Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Nämä vastaukset kyllä myös erittäin hyviä!

S2 pätevyyksiin sen verran otan kantaa, että sähkömaailmassa on oikeastaan kolmenlaista koulukuntaa. Jokainen on omalla sarallaan päteviä, mutta voi olla että eivät tajua hevonpeetä toistenta asioista vaikka kaikilla onkin S2 pätevyys tai jopa S1.

Se on helppoa olla tekemässä uusia kerrostaloja, jossa sähkösuunnittelija on piirtänyt kaikki kuvat ja ottanut tarpeelliset lait ja pykälät huomioon. Senkun menet ja toteutat, mutta kun osaat urakat hoitaa vauhdilla mutta laadukkaasti, niin lompakko ei ole ainakaan tyhjä.

Teollisuudessa taas rassaat erinäkösiä vehkeitä ja koneita. Ovatkin aika velhoja mm. sähkömoottoreiden yms. kanssa.

Saneeraushommissa yms. muuttujia ja muita ongelmia voi tulla metrin välein. Välillä olonsa tuntee enemmänkin timpuriksi kuin sähkäriksi.

Kyllähän nuo kaikki mainitsemasi pitkälti ovat totta. Sähköala on todella laaja kokonaisuus ja monesti on tärkeämpää tietää, mistä hakee oikea vastaus vs ajatella muistavansa ja tietävänsä kaiken. Ja toisaalta, konsultoida voi monessa kohdassa varsinkin erikoisimmissa tapauksissa.
Eikä se suunnittelijakaan ole erehtymätön joten ei sitä kerrostaloa ole syytä silmät ummessa johdottaa ja toisaalta taas ei siellä voi tehdä omin päin mitä vaan päätöksiä. Niitä kohteita on tässäkin maassa ihan liikaa, jossa on sävelletty omiaan korjaamatta kuviin. Ja jos kuvat on piirtänyt se S1-oikat omaava niin välttämättä ole varsinkaan automaatiosta juuri mitään ajatusta. Sielläkin voi olla asentaja fiksumpi kunhan vaan saa suunsa auki.

Mutta tuo lainaamasi @N1kkel viesti taas oli pitkästi sellaista, jotka on osattava kysyä tai sitten ei lähde hommaan ollenkaan. Pitkä lista varsin perusjuttuja, jotka on pakko miettiä ennen toteuttamista. Oikeastaan et voi edes hinnoitella mitään jos et tiedä lähtökohtia. Tai jos et osaa kysyä, menee hinnoittelu metsään.

 

[Buumis]

Noo... Sähköjen kanssa ei voi ikinä operoida ilman vaaraa, ilman että luotettavasti pystyt toteamaan työskentelykohteen jännitteettömyyden (ihan vain näin pienenä disclaimerina).

Mutta voit siis tehdä juurikin näin, kunhan tosiaan varmistut että ne johtimet ovat varmasti siinä liittimessä kunnolla kiinni sekä olet varma että kytket suojamaan oikeaan paikkaan. Valaisimissa voi myös noi johdinten värit olla välillä mitä sattuu.

Juu kyllä tiedostan, että sähköjen kanssa pelatessa on aina riskinsä jos ei tiedä mitä tekee, mutta kuten sanottu niin en varsinaisesti nyt ole muuttamassa mitään kytkentöjä ja tahdoin vain täältä varmistaa toivon mukaan ammattilaisilta, että edellisen asukkaan jäljiltä irronneen johtimen voi tuohon vapaana olevaan napaan liittää. Valaisimen vaihe, nolla ja suojamaaliitokset on valossa olevassa liittimessä merkitty kirjaimin/ikonilla, joten niiden paikat on kyllä tiedossa.

Osassa rakenneilmaisimia on eri moodeja eli ilmaisee joko metallia tai sähköä tai molempia. Ja tosiaan jos jonnekin seinän sisään on jäänyt joku naulanpätkä niin jotkut rakenneilmaisimet piippaavat jo siitä. Ja tietty ainakin nykyään rangat ovat monesti peltiä joten ilmaisin ilmoittaa niidenkin olemassaolosta. Tietty saattaahan siellä seinän sisässä olla joku (putkittamaton) sähköjohtokin...

Tässä ei ollut kuin kaksi moodia, toinen on koolauksille ja toinen tuntuu tosiaan ilmaisevan metallia/sähköä.

Mulla on joku halpa motonetin rakenneilmaisin, se löytää hyvin koolaukset ja metallit (sain vaihdettua yhden kipsilevyn etsimällä ruuvit ilmaisimimella eikä tarvinnut pahemmin hajoittaa levyä). Sähkömoodissa se tuntuu piippaavan jos sähköä menee 20cm(?) säteellä rakenneilmaisemista. Mutta jos vaihtaa metallimoodiin se havaitsee sähköjohdotkin tarkasti.

Täysin en oo tähän luottanut kuitenkaan kun ei vesiputkia havaitse. Yhteen huoneeseen vaihdoin listat siten että vanhat listat oli vieressä ja naulat ammuin samoihin kohtiin missä oli vanhan listan naulanreikä.

Jännitteellisestä sähköjohdosta tämä minunkin ilmaisin alkaa ulvomaan jo kauempaa, joten jos se ei lattiarajassa juuri pitänyt sen isompaa ääntä niin ruuvailin lähelle aiempia / paikallaan olevia nauloja/ruuveja.

Tarttis olla joku röntgenlaite, että näkis seinien läpi...

 

[calm]

En viitsisi tämän kytkennän takia enää kutsua sähkömiestä, kun kaikkialla muualla on talossa miltei vain perus nolla & vaihe johtimet valoissa ja niiden kanssa nyt pärjää.

Yhtiömuotoisessa asunnossa sähköt kuuluvat yhtiön vastuulle. Tilaa vaan se sähkömies huoltoyhtiösi kautta paikalle.

 

[MakaZan]

Yhtiömuotoisessa asunnossa sähköt kuuluvat yhtiön vastuulle. Tilaa vaan se sähkömies huoltoyhtiösi kautta paikalle.

Eiii välttämättä, mutta selviää kun soittaa isännöitsijälle.

 

[MakaZan]

Perustelit muuten oikein mainosti sen, miksi en oikein pidä 5x syötöistä ilman todellista syytä. Samasta oli vähän aikaa sitten puhetta ja silloin totesin, ettei tarvita kuin varomaton lampun laittaja jos se nolla on juuri ko rasiassa haaroitettu.

Eikä näitä nollavikoja helpota yhtään se, että normaalille sähkön käyttäjälle hyvinkin outo tilanne ja kun monessa laitteessa hakkuria laajalla jännitealueella tms niin eipä välttämättä pieni vino tule missään vastaan. Pahimmillaan esiintyy muutoinkin vain jossain yksittäisessä, harvemmin toistuvassa tilanteessa joten eipä se vian etsiminen helpointa ole.
Puhumattakaan tosiaan hukassa olevista kuvista tai "no kyllä tää vedetään viiskertasella" vaikka kuvissa on ihan muuta. Saa hetken jos toisenkin etsiä syytä.

Käsittääkseni tuota ei suositella asennustavaksi, mutta ei ole suoraan kiellettyäkään. Mielestäni saisi olla täysi kielto ainakin uudispuolella. Harmittavan usein noita on kuitenkin joutunut pakon sanelemana tekeen.

Yhden uuden omakotitalonkin kaikki sähköt tehtiin näin ja kyllä suorastaan vitutti kertoa asiakkaalle, että yhdenkin vian sattuessa sillä on puoli kämppää pimeänä. Ja joku halusi vaan säästää kaapelin määrässä. No se oli ehkä 200€:n säästö 300 000€ taloon. Ja arvatkaapa ketä syytetään ekana, kun jotain vikaa tulee

 

[HTK12]

Käsittääkseni tuota ei suositella asennustavaksi, mutta ei ole suoraan kiellettyäkään. Mielestäni saisi olla täysi kielto ainakin uudispuolella. Harmittavan usein noita on kuitenkin joutunut pakon sanelemana tekeen.

Yhden uuden omakotitalonkin kaikki sähköt tehtiin näin ja kyllä suorastaan vitutti kertoa asiakkaalle, että yhdenkin vian sattuessa sillä on puoli kämppää pimeänä. Ja joku halusi vaan säästää kaapelin määrässä. No se oli ehkä 200€:n säästö 300 000€ taloon. Ja arvatkaapa ketä syytetään ekana, kun jotain vikaa tulee

Itsen en kyllä ymmärrä, miksi niissä sähköissä pitää alkaa säästämään tuollaisia summia tuon hintaisessa talossa. Sähköt pitäisi mitoittaa tulevaisuus silmällä pitäen, joten mieluummin hieman liian järeät kuin se aivan minimi. Rakennusvaiheessa kannattaisi myös kaapeloida reilusti ethernettiä tai ainakin laittaa riittävän isot putket valmiiksi vetonaruilla, että sinne on tarvittaessa helppo sitten vetää ne kaapelit kun tarve tulee.

 

[Hyrava]

Itsen en kyllä ymmärrä, miksi niissä sähköissä pitää alkaa säästämään tuollaisia summia tuon hintaisessa talossa. Sähköt pitäisi mitoittaa tulevaisuus silmällä pitäen, joten mieluummin hieman liian järeät kuin se aivan minimi. Rakennusvaiheessa kannattaisi myös kaapeloida reilusti ethernettiä tai ainakin laittaa riittävän isot putket valmiiksi vetonaruilla, että sinne on tarvittaessa helppo sitten vetää ne kaapelit kun tarve tulee.

Valitettavasti edelleen ainakin monissa talopaketeissa vakiosähköistykset ja datat ovat kovin minimaaliset. Nykyaikana kaksi tuplapistorasiaa olkkarissa tai makkarissa on auttamatta liian vähän, jo kaikenmaailman kännykkälaturit ja vastaavat syövät aika monta reikää. Useampaakin tuttua olen jeesaillut noiden miettimisessä ja vaikka olen sanonut että vähintään tuplaa pistorasiat alkuperäisestä suunnitelmasta ja pistää dataa joka huoneeseen tuplana niin yksikin kaveri näin 7v jälkeen juuri manaili että kaikki pistorasiat on käytössä.

Itsekin kun tein keittiörempan, lisäilin pistorasioita reippaasti. Lähtötilanne oli tyypillinen 70-luvun keittiö jossa oli 2 pistorasiaa + jääkaapin pistorasia ja nyt on työtasoilla toisessa päässä 3 ja toisessa 2 pistorasiaa, mikrolle oma, tiskikoneelle oma, jääkaapille oma ja uunille oma. Nyt tuntuu että noita on riittävästi keittiössä ettei aina tarvitse kahvinkeittimen tai leivänpaahtimen piuhaa irrotella jos käyttää jotain muuta laitetta.

 

[Armatt]

Tainnut kirjoittaa aiemminkin viestin tapauksesta jossa äitini jääkaappi hajosi.

Ongelman muodosti keittiön alkuperäinen suunnitelma jossa jääkaappi oli piirretty toiselle puolelle ovea ja nykyiselle paikalle jouduttiin vetämään uusi piuha pintavetona. Jääkaapin yläpuolelle lätkäistiin uusi pintarasia helvetin ahtaaseen tilaan. Pistorasialla nollajohdin oli puoliksi poikki (tämä selvisi kun kävin vaihtamassa pistorasian) ja polttanut osan rasiastakin.

 

[Tonnin Seteli]

jos tuossa on kansi paikoillaan ja patteri on asennettu tuon kyseisen rasian päälle kuten yleensä

Onko sillä muuten väliä, onko tuollainen rasia patterin takana kuten yleensä? Olen nähnyt myös seinällä patterin vieressä/alla. Tämä lienee kuitenkin hyväksyttävää, onhan niissä kansi ja kannen ulkopintaa yltäisi kyllä tavallisesti härväämään vaikka miten on patterin takana.

 

[HTK12]

Valitettavasti edelleen ainakin monissa talopaketeissa vakiosähköistykset ja datat ovat kovin minimaaliset. Nykyaikana kaksi tuplapistorasiaa olkkarissa tai makkarissa on auttamatta liian vähän, jo kaikenmaailman kännykkälaturit ja vastaavat syövät aika monta reikää. Useampaakin tuttua olen jeesaillut noiden miettimisessä ja vaikka olen sanonut että vähintään tuplaa pistorasiat alkuperäisestä suunnitelmasta ja pistää dataa joka huoneeseen tuplana niin yksikin kaveri näin 7v jälkeen juuri manaili että kaikki pistorasiat on käytössä.

Itsekin kun tein keittiörempan, lisäilin pistorasioita reippaasti. Lähtötilanne oli tyypillinen 70-luvun keittiö jossa oli 2 pistorasiaa + jääkaapin pistorasia ja nyt on työtasoilla toisessa päässä 3 ja toisessa 2 pistorasiaa, mikrolle oma, tiskikoneelle oma, jääkaapille oma ja uunille oma. Nyt tuntuu että noita on riittävästi keittiössä ettei aina tarvitse kahvinkeittimen tai leivänpaahtimen piuhaa irrotella jos käyttää jotain muuta laitetta.

Milloin tuollainen kaksi tuplarasiaa on ollut riittävä olohuoneessa, jos nyt ei puhuta mistään sillipurkin kokoisesta talosta. Toki se on yksi tapa ajaa hintaa alas säästää kaikessa mahdollisessa. 80-luvun talo ja olohuoneessa 2 tuplarasiaa + 2 kolme paikkaista rasiaa (kaikki ovat siis alunperinkin olleet). Eikä tuokaan nyt liikaa ole, jatkojohtoja silti käytössä.

 

[djmake]

Käsittääkseni tuota ei suositella asennustavaksi, mutta ei ole suoraan kiellettyäkään. Mielestäni saisi olla täysi kielto ainakin uudispuolella. Harmittavan usein noita on kuitenkin joutunut pakon sanelemana tekeen.

Yhden uuden omakotitalonkin kaikki sähköt tehtiin näin ja kyllä suorastaan vitutti kertoa asiakkaalle, että yhdenkin vian sattuessa sillä on puoli kämppää pimeänä. Ja joku halusi vaan säästää kaapelin määrässä. No se oli ehkä 200€:n säästö 300 000€ taloon. Ja arvatkaapa ketä syytetään ekana, kun jotain vikaa tulee

Suora kielto voisi jossain kohdassa olla haasteellinen mutta kyllä, uudisrakentamisessa monessa kohdassa ei olisi mitään tarvetta poislukien harkitut poikkeukset. Jos sinne autotalliin kiskotaan se varmuuden vuoksi 3x16A jota ei käytetä koskaan niin eipä tuo suuri synti ole siitä ottaa parit normaalit rasiat viereen. Ja jossain kohden voisi olla ihan paikallaan vetää varoiksi se 5x kaapeli. Mutta ei, se haaroituksen oikea paikka ei ole siellä kattorasiassa, johon asukas menee lamppua laittaessaan pitelemään tms.

Kun kerran tiedät jonkin kohteen niin mikä tuohon oli sen osalta syynä?
Asentaja tekee toki pitkälti, mitä on suunniteltu mutta siis suunnitelmissa oli noin? Ei mitenkään miettien ymmärrä syytä sellaiseen. Ei se okt:n tuleva asukas suurimmassa osassa tapauksista tajua tuon taivaallista koko asiasta joten tuskin on itse vaatimassa. Tai jos tajuaisi, ei vaatisi. Eikä tuo todellakaan ole asia, joka esitetään "säästetäänkö tässä vähän, ei tää vaikuta kun hintaan". Mielummin tehdään kunnolla, asiakas maksaa sen joka tapauksessa. Ero kun on tosiaan jonkun keittiön osalta aivan olematon.

 

[djmake]

Onko sillä muuten väliä, onko tuollainen rasia patterin takana kuten yleensä? Olen nähnyt myös seinällä patterin vieressä/alla. Tämä lienee kuitenkin hyväksyttävää, onhan niissä kansi ja kannen ulkopintaa yltäisi kyllä tavallisesti härväämään vaikka miten on patterin takana.

Monessa tuollaisessa on vaihtoehtona kiinnitys siihen patterin kiinnitysrautaan ja toki jossain gyproc-seinässä helpottaakin kun ei tarvitse erikseen kiinnitellä. Mutta harvoinpa ne johdon varsinkaan pattereita uusiessa osuvat juuri sopivaan kohtaan niin pakko se rasia on laittaa siihen, mihin saa. Varsinkin 200mm korkeiden patterien kanssa sitä pelivaraa ei paljoa ole jos aikoo patterin taakse saada. Toisaalta silloin patteri ei oikeastaan missään tilanteessa edes peitä koko rasiaan.

Kyllähän tuo täyttää sen, mitä rasialta vaaditaan eikä kanttakaan ihan tuosta vaan ainakaan lapsi aukaise. Eikä kansi aukikaan automaattisesti pääse sormiaan jännitteellisiin kohteisiin laittaman. Lisäksi se patteri voidaan ottaa seinältä siivoamisen ajaksi tai joskus poistaa kokonaankin. Pistotulppaliitäntäisen voi rasiasta irroittaa kuka tahansa joten kyllä sen rasian tulee voida seinään jäädä myös silloin.

Eli ei käytännössä väliä paitsi sen osalta, missä näyttää rumalta. Siihen ei olisi hyvä ainakaan omassa rasiaa huolia ihan jo hellasärön välttämiseksi.

 

[Hyrava]

Milloin tuollainen kaksi tuplarasiaa on ollut riittävä olohuoneessa, jos nyt ei puhuta mistään sillipurkin kokoisesta talosta. Toki se on yksi tapa ajaa hintaa alas säästää kaikessa mahdollisessa. 80-luvun talo ja olohuoneessa 2 tuplarasiaa + 2 kolme paikkaista rasiaa (kaikki ovat siis alunperinkin olleet). Eikä tuokaan nyt liikaa ole, jatkojohtoja silti käytössä.

Eihän ihmisillä joskus 70-80-luvuilla vielä ollut olohuone täynnä elektroniikkaa. Vanhempienkin vuonna 1980 rakennetussa omakotitalossa on juuri tuo 2+2 pistorasiaa olohuoneessa ja hyvin riitti televisiolle, pöytälampulle ja radiolle. Ei siellä nykyäänkään taida noiden lisäksi olla kuin kesällä pöytätuuletin eli juuri kaikki 4 reikää täynnä. Toki jos tuohon kämppään joku nuorempi joskus muuttaa niin pistorasiat loppuvat heti alkuunsa mutta eläkeläisille riittää.

 

[HTK12]

Eihän ihmisillä joskus 70-80-luvuilla vielä ollut olohuone täynnä elektroniikkaa. Vanhempienkin vuonna 1980 rakennetussa omakotitalossa on juuri tuo 2+2 pistorasiaa olohuoneessa ja hyvin riitti televisiolle, pöytälampulle ja radiolle. Ei siellä nykyäänkään taida noiden lisäksi olla kuin kesällä pöytätuuletin eli juuri kaikki 4 reikää täynnä. Toki jos tuohon kämppään joku nuorempi joskus muuttaa niin pistorasiat loppuvat heti alkuunsa mutta eläkeläisille riittää.

No joillekkin eläkelläisille se saattaa riittää. Itse tunnen sellaisia eläkelläisen, joilla on siellä tv:n takana tupla rasian jatkona 8 paikkainen jatkojohto täynnä. Toiselle seinustalla on myös joku 6 paikkainen jatkojohto täynnä. Mielipide asioitahan nämä toki, mutta kyllä tuo 4 on liian vähän, jos minulta kysytään. 80-luvulla oli jo tv, vhs, radio, vahvari kajareille jne (jo pelkästään sillä seinällä, jossa se tv oli). Toisella seinällä sitten toki jalkalamput jne.

 

[Chaos]

Onko sillä muuten väliä, onko tuollainen rasia patterin takana kuten yleensä? Olen nähnyt myös seinällä patterin vieressä/alla. Tämä lienee kuitenkin hyväksyttävää, onhan niissä kansi ja kannen ulkopintaa yltäisi kyllä tavallisesti härväämään vaikka miten on patterin takana.

Joo ei tuolla rasian asennuspaikalla ole mitään merkitystä, että jääkö patterin taakse vai ei, ainoastaan visuaalinen...

 

[Hyrava]

No joillekkin eläkelläisille se saattaa riittää. Itse tunnen sellaisia eläkelläisen, joilla on siellä tv:n takana tupla rasian jatkona 8 paikkainen jatkojohto täynnä. Toiselle seinustalla on myös joku 6 paikkainen jatkojohto täynnä. Mielipide asioitahan nämä toki, mutta kyllä tuo 4 on liian vähän, jos minulta kysytään. 80-luvulla oli jo tv, vhs, radio, vahvari kajareille jne (jo pelkästään sillä seinällä, jossa se tv oli). Toisella seinällä sitten toki jalkalamput jne.

Onhan tuo 4 reikää aika niukka mutta monille (eläkeläisille) riittää kun tosiaan ei ole paljoa elektroniikkaa. Itsekin kyllä tunnen sellaisiakin eläkeläisiä joilla on useita tietokoneita, viimeisen päälle äänentoisto ja paljon muuta mutta taitavat kaikki asua nykyään vähän uudemmissa kämpissä joissa on jo valmiiksi vähän paremmin pistorasioita, datapisteitä jne.

Mutta pointtihan tuossa aiemmin oli että nykyäänkään esim valmistalopaketeissa ei ole vakiona nykyaikaista määrää pistorasioita tai datapisteitä. Toki tuo vähempi määrä on edullisempi mutta jos talopaketin ostaja ei tajua huomioida tuota jo tilausvaiheessa niin sitten on uusi kämppä heti täynnä jatkoroikkaa. Noihin voisi keksiä vaikka jonkun asetuksen tai määräyksen että uusiin asuntoihin pitäisi tiettyihin huoneisiin pistää tietty määrä pistorasioita.

Itsekin asun 70-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnosa ja pistorasioiden ja datapiseiden vähyys on kyllä tullut varsin selväksi, vähän joka paikassa on jatkoroikkia ja haaroituspalikoita ja kun kaikki seinät on mulla betonia niin siististi ei saa lisääkään rasioita kovin helposti kun kaikki pitäisi pintana pistää.

 

[HTK12]

Onhan tuo 4 reikää aika niukka mutta monille (eläkeläisille) riittää kun tosiaan ei ole paljoa elektroniikkaa. Itsekin kyllä tunnen sellaisiakin eläkeläisiä joilla on useita tietokoneita, viimeisen päälle äänentoisto ja paljon muuta mutta taitavat kaikki asua nykyään vähän uudemmissa kämpissä joissa on jo valmiiksi vähän paremmin pistorasioita, datapisteitä jne.

Mutta pointtihan tuossa aiemmin oli että nykyäänkään esim valmistalopaketeissa ei ole vakiona nykyaikaista määrää pistorasioita tai datapisteitä. Toki tuo vähempi määrä on edullisempi mutta jos talopaketin ostaja ei tajua huomioida tuota jo tilausvaiheessa niin sitten on uusi kämppä heti täynnä jatkoroikkaa. Noihin voisi keksiä vaikka jonkun asetuksen tai määräyksen että uusiin asuntoihin pitäisi tiettyihin huoneisiin pistää tietty määrä pistorasioita.

Itsekin asun 70-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnosa ja pistorasioiden ja datapiseiden vähyys on kyllä tullut varsin selväksi, vähän joka paikassa on jatkoroikkia ja haaroituspalikoita ja kun kaikki seinät on mulla betonia niin siististi ei saa lisääkään rasioita kovin helposti kun kaikki pitäisi pintana pistää.

Oma pointti nyt oli vaan tosiaan se, ettei tuo 4 reikää ole riittänyt enää vuosikymmeniin. Toki joillekkin se varmaan riittää edelleen. Vaikka ei olisi betonia, niin on se silti työlästä siististi niitä lisätä. Pintaveto nyt ei mikään kaunis ole ja siistejä listoja joiden taakse saisi riittävästi kaapelia on aika niukasti (iskee äkkiä hellasärö niiden asennusten kanssa). Itsekin jos tähän alkaisin lisäämään, niin käytännössä se tarkoittaisi kaapelin vetoa tuolta ullakon kautta, ei mikään ihan simppeli homma kun siellä villojen joukossa saa sitten alkaa pyörimään.

Rakennusvaiheessa tämän ongelman voi poistaa melko edullisesti vetämällä riittävän isot asennusputket & riittävän paljon niitä. Jos ei ole käyttöä, niin laittaa silti niitä asennusputkia niin paljon, että riittää tulevaisuudessakin. Sinne asennusputkeen kun laitetaan vielä asennusnaru, niin jälkikäteen voi lisätä vaikka sitten sen cat 10 kaapelin sinne (jos sellainen joskus kehitetään).

 

[J23]

Vielä 90-luvulla oli ihan tyypillistä, että laitteet itsessään ketjuttivat sähköjä. Eli tietokoneessa oli erillinen lähtö näytölle, vahvistimesta meni sähköt cd-soittimeen ja radioon jne. Eli vaikka oli suhteellisen paljon viihde-elektroniikkaa, saattoi pärjätä pienellä määrällä pistorasioita. En sit tiedä oliko tämä tyypillistä sen takia, että oli vähän pistorasioita, vai toisin päin.

 

[napsa]

Mutta pointtihan tuossa aiemmin oli että nykyäänkään esim valmistalopaketeissa ei ole vakiona nykyaikaista määrää pistorasioita tai datapisteitä. Toki tuo vähempi määrä on edullisempi mutta jos talopaketin ostaja ei tajua huomioida tuota jo tilausvaiheessa niin sitten on uusi kämppä heti täynnä jatkoroikkaa. Noihin voisi keksiä vaikka jonkun asetuksen tai määräyksen että uusiin asuntoihin pitäisi tiettyihin huoneisiin pistää tietty määrä pistorasioita.

Siinä samaa mieltä että lähtökohtaisesti liian vähän pistorasioita laitetaan uusiin taloihin. Asetus/määräys ehkä väärä tapa omasta mielestä lähestyä asiaa, koska jos tulee että olohuoneessa pitää olla x-määrä pistorasia, suunnittelija nimeää alueen oleskelutilaksi/takkahuoneeksi. Ja vaikka piirrustuksissa on esim makuuhuone, ei tarkoita että sitä pitää makuuhuoneena käyttää.

Toinen on talon (huoneiden) koko, vähän kuitenkin eri asia 50 neliön (taitaa löytyä jotain 20-30 neliöisiä talopaketteja myös) ja 200 neliön talo, saati jos mennään kerrostalo asuntoihin, jos siis merkittävä muutos haluttaisiin tehdä nyky käytäntöön.

Ja paljon ketjussa puhutaan 70- ja 80-luvun taloista, niin kukaan ei voi tietää yhtää mitä 40-50 vuoden päästä taloissa "vaaditaan"/tarvitaan, tarvitseeko enää pistorasioita ollenkaan, vai jotain langattomia hotspotteja seinillä tai vastaavaa. Joskus 2060-luvulla voidaan ihmetellä, miksi olohuoneessa on edes 10 pistorasiaa.

Asetukset/määräykset saisi keskittyä turvallisuuteen, laatuun ym, enemmän kuin käytännöllisyyteen, omasta mielestä. Niitä nyt jo niin paljon koko rakennusalalla (ja pitääkin olla).

Vielä 90-luvulla oli ihan tyypillistä, että laitteet itsessään ketjuttivat sähköjä. Eli tietokoneessa oli erillinen lähtö näytölle, vahvistimesta meni sähköt cd-soittimeen ja radioon jne. Eli vaikka oli suhteellisen paljon viihde-elektroniikkaa, saattoi pärjätä pienellä määrällä pistorasioita. En sit tiedä oliko tämä tyypillistä sen takia, että oli vähän pistorasioita, vai toisin päin.

Ennen riitti se 400w tietokoneen poweri myös näytölle, nykyää ei. Tuskin pistorasioiden määrä tässä vaikuttanut mitenkään, vaan laitteiden ottamat tehot.

 

[Jukkem]

Soundbarin kytkennästä kysytään, jos viisaampia löytyisi. Philipsin telkkarissa B&O soundbar "integroituna" (malli PUS9435).

Haikailen tuon soundbarin liittämistä toisaalle, mutta tämä liitäntä. Kuvissa musta johdon pää tulee äänipalkista ja valkoinen on tv:n päässä oleva.
En yhtään ihmettelis, josko tuohon löytyisi joku adapteri, jolla saa kytkettyä johoonkin ns "yleisempään" liittimeen eli vahvistimeen taikka jopa toiseen telkkariin suorilta. Osaako joku sanoa, onko tässä ajatusta ja ideaa sekä mahdollisuuksia?

 

[0nanias]

En yhtään ihmettelis, josko tuohon löytyisi joku adapteri, jolla saa kytkettyä johoonkin ns "yleisempään" liittimeen eli vahvistimeen taikka jopa toiseen telkkariin suorilta. Osaako joku sanoa, onko tässä ajatusta ja ideaa sekä mahdollisuuksia?

Hyvin epätodennäköistä että löydät mitään valmista piuhan pätkää tuohon, langat poikki, jatko abicoilla ja jotain itsesulkeutuvaa polyesterisukkaa päälle jos haluat sen soundbarin johonkin kauemmas.
Jos välttämättä haluat säätää niin liittimen löydät todennäköisesti TE:n tai Molexin valikoimista.

 

[djmake]

Soundbarin kytkennästä kysytään, jos viisaampia löytyisi. Philipsin telkkarissa B&O soundbar "integroituna" (malli PUS9435).

Haikailen tuon soundbarin liittämistä toisaalle, mutta tämä liitäntä. Kuvissa musta johdon pää tulee äänipalkista ja valkoinen on tv:n päässä oleva.
En yhtään ihmettelis, josko tuohon löytyisi joku adapteri, jolla saa kytkettyä johoonkin ns "yleisempään" liittimeen eli vahvistimeen taikka jopa toiseen telkkariin suorilta. Osaako joku sanoa, onko tässä ajatusta ja ideaa sekä mahdollisuuksia?

Tähän voisi olla paras alue tuo: Elektroniikka, rakentelu ja muut DIY-projektit Vaikka omaa ketjua jos ei sopivaa löydy. Menee kuitenkin varsin kauas normisähköstä.

Ja pelkästään tuon kuvan perusteella joka tapauksessa vaikea sanoa mitään, mikäli joku ei suoraan tuota kyseistä tunne tai kytkentäkaavioita löydä. Tuostahan ei selviä edes se, onko tuossa barissa itsessään vahvistin vai onko se televisiossa. Ja tämähän taas vaikuttaa liitettävyyteen muualle jnejne.

 

[Jukkem]

Tähän voisi olla paras alue tuo: Elektroniikka, rakentelu ja muut DIY-projektit Vaikka omaa ketjua jos ei sopivaa löydy. Menee kuitenkin varsin kauas normisähköstä.

Ja pelkästään tuon kuvan perusteella joka tapauksessa vaikea sanoa mitään, mikäli joku ei suoraan tuota kyseistä tunne tai kytkentäkaavioita löydä. Tuostahan ei selviä edes se, onko tuossa barissa itsessään vahvistin vai onko se televisiossa. Ja tämähän taas vaikuttaa liitettävyyteen muualle jnejne.

Jeps, enpäs hoksannutkaam moista osiota lainkaan, sinne voisin siirtyä kyselemään.

Jälkimmäisessä kappaleessa tuli hyviä pointteja, joita itse en välttämättä osannut ajatella. Liekö tuo aktiivilaite sitten? Äkkiseltään ei googlekaan osannut kertoa.

 

[Trans-Late]

Soundbarin kytkennästä kysytään, jos viisaampia löytyisi. Philipsin telkkarissa B&O soundbar "integroituna" (malli PUS9435).

Haikailen tuon soundbarin liittämistä toisaalle, mutta tämä liitäntä. Kuvissa musta johdon pää tulee äänipalkista ja valkoinen on tv:n päässä oleva.
En yhtään ihmettelis, josko tuohon löytyisi joku adapteri, jolla saa kytkettyä johoonkin ns "yleisempään" liittimeen eli vahvistimeen taikka jopa toiseen telkkariin suorilta. Osaako joku sanoa, onko tässä ajatusta ja ideaa sekä mahdollisuuksia?

Tuollaisia "dedikoituja" laitteita voi olla hyvin vaikeaa tai mahdotonta saada toimimaan stand-alonena tai minkään muun laitteen kanssa. Se voi saada tuota pitkin tv:ltä vaikka jotain väyläpohjaisia käskyjä ja ties minkälaisia jännitteitä, vaikka kaksipuoleista tasajännitte tms. ihan mitä tahansa.

 

[killerm]

Mulla olisi mahdollisesta halua asentaa tabletti seinään ja sille sitten jatkuva virta, jotta ei tarvitse ottaa pois.

Voidaanko tälläinen asentaa helposti suomalaisiin sähköihin?


vai pitääkö jotenkin seinään tai sen sisään rakentaa pistorasia, mihin sitten tulee perus usb laturi



myös joku tälläinen kävisi itselleni.




Kommentteja / mielipiteitä? Paljon tällaisen tekeminen voisi maksaa?

 

[Zigh]

Mulla olisi mahdollisesta halua asentaa tabletti seinään ja sille sitten jatkuva virta, jotta ei tarvitse ottaa pois.

Voidaanko tälläinen asentaa helposti suomalaisiin sähköihin?


vai pitääkö jotenkin seinään tai sen sisään rakentaa pistorasia, mihin sitten tulee perus usb laturi



myös joku tälläinen kävisi itselleni.




Kommentteja / mielipiteitä? Paljon tällaisen tekeminen voisi maksaa?

Ehkä turvallisinta ja järkevintä olisi laittaa se USB-laturi olemassa olevaan pistorasiaan jonnekin ja vetää siitä heikkovirtakaapelilla tabletille (tämän kun saa tehdä itse, muuten menee sähkärin hommiksi). Tällöin on myös helppo laittaa vielä ajastin sille USB-virtalähteelle niin, ettei tabletti saa virtaa kuin esim. 2h päivässä.

 

[jarp]

Mulla olisi mahdollisesta halua asentaa tabletti seinään ja sille sitten jatkuva virta, jotta ei tarvitse ottaa pois.

Voidaanko tälläinen asentaa helposti suomalaisiin sähköihin?

Kuten joku sanoi niin helppo ja halpa tapa on käyttää vain jotain usb-laturia ja vetää hituvirta sitten oikealle paikalle, mutta jos haluaa vimpan päälle, niin kyllähän sähkäri voinee asian tehdä siististikin, esim:

En tiedä onko just tässä ABB:n kojeessa mahdollisuutta ottaa ulos hituvirtaa tuon rasian sisältä ja vetää seinän sisässä hituvirta tabletille, mutta googlettelemalla löytyi kyllä rasioita joissa selkeästi tällekin on mahdolisuus. Eli asennuspaikasta vähän riippuen sähkäri voisi varmaan asentaa seinään uuden rasian ja laittaa tuollaisen (tai korvata jonkun vanhan pistorasian tuollaisella) ja vetää sitten seinän sisässä tabletille sähköt.

Edit: Niin tai ei kai tuon pakko ole pistorasia olla, varmaan niitä pelkkiä pieniä muuntajamötikoitäkin on, liekkö tuo kuvassasi oleva just semmonen. Mutta varmaan määräykset vaatii että se pitää joka tapauksessa asentaa jonkinlaisen rasian sisään, joten jonkun verran sähkäri joutunee joka tapauksessa askartelemaan.

 

[arthur3.0]

Mulla olisi mahdollisesta halua asentaa tabletti seinään ja sille sitten jatkuva virta, jotta ei tarvitse ottaa pois.

Voidaanko tälläinen asentaa helposti suomalaisiin sähköihin?


vai pitääkö jotenkin seinään tai sen sisään rakentaa pistorasia, mihin sitten tulee perus usb laturi



myös joku tälläinen kävisi itselleni.




Kommentteja / mielipiteitä? Paljon tällaisen tekeminen voisi maksaa?

Tabletti toiminee alhaisen jännitteen tasajännitteellä (yleensä USB:in antama 5 VDC), joten tuollainen ekan kuvan kaapeli ei yksinään riitä, vaan väliin vaaditaan laite, joka muuttaa verkkovirran 230 VAC sille sopivaksi. Tämä laite on joko tuollainen toisen kuvan "USB-laturi" tai (ehkä, en katsonut tarkemmin) kolmannen kuvan muuntaja.

Ilman sähkömiestä pääset, kun käytät olemassa olevaa pistorasiaa ja viet sieltä tarvittaessa jatkojohdolla (sirokin käy, sillä tehontarve pieni) muuntajalle, jonka kytket tavallisella sähköpistokkeella kiinni ja siitä sitten sopivan mittaisella ja sopivat liitteimet omaavalla johdolla tabletille.

e. yllä hyviä ehdotuksia. Kannattaa vaan tarkistaa, ettei "heikkovirtakaapelista" tule liian pitkä.

 

[killerm]

Ehkä turvallisinta ja järkevintä olisi laittaa se USB-laturi olemassa olevaan pistorasiaan jonnekin ja vetää siitä heikkovirtakaapelilla tabletille (tämän kun saa tehdä itse, muuten menee sähkärin hommiksi). Tällöin on myös helppo laittaa vielä ajastin sille USB-virtalähteelle niin, ettei tabletti saa virtaa kuin esim. 2h päivässä.

Eli laitan tuollaisen USB-laturin normaaliin pistorasiaan seinän, josta vedän heikkovirtakaapelilla tabletille. Mihin / mitä tarkoittaa että tuo heikkovirtakaapeli laitetaan kiinni kiinni USB-laturiin / pistorasiaan ja miten se kiinnittyy sitten tablettiin (tabletissa siis usb-c lataus? Tarvii varmaan jotain sopivia liittimiä / adapatereita väliin?

Kuten joku sanoi niin helppo ja halpa tapa on käyttää vain jotain usb-laturia ja vetää hituvirta sitten oikealle paikalle, mutta jos haluaa vimpan päälle, niin kyllähän sähkäri voinee asian tehdä siististikin, esim:

En tiedä onko just tässä ABB:n kojeessa mahdollisuutta ottaa ulos hituvirtaa tuon rasian sisältä ja vetää seinän sisässä hituvirta tabletille, mutta googlettelemalla löytyi kyllä rasioita joissa selkeästi tällekin on mahdolisuus. Eli asennuspaikasta vähän riippuen sähkäri voisi varmaan asentaa seinään uuden rasian ja laittaa tuollaisen (tai korvata jonkun vanhan pistorasian tuollaisella) ja vetää sitten seinän sisässä tabletille sähköt.

Edit: Niin tai ei kai tuon pakko ole pistorasia olla, varmaan niitä pelkkiä pieniä muuntajamötikoitäkin on, liekkö tuo kuvassasi oleva just semmonen. Mutta varmaan määräykset vaatii että se pitää joka tapauksessa asentaa jonkinlaisen rasian sisään, joten jonkun verran sähkäri joutunee joka tapauksessa askartelemaan.

Mä laitoin googleen pari hakusanaa ja sieltä sitten otin jonkun kivan kuvan joten en tiedä käykö toi mötikkä edes mihinkään. Löysin kuvan uudestaan ja se on Wish tuote (Musta -40 ° C ~ + 85 ° C Virta-adapteri Tupla-USB-lähtö 4,6 x 2,7 X 1,4 cm integroitujen piirien moduuli 12 V - 5 A 3A 15 W DC DC -muunnin). Kiina kamat ei varmaan mitään kaikkein turvallisimpia..?

Luulen, että joka tapauksessa joutuu sähkäri tulemaan paikalle, kun aika kädetön sähköjen suhteen, eikä taida hirveästi löytyä työkaluja...

 

[jarp]

Eli laitan tuollaisen USB-laturin normaaliin pistorasiaan seinän, josta vedän heikkovirtakaapelilla tabletille. Mihin / mitä tarkoittaa että tuo heikkovirtakaapeli laitetaan kiinni kiinni USB-laturiin / pistorasiaan ja miten se kiinnittyy sitten tablettiin (tabletissa siis usb-c lataus? Tarvii varmaan jotain sopivia liittimiä / adapatereita väliin?

Siis laitat USB-C laturin seinään ja tarpeeksi pitkän USB-C kaapelin, joka ylettää sinun tabletille. Laitetaan kiinni, heikkovirta jne. terminologia taisi tarkoittaa sitä, että tehdään itse täsmälleen sopivanmittainen kaapeli jne (ei tartte sähkäriä, koska pelataan 5 VDC jännitteellä, saa tehdä kuka tahansa). Mutta kun noita USB-C kaapeleita saa ostaa valmiiksi netistä kaiken mittaisina, niin eiköhän löydy sopiva valmiiksi. Tietenkin kaapeli jää sitten näkyviin.

Mä laitoin googleen pari hakusanaa ja sieltä sitten otin jonkun kivan kuvan joten en tiedä käykö toi mötikkä edes mihinkään. Löysin kuvan uudestaan ja se on Wish tuote (Musta -40 ° C ~ + 85 ° C Virta-adapteri Tupla-USB-lähtö 4,6 x 2,7 X 1,4 cm integroitujen piirien moduuli 12 V - 5 A 3A 15 W DC DC -muunnin). Kiina kamat ei varmaan mitään kaikkein turvallisimpia..?

Luulen, että joka tapauksessa joutuu sähkäri tulemaan paikalle, kun aika kädetön sähköjen suhteen, eikä taida hirveästi löytyä työkaluja...

Sähkäri tarvitaan joka tapauksessa, jos haluat yhtään mitään muuta, kuin laittaa USB-C laturin seinässä olevaan pistorasiaan. Kaikissa muissa tapauksissa pelataan tappavilla jännitteillä, ihan sama mikä on lopullinen toteutustapa, joten on sähkärin hommia. Sähkäri varmasti osaa katsoa sitten oikeat tarvikkeet ja Wishin kamat eivät ole sellaisia (et halua seinän sisään markan kiinan mötiköitä, taloja palaa ihan tarpeeksi jo valmiiksi).

 

[0nanias]

Sähkärin tekemänä tuokin projekti maksaa varmaan enemmän kuin se tabletti etenkään kun ei ole tietoa seinän rakenteesta.

Itse varmaaakin vetäisin pitkän usb-kaapelin lähimmältä olemassaolevalta pistorasialta liimalistan sisällä pitkin jalkalistaa ja tabletin kohdalla suoraan ylös. Ja siihen pistorasiaan kiinni jokin tabletin/puhelimen mukana tullut usb-laturi, ei mitään wishin paskoja.

 

[HTK12]

Mitään wish muuntajia ei tosian kannata alkaa sinne seinän sisään rakentamaan. Jos sinne seinän sisään nyt haluaa sen muuntajan sijoittaa, niin sitten pitää ostaa kyllä laadukas muuntaja ei mitään kiinan paskaa. Kuten tuossa edellä todettiin, niin taloja palaa ihan riittävästi tuon kiinan krääsän takia. Yksi ihan toimiva vaihtoehto olisi vaan vaihtaa joku pistoria sellaiseen, jossa on usb-lataus kuten tuossa edellä jo esitettiinkin.

 

[arthur3.0]

Sähkäri tarvitaan joka tapauksessa, jos haluat yhtään mitään muuta, kuin laittaa USB-C laturin seinässä olevaan pistorasiaan.

Jatkojohdon saa sentään laittaa tuohon väliin ja sijoittaa sen USB-laturin muuallekin kuin siihen seinärasiaan

 

[Jakkelii]

Olis verkkokaupassa induktiotaso hyvään hintaan LINKKI
Mistä tiedän soveltuuko tuo oman keittiöni sähköihin? Liitäntäteho tuossa 7,4kW. Sulaketaulussa on liedelle kolme sulaketta joissa jokaisessa lukee 16A 5x2,5.

 

[irspa]

Olis verkkokaupassa induktiotaso hyvään hintaan LINKKI
Mistä tiedän soveltuuko tuo oman keittiöni sähköihin? Liitäntäteho tuossa 7,4kW. Sulaketaulussa on liedelle kolme sulaketta joissa jokaisessa lukee 16A 5x2,5.

Soveltuu liedelle vedetty 16A 3-vaihe syöttö 5x2,5 kaapelilla, noilla spekseillä maksimi liitäntäteho 11kW.

 

[poksi]

Sähkösopimus pitäisi kilpailuttaa. Nykyiseltä tarjoajalta on tuollainen yö/päiväsähkön yhdistelmä. Ymmärsin että tuo yö/päivä on jollain tapaa koodattuna sähkömittariin ja muutoksista pitäisi maksaa sähköyhtiölle? Jos siis haluaisin siirtyä perinteiseen, kiinteähintaiseen sopimukseen. Kyseessä siis tällainen moderni etäluettava mittari.

 

[jarp]

Sähkösopimus pitäisi kilpailuttaa. Nykyiseltä tarjoajalta on tuollainen yö/päiväsähkön yhdistelmä. Ymmärsin että tuo yö/päivä on jollain tapaa koodattuna sähkömittariin ja muutoksista pitäisi maksaa sähköyhtiölle? Jos siis haluaisin siirtyä perinteiseen, kiinteähintaiseen sopimukseen. Kyseessä siis tällainen moderni etäluettava mittari.

Moni sähkönsiirtoyhtiö antaa vaihtaa sähkönsiirtotuotetta kerran vuodessa ilmaiseksi. Eli kilauttele sähkönsiirtoyhtiölle (joka on siis eri asia kuin sähkön myyjä) ja kysy mitä maksaa vaihtaa siirtotuotetta yösiirrosta yeleissiirtoon. Ymmärräthän kuitnkin sen, että sähkönsiirtoyhtiötä et voi kilpailuttaa ja on mahdollista, että sinun kannattaa pitää sähkönsiirtotuotteena se yösähkö.

Sähkön myyjä saa sitten sähkönsiirtoyhtiöltä tiedoksi sen, mikä sähkönsiirtotuote sinulla on, mutta sellainekin on mahdollista, että sinulla on yösiirto sähkönsiirtoyhtiön sähkönsiirotuotteena, mutta sähkön myyjä myy sinulle yleissiirron hinnastolal sähköä. Sähköenergialaskulla näkyy kaksi riviä, päiväsiirto ja yösiirto, mutta hinta on sama. Itselläni oli joskus Helenin kanssa tällainen soppari.

Mittari liittyy löyhästi asiaan, mutta oikeastaan sinun ei tarvitse aiheesta välittä.

 

[Trans-Late]

Tässä ketjussa keskustelussa keskustellaan enemmänkin asennuksista. Sähkön hinnoista keskustellaan enemmänkin täällä: Sähköenergian hinta

 

[Pakana]

Siinä samaa mieltä että lähtökohtaisesti liian vähän pistorasioita laitetaan uusiin taloihin. Asetus/määräys ehkä väärä tapa omasta mielestä lähestyä asiaa, koska jos tulee että olohuoneessa pitää olla x-määrä pistorasia, suunnittelija nimeää alueen oleskelutilaksi/takkahuoneeksi. Ja vaikka piirrustuksissa on esim makuuhuone, ei tarkoita että sitä pitää makuuhuoneena käyttää.

Toinen on talon (huoneiden) koko, vähän kuitenkin eri asia 50 neliön (taitaa löytyä jotain 20-30 neliöisiä talopaketteja myös) ja 200 neliön talo, saati jos mennään kerrostalo asuntoihin, jos siis merkittävä muutos haluttaisiin tehdä nyky käytäntöön.

Ja paljon ketjussa puhutaan 70- ja 80-luvun taloista, niin kukaan ei voi tietää yhtää mitä 40-50 vuoden päästä taloissa "vaaditaan"/tarvitaan, tarvitseeko enää pistorasioita ollenkaan, vai jotain langattomia hotspotteja seinillä tai vastaavaa. Joskus 2060-luvulla voidaan ihmetellä, miksi olohuoneessa on edes 10 pistorasiaa.

Tuo pistorasioiden (tai data/antenni rasioiden) määrä on sellainen joka on hyvin vaikea toteuttaa niin että se tyydyttäisi kaikkia. Mun henkilökohtainen mielipide on tietysti se että niitä pitäisi olla paljon ja jokapaikassa, mutta se joka asennuksen maksaa edustaa yleensä sitä toista katsantokantaa.

Lisäksi ihmisillä on hyvin erilaiset tarpeet ja käsitykset siitä mikä on "hyvä". Jotkut ovat sillä kannalla että pistorasiat ovat rumia ja tarpeettomia, ja ihmettelevät millä perusteella voidaan tehdä päätös että jokaisessa asuinhuoneessa pitäisi olla tv- tai tietoliikenne pistoke. Ne eivät myöskään ymmärrä miksi olkkarissa pitäisi olla sen tv pistokkeen vieressä enempää kuin yksi pistorasia.

Yksi ryhmänsä ovat ne jotka eivät halua valoja. Se yksi koukku sinne kattoon huolitaan pitkin hampain, valokytkimiä ei ainakaan saa olla kuin enintään 1/huone.

Myös keittiön työtasojen pistorasiat aiheuttaa polemiikkia, niitä on a) liian vähän b) rumia c) väärässä paikassa d) hankalassa paikassa, tai e) liian paljon eli maksaa liikaa.

Olkkarin pistorasiat on kyllä käytännössäkin sellainen että ei niitä oikein kannata laittaa kuin sen kahden kojerasian verran (eli 2s+2s tai 2s+3e). Jos siinä olkkarissa on tuvan täydeltä elektroniikkaa se on kuitenkin käytännössä helpompi sekä siistimpi toteuttaa jatkojohdolla jakamalla.

Ennen riitti se 400w tietokoneen poweri myös näytölle, nykyää ei. Tuskin pistorasioiden määrä tässä vaikuttanut mitenkään, vaan laitteiden ottamat tehot.

Jotain enemmän tai vähemmän integroituja laitteita on ollut jossa näyttökin on saanut virtansa sieltä tietokoneen powerilta, käytännössä se oli vain läpikytkentä, osassa koneissa kytkentä toimi niin että lähtevästä linjasta katkesi sähkö kun tietokone sammutettiin, varsinkin atx powereissa se oli jatkuva. Yleisesti nuo ovat 10A virralle, mutta kaipa ne joissa on se kytkin rajoittivat sitä, tosin jos se rajoitus nyt olisi esim tuon 400W, niin riittäisihän tuo nykypäivänäkin aika pitkälle.

Ehkä se lähtevä liitin poistui powereista vaan siksi että olivat turhia kun sitä liitintä ei ihan 100% kaikissa ollut, niin käytännössä näytöt toimitettiin suoraan seinään kytkettävällä kaapelilla.

 

[juha.]

Kaverin puolesta kyselen...

Tilanne seuraava. 70-luvun lopulla rakennettu talo. Tontti letkuna 4 X 25 (?) kupari. Sulake 3X25A. Vaiheet (3kpl) jakautuu sulakkeille pääkytkimen jälkeen. PEN (?) piuha nollakiskoon, josta nollat ja maat sekä maadoituselektrodi tässä kiskossa kiinni.

Sulakkeiden kiskosta ja nollakiskosta otettu 4X25 maapiuhana toiseen rakennukseen.

4X25 maajohto toisen rakennuksen ryhmäkeskukseen. Vaiheet pääkytkimeen, josta jaellaan vikikselle ja suoraan johdonsuojille. Vikikseltä johdonsuojille.
PEN (?) suoraan maakiskoon, johon kytketty nollakisko. Nollakiskosta nolla vikiksen tuloon. Vikiksen jälkeen nollat vikiksen läpi kulkeville johdonsuojille.
Muiden nollat nollakiskosta. Kaikki maat nolla/maakiskoon, josta maadoituselektodi multiin.

Mikä räjähtää ensimmäisenä?
Kommentteja oikeilta sähkäreiltä haeskellaan, kiitos.

 

[djmake]

Mikä räjähtää ensimmäisenä?

Aika vaikea on tälläiseen kysymykseen vastata. Eikä siellä mikään räjähdä jos ei ole huolella sooloiltu. Itse tarina ei sen pahemmin herätä ajatuksia akuutista hädästä.

Eli onko asennuksissa siis jotain havaittua vikaa? Tulisiko sinne tehdä jotain lisäyksiä tai muutoksia? Mitä lopulta haluat (tai kaverisi haluaa tietää)?
Eli vaatii tarkennusta tai suosiolla sähkäri paikalle.

 

[juha.]

Aika vaikea on tälläiseen kysymykseen vastata. Eikä siellä mikään räjähdä jos ei ole huolella sooloiltu. Itse tarina ei sen pahemmin herätä ajatuksia akuutista hädästä.

Eli onko asennuksissa siis jotain havaittua vikaa? Tulisiko sinne tehdä jotain lisäyksiä tai muutoksia? Mitä lopulta haluat (tai kaverisi haluaa tietää)?
Eli vaatii tarkennusta tai suosiolla sähkäri paikalle.

Huomenta.

Kiitokset vastauksesta.

Ehkäpä "räjähtää" oli hieman liian huumoripainotteinen termi. Ajatuksenahan oli kysyä teoreettisesti sudenkuoppien paikat ts. ongelmakohdat esittämässäni kytkennässä. (pahoittelut termeistä)

Ilmeisesti selitteessä ei kuitenkaan vaikuta olevan mitään pahempaa virhettä ja/tai väärin kytköksiä ?

Asennuksissa ei ole havaittu vikaa, koska tilanne on nyt se, että kaapeli on kaivettu maahan rakennusten välillä, mutta kytkennät vielä tekemättä.
Lisäyksiä ei tule selitettyjen lisäksi muuta. Tietysti johdonsuojien jälkeen normaalit pr ja kytkin tms jutut.
Itse lähdin miettimään onko kytkennässä juurikin niitä vaaranpaikkoja tai onko ko. ajatus ihan täysin väärä jo lähdössä. Näyttää siltä, että sain frendille unettoman yön selitellessäni, että kytkennässä saattaa olla jotain ongelmaa...(pitänee juottaa se tukevaan känniin anteeksipyynnöksi).

 

[MakaZan]

Kaverin puolesta kyselen...

Tilanne seuraava. 70-luvun lopulla rakennettu talo. Tontti letkuna 4 X 25 (?) kupari. Sulake 3X25A. Vaiheet (3kpl) jakautuu sulakkeille pääkytkimen jälkeen. PEN (?) piuha nollakiskoon, josta nollat ja maat sekä maadoituselektrodi tässä kiskossa kiinni.

Sulakkeiden kiskosta ja nollakiskosta otettu 4X25 maapiuhana toiseen rakennukseen.

4X25 maajohto toisen rakennuksen ryhmäkeskukseen. Vaiheet pääkytkimeen, josta jaellaan vikikselle ja suoraan johdonsuojille. Vikikseltä johdonsuojille.
PEN (?) suoraan maakiskoon, johon kytketty nollakisko. Nollakiskosta nolla vikiksen tuloon. Vikiksen jälkeen nollat vikiksen läpi kulkeville johdonsuojille.
Muiden nollat nollakiskosta. Kaikki maat nolla/maakiskoon, josta maadoituselektodi multiin.

Mikä räjähtää ensimmäisenä?
Kommentteja oikeilta sähkäreiltä haeskellaan, kiitos.

No eihän tätä näkemättä voi varmaksi sanoa, mutta vaikuttaa ihan täysin pätevältä PEN, PE ja N -kiskojen yhdistelmältä.

 

[Meisseli]

Näyttää siltä, että sain frendille unettoman yön selitellessäni, että kytkennässä saattaa olla jotain ongelmaa...

Olisi varmaankin helpompi vastata, jos olisit rohkeasti kertonut tännekin missä sinä sen ongelman ajattelit olevan? Sen voisi sitten suoraan todeta oikeaksi ongelmaksi tai kuvitelluksi ongelmaksi.

 

[juha.]

Olisi varmaankin helpompi vastata, jos olisit rohkeasti kertonut tännekin missä sinä sen ongelman ajattelit olevan? Sen voisi sitten suoraan todeta oikeaksi ongelmaksi tai kuvitelluksi ongelmaksi.

Joo, kuten mainitsin; "itse lähdin miettimään onko kytkennässä juurikin niitä vaaranpaikkoja tai onko ko. ajatus ihan täysin väärä jo lähdössä."
Kun ei mitään oikein tajua ja sitten luulee jotain ymmärtävänsä, muttei kuitenkaan...
Mietin että tuleeko ongelmia siitä;
-että systeemissä on kaksi maaelektrodia, molemmissa rakennuksissa
-onko ok, että on kaksi maa-nolla kytkentää, molemmissa rakennuksissa
-toimiiko vikikset ok

No eihän tätä näkemättä voi varmaksi sanoa, mutta vaikuttaa ihan täysin pätevältä PEN, PE ja N -kiskojen yhdistelmältä.

Paljon kiitos tiedosta.
Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta johdotus kulkee ilmoittamallani tavalla.

 

[Pakana]

Ilmeisesti selitteessä ei kuitenkaan vaikuta olevan mitään pahempaa virhettä ja/tai väärin kytköksiä ?

Asennuksissa ei ole havaittu vikaa, koska tilanne on nyt se, että kaapeli on kaivettu maahan rakennusten välillä, mutta kytkennät vielä tekemättä.

Kaikki ihan hienosti tuohon viimeiseen lauseeseen asti.

Tai, no johtuu tietysti kuinka pitkä tää juuri maahan kaivettu kaapeli on, mutta lähtökohtaisesti se PEN yhteys pitäisi olla vain yhdessä paikassa, se uusi maahan kaivettu kaapeli pitäisi olla maadoitettu ja kaapelin päässä olevan keskuksen erillisellä nolla ja maa kiskolla.

Jos tuo toinen keskus on vanha - tai kaapeli on vanha, tuo on ihan normin mukainen asennus. Myös jos se välikaapeli on oikeasti pitkä se voidaan toteuttaa noin, mutta jokin esim pihapiirin saunamökki ei ole riittävän pitkällä.

 

[MakaZan]

Kaikki ihan hienosti tuohon viimeiseen lauseeseen asti.

Tai, no johtuu tietysti kuinka pitkä tää juuri maahan kaivettu kaapeli on, mutta lähtökohtaisesti se PEN yhteys pitäisi olla vain yhdessä paikassa, se uusi maahan kaivettu kaapeli pitäisi olla maadoitettu ja kaapelin päässä olevan keskuksen erillisellä nolla ja maa kiskolla.

Jos tuo toinen keskus on vanha - tai kaapeli on vanha, tuo on ihan normin mukainen asennus. Myös jos se välikaapeli on oikeasti pitkä se voidaan toteuttaa noin, mutta jokin esim pihapiirin saunamökki ei ole riittävän pitkällä.

Mitenkä tämän saunamökin nyt määrittelet?

SFS6000 444.4.3.2 sanoo vain että "Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-C järjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja."

Edit: Mitään muuta syytä mä en ainakaan näe, miksi tuossa ei saisi käyttää TN-C verkkoa. Jako TN-C-S:ään tapahtuu vasta noilla keskuksilla. Ja molemmilla rakennuksilla on jopa maadoituselektrodit.

 

[juha.]

Kaikki ihan hienosti tuohon viimeiseen lauseeseen asti.

Tai, no johtuu tietysti kuinka pitkä tää juuri maahan kaivettu kaapeli on, mutta lähtökohtaisesti se PEN yhteys pitäisi olla vain yhdessä paikassa, se uusi maahan kaivettu kaapeli pitäisi olla maadoitettu ja kaapelin päässä olevan keskuksen erillisellä nolla ja maa kiskolla.

Jos tuo toinen keskus on vanha - tai kaapeli on vanha, tuo on ihan normin mukainen asennus. Myös jos se välikaapeli on oikeasti pitkä se voidaan toteuttaa noin, mutta jokin esim pihapiirin saunamökki ei ole riittävän pitkällä.

Uuden keskuksen pitäisi olla juurikin erillisillä nolla ja maa kiskoilla, tämä on selvä.

Maakaapelin pituus on noin 30-35 metriä. Molemmat keskukset on ns. vanhoja (korjauksen ja päivityksen tarpeessa toki : ) )

Olisiko sitten järkevää kaivaa maahan piuha rakennusten välille, joka toimisi maana...

 

[Pakana]

Mitenkä tämän saunamökin nyt määrittelet?

SFS6000 444.4.3.2 sanoo vain että "Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-C järjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja."

Edit: Mitään muuta syytä mä en ainakaan näe, miksi tuossa ei saisi käyttää TN-C verkkoa. Jako TN-C-S:ään tapahtuu vasta noilla keskuksilla. Ja molemmilla rakennuksilla on jopa maadoituselektrodit.

Ihan noilta sähköinfon kursseilta mulle jäänyt tuollainen ettei tuota 4 johtimista kaapelia saisi käyttää, kuin vasta kun se välimatka on niin pitkä että sille on hyvät perusteet.. Esimerkkeinä sanottiin jotkin maatilat tms jossa sitä matkaa on reilusti.

 

[napsa]

Mitenkä tämän saunamökin nyt määrittelet?

SFS6000 444.4.3.2 sanoo vain että "Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-C järjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja."

Edit: Mitään muuta syytä mä en ainakaan näe, miksi tuossa ei saisi käyttää TN-C verkkoa. Jako TN-C-S:ään tapahtuu vasta noilla keskuksilla. Ja molemmilla rakennuksilla on jopa maadoituselektrodit.

Tässä sitten tullaan tuohon jakeluverkon määritelmään, itse en ainakaan määrittelisi ulkorakennuksen syöttökaapelia jakeluverkoksi, kun matka on noin lyhyt.

4X25 maajohto toisen rakennuksen ryhmäkeskukseen. Vaiheet pääkytkimeen, josta jaellaan vikikselle ja suoraan johdonsuojille. Vikikseltä johdonsuojille.
PEN (?) suoraan maakiskoon, johon kytketty nollakisko. Nollakiskosta nolla vikiksen tuloon. Vikiksen jälkeen nollat vikiksen läpi kulkeville johdonsuojille.
Muiden nollat nollakiskosta. Kaikki maat nolla/maakiskoon, josta maadoituselektodi multiin.

Ei suositella PE ja N johtojen yhdistämistä sen jälkeen kun ne on pääkeskuksella erotettu (enkä tiedä onko edes sallittu tälläisessä tilanteessa). Eli 5x kaapeli rakennusten välille mieluiten, kuten yleensä ryhmäkeskuksien syötöt tehdään. Voi olla että sähkäri kuka tulee kaapelin kytkemään ei edes suostu siihen, itse en ainakaan.

Olisiko sitten järkevää kaivaa maahan piuha rakennusten välille, joka toimisi maana...

Ei näin, koska jos näin tekee, todennäköisesti konsentrista johdinta käyttäisi nollana (jos oikea maakaapeli siellä nyt), mikä ei ole sallittua tai turvallista. 5x kaapeli sinne vaan, esim. MCMK 4x25+16