Kysymyksiä sähkömiehille

Olenko ymmärtänyt oikein... Tilanne:

Valokatkaisija kylpyhuoneen sisäpuolella
N. 1,5m suihkusta. Välissä taittuva suihkuseinä.
Pesukoneen tuloventtiili/hana on n. 50cm päässä eri seinällä kuin katkaisija.

Allas/hana on n. 1m päässä eri seinällä katkaisijasta.

Kysymys: saako tuohon laittaa normaalin ABB jussi-katkaisijan? Käsitykseni mukaan kyllä. (Sähkäri kytkee, minä ostan kamppeen)
 
Onkos kenelläkään sähkömiehellä tiedossa että löytyykö Suomesta mistään ovikelloja sisäänrakennetulla 12v-16v muuntajalla? Olen löytänyt ainoastaan 8v ovikelloja, mutta ikävä kyllä Nest Hello vaatii vähintään 12v ja mieluummin 16v muuntajan.
Aika vähissä taitaa olla, kun ammattipuolella ihmetellään samaa, että ainoat ovikellot on käytännössä 8-volttisia Friedlandeja. Erinäisiä summereita toki on olemassa, mutta ne taas on asia erikseen.

Tämän löysin nyt kun hain, mutta en tiedä, onko tuo summeri vai soittaako jonkun melodian. Epäilen että summeri, koska mainittu että valittavissa kaksi erilaista ääntä.
 
Teen oman ketjun tästä ongelmasta vaikka on erikseen Aerofryer ketjukin.

Mikähän voi olla vikana:
Ostin otsikon ilmafriteerauskeittimen.
Oli Amazonin asiakaspalautus eli nk. "Warehouse Deal"
Laite kotiin, pistoke seinään ja päälle. Noin 20 min kuluttua laite pimeäksi.

No takuusta uusi laite tilalle.
Se menee pimeäksi noin 5 minuutin käytön jälkeen.

Kolmas samanlainen. Sama homma noin 10 minuutin käytön jälkeen.

Laitteet ei mene ekaa lukuunottamatta kokonaan "pimeäksi" vaan kaksi viimeistä alkaa vilkuttaa käyttöpaneelin valoja ja ei ota enää mitään painalluksia näppäimistä vastaan.

Mitähän ihmettä?
Jotenkin tuntuu erikoiselta että kolme laitetta voisi hajota peräkkäin ihan sattumasta, vai voiko?
Laite kuitenkin yksi yleisemmistä malleista ja luulisi jos olisi "tyyppivika" niin tulisi aika nopeasti yleiseen tietoon.


Voiko taloni sähkössä olla jotain "vikaa" joka rikkoo ko. laitteen?
Kaikki muut laitteet toimii talossa moitteetta.
Ylijännitepiikit lienee harvinaisia ja CE testattujen laitteiden ne ymmärtääkseni pitäisi ne kestää?

Ideoita?
Onpa mielenkiintoinen yhteensattuma. Varmaan on mahdollista sekin, että kaikki kolme olisivat viallista erää (huonoja juotoksia/liitoksia/komponentteja tms.), mutta sen verran erikoista kuitenkin, että herää kysymys myös talon sähköistä.

Ns. nollavika voi rikkoa laitteita, mutta se olisi varmaan ilmennyt muidenkin laitteiden toiminnassa tai valojen vilkkumisena.
 
Onpa mielenkiintoinen yhteensattuma. Varmaan on mahdollista sekin, että kaikki kolme olisivat viallista erää (huonoja juotoksia/liitoksia/komponentteja tms.), mutta sen verran erikoista kuitenkin, että herää kysymys myös talon sähköistä.

Ns. nollavika voi rikkoa laitteita, mutta se olisi varmaan ilmennyt muidenkin laitteiden toiminnassa tai valojen vilkkumisena.
Näin päättelin itsekin.
Otin yhteyttä Vantaan Energiaan joka verkon operoija ja pyysin että katsovat näkyykö heillä jotain epänormaalia.
Samaten meilasin laitteen valmistajalle Hollantiin jos laitteessa voisi olla joku tyyppivika.

Vähän molemmat vaihtoehdot tuntuu epätodennäköisiltä...
 
Mites kun sähkökiuas laukaisee sulakkeen kun heittää löylyä kerralla reilummin, ei joka kerta mutta usein. Kivet kiukaaseen vaihdettu ja päällisin puolin näytti vastukset ehjiltä. Uusi kiuas ja asennus vai?
 
Mites kun sähkökiuas laukaisee sulakkeen kun heittää löylyä kerralla reilummin, ei joka kerta mutta usein. Kivet kiukaaseen vaihdettu ja päällisin puolin näytti vastukset ehjiltä. Uusi kiuas ja asennus vai?
Saattaa olla myös joku vastuksista kyrvähtänyt, niitäkin saa monesti varaosina, jos ei muuten ole uusinnalle tarvetta.
 
Taitaa olla uuden kiukaan paikka, jos nykyinen on hinnat alkaen malli. Vastus + asentajan hinta päälle.
Vs uusi kiuas + asentajan hinta päälle. No voi ehkä olla helpompi uusi kius laittaa.

No jos jokin inhottu halppis grilli, niin voi olla hyvä sauma päivittää haluamaansa.
 
Olenko ymmärtänyt oikein... Tilanne:

Valokatkaisija kylpyhuoneen sisäpuolella
N. 1,5m suihkusta. Välissä taittuva suihkuseinä.
Pesukoneen tuloventtiili/hana on n. 50cm päässä eri seinällä kuin katkaisija.

Allas/hana on n. 1m päässä eri seinällä katkaisijasta.

Kysymys: saako tuohon laittaa normaalin ABB jussi-katkaisijan? Käsitykseni mukaan kyllä. (Sähkäri kytkee, minä ostan kamppeen)

Saa laittaa.
 
Lämmin autotalli jossa on vesipiste ja lattiakaivo taidetaan luokitella kosteaksi tilaksi. Kaveri laittoi talliinsa IP21 pistorasiat, sinänsähän se on kai OK, koska kostean tilan minimi IP on IP21? Mutta vaikuttaakos tämä D1 kirjassa oleva otos asiaan? Eli jos siellä säilytellään palovaarallisia aineita(öljyjä, maaleja jne..) niin IP44 rasiat pitäisi olla?

1616569628436.png
 
Osaako joku foorumin sähkövelhoista sanoa mitään tähän:

Vantaan Energian mittaripalvelusta oltiin yhtä hölmistyneitä kuin itsekin.
Siellä ei näkynyt mitään poikkeavaa ja ehdotettiin sähkömiehen ottamista paikalle.
Mittasin itse yleismittarilla jännitteen ja se oli tasainen 234V
Laitteen valmistaja ei ole vielä vastannut emailiin. (Epätodennäköistä että laitteessa olisi nk. tyyppivika. Laitetta myyty tuhansia ja tyyppivika näkyisi nopeasti amazonin arvosteluissa)

Mitä sähkömies voi mitata kun tulee paikalle?
Nollavian ainakin, mutta eikö se rikkoisi muitakin samassa pistorasiassa/ryhmässä olevia laitteita?
Mitä muuta voisi miettiä?
 
Mitä sähkömies voi mitata kun tulee paikalle?
Nollavian ainakin, mutta eikö se rikkoisi muitakin samassa pistorasiassa/ryhmässä olevia laitteita?
Mitä muuta voisi miettiä?
Jotku voi olla herkempiä kuin toiset.

Millaisella pinnalla käytät laiteta,, mittaile suojamaa, onko tukevasti maissa., onko potenttiaali eroa sille pinnalle missä käytät tuota. Onko väliä kuinka päin töpseli, tai no rikkinäisiä, niin huono enään kokeilla.

Toki hyvä katsoa että laite on tarkoitettu täkäläisille laitteille.
 
Jotku voi olla herkempiä kuin toiset.

Millaisella pinnalla käytät laiteta,, mittaile suojamaa, onko tukevasti maissa., onko potenttiaali eroa sille pinnalle missä käytät tuota. Onko väliä kuinka päin töpseli, tai no rikkinäisiä, niin huono enään kokeilla.

Toki hyvä katsoa että laite on tarkoitettu täkäläisille laitteille.
Käyttö on ollut ihan keittiön tavallisella työtasolla, tosin viimeisintä käytin lattialla kun halusin kokeilla eri pistorasiaa. -> Sama tulos, laite rikkoontui.

Laitteet tarkoitettu 230V ja 50Hz eli sama kuin Suomessa vaikka ostettu Amazon.de.
 
Käyttö on ollut ihan keittiön tavallisella työtasolla, tosin viimeisintä käytin lattialla kun halusin kokeilla eri pistorasiaa. -> Sama tulos, laite rikkoontui.
Pinnalla vähnä sitä meitin että onko johtova / varautunut, keittiöstä tulee mieleen rosterit , puiset, kiviset, mellu, jne.

Jos keittiössä toista pistorasiaa, niin voi olla samassa ryhmässä.

Eli tuli mieleen että jos jokin nollattu ryhmä , rakennus viimevuosisadalta, ja laitteessa "herkkä" elektroniikka joka tukeutuu suojamaahan.

Voi teillä toki olla muitakin sähköongelmia, joko tuossa ryhmässä tai laajemmin. Jos sähkölaitokselta kyselty, niin tulee mieleen omakotitalo.

Jos oikosulkuvirrat heikkoja laitee herkkä, niin rikkoo itsensä kun vastuskuormat räpsyy, no silloin kuuluu alla olevaan sarjaan.

Voi se laite toki olla sutta ja sekundaa.
 
Pinnalla vähnä sitä meitin että onko johtova / varautunut, keittiöstä tulee mieleen rosterit , puiset, kiviset, mellu, jne.

Jos keittiössä toista pistorasiaa, niin voi olla samassa ryhmässä.

Eli tuli mieleen että jos jokin nollattu ryhmä , rakennus viimevuosisadalta, ja laitteessa "herkkä" elektroniikka joka tukeutuu suojamaahan.

Voi teillä toki olla muitakin sähköongelmia, joko tuossa ryhmässä tai laajemmin. Jos sähkölaitokselta kyselty, niin tulee mieleen omakotitalo.

Voi se laite toki olla sutta ja sekundaa.

Työtaso on siis MDF/laminaatti eli tollanen perus "puukuituinen" taso ei varsinaisesti mikään sähköä erityisesti johtava materiaali kuten RST.

Talo tosiaan OKT mutta ihan tältä vuosisadalta RV 2007.

Kahdesta eri pistorasiasta kokeiltu mutta en huomannut katsoa onko ne samassa ryhmässä.

Epätodennäköistä vain että jos laite olisi niin huonoa laatua että kolme hajoaisi putkeen ettei se "laatu" näkyisi noissa arvosteluissa.
 
Hei ystävälliset sähkömiehet!

GU10 ledit inisee plafondissa. Ledit ovat Ikea Trådfri eli zigbee kauko-ohjattavia ledejä. Ininä on huone ja valaisin riippuvaista, eli samat ledit eivät inise toisessa huoneessa ja toinen (uudenkarhea) ledisetti inisee tässä huoneessa ja valaisimessa. Valaisin on metallirunkoinen, kolme kantaa sisältävä, rakenteellisesti hyväkuntoinen, sokeripalakytkentä. Tutkin valaisimen kulut yleismittarilla, kaikki menee miten pitäisikin, eli ainakaan johtimet eivät vuoda runkoon tai toisiinsa.

Katosta tulee musta, sininen ja suojamaa (keltavihreä). Suojamaalle on kytkentä valaisimen runkoon.

Seinäkytkin kytkee sinistä. Mustassa on jännite riippumatta kytkimen asennosta. Kytkin on modernin näköinen, yksi keinukytkin joka ohjaa vain tätä (keittiön) kattolamppua.

Olen kokeillut
- kääntää GU10 lamppuja toisinpäin
- kääriä ne folioon, ei vaikutusta (hypoteesi liittyi sähkökenttiin..)
- toista lamppusettiä tässä valaisimessa (inisee) ja tätä lamppusettiä toisessa valaisimessa (ei inise)
- kiinnittää lamppuja nippusiteillä napakasti paikalleen
- irrottaa ja kiinnittää suojamaata

Aikaisemmin samassa lampussa oli kiinni tavallisia halogeenejä, nyt vaihdoin Ikean Trådfri GU10 5w -ledeihin.

Asunnon muut valokatkaisijat ohjaavat mustaa eli jännitteellistä johdinta, tässä valaisimessa siis jatkuvasti jännite katossa ja ohjaus kohdistuu siniseen. Voiko tämä tekijä vaikuttaa ininään? Mitä muuta voisin tutkia tai kokeilla tai miten ongelman voisi ratkoa?
 
Viimeksi muokattu:
Hei ystävälliset sähkömiehet!

GU10 ledit inisee plafondissa. Ledit ovat Ikea Trådfri eli zigbee kauko-ohjattavia ledejä. Ininä on huone ja valaisin riippuvaista, eli samat ledit eivät inise toisessa huoneessa ja toinen (uudenkarhea) ledisetti inisee tässä huoneessa ja valaisimessa. Valaisin on metallirunkoinen, kolme kantaa sisältävä, rakenteellisesti hyväkuntoinen, sokeripalakytkentä. Tutkin valaisimen kulut yleismittarilla, kaikki menee miten pitäisikin, eli ainakaan johtimet eivät vuoda runkoon tai toisiinsa.

Katosta tulee musta, sininen ja suojamaa (keltavihreä). Suojamaalle on kytkentä valaisimen runkoon.

Seinäkytkin kytkee sinistä. Mustassa on jännite riippumatta kytkimen asennosta. Kytkin on modernin näköinen, yksi keinukytkin joka ohjaa vain tätä (keittiön) kattolamppua.

Olen kokeillut
- kääntää GU10 lamppuja toisinpäin
- kääriä ne folioon, ei vaikutusta (hypoteesi liittyi sähkökenttiin..)
- toista lamppusettiä tässä valaisimessa (inisee) ja tätä lamppusettiä toisessa valaisimessa (ei inise)
- kiinnittää lamppuja nippusiteillä napakasti paikalleen
- irrottaa ja kiinnittää suojamaata

Aikaisemmin samassa lampussa oli kiinni tavallisia halogeenejä, nyt vaihdoin Ikean Trådfri GU10 5w -ledeihin.

Asunnon muut valokatkaisijat ohjaavat mustaa eli jännitteellistä johdinta, tässä valaisimessa siis jatkuvasti jännite katossa ja ohjaus kohdistuu siniseen. Voiko tämä tekijä vaikuttaa ininään? Mitä muuta voisin tutkia tai kokeilla tai miten ongelman voisi ratkoa?

Ensimmäinen korjaus on ainakin se että kytkin katkoo vaihetta eikä nollaa, se ei ole oikein vaan kohtuu hazardia jos erehtyy pelkän kytkimen varassa vaihtamaan lamppuja ja piuhoissa on jännite.

Ininää on itsellä aiheuttanut muuntaja, veikkaisin sitä tässäkin syylliseksi. Kokeile vaihtaa ledien muuntaja toiseen, joko itse tai pyydä ammattilainen paikalle.
 
Ininää on itsellä aiheuttanut muuntaja, veikkaisin sitä tässäkin syylliseksi. Kokeile vaihtaa ledien muuntaja toiseen, joko itse tai pyydä ammattilainen paikalle.

Kiitos aavistuksistasi! Onneksi oli sähköruuvari käytössä ja huomasin sen valosta jännitteen mustassa, hazardi oli vain lähellä. Saanko itse purkaa seinärasian ja vaihtaa kytkettävän johtimen?

Polttimot ovat täysin integroituja eli muuntajaa ei voi vaihtaa. Samat polttimot toimivat hyvin toisessa huoneesaa.
 
Kiitos aavistuksistasi! Onneksi oli sähköruuvari käytössä ja huomasin sen valosta jännitteen mustassa, hazardi oli vain lähellä. Saanko itse purkaa seinärasian ja vaihtaa kytkettävän johtimen?

Polttimot ovat täysin integroituja eli muuntajaa ei voi vaihtaa. Samat polttimot toimivat hyvin toisessa huoneesaa.

Toimiiko ne spotit siis suoraan 230V vai onko siellä muuntaja välissä ja 12V? Jos ne toimii suoraan 230V niin sitten ei tosiaan voi mitään vaihtaa kun integroitu polttimoihin.

Itse ei käsittääkseni saa tehdä juuri mitään paitsi vaihtaa polttimon ja jos on johdotuksissa virheitä niin ammattilaiselle vois olla työtä.
 
Nollaa ei tosiaan saa yksinään katkoa, et jos tosiaan noin, niin siltäosin laiton kytkentä. GU10 on 230V polttimokanta niinkuin E27:kin, eli mahdolliset "liitäntälaitteet" on integroitu polttimoon. Itse ininän syyhyn en osaa sanoa.
 
Talo tosiaan OKT mutta ihan tältä vuosisadalta RV 2007.
No sitten voidaan olettaa että sähköt on asialliset ja kunnossa, jos aluperäiset ja sähköverkko yhtiöllä kaikki kunnossa.

Tietenkin ei 100% poisuljettu etteikö vikaa voisi olla, ja kun uusi niin ei luulis että vinokuormakaan sellaisia ylijännitettä aiheuttaisi, nolla ja maa paikallaan, noin uudessa maadoitukset oletettavasti kunnossa aluperin ja ei niin helpolla jälkeenpäin mokattavissa vs jokin rintsikka.

Kahdesta eri pistorasiasta kokeiltu mutta en huomannut katsoa onko ne samassa ryhmässä.
Sen voi varmistaa jälkikäteen, jos ei muuten niin johdonsuoja alas ja kokeilla. Jos ovat eri tyhmissä, niin vielä voi vilasta onko samalla vaiheella.

En ihan poislaskisi jos jokin turvaalite, johdonsuoja tai vikavirta vähän huono, joka aiheuttaa niin isoja häviöitä ja laitteen kuorman kytkeminen saa elektorniikan powerin sekoaan. Tosin jos olisi niin isot häviötä, niin kyllä luulis jo lämpivän keskuksella muiden isotehositen kodinkoneiden pidempiaikaisessa käytössä.

Epätodennäköistä vain että jos laite olisi niin huonoa laatua että kolme hajoaisi putkeen ettei se "laatu" näkyisi noissa arvosteluissa.
Siinä olet oikeassa, mutta voi vielä lueskella niitä arvosteluja varmistaa juuri oiken mallin tuoreet arvostelut. Amatoori Amazon asiakkaana nuo arvostelut olen kokenut epäselväksi, varsinkin joiden myyjien kohdalla.

Yksi tuli vielä mileen, oliko laitteen oma virtajohto ja nimenomaan EU tavaraa, eikä esim UK suunnattu

Mutta voi olla jokin yhdistelmä ei ihan priimat sähköt ja ei ihan niin laadukas laite.

Älä ota näitä vakavasti, vain tälläistä täyttä mutuilua. Mutta oli tosiaan niin hämäävä ongelma sinulla.
 
ja laitteessa "herkkä" elektroniikka joka tukeutuu suojamaahan.
Mitähän tämä tarkoittaa suomeksi? Millä tavoin varsinkaan nykypäivän laite käyttäisi suojamaata yhtään mihinkään? Saati vikavirtasuojan reagoimatta?

Jos oikosulkuvirrat heikkoja laitee herkkä, niin rikkoo itsensä kun vastuskuormat räpsyy,
Avaatko tätäkin "hieman" enemmän?

En ihan poislaskisi jos jokin turvaalite, johdonsuoja tai vikavirta vähän huono, joka aiheuttaa niin isoja häviöitä ja laitteen kuorman kytkeminen saa elektorniikan powerin sekoaan. Tosin jos olisi niin isot häviötä, niin kyllä luulis jo lämpivän keskuksella muiden isotehositen kodinkoneiden pidempiaikaisessa käytössä.
Siis sen suojan perässä olisi vain ja ainoastaan tuo yksi laite? Muutoinhan tuollainen vika tulisi esiin. Ja tuossa kyseisessä laitteessa olisi elektroniikka toteutettu niin, että jännitteen lasku tuhoaisi koko laitteen?

Montako tuollaista turvalaitetta muuten olet kohdannut? Lähes kaikki on toki teoriassa mahdollista mutta...

Yksi tuli vielä mileen, oliko laitteen oma virtajohto ja nimenomaan EU tavaraa, eikä esim UK suunnattu
UK-mallin johdossa on erilainen pistoke joten tuskin on sellainen. Toisaalta itse johto on muutoin ihan täsmälleen samaa tavaraa joten avaatko myös sitä, miten tämä voisi vaikuttaa?

Älä ota näitä vakavasti, vain tälläistä täyttä mutuilua.
Koska joku voi ottaa sen "täyden mutuilun" todesta ja sähkön kanssa virheen teko voi ottaa reilusti kipeää, voisi ehkä mutuilut jättää kokonaan jatkossa pois.
 
Mitähän tämä tarkoittaa suomeksi? Millä tavoin varsinkaan nykypäivän laite käyttäisi suojamaata yhtään mihinkään? Saati vikavirtasuojan reagoimatta?

Ei kalvaanisesti erotettu suojamaasta, esim häiriöiden suodatukseen.



Avaatko tätäkin "hieman" enemmän?
Jännite kyykkäys kun laite kytkee kuormaa.

Siis sen suojan perässä olisi vain ja ainoastaan tuo yksi laite? Muutoinhan tuollainen vika tulisi esiin. Ja tuossa kyseisessä laitteessa olisi elektroniikka toteutettu niin, että jännitteen lasku tuhoaisi koko laitteen?
Jos perässä on isoja kuormia pidempään niin jossain lämpiäisi, eli tulisi esiin.
Mutta jos ei ole.

UK-mallin johdossa on erilainen pistoke joten tuskin on sellainen. Toisaalta itse johto on muutoin ihan täsmälleen samaa tavaraa joten avaatko myös sitä, miten tämä voisi vaikuttaa?
Tässä lokiikka se että jos ensisijaisesti on myyty UK markkinoille ja EU markkinoilla olevassa liitänä kaapelissa olisi hänen saamassa erässä virhe.
 
Ei kalvaanisesti erotettu suojamaasta, esim häiriöiden suodatukseen.
Niin mitä ei mielestäsi ole erotettu galvaanisesti? Ja nyt puhutaan kuitenkin melko uudesta talossa. Miten tuollainen laite toimisi missään oloissa jos ei toimi tuollakaan?

Jännite kyykkäys kun laite kytkee kuormaa.
Oikosulkuvirran minimiarvo eri suojille on tiedossa oleva suure ja tuon ikäisessä voi ilman mittaustuloksiakin olettaa keittiössä olevan vähintään riittävät arvot. Ja vastaavasti myös sille on speksit, mitä laitteiden tulee sietää.

Entä miten jokaisesta notkahduksesta hajoava laite sietäisi sähkökatkoja?

Jos perässä on isoja kuormia pidempään niin jossain lämpiäisi, eli tulisi esiin.
Mutta jos ei ole.
Siis keittiössä pistorasia, jolle on oma syöttönsä ja jossa ei koskaan ole mitään suurempitehoista laitetta? Ja siitä sattumalta itsekseen järjettömän ylimenovastuksen kehittänyt johdonsuoja?
Omaa vikavirtasuojaa ei kuitenkaan ole ja sitäkin ehdotit.

Tässä lokiikka se että jos ensisijaisesti on myyty UK markkinoille ja EU markkinoilla olevassa liitänä kaapelissa olisi hänen saamassa erässä virhe.
Se kaapeli on muovia ja kuparia. Millaisen virheen näet siinä aikaansaavan laitteen rikkoutumisen? Varsinkin useamman laitteen? Tässä puhutaan kuitenkin 1800W tehosta joten ei, kyse ei ole mistään hakkuripowerista tai muustakaan vastaavasta vaan pelkästä kaapelista. Siis kaapelista, joka monen muun keittiökoneen tapaan lienee kiinteä.

Ja ystävällisesti huomautan toistamiseen mutuilun tarpeettomuudesta.
 
Siis sen suojan perässä olisi vain ja ainoastaan tuo yksi laite? Muutoinhan tuollainen vika tulisi esiin. Ja tuossa kyseisessä laitteessa olisi elektroniikka toteutettu niin, että jännitteen lasku tuhoaisi koko laitteen?

Montako tuollaista turvalaitetta muuten olet kohdannut? Lähes kaikki on toki teoriassa mahdollista mutta...
Itse alkuperäiseen mysteeriin tai lainaamasi käyttäjän mutuihin en nyt tarkoita ottaa kantaa.

Jos viittaat "tuollaisella turvalaitteella" vain yhden pistorasian suojalaitteisiin keskuksella, niin nehän tosiaan yleisimmin ovat jo perinteisesti ja ennen vvsk-aikaa olleet dedikoituja kylmäkoneen, pesukoneen, liesituulettimen tms. pistorasiaryhmiä.

Onhan noita kuitenkin keittiöissä erilliseen ryhmään yksin omalle johdonsuojalleen kytkettyjä pistorasioita olemassa. Siis ihan yleiskäyttöön sikäli etteivät ole mitenkään piilossa tai kaapin päällä vaan välittömästi työtason kohdalla. Sellainen, jonka miellän arkiasettelussa kahvinkeittimen ja/tai leivänpaahtimen paikaksi perinteisesti ajatellen, jossa käytettäisiin tilapäisesti vaikka mitä lihamyllyä ja yleiskonetta. Toteutuksena siis siten, että keittiön muut pistorasiat ovat normaalin asuinhuoneiden järjestelyn mukaan pistorasiaryhmässä tai sekaryhmässä ja kenties jopa yhteisesti olohuoneen kanssa ja/tai valot ja pistorasiat ristiin miten sattuu, ja näiden ohessa yksi rasia raskasta kuormitusta varten itsenäisesti. Olen asunut kolmessa asunnossa tai talossa, jossa näin on ollut. Olen siis kuvitellut että tällainen on verrattain normaalia. Jos keittiössä on tällainen pistorasia, otaksuisin että airfryer todennäköisimmin liitettäisiin juuri siihen. Ei niinkään siksi että asukas jotain kämpän sähköistä tajuaisi vaan siksi, että siinä on sopiva paikka laitteelle.

Tulkitsenko ihan väärin etkä nyt viitannut tällaiseen vaan johonkin bisarrimpaan?
 
Jos viittaat "tuollaisella turvalaitteella" vain yhden pistorasian suojalaitteisiin keskuksella, niin nehän tosiaan yleisimmin ovat jo perinteisesti ja ennen vvsk-aikaa olleet dedikoituja kylmäkoneen, pesukoneen, liesituulettimen tms. pistorasiaryhmiä.
Viittasin, tai ainakin oli ajatus viitata, siihen suojan esitettyyn rikkoutumistapaan josta aiheutuisi esitettyä ongelmaa. Eli oikeasti paljon häviötä aiheuttavaa. Ja mikäli tällaisen on havainnut, kiinnostaa kuulla lisää siitä hajoamismekanismista ja siitä, miten vika olisi voinut pysyä piilossa.

Jos 1800W laite saisi vaikka 3/4 nimellisjännitteestä, ja loppu häviäisi suojaan, on aika helppo päätellä sen suojan poistuvan savuna taivaalle aika ripeästi. Kyseessä ei olisi mikään piilevä vika eikä sellainen, joka ei tulisi vastaan ennen sen fryerin kärähtämistä 10 tai 20 minuutin käytön jälkeen.

Mutta kyllä, ryhmittelyn osalta juuri noin.

Onhan noita kuitenkin keittiöissä erilliseen ryhmään yksin omalle johdonsuojalleen kytkettyjä pistorasioita olemassa. Siis ihan yleiskäyttöön sikäli etteivät ole mitenkään piilossa tai kaapin päällä vaan välittömästi työtason kohdalla. Sellainen, jonka miellän arkiasettelussa kahvinkeittimen ja/tai leivänpaahtimen paikaksi perinteisesti ajatellen, jossa käytettäisiin tilapäisesti vaikka mitä lihamyllyä ja yleiskonetta. Toteutuksena siis siten, että keittiön muut pistorasiat ovat normaalin asuinhuoneiden järjestelyn mukaan pistorasiaryhmässä tai sekaryhmässä ja kenties jopa yhteisesti olohuoneen kanssa ja/tai valot ja pistorasiat ristiin miten sattuu, ja näiden ohessa yksi rasia raskasta kuormitusta varten itsenäisesti. Olen asunut kolmessa asunnossa tai talossa, jossa näin on ollut. Olen siis kuvitellut että tällainen on verrattain normaalia. Jos keittiössä on tällainen pistorasia, otaksuisin että airfryer todennäköisimmin liitettäisiin juuri siihen. Ei niinkään siksi että asukas jotain kämpän sähköistä tajuaisi vaan siksi, että siinä on sopiva paikka laitteelle.
Kyllä, myös tuo pitää paikkansa. Tasolle siis riittävä määrä omia, riittävän tukevia syöttöjä.

Mutta tuo epäily taas juontaa siitä, että monesti keittiössä on kuitenkin enemmän kuin yksi rasiapiste suojaa kohden. Yhdelläkin rasialla pitäisin varsin erikoisena, jos siinä ei olisi ollut mitään vähänkään tehokkaampaa laitetta kiinni ja tällaista arvailtua suojan kipuilua huomattu. Jos rasioita taas on saman suojan perässä useampi, sitä varmemmin sen perässä olisi jotain keittiökonetta ollut ja ongelma tullut vastaan.
Eli ihan puhtaasti todennäköisyyden pohtimista, onko mahdollista käyttää kolmea airfryeriä saman suojan perässä mutta niin, ettei mikään muu laite ole ollut aikaisemmin tai samaan aikaan saman suojan takana. Voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä rasian olevan hyvin käsillä jos se valikoituu suoraan sen fryerin liittämiseen. Ja samasta syystä voi pitää todennäköisenä sitä käytetyn ennenkin.

Oikeastaan samaa oli sivuttu jo siellä alkuperäisen väitteen jäljessä muttei ehkä kuitenkaan pysähdytty miettimään, miten kaukaa haettu koko ajatus on.
 
Niin mitä ei mielestäsi ole erotettu galvaanisesti? Ja nyt puhutaan kuitenkin melko uudesta talossa. Miten tuollainen laite toimisi missään oloissa jos ei toimi tuollakaan?

Laitteen elektroniikka.

Oikosulkuvirran minimiarvo eri suojille on tiedossa oleva suure ja tuon ikäisessä voi ilman mittaustuloksiakin olettaa keittiössä olevan vähintään riittävät arvot. Ja vastaavasti myös sille on speksit, mitä laitteiden tulee sietää.
Aiemmissa kommenteissa oletus oli että noiden uudessa kohteessa asiat on kunnossa, mutta 100% varma ei tietenkään voi olla.
Koska oletus että asiat on kunnossa ja aikanaan mitattu, ja ongelma aika erikoinen, niin ajatuksenjuoksu lähti ei niin tyypillisiin tilanteisiin.

Ei ole tavatonta että johdonsuoja tai vikavirtasuoja olisi viallinen, tyypillisesti havaitaan käyttöönoton yhteydessä, mutta ei nyt ennenkuulumatonta että vika selviää myöhemminkin.

Kuten aiemmin kirjoitettu niin tämäkin skenaario aika kaukaa haettu.

Entä miten jokaisesta notkahduksesta hajoava laite sietäisi sähkökatkoja?
On ollut sähkölaitteita jotka ovat herkempiä ja se ei tarkotia ettei kestäisi lainkaan sähkökatkoja

Siis keittiössä pistorasia, jolle on oma syöttönsä ja jossa ei koskaan ole mitään suurempitehoista laitetta? Ja siitä sattumalta itsekseen järjettömän ylimenovastuksen kehittänyt johdonsuoja?
Omaa vikavirtasuojaa ei kuitenkaan ole ja sitäkin ehdotit.
Ei ole tavatonta että keittiössä on pistorasioita joissa ei ole ollut isoja kuormia lainkaan tai pitkiäaikoja ja ovat erivaiheella / eri johdonsuojan takana kuin muut.

Se kaapeli on muovia ja kuparia. Millaisen virheen näet siinä aikaansaavan laitteen rikkoutumisen? Varsinkin useamman laitteen?

Tarina meni niin että sähöverkkoyhtiön mukaan ei ole ongelmaa
Kolmelaitettta hajonnut käyttöpaikalla, laitteita ei ilmeisesti ole haukuttu umpisurkeaksi, vaan hyviksi.
Rakennus suhteellisen tuore sähköjen kannalta.

Laite tilattu ulkomailta, jos lähdetään siitä että ne kiinteistön sahköt on laadukkaita, laite laadukas arvostelunjen perusteella, niin vilasta se onko laitetta myyty ensisijaisesti mille markkinoile, UK sen takia että siellä käytössä erilaiset pistorasiat. Joten jos arvostelijoiden ja ongelma kohteen ero on tuossa liitäntäkaapelissa, niin se voisi olla erilainen.


Liitäntä kaapelissa voi mokata, liitokset voi olla huonot, tai ne voi olla väärin. Oletus että käyttöpaikalla on vikavirta suoja käytetyiss pistorasioissa, niin suojamaan meneminen ristiin jomman kumman muun kanssa ilmenesi vikavirran laukeamisena.

Jos laite olisi jossain määrin kriittinen nollan ja vaiheen paikasta, niin palauttaissa luulisi näkyvän.

Ensimmäinen laite oli toiminut jonkin aikaa, seuraavat olivat vioittuneet huomattavasti nopeammin. Kerrotun perusteella jännite tontilla, se ei ihan selvää kuinka pitkää logitusta on ollut, jokin laite voi olla herkempi, eli ei kokonaan poissuljettu, jos käyttöpaikalla jännitteet välillä siellä ylälaidalla.

Kuten moneen kertaan kirjoitettu, rakennuksen tuoreus vähentää monia todennäköisyyksiä, ja periaatteessa sietää paremmin kytkentä vikoja, nekään ei ole 100% poissuljettuja.

Voi kiinteistössä olla laitteita jotka aihettavat häiriöitä josta laite ottaa nokkiinsa, tässäkin tarinassa rakennuksen sähköjen tuoreus sitäkin vähentää ja se että ilmeisesti muilla laitteilla ei ole ongelmia.

Sattumakin on mahdollista, joskus nyt on vaan niin että joku saa viallisia laitteita peräjälkeen, mutta kysyjän perusteella paljon myyty , hyvät arvostelut saanut, siinä alkaa jo epäileen arvosteluja tai jotain myytä syytä, jos vielä huomio että ehkä eivät ole samansarjan peräkkäiset tuotteet (oletus että muillekkin myyty prosessi aikana)
 
Viimeksi muokattu:
Laite tilattu ulkomailta, jos lähdetään siitä että ne kiinteistön sahköt on laadukkaita, laite laadukas arvostelunjen perusteella, niin vilasta se onko laitetta myyty ensisijaisesti mille markkinoile, UK sen takia että siellä käytössä erilaiset pistorasiat. Joten jos arvostelijoiden ja ongelma kohteen ero on tuossa liitäntäkaapelissa, niin se voisi olla erilainen.

Liitäntä kaapelissa voi mokata, liitokset voi olla huonot, tai ne voi olla väärin. Oletus että käyttöpaikalla on vikavirta suoja käytetyiss pistorasioissa, niin suojamaan meneminen ristiin jomman kumman muun kanssa ilmenesi vikavirran laukeamisena.

Ensimmäinen laite oli toiminut jonkin aikaa, seuraavat olivat vioittuneet huomattavasti nopeammin. Kerrotun perusteella jännite tontilla, se ei ihan selvää kuinka pitkää logitusta on ollut, jokin laite voi olla herkempi, eli ei kokonaan poissuljettu, jos käyttöpaikalla jännitteet välillä siellä ylälaidalla.
UK? Niin, kuten jo todettua, tuollaisissa laitteissa on pääsääntöisesti kiinteä johto. Eli ei, kyse ei ole mistään UK-versiosta, johon olisi heitetty laatikkoon mukaan joku muu johto. Kyllä se on ihan valmistajan toimesta laitteeseen laitettu.
Ja siis kolmessa laitteessa viallinen johto? Tavalla, joka rikkoo laitteen hetken käytön jälkeen mutta ei näy muutoin missään? Esimerkiksi se huono liitos ei aiheuta edes liitoskohdan lämpiämistä mutta rikkoo laitteen?

Ja kyllä sille on ihan pykälät olemassa, miten paljon laitteiden pitää kestää yli- ja alijännitettä. Aika epätodennäköistä on kolmen laitteen hajoaminen ilman, että mikään muu laite hajoaa.

Kun samassa muuntopiirissä on varsin luultavasti myös muita kohteita niin miten niiden osalta? Mainittu kohde on suoraan muuntamon vieressä ja muihin kohteisiin verkkoyhtiö on laskenut muutaman pykälän pieleen kaapeloinnin ja vetänyt lisäksi naapurikunnan kautta jotta häviöt hoitavat ongelman niiden osalta?

Mutta tämä tästä omalta osaltani. Tulipa kuitenkin ainakin mainittua, ettei ihan kaikkia väitettyjä kannata totuutena pitää.
 
Laitteen valmistaja vastasi ettei laitteessa ole ollut tyyppivikoja. (Tietysti)

Soitin tutulle sähkärille, se tulee kun saa nykyisen työmaan luovutettua, menee n.1kk.
Toivottavasti olen silloin viisampi syystä joka nää rikkoo.
 
UK? Niin, kuten jo todettua, tuollaisissa laitteissa on pääsääntöisesti kiinteä johto.
Sitä tässä kyselty, eikä aiemmin kerrottu, mutta jos siinä kiinteä, niin asia selvä.

Ja kyllä sille on ihan pykälät olemassa, miten paljon laitteiden pitää kestää yli- ja alijännitettä. .
Viallisia komponetteja mietitty, kohteessa.
Ja ei ole poissuljettu ettei tuoteenkaan virheitä.
Ja kyllä sille on ihan pykälät olemassa, miten paljon laitteiden pitää kestää yli- ja alijännitettä. Aika epätodennäköistä on kolmen laitteen hajoaminen ilman, että mikään muu laite hajoaa.


Tarinassa ei ole hajonnut muita laitteita.
Tarinassa on hajonnot tätä oneglma laitetta kolme laitetta peräkanaan.

Jos kiinteistön sähköt on speksin mukaan, jos nuo kolmelaitetta kestävät nuo speksin mukaiset olot.
Eli ympäristössä ei vikaa, laitteessa ei vikaa, eli onko niin että laitteen täyttämät vaatimukset ei riitä käyttäpaikan olosuhteisiin ? vai onko jokin käyttövirhe mikä rikoo laitteen ?


Kun samassa muuntopiirissä on varsin luultavasti myös muita kohteita niin miten niiden osalta? Mainittu kohde on suoraan muuntamon vieressä ja muihin kohteisiin verkkoyhtiö on laskenut muutaman pykälän pieleen kaapeloinnin ja vetänyt lisäksi naapurikunnan kautta jotta häviöt hoitavat ongelman niiden osalta?
Kerrotun perusteella verkkoyhtiöltä ei ole havaittu ongelmia.
Muuntamonkin läheisyys oli minulta mennyt kokonaan ohi, enkä sitä nyt jälkeenpäinkään löytänyt mainintaa.
Se taasen kaventaa välillä olevien komponenttien vikojen vaikutusta.

Noin perinteisesti, jos ei kerrota että on kiinteä johto, niin ei se ole varmaa, jos ei kerrota että on vikavirran takana, niin ei voi olettaa, jos ei kerrota että muuntama on vieressä, niin ei voi olettaa, jos kerrotaan että on tuore rakennus, niin todennäköisesti sähköt voi olla kunnossa, mutta se ei ole 100% varmaan. Jos tarina on erikoinen, niin syykin voi olla erikoinen. Ja jos kolme "hyviä arvosteluja" saanut laite hajoaa, niin ennen neljättä kannattaa vähän selvitellä myös sen kiinteistön sähköjä.

Kannattaa toki se käyttöjekkin lukea ja varmistaa eteti käyttövirhettä.
 
Viimeksi muokattu:
toista lamppusettiä tässä valaisimessa (inisee) ja tätä lamppusettiä toisessa valaisimessa (ei inise)

En ole välttämättä kaikkea tästä keskustelusta lukenut kovin tarkasti, mutta selvittääkseni asiaa mittaisin inisevälle lampulle tulevan jännitteen sen ollessa päällä ’inisemässä’. Mieluiten oslilloskoopilla, jotta näkisi jännitteen aaltomuodon, mitä häiriöitä siinä mahdollisesti on mukana ja amplitudin. Pelkällä 20€:n Tokmannin yleismittarillakin jotakin näkisi, ainakin jännitetason.

Onhan niin, ettei kyseisille lampuille ole säädettävää himmennintä? Vanhemmat niistä eivät edes toimi led- lamppujen kanssa. Taistelin kerran mystistä vikaa, jossa vääränlainen himmennin oli rikkonut uuden led-lampun oikosulkuun ja lopuksi itsensä.

t. Jonkin verran radiohäiriömittuksiin perehtynyt elektroniikkainsinööri, jolle sähköasennuksetkaan eivät ole vieraita.
 
En ole välttämättä kaikkea tästä keskustelusta lukenut kovin tarkasti, mutta selvittääkseni asiaa mittaisin inisevälle lampulle tulevan jännitteen sen ollessa päällä ’inisemässä’. Mieluiten oslilloskoopilla, jotta näkisi jännitteen aaltomuodon, mitä häiriöitä siinä mahdollisesti on mukana ja amplitudin. Pelkällä 20€:n Tokmannin yleismittarillakin jotakin näkisi, ainakin jännitetason.

Onhan niin, ettei kyseisille lampuille ole säädettävää himmennintä? Vanhemmat niistä eivät edes toimi led- lamppujen kanssa. Taistelin kerran mystistä vikaa, jossa vääränlainen himmennin oli rikkonut uuden led-lampun oikosulkuun ja lopuksi itsensä.

t. Jonkin verran radiohäiriömittuksiin perehtynyt elektroniikkainsinööri, jolle sähköasennuksetkaan eivät ole vieraita.
Nuo IKEAn älylamput, varsinkin GU10-kantaiset ovat ilmeisen herkkiä tuolle vinkumiselle/ininälle. Voi tosiaan olla että tuolla on jotain pientä häiriötä kyseiseen valaisimeen tulevassa sähkössä joka tuon aiheuttaa. Joku tuota oli jossain päin nettiä ihmetellytkin mutta en nyt yhtäkkiä löytänyt sitä artikkelia.
 
Useiden valmistajien manuaaleissa lukee vesi-ilmalämpöpumppujen ja maalämpöpumppujen osalta seuraava:

"Jos kiinteistössä on vikavirtasuojakytkin, lämpöpumppu pitää varustaa erillisellä vikavirtasuojakytkimellä."

Kuinka tämä tulis tulkita ja käytännössä soveltaa? Kaikissa uusissa OK-taloissahan nykyisin on vikavirtasuojat, eli tuleeko lämpöpumput laittaa myös oman vikavirtasuojan taakse AINA vai voiko jättää ilman?...... Standardi ei taida vaatia vikavirtasuojaa esim. turvakytkimellä erotettavalle maalämpöpumpulle, mutta jos valmistaja sanoo noin niin onko kuitenkin liitettävä vikurin taakse? Toki pistorasialta otettavat syötöt laitetaan mutta entäs muut?
 
Olen aikeissa vaihtaa olohuoneen vanhat T12 malliset ja G13 kantaiset loisteputket LED mallisiin. Uusia lamppuja katsellessani tuli vastaan toistaiseksi kahdenmallisia putkia joissa mainittu erilaiset liitäntälaitteet, toisessa Universal (UN) ja toisessa Conventional (EM); Mains (AC). Millähän ilveellä noista tietää kummanlainen sopii vai sopiiko molemmat? :) Monilla sivustoilla tuota ei koko tuotteesta ole kerrottu joten onko liian rohkeaa olettaa että molemmat kävisi yhtälailla?
 
Standardi ei taida vaatia vikavirtasuojaa esim. turvakytkimellä erotettavalle maalämpöpumpulle, mutta jos valmistaja sanoo noin niin onko kuitenkin liitettävä vikurin taakse? Toki pistorasialta otettavat syötöt laitetaan mutta entäs muut?

Valtuutettu lämpöpumppuasentaja laittoi minulle uudehkoon taloon ilmalämpöpumpun erillisen turvakytkimen taakse. Sähkötaulussa on tietenkin vikavirtasuojat, mutta tämän takana on lämpöpumpun lisäksi jotain muutakin.
 
Valtuutettu lämpöpumppuasentaja laittoi minulle uudehkoon taloon ilmalämpöpumpun erillisen turvakytkimen taakse. Sähkötaulussa on tietenkin vikavirtasuojat, mutta tämän takana on lämpöpumpun lisäksi jotain muutakin.
Ymmärsinkö oikein, lämpupumppu on olemassa olleen vikavirtasuojan takan, jonka perässä muutakin.

Eli jos jostain muusta syystä vikavirtalaukee, niin lämpöpumppu pysähtyy, tai päinvastoin, jos lämpöpumppu laukaisee vikavirran niin jotain muutakin menee virrattomaksi, esim lattialämmitys.

Voiko ilmalämpöpumppu lisätävikavirranlaukeamis herkkyyttä ?, lähinnä tilanteita jos piirissä on ennestään hivenen "vuotavia" komponentteja.

Lämpöpumpuissa on eroja, jos valmistaja asettaa speksit että pitää olla oma vikavirta niin viittaa siihen että kananttaa laittaa se oma.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärsinkö oikein, lämpupumppu on olemassa olleen vikavirtasuojan takan, jonka perässä muutakin.
Kyllä. Samassa on parit ulkovalot ja puulämmitteisen ulkosaunan valot ja pistokkeet.
Eli jos jostain muusta syystä vikavirtalaukee, niin lämpöpumppu pysähtyy, tai päinvastoin, jos lämpöpumppu laukaisee vikavirran niin jotain muutakin menee virrattomaksi,
Joo kyllä.
Voiko ilmalämpöpumppu lisätävikavirranlaukeamis herkkyyttä ?, lähinnä tilanteita jos piirissä on ennestään hivenen "vuotavia" komponentteja.
En osaa sanoa, ei ole lauennut. Tuli tuosta turvakytkimestä mieleen, että voisiko se sisältää myös vikavirtasuojan. Mitään päälle päin näkyvää tosin ei ole kuin kytkimen kahva.
 
En osaa sanoa, ei ole lauennut. Tuli tuosta turvakytkimestä mieleen, että voisiko se sisältää myös vikavirtasuojan. Mitään päälle päin näkyvää tosin ei ole kuin kytkimen kahva.
Kuvauksen perusteella tuskin, jos on jo yhden takana niin se olemassaoleva hoitaa sen suojan.

Tuossa ehkä ne pistorasiaan tökityt jutut ja vähän valaisimista riippuen ne ulko/saunarakennuksen valaisimet voi laukoa. Jos ILP sammuminen ei ongelma, niin ensinnä kai noista erottaisi tuon valaistuksen omakseen, niin ei tarvi pimeässä kompuroida, jos se hiustekuivaaja vuotaa.
 
Useiden valmistajien manuaaleissa lukee vesi-ilmalämpöpumppujen ja maalämpöpumppujen osalta seuraava:

"Jos kiinteistössä on vikavirtasuojakytkin, lämpöpumppu pitää varustaa erillisellä vikavirtasuojakytkimellä."

Kuinka tämä tulis tulkita ja käytännössä soveltaa? Kaikissa uusissa OK-taloissahan nykyisin on vikavirtasuojat, eli tuleeko lämpöpumput laittaa myös oman vikavirtasuojan taakse AINA vai voiko jättää ilman?...... Standardi ei taida vaatia vikavirtasuojaa esim. turvakytkimellä erotettavalle maalämpöpumpulle, mutta jos valmistaja sanoo noin niin onko kuitenkin liitettävä vikurin taakse? Toki pistorasialta otettavat syötöt laitetaan mutta entäs muut?

Jos valmistaja vaatii laitteelle vikavirtasuojakytkimen, ei ole väliä vaatiiko standardi sen. Laitevalmistajat voivat vaatia tiukempia ehtoja kuin standardi. Asia ehkä tulee eteen vasta jos tulee ongelmia, eli ei takuu päde tai vakuutus ei korvaa ym. Ja uskon että erillisellä vikavirtasuojakytkimellä tarkoitetaan siis sitä että laitteessa itsessään ei semmoista ole, vaan pitää olla keskuksessa tai pistorasiassa. Eli saa kyllä olla muutakin sen saman takana.
 
Häh? Siis meinaat, että kun on vikavirtasuojakytkin, niin se laukeaa aina ja mistä tahansa viasta aina ennen sulaketta?

Häh? Lukihärö? Enhän mä niin sanonut. Vaan jos/kun pumppuun tulee häiriö niin parhaimmillaan se oma vikuri laukeaa, ei koko ryhmän. Sulakkeet sitten tietysti suojana jne.
 
Ilmalämpöpumppujen asennuksessa _voi_ olla hyötyä erillisestä vikurista. Jos/kun siihen tulee vika, niin laukaisee ko. vikurin, ei koko vaihetta/vaiheita.

Tosin voi olla tästäkin kiinni, että valmistajat suosittelee: Lämpöpumppujen sähköasennuksissa asennusvirheitä ja oikeudettomia sähkötöitä

Häh? Lukihärö? Enhän mä niin sanonut. Vaan jos/kun pumppuun tulee häiriö niin parhaimmillaan se oma vikuri laukeaa, ei koko ryhmän. Sulakkeet sitten tietysti suojana jne.

Jos laite laukaisee vikavirtasuojan, niin vähintään sama "alue" menee pimeäksi kuin tilanteessa missä sulake palaa/laukeaa. Ellei sitten puhuta pistorasiaan tulevasta tai vikavirtasuojallisesta pistorasiasta, mitä harvoin laitetaan jos on sen verran uusi taloa että keskuksessa on vikavirtasuojat

Ja yleensä valmistajat kulkevat jonkun verran edelle standardeja näissä vaatimuksissa. Standardeja uusitaan/muokataan joka 5 vuosi, tekniikka ehtii edetä siinä ajassa paljon ja hinnat laskea.
 
Jos laite laukaisee vikavirtasuojan, niin vähintään sama "alue" menee pimeäksi kuin tilanteessa missä sulake palaa/laukeaa. Ellei sitten puhuta pistorasiaan tulevasta tai vikavirtasuojallisesta pistorasiasta, mitä harvoin laitetaan jos on sen verran uusi taloa että keskuksessa on vikavirtasuojat

Ja yleensä valmistajat kulkevat jonkun verran edelle standardeja näissä vaatimuksissa. Standardeja uusitaan/muokataan joka 5 vuosi, tekniikka ehtii edetä siinä ajassa paljon ja hinnat laskea.

OIkein toteutettuna (ehtii)laukaista sen oman vikurin. Jos haluaa pelata varman päälle, niin silloin selektiivisesti.
 
En osaa sanoa, ei ole lauennut. Tuli tuosta turvakytkimestä mieleen, että voisiko se sisältää myös vikavirtasuojan. Mitään päälle päin näkyvää tosin ei ole kuin kytkimen kahva.
Turvakytkimessä ei ole mitään suojia, se on vain kytkin jolla laitteesta voidaan katkaista sähkö huoltotöiden ajaksi niin että on silminnähden havaittavissa että kytkin on "poissa" tilassa. Eli valkoinen tavallinen kytkin ei riitä, vaan pitää olla selvästi nähtävissä esim 1 ja 0 merkinnät jotka indikoivat onko sähkö päällä.

Myös pistorasia ja pistotulppa muodostavat vastaavan silminnähtävän sähkön katkaisumenetelmän, mutta standardi vaatii että pistorasia on asennettava vikavirtasuojan taakse, josta seuraa se että vain turvakytkimellä varustetun ILP:n voi asentaa ilman vikistä.

Käytännössä jos ilpin asentaan vanhaan taloon, ja siinä on valmis pistorasia, joka ei ole vikavirtasuojattu, niin sen ilpin voi pistotulpalla asentaa siihen, jos valmistaja ei erikseen vaadi laitteen suojaamista vikiksellä.
 
Turvakytkimessä ei ole mitään suojia, se on vain kytkin jolla laitteesta voidaan katkaista sähkö huoltotöiden ajaksi niin että on silminnähden havaittavissa että kytkin on "poissa" tilassa. Eli valkoinen tavallinen kytkin ei riitä, vaan pitää olla selvästi nähtävissä esim 1 ja 0 merkinnät jotka indikoivat onko sähkö päällä.

Myös pistorasia ja pistotulppa muodostavat vastaavan silminnähtävän sähkön katkaisumenetelmän, mutta standardi vaatii että pistorasia on asennettava vikavirtasuojan taakse, josta seuraa se että vain turvakytkimellä varustetun ILP:n voi asentaa ilman vikistä.

Käytännössä jos ilpin asentaan vanhaan taloon, ja siinä on valmis pistorasia, joka ei ole vikavirtasuojattu, niin sen ilpin voi pistotulpalla asentaa siihen, jos valmistaja ei erikseen vaadi laitteen suojaamista vikiksellä.
Tähän vielä lisäisin että turvakytkimen saa riippulukolla lukkoon.
 
Onks hommat edistynyt?

Hommat on sillä tavalla edennyt, että Tukesin listalta löytyvä tarkastaja kävi ja teki vikalistan. Löytyi jonkunverran puutteita/virheitä ei kuitenkaan heti hengenvaarallisia. Myyjä onneksi suostuu maksamaan kustannukset. Itselle jäi sähkömiehen etsiminen.

Nyt on sähkömies töissä ja sähkömies bongasi vielä yhden virheen kaapeleiden vedossa. Varastossa käytetty valoissa 3x1,5mm kaapelia 16A johdonsuojan kanssa. Johdonsuoja vaihdellaan pienempään.
 
Mitenkäs menee säädökset sen kanssa jos keittiöön vetäisi 5x2.5mmj:llä pistorasiasyötöt. Eli esim. Jääkaappi,pakastin ja tiskikone saman MMJ:n alle yhteisellä nollalla ja kaikille siis tietysti oma vaiheensa. Olen ymmärtänyt että mahdollinen nollajohdon katkeaminen tuottaisi ongelmia? Mutta onko tälläinen ratkaisu kuitenkin sallittua?
 
Mitenkäs menee säädökset sen kanssa jos keittiöön vetäisi 5x2.5mmj:llä pistorasiasyötöt. Eli esim. Jääkaappi,pakastin ja tiskikone saman MMJ:n alle yhteisellä nollalla ja kaikille siis tietysti oma vaiheensa. Olen ymmärtänyt että mahdollinen nollajohdon katkeaminen tuottaisi ongelmia? Mutta onko tälläinen ratkaisu kuitenkin sallittua?

Jääkaappi/pakastinelle riittää yksi 3x1,5s syöttö. Tämä kannattaa tuoda omalla kaapelilla, sillä tämän voi jättää ilman vikavirtasuojaa. Toinen ryhmä 5x2,5s kaapelilla josta voi ottaa astianpesukoneelle, tasopistorasioille ja mikrolle. Uusissa kiinteistössä tälle toiselle ryhmälle vaaditaan vikavirtasuoja. Vanhoissa ei, mutta mielestäni asennukset kannattaa tehdä uusien vaatimuksen mukaisesti, mikäli estettä tälle ei ole.
 
Olen ymmärtänyt että mahdollinen nollajohdon katkeaminen tuottaisi ongelmia?
Jos nolla katkeaa, sinne tulee erikoisia jännitteita, jotka voi olla melkein mitä vaan 0 ja 400v välillä, riippuen kuormitussuhteesta, mutta ei se nollan katkeaminen kiinteässä asennuksessa todennäköistä ole.

Nollajohtimeen kertautuvilla yliaaltovirroilla voidaan tietysti myös spekuloida, mutta käytännössä tuollaisessa kotitalouskäytössä nekin ovat epätodennäköisiä ongelmia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 402
Viestejä
4 506 771
Jäsenet
74 394
Uusin jäsen
jonde94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom