25 mm | Motonet Oy

 

[Kvarkki]

8 x 20mm putki, kyllähän se tietysti tilan vaatii, mutta toisaalta kun ne on kuitnekin noinkin ohkasia, niin ne voi asentaa muiden kuilussa kulkevien putkien ympärille. Yleensä ne tiukimmat paikat on kerrosten läpiviennit, ne kun tekee kulmikkaiksi, niin kyllä niissä tila riittää, jos samassa kuilussa kulkee myös LVI,

Jos sähkökaapelit on MMJ:llä, niin ne mahtuu kyllä aika hemmetin pienessä tilassa, mutta niitä ei saa niputtaa yhdeksi paksuksi pötköksi, ne sisimmät kaapelit alkavat kuumenemaan.

Mutta tosiaan teknisesti ja pykälien puolesta ne kyllä saa tehdä myös noin, vaikkei se järkevin toteutustapa olekaan.

Ok, kiitos. Täytyy repiä välikaton rakenteita yms. auki ja katsoa mitä (tilaa) löytyy mistäkin. Datajohdotus olisi siis 2x2x4 eli 16 putkea. Paljonkohan sähköjohdoille täytyy varata? Valaistus menee yhdellä johdolla/kerros ja joka huoneeseen 2 rasiaa (=1 johto 5 johtimella?). Eli 2x5 putkea lisää jos ei paljaaltaan vetele. Muutama putki tuohon päälle varmuuden vuoksi. 30 putkea

 

[JiiPee]

Ok, kiitos. Ongelma tässä on nimenomaan siis nousukuilun koko. 4 huonetta/kerros tarkoittaa koaksiaali- ja nettijohtojen kanssa jo 8 johtoa. Jos nuo voi pistää nousukuilussa yhtä järjellisen kokoista putkea pitkin niin ok. 8x 20-25 mm rööri taas Siihen vielä sähköjohdot päälle (paljonkohan niille pitää varata tilaa). Rahallisesti kerroskohtaiset keskukset eivät ole ongelma, jos tilaa ei-vaan-ole.

Laita sinne kuiluun kaapelitikas niin siihen on sitten hyvä neppailla kiinni kaikki piuhat. Putkitukset sitten vaan sieltä keskukselta kuilulle ja kerroksissa kuilulta rasioille niin tulevaisuuden muutoksetkin onnistuu.

 

[Kvarkki]

Laita sinne kuiluun kaapelitikas niin siihen on sitten hyvä neppailla kiinni kaikki piuhat. Putkitukset sitten vaan sieltä keskukselta kuilulle ja kerroksissa kuilulta rasioille niin tulevaisuuden muutoksetkin onnistuu.

Tikas tosiaan ratkaisisi monta ongelmaa, erityisesti mitoitusongelman Keskikerroksen koteloinnin ajattelin tehdä kiinteänä yläosastaan, keittiön työtasojen alapuoliseen osuuteen tulee luukku. Lienee ihan ok, että tuon vajaa 2 metriä johdot vaan roikkuvat(?) Roikkuminen koskisi vain niitä johtoja, jotka laitetaan kuilun umpeen levyttämisen jälkeen. Ts. tuskin tulee montakaan. Kellarin ja keskikerroksen välissä on 8 cm betonilaatta ja tämän yllä tukipuut + 30 cm purua. Lattia lähtee jossain kohtaa tulevaisuudessa auki, niin tuohon on helppo rakentaa tiilistä/pellistä ja palovillasta palokatko lattian eristeiden suuntaan (mikä sitten ikinä tuleekin purun tilalle). Betonilaatan reikään olisi tietysti hyvä laittaa joku läpivientimansetti tms. palokatkoksi. Sitä en tiedä saisiko kaapelikuilu ja tekninen keskus olla samaa palotilaa, mutta vaikka saisi, niin mieluusti ne erottaisin. Kuilu tulee siis lähtemään suoraan teknisen tilan katosta.

 

[JiiPee]

Tikas tosiaan ratkaisisi monta ongelmaa, erityisesti mitoitusongelman Keskikerroksen koteloinnin ajattelin tehdä kiinteänä yläosastaan, keittiön työtasojen alapuoliseen osuuteen tulee luukku. Lienee ihan ok, että tuon vajaa 2 metriä johdot vaan roikkuvat(?) Roikkuminen koskisi vain niitä johtoja, jotka laitetaan kuilun umpeen levyttämisen jälkeen. Ts. tuskin tulee montakaan. Kellarin ja keskikerroksen välissä on 8 cm betonilaatta ja tämän yllä tukipuut + 30 cm purua. Lattia lähtee jossain kohtaa tulevaisuudessa auki, niin tuohon on helppo rakentaa tiilistä/pellistä ja palovillasta palokatko lattian eristeiden suuntaan (mikä sitten ikinä tuleekin purun tilalle). Betonilaatan reikään olisi tietysti hyvä laittaa joku läpivientimansetti tms. palokatkoksi. Sitä en tiedä saisiko kaapelikuilu ja tekninen keskus olla samaa palotilaa, mutta vaikka saisi, niin mieluusti ne erottaisin. Kuilu tulee siis lähtemään suoraan teknisen tilan katosta.

Suunnittelija varmaan osaa tarkemmin vastata noihin. Mutta itte ehottomasti laittaisin tikkaan jos kuilu tulee tosiaan kaikkien kerrosten läpitte, helpottaa hommaa merkittävästi.

 

[Kvarkki]

Ainoa pieni hankaluus on siinä, että teen varmaan betoniin reiän ennen kuin suunnittelijaa vaivaan koko asialla. Ainahan sitä uutta betonia saa valettua, mutta mieluusti tietäisi etukäteen minkä sortin muotoista ja kokoista reikää on mahdollista kustannustehokkaasti palosuojata. Et jos joku voisi vinkata mitä tuotemerkkejä/sarjoja googletella, niin olisin kiitollinen

e: Ja toki, että mikä noissa mahtaa olla ns. tyypillinen ratkaisu? Jotain vaahtoa näytti ainakin olevan tarjolla, lienee helpoin/nopein temppu.

 

[Pakana]

Vaahtoa, tai sitten tekee vanerista (tms) suunnilleen vapaan tilan muotoisen sapluunan sinne alapuolelle ja valaa täyteen. Käytännössähän se vaahto on helpompi.

Jos valat sen niin siitä palosulusta kannattaa vetää pari putkea varalle, niille saattaa tulla ihan vielä rakennusaikanakin käyttöä.

Eikö sulla ole vielä sähkösuunnitelmaa, vai miksi kyselet montako kaapelia keskukselta tulee?

 

[Kvarkki]

Ei ole vielä tässä vaiheessa mitään suunnitelmia. Vanhan rintamamiestalon sähköt menee kokonaan uusiksi muun ohessa, nykyisellään menee yksi kaapeli yläkertaan, jonka perässä on kaikki (lamput + pari pistorasiaa). Luonnollisesti minkäänmoisia piirustuksia vanhan tiimoilta ei ole olemassa. Uusi tekninen tila feat. maalämpöpumppu ja "riittävän" iso ryhmäkeskus löytyy kellarista, siitä eteenpäin vielä luonnosteluvaiheessa. Teen pois sellaisia "pintaremontin" vaiheita, mita saa ja pystyy itse tekemään. Hankala se olisi myös tilata sähkösuunnittelua, kun ei ihan varma ole miltä yläkerran huonejako tulee näyttämään Hyvin rauhallista tahtia tässä edetään, että senkään puoleen ei ole hengenhätä. Vähintään puoliksi näitä kyselen sen takia, että puhtaasti kiinnostaa minkämoisilla perusperiaatteilla näitä pitäisi suunnitella. MLP+ryhmäkeskus hoitui käyttämältäni yritykseltä mallikkaasti, mutta parempi se silti olisi tilaajankin tietää jotain kuin olla pelkästään toimittajan varassa.

e: Tässä vaiheessa siis uudelta ryhmäkeskukselta menee syöttökaapeli vanhaan 70-luvun ihmeeseen, jonka perässä on perussähköt asuinkerroksissa. Kellari ja MLP ovat uudessa ryhmäkeskuksessa.

 

[N1kkel]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

Eihän korjaus teippaamalla ole edes sallittua!?

 

[glhf]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

mmj vaihtoon jakorasialta eteenpäin. jos ei rasiaa matkan varrella, niin poikki siitä mihin asti on ehjänä, rasia matkan varrelle ja rikkinäinen osuus vaihtoon.

 

[Armatt]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

Sähköteippi kyllä tarrautuu itseensä, mutta ei ulkokäytössä kestä. Eikä tuota muutenkaan saisi käyttää johdon/johtimen paikkaamiseen.

 

[0nanias]

Vähemmän laitonta se teippailu on kuin johdon vaihtaminen ilman lupia. Tietty kannattaisi pohtia että mistä se kaapelin nirhautuminen on aiheutunut ja onko paljas kaapeli alun alkaenkaan riittävä kyseiseen paikkaan vai olisiko vaikkapa jappiputki paikallaan.

 

[Tonnin Seteli]

Vähemmän laitonta se teippailu on kuin johdon vaihtaminen ilman lupia. Tietty kannattaisi pohtia että mistä se kaapelin nirhautuminen on aiheutunut ja onko paljas kaapeli alun alkaenkaan riittävä kyseiseen paikkaan vai olisiko vaikkapa jappiputki paikallaan.

Asiaa voi katsoa myös niin päin, että oikein tehdystä korjauksesta ei jää mitään jälkeä eikä se aiheuta mitään vaaraa. Teippailu taas tekee molempia.

Aika paljon on aivan laillisia asennuksia, joiden tekijästä ei ole mitään papereita tai muistikuvaa kenelläkään, eikä siis kukaan ole silti ranettanut. Miten tämä eroaa siitä, että jossain välissä on maallikko tai ammattilainen pimeästi tehnyt vähäisen korjauksen tai muutoksen? Aivan, ei mitenkään.

 

[0nanias]

Asiaa voi katsoa myös niin päin, että oikein tehdystä korjauksesta ei jää mitään jälkeä eikä se aiheuta mitään vaaraa. Teippailu taas tekee molempia.

Aika paljon on aivan laillisia asennuksia, joiden tekijästä ei ole mitään papereita tai muistikuvaa kenelläkään, eikä siis kukaan ole silti ranettanut. Miten tämä eroaa siitä, että jossain välissä on maallikko tai ammattilainen pimeästi tehnyt vähäisen korjauksen tai muutoksen? Aivan, ei mitenkään.

Ilman muuta se piuha kannattaa vaihtaa jos kyse on jostain parissa minuutissa tehtävästä vedosta ja tekijä omaa hommaan tarvittavat tiedot ja tarvikkeet. Mutta en silti näkisi että se teipattu kaapeli olisi sen vaarallisempi kuin teippaamatonkaan, miksi olisi?

Mutta oletetaanpa että jos siinä yksinkertaisessa kaapelinvaihdossa tapahtuukin joku virhe, niin kuka sen toteaa? Se sama ihminen, joka ei ole välttämättä ihan perillä kaikista asennukseen liittyvistä vaatimuksista ja käytännöistä? Minä en ainakaan osaa sanoa että onko se lopputulos turvallinen ja mitä kaikkea muuta siihen ryhmään sisältyy, tuskin osaat sinäkään. Maallikoita ja myös niitä ammattilaisia löytyy huomattavan laajalla skaalalla. Eräässäkin tapauksessa aikoinaan asiakas soitteli perään ja haukkui kun olin mennyt katkomaan kojerasialta sinne kytkettyjä kaiutinkaapeleita joissa kulki 230V.

Mutta toki jokainen voi toimia omassa kodissaan kuten parhaaksi näkee. Juridinen vastuu asennuksista on niiden tekijällä, oli pätevyyksiä tai ei. Jos tekijä ei ole tiedossa niin sitten käräjillä istuu kiinteistön omistava taho.

 

[jarp]

Kaiutinkaapeleista puheenollen, osaako joku kertoa, mitä alla olevassa kuvassa voisi olla? Joskus vilkaisin kannen alle, kun halusin tietää, voisiko tuohon kohtaa sähkäri asentaa pistorasian. Omakotitalo, rasia lattianrajassa, siellä tuollainen kytkentä, MMJ on kytketty sokeripalalla jonkinlaiseen ohueen laitejohtoon? Noita on kaksi tuollaista rasiaa parin metrin pääsä toisistaan, molemmissa sama homma.

Mittailin tuota vähän ja ei sinne 230V tule ainakaan minkään sellaisen käyttökytkimen takaa, minkä olisin löytänyt. Siksi oon antanut asian olla. Nyt mittailin vähän tarkemmin ja tuonne näyttäisi tulevan noin 7 VDC tällä hetkellä. Talo on sen verran vanha, ettei pitäisi olla mitään älyteknologiaa, sensoreita tms, mutta mikä voisi tuollaist tasajännitettä tarvita/antaa? Lattialämmityksen termostatti?

 

[neaa82]

Kaiutinkaapeleista puheenollen, osaako joku kertoa, mitä alla olevassa kuvassa voisi olla? Joskus vilkaisin kannen alle, kun halusin tietää, voisiko tuohon kohtaa sähkäri asentaa pistorasian. Omakotitalo, rasia lattianrajassa, siellä tuollainen kytkentä, MMJ on kytketty sokeripalalla jonkinlaiseen ohueen laitejohtoon? Noita on kaksi tuollaista rasiaa parin metrin pääsä toisistaan, molemmissa sama homma.

Mittailin tuota vähän ja ei sinne 230V tule ainakaan minkään sellaisen käyttökytkimen takaa, minkä olisin löytänyt. Siksi oon antanut asian olla. Nyt mittailin vähän tarkemmin ja tuonne näyttäisi tulevan noin 7 VDC tällä hetkellä. Talo on sen verran vanha, ettei pitäisi olla mitään älyteknologiaa, sensoreita tms, mutta mikä voisi tuollaist tasajännitettä tarvita/antaa? Lattialämmityksen termostatti?

Millaisellakohan mittarilla tuon mittasit. 7 V DC/AC saa aika herkästi mistä vaan piuhoista....

 

[neaa82]

Onko MMJ korjaaminen edes sallittua määräysten mukaan ja siis nimenomaan tuollaisen eristeen nirhauman "paikkaaminen" sukalla tmv? En ole ikinä kuullut että valmistajilla olisi tuohon oikeaa ratkaisua. Moniin maakaapeleihinhan kyllä saa niihin tarkoitetun jatkon tai kutisteen, mutta että MMJ? Toinen asia on, että MMJ tai ylipäänsä maakaapelinkin vaihtaminen on niin halpaa verrattuna jatkoihin, että jos vaan mitenkään mahdollista helposti se vaihtaa, niin ei mitään järkeä korjata (ellei halua luonnonsäästäjä olla).

 

[jarp]

Millaisellakohan mittarilla tuon mittasit. 7 V DC/AC saa aika herkästi mistä vaan piuhoista....

Geneerinen yleismittari. Jaa DC jännitettäkin saa tuollalaillanoin? No, jos noissa 230V menee, niin en tiedä mistä kytkimestä alkaa menemään. Sähköpiirrustuksissa noita nimittäin ei ole.

 

[Tuplis]

Oisko lattialämmityksen termostaatin piuhaa jatkettu mmjllä kun parempaa ei ole ollut heti saatavilla?

 

[JiiPee]

Onko MMJ korjaaminen edes sallittua määräysten mukaan ja siis nimenomaan tuollaisen eristeen nirhauman "paikkaaminen" sukalla tmv? En ole ikinä kuullut että valmistajilla olisi tuohon oikeaa ratkaisua. Moniin maakaapeleihinhan kyllä saa niihin tarkoitetun jatkon tai kutisteen, mutta että MMJ? Toinen asia on, että MMJ tai ylipäänsä maakaapelinkin vaihtaminen on niin halpaa verrattuna jatkoihin, että jos vaan mitenkään mahdollista helposti se vaihtaa, niin ei mitään järkeä korjata (ellei halua luonnonsäästäjä olla).

Eikai se valumuovipurkki, kalvorasia ja muutamat liittimet nyt niin kauheita maksa? Tuolla tavalla ainaskin täällä noita maakaapeleita korjailtiin. Samaa litku se niissä virallisissa jatkoissakin on.
25v tuollainen kalvorasia jatkos on jo ollut tuolla pihalla maan alla ja edelleen valot toimii.

 

[jarp]

No sitten Biltemasta löytyi myös ylläri eli 30W 1500mm led-putki lumeneita 4500 eli yhteensä tulisi 9000 lumenia ja tämä varmaan menisi heittämällä noiden loisteputkien ohi? Perse ei kestänyt ostaa, kun olisivat olleet 24,90e per putki... Mutta kunhan tämän tehoiset putket tulee hinnassa alas, niin loisteputkien päivät taisi olla lopullisesti siinä.

Disclaimer: Ei mitään hajua luvattujen lumenien paikkansapitävyydestä, eikä Bilteman putkien laadusta tai spektristä tms.

For the record; Oli kuitenkin haettava noita Bilteman 30W 4500 lumenin led-putkia testiin, vaikka maksoi niin peevelisti. Hyvä niin, sillä nyt aletaan puhumaan asiaa näiden kanssa. Ei noilla geneerisillä 25W 2500 lumenin led-putkilla oikein isossa autotallissa mitään tee, jäävät valotehossa liikaa jälkeen normaaleja loisteputkia. Vähän pienempään kylmään varastoon ja pajaan olivat kyllä varsin oivia.

Mut sitten noi 4500 lumenin led-putket onkin ihan eri tuote. Kyllä väitän, että näistä enemmän, jopa merkittävästi enemmän, lähtee todellista valotehoa, kun upouusista loisteputkista. Laittelin noita autotallin kattoon enemmänkin ja kylläpä tuli hyvä, saas kattoo milloin naapuri tulee kyselemään, että mitä mulla oikein on autotallissa. Eli enpä kyllä nyt sitten enää jatkossa ala loisteputkien kanssa pelaamaan - vaikka noi on kalliita, niin eipähän tarvitse hitaasti lämpeneviä loisteputkia odottaa jne.

 

[Pakana]

For the record; Oli kuitenkin haettava noita Bilteman 30W 4500 lumenin led-putkia testiin, vaikka maksoi niin peevelisti. Hyvä niin, sillä nyt aletaan puhumaan asiaa näiden kanssa. Ei noilla geneerisillä 25W 2500 lumenin led-putkilla oikein isossa autotallissa mitään tee, jäävät valotehossa liikaa jälkeen normaaleja loisteputkia. Vähän pienempään kylmään varastoon ja pajaan olivat kyllä varsin oivia.

Mut sitten noi 4500 lumenin led-putket onkin ihan eri tuote. Kyllä väitän, että näistä enemmän, jopa merkittävästi enemmän, lähtee todellista valotehoa, kun upouusista loisteputkista. Laittelin noita autotallin kattoon enemmänkin ja kylläpä tuli hyvä, saas kattoo milloin naapuri tulee kyselemään, että mitä mulla oikein on autotallissa. Eli enpä kyllä nyt sitten enää jatkossa ala loisteputkien kanssa pelaamaan - vaikka noi on kalliita, niin eipähän tarvitse hitaasti lämpeneviä loisteputkia odottaa jne.

Noissakin merkittävä tekijä on se vanhan valaisimen runko. Autotalleissa usein käytetään valaisimi joissa ei ole varsinaista heijastinta, joka antaa ledputkelle selvän edun, kun niissä on lähes poikkeuksetta suunnattu valokeila.

Pitäisi vissiin johonkin hommata testipenkkiin muutama valo että näkisi miten ne led valot käytännössä himmenevät, tietäisi vähän paremmin kuin että "himmeneehän ne".

 

[j1m2]

Ainoa pieni hankaluus on siinä, että teen varmaan betoniin reiän ennen kuin suunnittelijaa vaivaan koko asialla. Ainahan sitä uutta betonia saa valettua, mutta mieluusti tietäisi etukäteen minkä sortin muotoista ja kokoista reikää on mahdollista kustannustehokkaasti palosuojata. Et jos joku voisi vinkata mitä tuotemerkkejä/sarjoja googletella, niin olisin kiitollinen

e: Ja toki, että mikä noissa mahtaa olla ns. tyypillinen ratkaisu? Jotain vaahtoa näytti ainakin olevan tarjolla, lienee helpoin/nopein temppu.

Paras tuote Palokatkovaahdot - Hilti Finland ei tosin ole halvin mutta varmasti täyttää vaatimukset.On paljon muitakin tuotteita mutta läheskään kaikki ei kelpaa valvojille ja suunnittelijoille vaikka paperilla ehdot täyttyisivät.

 

[0nanias]

Paras tuote Palokatkovaahdot - Hilti Finland ei tosin ole halvin mutta varmasti täyttää vaatimukset.On paljon muitakin tuotteita mutta läheskään kaikki ei kelpaa valvojille ja suunnittelijoille vaikka paperilla ehdot täyttyisivät.

Ei noi vaahdot ja massat itsessään mitään kalliita ole, kallein osa on se sertifioitu ukko joka niitä hyväksyttyjä palokatkoja leimailee ja massoja tursuttaa. Noille vaahdoille on usein määritelty maksimi saumanleveys valmistajasta riippuen, eli pelkällä vaahdolla sitä kuilua tuskin saa tukittua koska se turvotessaan valuu pois. Kivivilla ja palomassa taitaa olla se tyypillisempi rakenne.

Itse pyörin lähinnä laitoksissa, joten voin olla vähän vieraantunut tuosta pienrakennuspuolesta eli en tiedä miten tiukkaa linjaa valvojat siellä puolella vetävät. Voi tietysti olla että jollain okt-työmaalla valvoja on vaan nimi paperissa, eli ihan yksi ja sama löytyykö niitä serttejä ja tehdäänkö kuiluun kerrosten välinen osastointi pelkällä urtsulla, mutta itse en silti uskaltaisi sellaista valvojalle esitellä.

https://www.palokatkoyhdistys.fi/pdf/Palokatko-opas-22052019.pdf

 

[Kvarkki]

Tuo olikin hyvä pdf "maallikolle". Olen pohtimisen jälkeen päätymässä siihen, että porailen suosiolla nykyiseen betoniin 20-25 mm reikiä ison määrän ja naputan muoviputket läpi. Ilmeisesti tällaisiin pikku 20-25 mm putkiin betonin läpi voisi käyttää laajenevaa palokatkomassaa? Vai suojataanko niitä ollenkaan? Viemäriputkeen mansetti on looginen valinta.

 

[N1kkel]

Turvarele Idem SCR-3
https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/SCR-3_2018N.pdf

Voiko yllä olevaan turvareleeseen kytkeä suoraan tämän 24 VDC valokennon? Vai tarvitseeko lisäksi hakkuriteholähteen?
OG5053 - Diffuse reflection sensor - eclass: 27270904 / 27-27-09-04

Turvareleeseen olisi tarkoitus liittää moottorin hätäseis ja ko. anturi. Vai olisiko anturi järkevämpi kytkeä "tavalliseen" releeseen ja hätäseis erikseen? Anturin on tarkoitus pysäyttää moottori esteen havaitessaan.

 

[Supadog]

Onko kukaan hakenut kelpoisuustodistusta?

Kelpoisuustodistus - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

 

[neaa82]

Onko kukaan hakenut kelpoisuustodistusta?

Kelpoisuustodistus - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

2011 hain. Lomakkeen täyttö, työtodistus jne ja rahat pois, tosin laitoin työnsntajani maksamaan. S1 tupsahti postista muistaakseni 3 viikon kuluessa tmv.

 

[Supadog]

2011 hain. Lomakkeen täyttö, työtodistus jne ja rahat pois, tosin laitoin työnsntajani maksamaan. S1 tupsahti postista muistaakseni 3 viikon kuluessa tmv.

Nyt meni vähän ohi. Hait kelpoisuustodistusta ja S1 luvat tuli postissa?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Nyt meni vähän ohi. Hait kelpoisuustodistusta ja S1 luvat tuli postissa?

Ei kelpoisuustodistuksella ole tuon s1 kanssa mitään tekemistä.

 

[jinx1980]

Turvarele Idem SCR-3
https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/SCR-3_2018N.pdf

Voiko yllä olevaan turvareleeseen kytkeä suoraan tämän 24 VDC valokennon? Vai tarvitseeko lisäksi hakkuriteholähteen?
OG5053 - Diffuse reflection sensor - eclass: 27270904 / 27-27-09-04

Turvareleeseen olisi tarkoitus liittää moottorin hätäseis ja ko. anturi. Vai olisiko anturi järkevämpi kytkeä "tavalliseen" releeseen ja hätäseis erikseen? Anturin on tarkoitus pysäyttää moottori esteen havaitessaan.

Tuossa sanotaan että S11 to S14 40mA eli jos tuo valokenno vie tuon tai vähemmän niin mielestäni sopii (asiasta mitään ymmärtämättä). Mitään virran kulutus en tuolla valokennolle löytänyt.

Lisäksi miksi tuossa sanotaan että outputit on NC (tostahan menee syöttö silloin läpi virrattomana?) Kun kuitenkin sitten kuvauksessa on että outputit suljetaan vasta kun starttia nappia on painettu, eli kaiken järjen mukaan jos A1/A2 on pimeä niin kontakti pitäisi olla auki, mutta miten se voi olla auki jos tyyppi on NC...?

Toivottavasti tiedät mitä olet tekemässä, tai sanotaanko että olet rakentamassa konetta vain itsellesi. Olettavasti himmeli kuuluu muuten konedirektiivin alle ja tuo valoverho ei näytä täyttämään mitään SIL/pl luokitusta joten tuo sinun himmelisi kokonaisuutena ei täytä mitään luokitusta joka taitaa nykypäivänä olla mahdoton yhtälo. Muuten sinänsä valittu kippula vaikuttaa asialliselta hommaan, mutta suunnitteluprosessisikaan ei taida täyttää mitään määräyksiä .

 

[Grazer]

Onko kukaan hakenut kelpoisuustodistusta?

Kelpoisuustodistus - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

Ei, mutta hakuproseduuri on kaiketi sama kuin pätevyystodistuksissakin. Pyydät työnantajalta työtodistuksen, jossa kuvataan toimenkuvasi (tekee 230VAC sähköasennusksia siellä täällä jne). Täytät SETin hakulomakkeen ja lähetät lomakkeen, soveltuvan koulutodistuksen ja työtodistuksen.

Noita kelpoisuuksia/pätevyyksiä on neljää luokkaa
Kelpoisuustodistus - Tällä saa tehdä sähköt vain omaan tai lähisukulaisten asuntoon. Huomatkaa että sisaria ei lasketa tässä kohtaa lähisukulaisiin. En tiedä miksi, mutta näin se on. Kelpoisuustodistus on siinä mielessä huono, että vaatii varmennusnärkästyksen.
Sähköpätevyys 3 - Ö-luokan asennusoikeudet. Saa vaihdella yksittäisiä kalusteita tai asennella/muutella yksittäisiä ryhmäjohtoja. Esim. uutta keksusta ei saa asentaa. Käyttökelpoinen lähinnä sähkölaitekorjauksiin.
Sähköpätevyys 2 - Sähkötyöt jänniterajoihin 1000VAC/1500VDC asti. Tällä saa tehdä talon alusta loppuun kunhan sähköt toteutetaan pienjänniteliittymällä
Sähköpätevyys 1 - Sähkötyöt ilman jänniterajaa. Saa touhuta keski- ja suurjännitepuolella. Oikeuttaa toimimaan myös käytönjohtajana keskijänniteliittymällä varustetuissa kiinteistöissä.

 

[lusmux]

Tuossa sanotaan että S11 to S14 40uA eli jos tuo valokenno vie tuon tai vähemmän niin mielestäni sopii (asiasta mitään ymmärtämättä). Mitään virran kulutus en tuolla valokennolle löytänyt.

Lisäksi miksi tuossa sanotaan että outputit on NC (tostahan menee syöttö silloin läpi virrattomana?) Kun kuitenkin sitten kuvauksessa on että outputit suljetaan vasta kun starttia nappia on painettu, eli kaiken järjen mukaan jos A1/A2 on pimeä niin kontakti pitäisi olla auki, mutta miten se voi olla auki jos tyyppi on NC...?

Toivottavasti tiedät mitä olet tekemässä, tai sanotaanko että olet rakentamassa konetta vain itsellesi. Olettavasti himmeli kuuluu muuten konedirektiivin alle ja tuo valoverho ei näytä täyttämään mitään SIL/pl luokitusta joten tuo sinun himmelisi kokonaisuutena ei täytä mitään luokitusta joka taitaa nykypäivänä olla mahdoton yhtälo. Muuten sinänsä valittu kippula vaikuttaa asialliselta hommaan, mutta suunnitteluprosessisikaan ei taida täyttää mitään määräyksiä .

Turvareleissä/turvapiireissä käytetään lähes aina NC tietoa, joten siksi nuo turvareleetkin ovat NC-kärjillä ja mahdolliset NO-kärjet on vain tietoa eteenpäin siitä, että turvapiiri ei ole kunnossa.

 

[Supadog]

Pienimuotoiset työt ei tarvi varmennustarkastusta ja se riittää mulle tässä kohtaa. Kokemusta on vasta reilu vuosi mutta kuitenkin pitäis olla riittävän laaja-alaista.

 

[lusmux]

Turvarele Idem SCR-3
https://www.idemsafety.com/_includes/docs/pdf/SCR-3_2018N.pdf

Voiko yllä olevaan turvareleeseen kytkeä suoraan tämän 24 VDC valokennon? Vai tarvitseeko lisäksi hakkuriteholähteen?
OG5053 - Diffuse reflection sensor - eclass: 27270904 / 27-27-09-04

Turvareleeseen olisi tarkoitus liittää moottorin hätäseis ja ko. anturi. Vai olisiko anturi järkevämpi kytkeä "tavalliseen" releeseen ja hätäseis erikseen? Anturin on tarkoitus pysäyttää moottori esteen havaitessaan.

En nyt ihan tajua kytkentää, ainakaan noin vähillä komponenteilla.
Turvarele ei pysty yksinään ohjaamaan moottoria vaan väliin tarvitsee kontaktorin, riippuen nyt siitä millainen moottori on kyseessä.
Valokenno vaatii 24VDC, kaikista helpoin on hankkia sekä turvarele, että 24VDC ja kytkeä ne samaan virtalähteeseen.

Miksi haluat tehdä tämän kytkennän turvareleellä? Ne on todella kalliita siihen nähden mitä tavallinen ihminen tarvitsee vai onko tämä viritys tulossa johonkin yleisempään käyttöön?

 

[jinx1980]

Turvareleelle 230V? Siinä tapauksessa anturi tarvitsee oman hakkurin.

tossa datalehdessä kuitenkin sanotaan että "Control Voltage at S11 24Vdc" ja lohkokaaviossa on poweri syötön ja S11 välissä. En kylläkään ole kyseenalaistamassa tietoasi .

Turvareleissä/turvapiireissä käytetään lähes aina NC tietoa, joten siksi nuo turvareleetkin ovat NC-kärjillä ja mahdolliset NO-kärjet on vain tietoa eteenpäin siitä, että turvapiiri ei ole kunnossa.

Mä en ole suoraan noiden releiden kanssa tekemisissä enemmän "complex laitteiden kanssa", mutta tuossahan käytännössä katkotaan 3-vaihemoottorin virtaa ko. releellä. Eiks NC ole ainakin perusreleissä että ohjausvirrattomana on kosketin kiinni eli moottori saisi sähköä jos sitä joku keksii sille syöttää jos tuo kontaktorin ohjaus menee tuosta tuolloin sukkana läpi... Mutta ilmeisesti tämän releen koskettimet on jollain sumealla logiikalla auki jos A1:sta vetää sähköt irti vaikka tyyppinä on NC ?