Kysymyksiä sähkömiehille

[eskoasko45]

2 autotolppaa, ja yksi pistorasia terassilla. Toiseen autotolppaan pääsee käsiksi ilman avainta. Toiseen ei.

Voisiko näiden luvattomasta käytöstä tulla se poikkeava kulutus?

 

[stabbulamus]

Oisko tuolle arvuuttelulle jokin toinen paikka parempi (yv?) kun ei tuosta näillä lähtötiedoilla sen viisaammaksi tule.

 

[eskoasko45]

Herkkä on tämä nettikeskustelu häiriintymään ihmiselle ominaisesta keskustelusta.

 

[Pufedu]

Oisko tuolle arvuuttelulle jokin toinen paikka parempi (yv?) kun ei tuosta näillä lähtötiedoilla sen viisaammaksi tule.

Mitä lisätietoja haluat?

 

[Pufedu]

Voisiko näiden luvattomasta käytöstä tulla se poikkeava kulutus?

Voisi. Taloyhtiössä juuri menossa muutostyöt jossa nämä toiset tolpat muutetaan sähköauton latauksen mahdollistavaksi. Kenties sähkäreille käynyt joku moka. Urakka ei ole vielä valmis joten pitänee huomauttaa tai ainakin kysyä.

 

[Persojet]

Voisiko näiden luvattomasta käytöstä tulla se poikkeava kulutus?

Ottaa ulkopistokkeiden sulakkeet pois niin ei tarvi mutuilla. Muutenkin jos talo on tyhjillään niin turhat sulakkeet irti ja turhat laitteet irti pistokkeista.

 

[IFLT_ITG]

Voisi. Taloyhtiössä juuri menossa muutostyöt jossa nämä toiset tolpat muutetaan sähköauton latauksen mahdollistavaksi. Kenties sähkäreille käynyt joku moka. Urakka ei ole vielä valmis joten pitänee huomauttaa tai ainakin kysyä.

Tai sitten ladattu testimielessä sukon täydeltä asennusfirman sähköpakua kylmä kun on ollut. Toki kellonaika viittaisi siihen, että urakkahomma. =]

 

[Larmatin]

Meillä töissä epäilys että kun tuli etäluettava sähkömittari... oliko se 7v sitten? niin meidän mielestä yösähkö ei toimi enää oikein eli ei mene lattialämpöpäälle..

Voiko se mitenkään liittyä tuohon etäluetavaan mittariin tai sen kytkentään ?

 

[stabbulamus]

Niin onko se yösähkö kellon perässä vai mittarin tai joku vääntänyt valintavivun pois päältä tms? Yösähköjän on käytössä klo 22-07. Riippuen verkkoyhtiöstä niin sitä mittarin antamaa ohjausta voi muutella myös muihin ajankohtiin.

 

[Pakana]

Meillä töissä epäilys että kun tuli etäluettava sähkömittari... oliko se 7v sitten? niin meidän mielestä yösähkö ei toimi enää oikein eli ei mene lattialämpöpäälle..

Voiko se mitenkään liittyä tuohon etäluetavaan mittariin tai sen kytkentään ?

Voi. Osassa etäluettavia mittareita ei ole lainkaan tariffinohjausta, vaan ne ovat ikäänkuin kokoajan yösähköllä.

Lisäksi esim meillä kun asennettiin etäluettava mittari siinä oleva tariffinohjaus on nykyään automaattisesti sama kuin sähkösopimus, eli yleissiirrolla on aina ohjaus päällä, ja vain yösähköliittymällä ohjaus menee öisin päälle. Aiempi mittari ohjasi tariffirelettä riippumatta sähköspomuksesta.

 

[Kuukkelsberg]

Muuton jälkeen asennushommissa, 80-luvun asunto.

Pitäisi asentaa valaisin (riisipaperipallovalaisin) joka vedetään nykyisestä valaisimen paikasta 1.5m päähän pöydän päälle katosta roikkumaan koukusta.

Katosta tulee kaksi ruskeaa ja yksi sininen johto. Toinen ruskea on teipattu edellisen asukkaan toimesta. Seinässä on yksi katkaisin joka ohjaa tätä (tämä katkaisin on meidän asentajan laittama mutta hän ei tehnyt mitään valaisinjohdoille).

Miten nämä johdot pitää huomioida jos asennan tuohon yksinkertaisen riisipaperivalaisimen? Mitä nuo ruskeat ovat ja onko tuo toinen teipattu jostakin selkeästä syystä?Vai kannattako ottaa ammattilainen vaihtamaan tuo katon osa? Haluaisin mahdollisimman siistin ratkaisun.

Kiitos avusta!

 

[JuSiZ]

Voi. Osassa etäluettavia mittareita ei ole lainkaan tariffinohjausta, vaan ne ovat ikäänkuin kokoajan yösähköllä.

Lisäksi esim meillä kun asennettiin etäluettava mittari siinä oleva tariffinohjaus on nykyään automaattisesti sama kuin sähkösopimus, eli yleissiirrolla on aina ohjaus päällä, ja vain yösähköliittymällä ohjaus menee öisin päälle. Aiempi mittari ohjasi tariffirelettä riippumatta sähköspomuksesta.

Voi ne ja muutenkin saattaa tuo yö ajan kytkentä aika heitellä. Esim. Elenialla uudet ns. Äly mittarit saa heidän nettisivujen kautta oman käyttöpaikan kulutus sivun kautta itse ohjata noita releitä vaikka yö aika tai sit oma valintainen aika tai pörssihinnan mukaan. 2 relettä noissa niin onnistuu käytännössä lähes ilmaiseksi laittaa lämmitykset ja lämminvesiraajaa yms. Tuon kautta ohjautumaan vaikka tuolla pörssihinnalla.

Itsellä hajosi joku vuosi sitten mittarilta yö aika rele ja sillon kylmät suihkut eli ei lähtenyy varaajat sun muut lämmitykset ollenkaan päälle kun ei tullut ohjausjännitettä mittarilta eli voihan olla ihan jotain vikaakin tuossa. Jos epäilyttää niin pienellä kynnyksellä soitto siirtoyhtiölle kun kuuluu niille sitten noiden räpeltäminen.

 

[masax]

Muuton jälkeen asennushommissa, 80-luvun asunto.

Pitäisi asentaa valaisin (riisipaperipallovalaisin) joka vedetään nykyisestä valaisimen paikasta 1.5m päähän pöydän päälle katosta roikkumaan koukusta.

Katosta tulee kaksi ruskeaa ja yksi sininen johto. Toinen ruskea on teipattu edellisen asukkaan toimesta. Seinässä on yksi katkaisin joka ohjaa tätä (tämä katkaisin on meidän asentajan laittama mutta hän ei tehnyt mitään valaisinjohdoille).

Miten nämä johdot pitää huomioida jos asennan tuohon yksinkertaisen riisipaperivalaisimen? Mitä nuo ruskeat ovat ja onko tuo toinen teipattu jostakin selkeästä syystä?Vai kannattako ottaa ammattilainen vaihtamaan tuo katon osa? Haluaisin mahdollisimman siistin ratkaisun.

Kiitos avusta!

Ruskeat on vaihejohtimet. Siinä on ollut sellainen valaisin johon tulee kahdelta kytkimeltä vaiheet, eli kytkimistä voinut valita montako eri lamppua palaa. Jos siihen on asennettu jälkeenpäin vain yksikatkaisiminen kytkin, niin todennäköisesti teipattu johto on molemmista päistä irti ja teipattu. Valaisin vaan siihen sokeripalaan.

 

[Kuukkelsberg]

Ruskeat on vaihejohtimet. Siinä on ollut sellainen valaisin johon tulee kahdelta kytkimeltä vaiheet, eli kytkimistä voinut valita montako eri lamppua palaa. Jos siihen on asennettu jälkeenpäin vain yksikatkaisiminen kytkin, niin todennäköisesti teipattu johto on molemmista päistä irti ja teipattu. Valaisin vaan siihen sokeripalaan.

Kiitti. Onkohan tässä mitään riskiä jos ei olekaan molemmista päistä irti? Vai onko tämä edes mahdollista jos asennettu yksikatkaisiminen kytkin? Onko tuo teippi riittävä tapa peittää tuo johdin?

 

[djmake]

Ruskeat on vaihejohtimet. Siinä on ollut sellainen valaisin johon tulee kahdelta kytkimeltä vaiheet, eli kytkimistä voinut valita montako eri lamppua palaa. Jos siihen on asennettu jälkeenpäin vain yksikatkaisiminen kytkin, niin todennäköisesti teipattu johto on molemmista päistä irti ja teipattu. Valaisin vaan siihen sokeripalaan.

Korjataan:
Koska 80-luku niin ruskea on oletuksena ohjattu vaihe eli kytkimen kautta.
Ei tule kahdelta kytkimeltä vaan tuon ajan mukaisesti kruunukytkin eli kaksiosainen ja sieltä molemmat.

Eikä missään nimessä mitään "todennäköisesti teipattu molemmista päistä"!!! Älä jaa tällaisia "tietoja"! Ja vielä vähemmän jos kysyjä kertoo "edellinen asukas teipannut"!

Kiitti. Onkohan tässä mitään riskiä jos ei olekaan molemmista päistä irti? Vai onko tämä edes mahdollista jos asennettu yksikatkaisiminen kytkin? Onko tuo teippi riittävä tapa peittää tuo johdin?

Epämääräisesti teipin alle jätetty johto on aina jonkin tason riski. Koska kuvasi mukaisesti sokeripalassakin olisi ollut tilaa, ei oikeasti ole järkeviä syitä olla päättämättä johtoa sinne.
Eli ei tuosta voi päätellä, onko kytkimen päässä jätetty kytkemättä jotain uusintaa tehtäessä, onko kytketty johonkin, onko jnejne. Mittaamalla / kytkimen takaa tarkistamalla tuo selviää, ei käytännössä muutoin. Mutta yksiosainen kytkin on toki mahdollinen ja normaalisti kytkimessä on kahdelle johtimelle paikat joten uskallan väittää aika monen kytkevät kruunun tilalle vaihdettaessa molemmat samaan. Näin valaisimen päässä homma toimii, arpoo kumman tahansa ruskean.

Omaan silmään tuo teippaus ei kyllä ole yhdenkään ammattilaisen tekemä. Varsinkin jännitteettömänä teippikin toki riittää ja ilmankin voi olla ok. Mutta jos itse joutuisi tuollaisia tekemään niin ottaisin kannen auki ja ylimääräinen johdin sinne. Tai toisin sokeripalalle ja vaikka tuohon kanteen merkintä "johdin x ei käytössä". Ja jos kertomasi mukaisesti asukkaan toimesta niin odotusarvo on "väärin tehty".

Seinässä on yksi katkaisin joka ohjaa tätä (tämä katkaisin on meidän asentajan laittama mutta hän ei tehnyt mitään valaisinjohdoille).

Jos siis vaihtoin ko. kytkimen niin tottakai on puuttunut valaisimen johtimiin kytkimen päässä ja tietää, kytkikö kaksi ruskeaa.

 

[masax]

Korjataan:
Koska 80-luku niin ruskea on oletuksena ohjattu vaihe eli kytkimen kautta.
Ei tule kahdelta kytkimeltä vaan tuon ajan mukaisesti kruunukytkin eli kaksiosainen ja sieltä molemmat.

Eikä missään nimessä mitään "todennäköisesti teipattu molemmista päistä"!!! Älä jaa tällaisia "tietoja"! Ja vielä vähemmän jos kysyjä kertoo "edellinen asukas teipannut"!

No joo, tarkoitus kirjoittaa kaksikatkaisimisesta kytkimestä, eli juurikin kruunukytkimestä. Ei aina mene ihan pilkulleen. Ja todennäköisesti sen takia, että en usko että yksikään sähkäri tekisi kytkentää, jossa kaksi johtoa rinnan ja toinen heiluisi irtonaisena jännitteellisenä. Edes mitään tulevaisuuden varaa kruunuvalaisinta varten, kun silloin se kytkettäisiin yhteen valaisimen päästä, eikä katkaisijan. Varmaksihan ei tietenkään mitään voi sanoa katsomatta asiaa tarkemmin. Kaikenlaisia suhareita niitä on ihan ammattisähkäreissäkin.

 

[Kuukkelsberg]

Korjataan:
Koska 80-luku niin ruskea on oletuksena ohjattu vaihe eli kytkimen kautta.
Ei tule kahdelta kytkimeltä vaan tuon ajan mukaisesti kruunukytkin eli kaksiosainen ja sieltä molemmat.

Eikä missään nimessä mitään "todennäköisesti teipattu molemmista päistä"!!! Älä jaa tällaisia "tietoja"! Ja vielä vähemmän jos kysyjä kertoo "edellinen asukas teipannut"!


Epämääräisesti teipin alle jätetty johto on aina jonkin tason riski. Koska kuvasi mukaisesti sokeripalassakin olisi ollut tilaa, ei oikeasti ole järkeviä syitä olla päättämättä johtoa sinne.
Eli ei tuosta voi päätellä, onko kytkimen päässä jätetty kytkemättä jotain uusintaa tehtäessä, onko kytketty johonkin, onko jnejne. Mittaamalla / kytkimen takaa tarkistamalla tuo selviää, ei käytännössä muutoin. Mutta yksiosainen kytkin on toki mahdollinen ja normaalisti kytkimessä on kahdelle johtimelle paikat joten uskallan väittää aika monen kytkevät kruunun tilalle vaihdettaessa molemmat samaan. Näin valaisimen päässä homma toimii, arpoo kumman tahansa ruskean.

Omaan silmään tuo teippaus ei kyllä ole yhdenkään ammattilaisen tekemä. Varsinkin jännitteettömänä teippikin toki riittää ja ilmankin voi olla ok. Mutta jos itse joutuisi tuollaisia tekemään niin ottaisin kannen auki ja ylimääräinen johdin sinne. Tai toisin sokeripalalle ja vaikka tuohon kanteen merkintä "johdin x ei käytössä". Ja jos kertomasi mukaisesti asukkaan toimesta niin odotusarvo on "väärin tehty".


Jos siis vaihtoin ko. kytkimen niin tottakai on puuttunut valaisimen johtimiin kytkimen päässä ja tietää, kytkikö kaksi ruskeaa.

Kiitos näistä, nyt ymmärrän enemmän. Taidan ottaa sähköasentajan paikalle. Onko kenelläkään suosituksia Helsingissä tämmösiä pikkuhommia tekevästä ammattilaisesta?

 

[leissaaja]

Lattialämmitys toimii tehokkaimmin silloin, kun rakenteetkin lämpenevät ja varaavat lämpöä.

Mulla kylppärirempan yhteydessä asennettiin sähköinen lattialämmitys betonilaatan pintaan. Betonilaatta on noin 20cm paksu, jonka alla ei ole eristeenä muuta kuin hiekkaa ja lekasoraa. Mietin, että mikä olisi energiatehokkain tapa käyttää tuota lattialämmitystä. Varaakohan tuo betonilaatta kuinka hyvin tuota lämpöä, eli onko järkevää lämmittää isommalla säädöllä halvan pörssisähkön aikaan, vai pitää vain tasainen lämpö koko ajan.

 

[eskoasko45]

Mulla kylppärirempan yhteydessä asennettiin sähköinen lattialämmitys betonilaatan pintaan. Betonilaatta on noin 20cm paksu, jonka alla ei ole eristeenä muuta kuin hiekkaa ja lekasoraa. Mietin, että mikä olisi energiatehokkain tapa käyttää tuota lattialämmitystä. Varaakohan tuo betonilaatta kuinka hyvin tuota lämpöä, eli onko järkevää lämmittää isommalla säädöllä halvan pörssisähkön aikaan, vai pitää vain tasainen lämpö koko ajan.

themo -merkkinen lattialämmitystermostaatti, se kontrolloi tuota termisen betonimassan energiasisältöä suhteessa sähkön hintaan.
Themolla myös onnistuu viikkoaikataulutuksen tekeminen, niin sekin tarpeen mukainen ajanhetkinen lämmitys tuo säästöjä.

 

[Vertigo]

Mulla kylppärirempan yhteydessä asennettiin sähköinen lattialämmitys betonilaatan pintaan. Betonilaatta on noin 20cm paksu, jonka alla ei ole eristeenä muuta kuin hiekkaa ja lekasoraa. Mietin, että mikä olisi energiatehokkain tapa käyttää tuota lattialämmitystä. Varaakohan tuo betonilaatta kuinka hyvin tuota lämpöä, eli onko järkevää lämmittää isommalla säädöllä halvan pörssisähkön aikaan, vai pitää vain tasainen lämpö koko ajan.

Omassa käytössä on erilainen rakenne ja se ei sinänsä mietitytä, mutta tulipa sellainen mieleen että mahtaako siitä olla jotakin haittaa lattian "lämpörasituksen" suhteen josko lämmityksen setpointin säätää yön halvoille tunneille "kuumaksi" ja sitten aamun&päivän tunneille selvästi pienemmäksi?
En ole tarkemmin tutkinut että miten nopeasti tuo lattia mahtaisi oikeastaan muuttua jos setpointin vetää vaikka 26C yölle ja 18C päivälle, varmaan riippuu vastuksesta ja lämmitettävän lattian massasta(rivari, ontelolaattaa) ja tilasta. Lähinnä kiinnostaa että onko tuollainen jotakin mistä edes teoriassa voisi olla jotakin harmia, vai onko muutokset isossa kuvassa niin hitaita ja pieniä että tuo ei voi mitenkään vaikuttaa rakenteisiin?

Normaalisti lattialämppäri taitaa olla säädetty johonkin astelukuun ja sitä pidetään siinä kesät talvet, niin siitä tuli mieleen että onko tuollaisestia paljon(?) vaihtelevasta ohjauksesta jotaki haittaa...

 

[djmake]

Kiitos näistä, nyt ymmärrän enemmän. Taidan ottaa sähköasentajan paikalle. Onko kenelläkään suosituksia Helsingissä tämmösiä pikkuhommia tekevästä ammattilaisesta?

Ei ole suositella asentajaa mutta jos tuosta haluaa itse eteenpäin niin sulakkeita auki / pääkytkintä nollaan ja se teipattu johto siihen sokeripalan tyhjään paikkaan. Sen jälkeen ei ole suuremmin merkitystä, onko siinä jännite vai ei.
Valaisin taas on oletettavasti ollut aikaisemmin niissä kahdessa sokeripalalla olevassa johdossa joten samaa mallia voi kokeilla. Jos valaisin ei ole maadoitettu, ei tuossa sen suurempaa riskiä ole.

Mutta tosiaan, epämääräisiin, teipattuihin johtimen päihin on aina syytä suhtautua varovasti.

 

[jinx1980]

Mites KNX, onko siinä oikeasti mitään järkeä?

Käytännössä se vissiin ohjaa vain valoja ja toisaalta 1 kojerasia riittää joka paikkaan ka siihen 1-6 nappinen koje.

- joka valopiste vaatii syötön keskukselta eli esim ledit katossa ja kattopistorasia niin 5x1,5S keskukselta huoneseen, varmasti yksittäiset 3:lla.
- keskukseen läjä kontaktoreita 1/valopiste
- ohjelmointi lisenssi ”kallis”
- saako sitä ohjelmaa itse ikinä pystyyn jos osaa PLC:tä ohjelmoida vai teettää jollain pohjan jota itse muokkailee.
- pistorasiat käytännössä ”vanhanaikaisesti” (en ainakaan keksi mitä autom ohjattavaa olisi mh/oh/k rasioissa), ak-rasialle keksii ohjattavaa

Kontaktorit/plc/ohjelmointi nostaa vähän hintaa.

Itse vetelen piuhat/teen rasiat jne eli työllä ei merkitystä, keskuksen päässä enemmän hommaa.

Kaapelointi vähän kalliimpi, enemmän 5:sta ja aina keskukselta -> lienee satasia

KNX kojeet kalliimpia mutta toisaalta jos on 4 kytkintä niin halvempi.

Himmennyksenä vissiin väkisin push-dim tyyli (joka perseestä, kiertonuppi parempi kunhan ei käytä sitä painonappia kytkimenö), toisaalta kaikki himmennettävissä.

Voi vasta paljon ”myöhemmin” päättää mitä oikeastaan ohjataan/mistä ja miten jos ns ”vaihto/ristikytkimiä” ripoteltu riittävästi seinille sekä tietysti muuttaa ohjauksia.

Selviääkö esim 4k€ erotuksella (4mh, at, ak, harrastehuone ja parit varastot sekä vastehuoneet). Mihinkään valoon ei varmaan kannata vetää ”vanhanaikaista” ohjausta vaan kaikki sit knx:llä.

 

[napsa]

Mites KNX, onko siinä oikeasti mitään järkeä?

Käytännössä se vissiin ohjaa vain valoja ja toisaalta 1 kojerasia riittää joka paikkaan ka siihen 1-6 nappinen koje.

Kyllä KNX:n taakse saa kaikki kodin sähköt jos haluaa, se onko järkeä on aina käyttäjä kohtaista. Mutta jos tuollaisen järjestelmän rakentaa, kannattaa kotiautimaatiot, lämmitykset, palovaroittimet ym laittaa sen perään. Pelkkien valojen ohjaukselle tulee hintaa ja pitkällä aikavälillä enemmän mahdollisesti hajoavia (kalliita) osia. Ohjauspaneelilla tai kännykällä (vaatii moduulin keskukseen), pystyisi ohjaamaan kaikkea.

KNX-taloautomaatio | ABB Oy, Asennustuotteet

Standardoitu KNX-järjestelmä yhdistää monia eri sovelluksia, kuten lämmityksen ja jäähdytyksen sekä valaistuksen ohjaukset yhteen älykkääseen ja energiatehokkaaseen automaatiojärjestelmään. Löydät tältä sivulta kokonaisuuteen tarvittavat tuotteet.

www.asennustuotteet.fi

Tuossa esim ABB valikoimaa, mitä kaikkea löytyy

- joka valopiste vaatii syötön keskukselta eli esim ledit katossa ja kattopistorasia niin 5x1,5S keskukselta huoneseen, varmasti yksittäiset 3:lla.
- keskukseen läjä kontaktoreita 1/valopiste

-Kannattaa sähkösuunnittelijalta/-urakoitsijalta kysyä miten tuo johdotus kannattaa tehdä, riippuu hieman kohteesta kuitenkin aina. Jossain kohtaa voi olla kannattavaa käyttää 7xmmo:ta tai 12xmmo:ta.
-juuri esim abb:ltä löytyy 16:n valo ryhmän ohjaamiseen yksi yksikkö, eli ei joka valoryhmälle omaa kontaktoria tarvitse.

- pistorasiat käytännössä ”vanhanaikaisesti” (en ainakaan keksi mitä autom ohjattavaa olisi mh/oh/k rasioissa), ak-rasialle keksii ohjattavaa

Usein näihin järjestelmiin laitetaan kotona/poissa-kytkin (tai paneelissa sellainen), minkä takaa myös osasta pistorasioista katkeaa sähköt. Tai vaikka autolämmitystä ajatellen, voisi olla hyödyllinen johonkin ulkopistorasiaan.

Himmennyksenä vissiin väkisin push-dim tyyli (joka perseestä, kiertonuppi parempi kunhan ei käytä sitä painonappia kytkimenö), toisaalta kaikki himmennettävissä.

Ei tosiaan taida kiertonupillisia valmiiksi löytyä. Himmennys riippuu valaisimesta, jos valaisinta/sen virtalähdettä ei voi himmentää, niin ei knx järjestelmä auta. Nykyään kaikille ihan normi kytkimillekin kannattaa vetää se nolla-johto (vähintään 5xkaapeli/johdinta), sen puute usein on se himmennyksen este asennuksissa.

Kalliimmaksi tosiaan tuollainen tulee ja itse en ehkä pelkkein valojen takia tuota knx järjestelmää alkaisi rakentamaan, toki jos se on olemassa niin helpompi lisätä kotiautimaatiota siihen ym.

Voi vasta paljon ”myöhemmin” päättää mitä oikeastaan ohjataan/mistä ja miten jos ns ”vaihto/ristikytkimiä” ripoteltu riittävästi seinille sekä tietysti muuttaa ohjauksia.

Pieni hyöty, mutta silti ne kytkimet pitää sinne seinälle osata sopivaan paikkaan laittaa etuläteen. Ja ottaa huomioon että voi tarvita lisää johtimia jos haluaakin lisätä painikkeita johonkin tai muutta ohjausta. Mahdollinen kännykkä ohjaus siitä syystä hyvä lisä, kun kerran vuoteen tarvitsee sohvalta se keittiön valo sammuttaakkin.

Selviääkö esim 4k€ erotuksella (4mh, at, ak, harrastehuone ja parit varastot sekä vastehuoneet). Mihinkään valoon ei varmaan kannata vetää ”vanhanaikaista” ohjausta vaan kaikki sit knx:llä.

Näissä yleensä tuppaa kulut kasvamaan, ns nälkä kasvaa syödessä. Itse en välttämättä jotain varaston yksittäisen valon ohjausta laittaisi, ryhmän/valon syöttö kontaktorin taakse, niin saa kotona/pois kytkimen taakse (jos sellainen tulossa).

Itse en pelkkien valojen takia tuollaista järjestelmää rakentaisi. Niiden ohjauksen tekisin varmaan shellyillä tai vastaavilla, saisi lähes yhtä monipuoliseksi ja todennäköisesti huomattavasti edullisemmin.

 

[Pakana]

Mites KNX, onko siinä oikeasti mitään järkeä?

IMO toteuttaisin tuollaisen valaistuksen ohjaukseen keskittyvän järjestelmän Dalilla KNX sijaan.

Dalissakin on kyllä jotain lämpötilatietoja yms taloautomaation kentälle meneviä ominaisuuksia, ja jos nyt välttämättä haluaa, niin sen voi vääntää lähes siihen mihin KNX:kin, mutta valaistuksen ohjauksessa se on oikeastaan parempi järjestelmä. Ja edullisempi. Ja löytyy kiertonuppisäätimet.

Jos haluaa kaapeloinnin kevyemmäksi dali taipuu helposti 5x1,5 kaapeloinnilla tehtyyn väylämuotoiseen toteutukseen, jossa yksittäisiin valopisteisiin laitetaan triac- tai relerasiamoduuli, keskusmoduulin sijaan. Toki vastaavat rasiamoduulit löytyy myös KNX. Kiinteät valaisimet kannattaa toteuttaa suoraan dalivalaisimilla..

 

[No Future]

Onko toi dali kotikäytössä mitenkään päin järkevä? Itse nähnyt ainoastaan virasto/koulu/yms yhteyksissä, ja aika työlästä tuntuu konffaaminen aina olevan…

 

[jinx1980]

Jos MLP:ssä itsessään on pörssisähköohjaus ihan softassa niin KNX ei ohjaa/isi lämmmitystä. Huonekohtaiset termarit tarttee joka tapauksessa niin automaatio on built-in.

IV:ssä ei paljon ohjattavaa ole kun ei ole takkaakaan, kosteustehostukset /kennon jäätymisen estot kone hoitaa automaattisesti.

Kotona/poissa okt-talossa, mihin tätä oikeasti tarttee, en keksi mikä tarve olisi sammutella oh/mh pistorasioita. Sammuttaa kaikki valot talosta, lediaikakaudella ihan sama jos joku valo jää 2 viikoks palamaan.

Just joku ak/at pistorasia auton auton lämmityksen ohjaamiseen (sähköauton kanssa tälläkään tee mitään), mutta saman 10€ kiina wifi-adapterilla

Ainoa oikea käytännön hyöty tuntuisi olevan valokytkimen johdotus kun nehän kytketään ketjuun (4xhituvirta piuha) can-väylä tyylisesti ja sen mahdollistama ”ohjaa mistä vaan mitä vaan” (jonka hyöty melko rajoitettu kun mitään järkeä ole alakerrasta sammuttaa yläkerran olkkarin valoa).


Tässä just tuli tehtyä perinteiset sähköt taloon niin aattelin jos seuraavaan (lopulliseen) tekisi jotain muuta ”once in lifetime”-periaatteella, mutta hyöty tuntuisi jäävän melko olemattomaksi. Nykyiseen tuli muutamaan kytkin letkaan 2kpl 7MMO (4kpl vaihto/risti) niin mielessä käväisi et et voisihan näitä jotenkin muutenkin tehdä…

Sähkösuunnittelu tarttis aloittaa, mutta tämmöinen perusasia pitäisi ratkaista heti alkuunsa et knx vai ei…

 

[Juh44]

Jos MLP:ssä itsessään on pörssisähköohjaus ihan softassa niin KNX ei ohjaa/isi lämmmitystä. Huonekohtaiset termarit tarttee joka tapauksessa niin automaatio on built-in.

IV:ssä ei paljon ohjattavaa ole kun ei ole takkaakaan, kosteustehostukset /kennon jäätymisen estot kone hoitaa automaattisesti.

Kotona/poissa okt-talossa, mihin tätä oikeasti tarttee, en keksi mikä tarve olisi sammutella oh/mh pistorasioita. Sammuttaa kaikki valot talosta, lediaikakaudella ihan sama jos joku valo jää 2 viikoks palamaan.

Just joku ak/at pistorasia auton auton lämmityksen ohjaamiseen (sähköauton kanssa tälläkään tee mitään), mutta saman 10€ kiina wifi-adapterilla

Ainoa oikea käytännön hyöty tuntuisi olevan valokytkimen johdotus kun nehän kytketään ketjuun (4xhituvirta piuha) can-väylä tyylisesti ja sen mahdollistama ”ohjaa mistä vaan mitä vaan” (jonka hyöty melko rajoitettu kun mitään järkeä ole alakerrasta sammuttaa yläkerran olkkarin valoa).


Tässä just tuli tehtyä perinteiset sähköt taloon niin aattelin jos seuraavaan (lopulliseen) tekisi jotain muuta ”once in lifetime”-periaatteella, mutta hyöty tuntuisi jäävän melko olemattomaksi. Nykyiseen tuli muutamaan kytkin letkaan 2kpl 7MMO (4kpl vaihto/risti) niin mielessä käväisi et et voisihan näitä jotenkin muutenkin tehdä…

Sähkösuunnittelu tarttis aloittaa, mutta tämmöinen perusasia pitäisi ratkaista heti alkuunsa et knx vai ei…

Kotona/poissa tarvitsee esim. juuri sille ilmanvaihdolle, toki se hoituu siitä koneen paneeliltakin mutta sille voi olla parempikin paikka kuin se eteisen ovenpieli.

 

[jinx1980]

Onko toi dali kotikäytössä mitenkään päin järkevä? Itse nähnyt ainoastaan virasto/koulu/yms yhteyksissä, ja aika työlästä tuntuu konffaaminen aina olevan…

Mun mielestäni tuo näytti sikakalliilta, jokainen moduli maksoi hunajaa kun joskus noita katsoin. Eiks tuossa tule joku 0-10V ohjaus valaisimelle ja kaikki muuntajat/valaisimet sitten 2-4x hintaisia vs perinteiset eli satasen/kahden ero per kapula.

Dali ja knx isoin ongelma varmaan tietyllä tavalla on oma ymmärryksen puute, luulet että tarvitaan kallis kalikka x mutta oikeasti pärjäisi z:lla. Perinteiset sähköt ainakin on ”maallikolle” yksinkertaiset, oli helppoa antaa kommentit suunnitelmasta ja sitten toteuttaa johdotukset itse.

Kotona/poissa tarvitsee esim. juuri sille ilmanvaihdolle, toki se hoituu siitä koneen paneeliltakin mutta sille voi olla parempikin paikka kuin se eteisen ovenpieli.

No joo, siinä sitä voisi käyttää, mutta jos eteisessä on IV paneeli niin se on 1 painallus siitä.

Muutenkin, jaksaako joku kotona/poissa kytkintä näpätä, kätevää kun joku talossa niin lähtijä vetää kaikki valot pimeäksi.

Jotain IV:tä voisi ehkä 2 viikon loman ajaksi pistää poissa moodiin, ei todellakaam työpäivän ajaksi. Ja paneelista saa tarvittaessa tehtyä automaattiset viikko-ohjelmat niin töissä ollessa kone voisi olla ”poissa kotoa” ilman että asukkaan tarttee tehdä mitään.

Ja onko tuosta vuositasolla edes mitään hyötyä, säästääkö 5 vai 50€, joka tapauksessa useamman tonnin investointi ei maksa itseään ikinä takaisin.

 

[Hyrava]

Mun mielestäni tuo näytti sikakalliilta, jokainen moduli maksoi hunajaa kun joskus noita katsoin. Eiks tuossa tule joku 0-10V ohjaus valaisimelle ja kaikki muuntajat/valaisimet sitten 2-4x hintaisia vs perinteiset eli satasen/kahden ero per kapula.

Dali ja knx isoin ongelma varmaan tietyllä tavalla on oma ymmärryksen puute, luulet että tarvitaan kallis kalikka x mutta oikeasti pärjäisi z:lla. Perinteiset sähköt ainakin on ”maallikolle” yksinkertaiset, oli helppoa antaa kommentit suunnitelmasta ja sitten toteuttaa johdotukset itse.


No joo, siinä sitä voisi käyttää, mutta jos eteisessä on IV paneeli niin se on 1 painallus siitä.

Muutenkin, jaksaako joku kotona/poissa kytkintä näpätä, kätevää kun joku talossa niin lähtijä vetää kaikki valot pimeäksi.

Jotain IV:tä voisi ehkä 2 viikon loman ajaksi pistää poissa moodiin, ei todellakaam työpäivän ajaksi. Ja paneelista saa tarvittaessa tehtyä automaattiset viikko-ohjelmat niin töissä ollessa kone voisi olla ”poissa kotoa” ilman että asukkaan tarttee tehdä mitään.

Ja onko tuosta vuositasolla edes mitään hyötyä, säästääkö 5 vai 50€, joka tapauksessa useamman tonnin investointi ei maksa itseään ikinä takaisin.

Joissain paikoissa tuolla kotona/poissa -ohjauksella ohjataan esimerkiksi liesi, sähkökiuas, keittiön pistorasiat (poislukien kylmälaitteet), pyykinpesukone jne pois päältä ettei sähkölaitteet voi vahingossakaan sytyttää tulipaloa. Tuo nyt on vähän niin ja näin onko järkeä, tietty kyllähän tuo aavistuksen lisää paloturvallisuutta tuo mutta maksaa melkoisesti saavutettuun nähden.

Tiedän kyllä yhden paikan missä asunnon omistaja halusi välttämättä että hälyttimellä ohjataan AIVAN KAIKKI sähköt pois kun hälytin laitetaan päälle. No, oli ensimmäisen viikonlopun jälkeen sitten pakasteet sulaneet ja hälyttimestä akku loppu jne... Että ihan kaikkea ei kannata välttämättä ohjata

 

[eskoasko45]

Kotona/poissa okt-talossa, mihin tätä oikeasti tarttee, en keksi mikä tarve olisi sammutella oh/mh pistorasioita. Sammuttaa kaikki valot talosta, lediaikakaudella ihan sama jos joku valo jää 2 viikoks palamaan.

Vedensyötön sulkeminen.
Huonekohtauset lämpötila tiputukset.
Ilmanvaihtokoneen tilavuusvirran tehon tiputus.

 

[Juh44]

Jotain IV:tä voisi ehkä 2 viikon loman ajaksi pistää poissa moodiin, ei todellakaam työpäivän ajaksi. Ja paneelista saa tarvittaessa tehtyä automaattiset viikko-ohjelmat niin töissä ollessa kone voisi olla ”poissa kotoa” ilman että asukkaan tarttee tehdä mitään.

Ja onko tuosta vuositasolla edes mitään hyötyä, säästääkö 5 vai 50€, joka tapauksessa useamman tonnin investointi ei maksa itseään ikinä takaisin.

Säästää ihan tajuttomasti sillä iv:n pudotuksella..

Tilavuusvirta jos putoaa jostain 90-> 30ls niin myös se energiankulutuskin putoaa suunnilleen 1/3

Itsellä on viikko-ohjelma joka hoitaa pudotuksen mutta k/p-kytkimellä saisi vielä useita tunteja viikossa nipisteltyä pois kun kuitenkin on jonkinverran liukumaa ajoissa -> viikko-ohjelma on ns varmanpäälle.

 

[Juh44]

Huonekohtauset lämpötila tiputukset.

Jos on lattialämmitys betonilattiassa niin ei tuolla saa normaalissa päiväkäytössä kuin seilaavan huonelämpötilan aikaan...

 

[eskoasko45]

Jos on lattialämmitys betonilattiassa niin ei tuolla saa normaalissa päiväkäytössä kuin seilaavan huonelämpötilan aikaan...

Osaan kuvitella että lattialämmityksen pyynnön tiputukselle on löydettävissä käyttökohteet jossa on hyötyjä ja on löydettävissä käyttökohteet jossa on haittoja.

Termiseen betonimassaan voi myös varata ylilämpöä halvan ostoenergian aikana, joka taistelee kustannuksia vastaan, joten seilaavat huonelämpötila on tietyissä tapauksissa vähempi paha, jos tarkoituksena on saavuttaa rahallisia säästöjä.

Älyohjauksen kyvykkyydellä ja lvis laitteistojen optimi mitoituksella on merkitystä, jos halutaan täysin tasalaatuinen sisäilmasto, tarpeen mukaisella ajanhetken käytöllä.
Itselle ei lämpötilaheittelyt haittaa, tunteepahan elävänsä.

 

[jinx1980]

Osaan kuvitella että lattialämmityksen pyynnön tiputukselle on löydettävissä käyttökohteet jossa on hyötyjä ja on löydettävissä käyttökohteet jossa on haittoja.

Termiseen betonimassaan voi myös varata ylilämpöä halvan ostoenergian aikana, joka taistelee kustannuksia vastaan, joten seilaavat huonelämpötila on tietyissä tapauksissa vähempi paha, jos tarkoituksena on saavuttaa rahallisia säästöjä.

Älyohjauksen kyvykkyydellä ja lvis laitteistojen optimi mitoituksella on merkitystä, jos halutaan täysin tasalaatuinen sisäilmasto, tarpeen mukaisella ajanhetken käytöllä.
Itselle ei lämpötilaheittelyt haittaa, tunteepahan elävänsä.

MLP pumppu jo pörsäsähkön mukaan päättelee jotain eli se sulkee(/tai pienentää?) kiertovesipumppuja ja ihan sama paljon termostaatti/toimilaite pyytää jakotukilta sillä hetkellä niin mitään ei tapahdu.

Säästää ihan tajuttomasti sillä iv:n pudotuksella..

Tilavuusvirta jos putoaa jostain 90-> 30ls niin myös se energiankulutuskin putoaa suunnilleen 1/3

Itsellä on viikko-ohjelma joka hoitaa pudotuksen mutta k/p-kytkimellä saisi vielä useita tunteja viikossa nipisteltyä pois kun kuitenkin on jonkinverran liukumaa ajoissa -> viikko-ohjelma on ns varmanpäälle.

Tilavuusvirran muutos on tehon kuution eli 30->90 muutos vaatii 3*tuuletin nopeuden joka on sitten 3^3 eli 27kertainen tehonmuutos ideaalilaitteessa.

Esim tässä kaaviossa päästään "lähelle" noita arvoja kun otetaan 40% käyrä ja 100% käyrä. 50W vs 510W sillä saadaan 28l/s -> 77l/s muutos -> (77/28)^3 = 20x ja tehoa meni ~10x, mutta tuo selittyy sillä että laite ei ole ideaalinen eikä toimintapiste/paine ole sama 40% ja 100% teholla.

Käytännössä poissa pudotus on 60%->45-50% tasoa eli ~60W eli noin 40-45kwh/kk ja 12c sähkönhinnalla saadaan 5e/kk ja 60e/vuosi jos laite käy koko ajan poissa toiminnolla, jos se on poissa vain ½ ajasta säästö pienenee eli puhuttaneen ykköskympeistä kaikissa skenaarioissa vuositasolla. En näe mitään järkeä investoida erilliseen automatiikkaan, lämmitys etuvastukset voinevat talvella toki muuttaa yhtälöä radikaalisti...

 

[jinx1980]

Kyllä tää nyt jotenkin siltä vaikuttaa että KNX:t ja dalit saa heittää romukoppaan, sinänsä jonkun tonnin (paljonko sekään oikeasti on, onko se äkkiä 8ke?) investoiminen ei haittaisi yhtään, mutta jos sillä saa "ei mitään" niin missä järki. Tai sitten kysyjä on vain niin juntti ettei ymmärrä kokonaisuutta .

 

[Juh44]

MLP pumppu jo pörsäsähkön mukaan päättelee jotain eli se sulkee(/tai pienentää?) kiertovesipumppuja ja ihan sama paljon termostaatti/toimilaite pyytää jakotukilta sillä hetkellä niin mitään ei tapahdu.

Tilavuusvirran muutos on tehon kuution eli 30->90 muutos vaatii 3*tuuletin nopeuden joka on sitten 3^3 eli 27kertainen tehonmuutos ideaalilaitteessa.

Esim tässä kaaviossa päästään "lähelle" noita arvoja kun otetaan 40% käyrä ja 100% käyrä. 50W vs 510W sillä saadaan 28l/s -> 77l/s muutos -> (77/28)^3 = 20x ja tehoa meni ~10x, mutta tuo selittyy sillä että laite ei ole ideaalinen eikä toimintapiste/paine ole sama 40% ja 100% teholla.

Käytännössä poissa pudotus on 60%->45-50% tasoa eli ~60W eli noin 40-45kwh/kk ja 12c sähkönhinnalla saadaan 5e/kk ja 60e/vuosi jos laite käy koko ajan poissa toiminnolla, jos se on poissa vain ½ ajasta säästö pienenee eli puhuttaneen ykköskympeistä kaikissa skenaarioissa vuositasolla. En näe mitään järkeä investoida erilliseen automatiikkaan, lämmitys etuvastukset voinevat talvella toki muuttaa yhtälöä radikaalisti...

Se lämmitys juuri muuttaa tilannetta..
Ja ei pelkkä etuvastus...
Koska jos se kone puhaltaa -5c° ilmaa ulos -15c pakkasella niin se sun talo on lämmittänyt sen tuloilmamäärän 10c verran..
Toki maalämpö yms. antaa hyvää coppia mutta lämmittää sitä ilmaa pitää silti..

(Miksi pitää poissa tilaa noin kovilla prosenteilla, luulisi 35% riittävän...)

 

[Pakana]

Onko toi dali kotikäytössä mitenkään päin järkevä? Itse nähnyt ainoastaan virasto/koulu/yms yhteyksissä, ja aika työlästä tuntuu konffaaminen aina olevan…

Mikä tahansa älyjärjestelmä edellyttää konffimista, ei tuo dali nyt mielestäni yhtään työläämpi ole kuin muutkaan.

Toki knx tapaan ammattilaisille suunnattu, eli varmaan jokin hue tms on helpompi ottaa käyttöön, mutta ei nekään niin kovin helppoja ole kun niitä laitteita on kymmeniä.

Mun mielestäni tuo näytti sikakalliilta, jokainen moduli maksoi hunajaa kun joskus noita katsoin. Eiks tuossa tule joku 0-10V ohjaus valaisimelle ja kaikki muuntajat/valaisimet sitten 2-4x hintaisia vs perinteiset eli satasen/kahden ero per kapula.

KNX verrattuna dali on edullisempi, noin yleisesti samaa hintatasoa kuin esim ne 1-10v teholähteet, tai zigbee tjsp radiolla toimivat.

Mutta joo, on se kalliimpi kuin halvin seinähimmennin, mutta jos tarkoitus on tehdä järjestelmä jonka voi jonkinlaiseen "älyyn" kytkeä, niin ei dali sen kalliimpi ole.

Teknisesti toimii niin että jokaiselle laitteelle tulee väylä, eli siinämielessä tarvii oman ohjauksensa kuten 1-10v, mutta kaikkien.. Tai ainakin periaatteessa ensimmäisen 63 valaisimen ohjaus kulkee samaa ohjausta pitkin.

Se ero knx väylään että daliväylä toimii yleensä siinä samassa mmj kaapelissa kuin virtakin, knx tyypillisesti oma erillinen kaapelointinsta esil klm kaapelilla.

Ja onko tuosta vuositasolla edes mitään hyötyä, säästääkö 5 vai 50€, joka tapauksessa useamman tonnin investointi ei maksa itseään ikinä takaisin.

Ei millään älyvaloilla rahaa säästetä.

Verrattavissa kotien ja autojen jäähdytyslaitteistoihin, puhtaasti euroina laskettuna pelkkä kuluerä.