Kysymyksiä sähkömiehille

Voisiko näiden luvattomasta käytöstä tulla se poikkeava kulutus?
Voisi. Taloyhtiössä juuri menossa muutostyöt jossa nämä toiset tolpat muutetaan sähköauton latauksen mahdollistavaksi. Kenties sähkäreille käynyt joku moka. Urakka ei ole vielä valmis joten pitänee huomauttaa tai ainakin kysyä.
 
Voisi. Taloyhtiössä juuri menossa muutostyöt jossa nämä toiset tolpat muutetaan sähköauton latauksen mahdollistavaksi. Kenties sähkäreille käynyt joku moka. Urakka ei ole vielä valmis joten pitänee huomauttaa tai ainakin kysyä.
Tai sitten ladattu testimielessä sukon täydeltä asennusfirman sähköpakua kylmä kun on ollut. Toki kellonaika viittaisi siihen, että urakkahomma. =]
 
Meillä töissä epäilys että kun tuli etäluettava sähkömittari... oliko se 7v sitten? niin meidän mielestä yösähkö ei toimi enää oikein eli ei mene lattialämpöpäälle..

Voiko se mitenkään liittyä tuohon etäluetavaan mittariin tai sen kytkentään ?
 
Niin onko se yösähkö kellon perässä vai mittarin tai joku vääntänyt valintavivun pois päältä tms? Yösähköjän on käytössä klo 22-07. Riippuen verkkoyhtiöstä niin sitä mittarin antamaa ohjausta voi muutella myös muihin ajankohtiin.
 
Meillä töissä epäilys että kun tuli etäluettava sähkömittari... oliko se 7v sitten? niin meidän mielestä yösähkö ei toimi enää oikein eli ei mene lattialämpöpäälle..

Voiko se mitenkään liittyä tuohon etäluetavaan mittariin tai sen kytkentään ?
Voi. Osassa etäluettavia mittareita ei ole lainkaan tariffinohjausta, vaan ne ovat ikäänkuin kokoajan yösähköllä.

Lisäksi esim meillä kun asennettiin etäluettava mittari siinä oleva tariffinohjaus on nykyään automaattisesti sama kuin sähkösopimus, eli yleissiirrolla on aina ohjaus päällä, ja vain yösähköliittymällä ohjaus menee öisin päälle. Aiempi mittari ohjasi tariffirelettä riippumatta sähköspomuksesta.
 
Muuton jälkeen asennushommissa, 80-luvun asunto.

Pitäisi asentaa valaisin (riisipaperipallovalaisin) joka vedetään nykyisestä valaisimen paikasta 1.5m päähän pöydän päälle katosta roikkumaan koukusta.

Katosta tulee kaksi ruskeaa ja yksi sininen johto. Toinen ruskea on teipattu edellisen asukkaan toimesta. Seinässä on yksi katkaisin joka ohjaa tätä (tämä katkaisin on meidän asentajan laittama mutta hän ei tehnyt mitään valaisinjohdoille).

Miten nämä johdot pitää huomioida jos asennan tuohon yksinkertaisen riisipaperivalaisimen? Mitä nuo ruskeat ovat ja onko tuo toinen teipattu jostakin selkeästä syystä?Vai kannattako ottaa ammattilainen vaihtamaan tuo katon osa? Haluaisin mahdollisimman siistin ratkaisun.

Kiitos avusta!

IMG_0940.jpeg
 
Voi. Osassa etäluettavia mittareita ei ole lainkaan tariffinohjausta, vaan ne ovat ikäänkuin kokoajan yösähköllä.

Lisäksi esim meillä kun asennettiin etäluettava mittari siinä oleva tariffinohjaus on nykyään automaattisesti sama kuin sähkösopimus, eli yleissiirrolla on aina ohjaus päällä, ja vain yösähköliittymällä ohjaus menee öisin päälle. Aiempi mittari ohjasi tariffirelettä riippumatta sähköspomuksesta.
Voi ne ja muutenkin saattaa tuo yö ajan kytkentä aika heitellä. Esim. Elenialla uudet ns. Äly mittarit saa heidän nettisivujen kautta oman käyttöpaikan kulutus sivun kautta itse ohjata noita releitä vaikka yö aika tai sit oma valintainen aika tai pörssihinnan mukaan. 2 relettä noissa niin onnistuu käytännössä lähes ilmaiseksi laittaa lämmitykset ja lämminvesiraajaa yms. Tuon kautta ohjautumaan vaikka tuolla pörssihinnalla.

Itsellä hajosi joku vuosi sitten mittarilta yö aika rele ja sillon kylmät suihkut eli ei lähtenyy varaajat sun muut lämmitykset ollenkaan päälle kun ei tullut ohjausjännitettä mittarilta eli voihan olla ihan jotain vikaakin tuossa. Jos epäilyttää niin pienellä kynnyksellä soitto siirtoyhtiölle kun kuuluu niille sitten noiden räpeltäminen.
 
Muuton jälkeen asennushommissa, 80-luvun asunto.

Pitäisi asentaa valaisin (riisipaperipallovalaisin) joka vedetään nykyisestä valaisimen paikasta 1.5m päähän pöydän päälle katosta roikkumaan koukusta.

Katosta tulee kaksi ruskeaa ja yksi sininen johto. Toinen ruskea on teipattu edellisen asukkaan toimesta. Seinässä on yksi katkaisin joka ohjaa tätä (tämä katkaisin on meidän asentajan laittama mutta hän ei tehnyt mitään valaisinjohdoille).

Miten nämä johdot pitää huomioida jos asennan tuohon yksinkertaisen riisipaperivalaisimen? Mitä nuo ruskeat ovat ja onko tuo toinen teipattu jostakin selkeästä syystä?Vai kannattako ottaa ammattilainen vaihtamaan tuo katon osa? Haluaisin mahdollisimman siistin ratkaisun.

Kiitos avusta!

IMG_0940.jpeg
Ruskeat on vaihejohtimet. Siinä on ollut sellainen valaisin johon tulee kahdelta kytkimeltä vaiheet, eli kytkimistä voinut valita montako eri lamppua palaa. Jos siihen on asennettu jälkeenpäin vain yksikatkaisiminen kytkin, niin todennäköisesti teipattu johto on molemmista päistä irti ja teipattu. Valaisin vaan siihen sokeripalaan.
 
Ruskeat on vaihejohtimet. Siinä on ollut sellainen valaisin johon tulee kahdelta kytkimeltä vaiheet, eli kytkimistä voinut valita montako eri lamppua palaa. Jos siihen on asennettu jälkeenpäin vain yksikatkaisiminen kytkin, niin todennäköisesti teipattu johto on molemmista päistä irti ja teipattu. Valaisin vaan siihen sokeripalaan.
Kiitti. Onkohan tässä mitään riskiä jos ei olekaan molemmista päistä irti? Vai onko tämä edes mahdollista jos asennettu yksikatkaisiminen kytkin? Onko tuo teippi riittävä tapa peittää tuo johdin?
 
Ruskeat on vaihejohtimet. Siinä on ollut sellainen valaisin johon tulee kahdelta kytkimeltä vaiheet, eli kytkimistä voinut valita montako eri lamppua palaa. Jos siihen on asennettu jälkeenpäin vain yksikatkaisiminen kytkin, niin todennäköisesti teipattu johto on molemmista päistä irti ja teipattu. Valaisin vaan siihen sokeripalaan.
Korjataan:
Koska 80-luku niin ruskea on oletuksena ohjattu vaihe eli kytkimen kautta.
Ei tule kahdelta kytkimeltä vaan tuon ajan mukaisesti kruunukytkin eli kaksiosainen ja sieltä molemmat.

Eikä missään nimessä mitään "todennäköisesti teipattu molemmista päistä"!!! Älä jaa tällaisia "tietoja"! Ja vielä vähemmän jos kysyjä kertoo "edellinen asukas teipannut"!

Kiitti. Onkohan tässä mitään riskiä jos ei olekaan molemmista päistä irti? Vai onko tämä edes mahdollista jos asennettu yksikatkaisiminen kytkin? Onko tuo teippi riittävä tapa peittää tuo johdin?
Epämääräisesti teipin alle jätetty johto on aina jonkin tason riski. Koska kuvasi mukaisesti sokeripalassakin olisi ollut tilaa, ei oikeasti ole järkeviä syitä olla päättämättä johtoa sinne.
Eli ei tuosta voi päätellä, onko kytkimen päässä jätetty kytkemättä jotain uusintaa tehtäessä, onko kytketty johonkin, onko jnejne. Mittaamalla / kytkimen takaa tarkistamalla tuo selviää, ei käytännössä muutoin. Mutta yksiosainen kytkin on toki mahdollinen ja normaalisti kytkimessä on kahdelle johtimelle paikat joten uskallan väittää aika monen kytkevät kruunun tilalle vaihdettaessa molemmat samaan. Näin valaisimen päässä homma toimii, arpoo kumman tahansa ruskean.

Omaan silmään tuo teippaus ei kyllä ole yhdenkään ammattilaisen tekemä. Varsinkin jännitteettömänä teippikin toki riittää ja ilmankin voi olla ok. Mutta jos itse joutuisi tuollaisia tekemään niin ottaisin kannen auki ja ylimääräinen johdin sinne. Tai toisin sokeripalalle ja vaikka tuohon kanteen merkintä "johdin x ei käytössä". Ja jos kertomasi mukaisesti asukkaan toimesta niin odotusarvo on "väärin tehty".

Seinässä on yksi katkaisin joka ohjaa tätä (tämä katkaisin on meidän asentajan laittama mutta hän ei tehnyt mitään valaisinjohdoille).
Jos siis vaihtoin ko. kytkimen niin tottakai on puuttunut valaisimen johtimiin kytkimen päässä ja tietää, kytkikö kaksi ruskeaa.
 
Korjataan:
Koska 80-luku niin ruskea on oletuksena ohjattu vaihe eli kytkimen kautta.
Ei tule kahdelta kytkimeltä vaan tuon ajan mukaisesti kruunukytkin eli kaksiosainen ja sieltä molemmat.

Eikä missään nimessä mitään "todennäköisesti teipattu molemmista päistä"!!! Älä jaa tällaisia "tietoja"! Ja vielä vähemmän jos kysyjä kertoo "edellinen asukas teipannut"!
No joo, tarkoitus kirjoittaa kaksikatkaisimisesta kytkimestä, eli juurikin kruunukytkimestä. Ei aina mene ihan pilkulleen. Ja todennäköisesti sen takia, että en usko että yksikään sähkäri tekisi kytkentää, jossa kaksi johtoa rinnan ja toinen heiluisi irtonaisena jännitteellisenä. Edes mitään tulevaisuuden varaa kruunuvalaisinta varten, kun silloin se kytkettäisiin yhteen valaisimen päästä, eikä katkaisijan. Varmaksihan ei tietenkään mitään voi sanoa katsomatta asiaa tarkemmin. Kaikenlaisia suhareita niitä on ihan ammattisähkäreissäkin.
 
Korjataan:
Koska 80-luku niin ruskea on oletuksena ohjattu vaihe eli kytkimen kautta.
Ei tule kahdelta kytkimeltä vaan tuon ajan mukaisesti kruunukytkin eli kaksiosainen ja sieltä molemmat.

Eikä missään nimessä mitään "todennäköisesti teipattu molemmista päistä"!!! Älä jaa tällaisia "tietoja"! Ja vielä vähemmän jos kysyjä kertoo "edellinen asukas teipannut"!


Epämääräisesti teipin alle jätetty johto on aina jonkin tason riski. Koska kuvasi mukaisesti sokeripalassakin olisi ollut tilaa, ei oikeasti ole järkeviä syitä olla päättämättä johtoa sinne.
Eli ei tuosta voi päätellä, onko kytkimen päässä jätetty kytkemättä jotain uusintaa tehtäessä, onko kytketty johonkin, onko jnejne. Mittaamalla / kytkimen takaa tarkistamalla tuo selviää, ei käytännössä muutoin. Mutta yksiosainen kytkin on toki mahdollinen ja normaalisti kytkimessä on kahdelle johtimelle paikat joten uskallan väittää aika monen kytkevät kruunun tilalle vaihdettaessa molemmat samaan. Näin valaisimen päässä homma toimii, arpoo kumman tahansa ruskean.

Omaan silmään tuo teippaus ei kyllä ole yhdenkään ammattilaisen tekemä. Varsinkin jännitteettömänä teippikin toki riittää ja ilmankin voi olla ok. Mutta jos itse joutuisi tuollaisia tekemään niin ottaisin kannen auki ja ylimääräinen johdin sinne. Tai toisin sokeripalalle ja vaikka tuohon kanteen merkintä "johdin x ei käytössä". Ja jos kertomasi mukaisesti asukkaan toimesta niin odotusarvo on "väärin tehty".


Jos siis vaihtoin ko. kytkimen niin tottakai on puuttunut valaisimen johtimiin kytkimen päässä ja tietää, kytkikö kaksi ruskeaa.
Kiitos näistä, nyt ymmärrän enemmän. Taidan ottaa sähköasentajan paikalle. Onko kenelläkään suosituksia Helsingissä tämmösiä pikkuhommia tekevästä ammattilaisesta?
 
Lattialämmitys toimii tehokkaimmin silloin, kun rakenteetkin lämpenevät ja varaavat lämpöä.
Mulla kylppärirempan yhteydessä asennettiin sähköinen lattialämmitys betonilaatan pintaan. Betonilaatta on noin 20cm paksu, jonka alla ei ole eristeenä muuta kuin hiekkaa ja lekasoraa. Mietin, että mikä olisi energiatehokkain tapa käyttää tuota lattialämmitystä. Varaakohan tuo betonilaatta kuinka hyvin tuota lämpöä, eli onko järkevää lämmittää isommalla säädöllä halvan pörssisähkön aikaan, vai pitää vain tasainen lämpö koko ajan.
 
Mulla kylppärirempan yhteydessä asennettiin sähköinen lattialämmitys betonilaatan pintaan. Betonilaatta on noin 20cm paksu, jonka alla ei ole eristeenä muuta kuin hiekkaa ja lekasoraa. Mietin, että mikä olisi energiatehokkain tapa käyttää tuota lattialämmitystä. Varaakohan tuo betonilaatta kuinka hyvin tuota lämpöä, eli onko järkevää lämmittää isommalla säädöllä halvan pörssisähkön aikaan, vai pitää vain tasainen lämpö koko ajan.

themo -merkkinen lattialämmitystermostaatti, se kontrolloi tuota termisen betonimassan energiasisältöä suhteessa sähkön hintaan.
Themolla myös onnistuu viikkoaikataulutuksen tekeminen, niin sekin tarpeen mukainen ajanhetkinen lämmitys tuo säästöjä.
 
Mulla kylppärirempan yhteydessä asennettiin sähköinen lattialämmitys betonilaatan pintaan. Betonilaatta on noin 20cm paksu, jonka alla ei ole eristeenä muuta kuin hiekkaa ja lekasoraa. Mietin, että mikä olisi energiatehokkain tapa käyttää tuota lattialämmitystä. Varaakohan tuo betonilaatta kuinka hyvin tuota lämpöä, eli onko järkevää lämmittää isommalla säädöllä halvan pörssisähkön aikaan, vai pitää vain tasainen lämpö koko ajan.

Omassa käytössä on erilainen rakenne ja se ei sinänsä mietitytä, mutta tulipa sellainen mieleen että mahtaako siitä olla jotakin haittaa lattian "lämpörasituksen" suhteen josko lämmityksen setpointin säätää yön halvoille tunneille "kuumaksi" ja sitten aamun&päivän tunneille selvästi pienemmäksi?
En ole tarkemmin tutkinut että miten nopeasti tuo lattia mahtaisi oikeastaan muuttua jos setpointin vetää vaikka 26C yölle ja 18C päivälle, varmaan riippuu vastuksesta ja lämmitettävän lattian massasta(rivari, ontelolaattaa) ja tilasta. Lähinnä kiinnostaa että onko tuollainen jotakin mistä edes teoriassa voisi olla jotakin harmia, vai onko muutokset isossa kuvassa niin hitaita ja pieniä että tuo ei voi mitenkään vaikuttaa rakenteisiin?

Normaalisti lattialämppäri taitaa olla säädetty johonkin astelukuun ja sitä pidetään siinä kesät talvet, niin siitä tuli mieleen että onko tuollaisestia paljon(?) vaihtelevasta ohjauksesta jotaki haittaa...
 
Kiitos näistä, nyt ymmärrän enemmän. Taidan ottaa sähköasentajan paikalle. Onko kenelläkään suosituksia Helsingissä tämmösiä pikkuhommia tekevästä ammattilaisesta?
Ei ole suositella asentajaa mutta jos tuosta haluaa itse eteenpäin niin sulakkeita auki / pääkytkintä nollaan ja se teipattu johto siihen sokeripalan tyhjään paikkaan. Sen jälkeen ei ole suuremmin merkitystä, onko siinä jännite vai ei.
Valaisin taas on oletettavasti ollut aikaisemmin niissä kahdessa sokeripalalla olevassa johdossa joten samaa mallia voi kokeilla. Jos valaisin ei ole maadoitettu, ei tuossa sen suurempaa riskiä ole.

Mutta tosiaan, epämääräisiin, teipattuihin johtimen päihin on aina syytä suhtautua varovasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 604
Viestejä
5 103 171
Jäsenet
81 673
Uusin jäsen
Mulk6

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom