Kysymyksiä sähkömiehille

[Pertti_Pasanen_Spede]

Ei oo vielä tullu vastaan kuvan mukaista jossa olis lähteny päälle pelkkää rengasta pyörittämällä. Ehkä ne uuteta tekee sen, muttei enää muutaman vuoden jälkeen?
Sen sijaan tämä toinen yleinen menee päälle renkaasta : https://www.sahkonumerot.fi/3571660 Tämäkin on kestävyydeltään heikko(tahtoo jäädä jumittelemaan kytkenkäkohtaan).

En tiedä, mutta kellonaikaa en ole koskaan muuttanut vaan pyörittänyt sen lähtöajan oikeaan kohtaan aina manuaalisesti, että lähtee päälle 2h. Ehkä ne sitten väärinkäytöllä saa niin rikki ettei toimi noin hajotessa, mutta kaikkialla ne on ehjinä noin toimineet. Tuommoinen 3571660 se ei ole vaan se aikaisempi theben.

 

[toozi]

-

 

[Tonnin Seteli]

Olettaisin että keltavihreä on suojajohdin, sininen nollajohdin, musta ja valkoinen vaihejohtimia joista toinen puhaltimelle ja toinen valoille. Jos sinulta löytyy yleismittari niin voit varmistua nollajohtimen väristä mittaamalla johtavuuden sinisen johtimen ja lampun kannan kierreosan väliltä jos tuulettimessa on normaalit edison-kantaiset lamput. Oikean vaihejohtimen tunnistat vastaavasti kannan pohjanastan ja vaihejohtimen johtavuusmittauksella. Tämän jälkeenhän ne kannattaisi tietysti merkitä niin asiaa ei tarvitsisi enää jatkossa ihmetellä.
Mikäli kattorasialle ei tule keltavihreää johdinta niin jätä suojajohtimen paikka tyhjäksi valaisimesta ja varmista että sähköt ovat pois ennenkuin aloitat tuulettimen asentamisen.

Tuulettimet ovat usein ihan näennäisen satunnaisilla johdinväreillä päämarkkina-alueensa mukaan. Valkoinen voi hyvinkin olla nolla - sininen, punainen ja/tai musta vaiheita katossa. Täälläpäin siis laitteen valkoinen nollaan, musta johto ohjatulle vaiheelle joka halutaan moottorille ja sininen ohjatulle joka halutaan valoille. Tämä perseestä ja hatusta, eli mitataan ja jos mittaaminen ei kuulosta selvältä ratkaisulta niin joku osaava paikalle. Ei siihen sähkömiestä tarvita, vaan valistunut maallikko riittää. Mitattaessa pitää osata nykiä valaisintuulettimen narukytkimiä, jotta saadaan tulos. Siinähän ei välttämättä ole selvää, kumpi on valon ja kumpi tuulettimen katkaisija.

Aika randomiahan se olisi monessa kotimaan valaisimessakin jos sokeripala tai ylhäällä liitetty stöpseli on kadonnut - pelkkää valkoista sisäinen kytkentä.

Muistaakseni viime vuonna tuli valaisintuuletin asennettua ja perkeleiden jälkeen lampun kannasta mitaten kytkentä selvisi. Värithän olivat meikäläisittäin mitä sattuu, mutta amerikkalaisten juttujen googlaaminen auttoi. Kevijohtoa ei laitteessa ollut missään, vaan suojamaadoitukselle olisi ollut ihan oma liitos runkoon maadoitussymbolilla. Tämä jäi käyttämättä kun huoneiston valaisinryhmässä ei keviä ollut ja muutenkin tila oli 0-luokkaan kalustettu. Luulen, että siinä käytetyssä laitteessa on joskus ollut oma sokeripala mukana asiallisin teippimerkinnöin, mutta nämä on edellinen omistaja teurastanut pois.

Asensin kruunuvalaisinkytkentään, joka on mielestäni aika tarpeellinen valaisintuulettimen kanssa ellei muuta ohjaustekniikkaa asenneta. Vasemmasta katkaisijapuoliskosta valot päälle, oikeasta propelli päälle. Laitteen omia vetonaruja ei tarvitse käyttää; aina tuuletin 1/3 ja valo päällä valittuna. Talvella pakki päällä valaisimen kyljen liukukytkimestä, kesällä normaalikäyttö. Seinäkatkaisijasta valo tai tuuletin päälle ja pois.

Itseäni sekottaa perkeleesti kun normaalisti valkonen tarkottais nollajohtoa (N) eli sininen. Ellei sitten tuo sininen&musta-kombo ole vaihejohto...

Juuri näin. Nämä voidaan erottaa toisistaan, jos on kruunukytkentä, ja kannattaakin.

 

[Pakana]

Sähkärin kannattaisi kytkeä tuollainen valaisin niin että tuuletin on jatkuvassa ja valo kytkimen takana.. Siis jos ei ole sitä kruunukytkintä tyrkyllä.

Mullakin on tuollainen ropelivalaisin... valo ja tuuletin kummatkin saman kytkimen takana.. No lampuksi vaihdettu "älylamput", mutta eipä se kipinä itsekään saa aikaiseksi.

 

[Wonder]

Mittaa yleismittarrilla ohmit kohdalle, tai kokeilee ko sulake palaa ja saa toimimaan.

Tässä on aika hauska hämyinen meininki. Onko kolmen vuoden jälkeen tullut mitään ajatuksia parannuksista ja siitä mikä olisi pitänyt toteuttaa toisin/paremmin?

Muutaman vuoden odotellu asentamista kattoon tollanen propelivalaisin jossa pikkasen epäselvät johtovärit, ohjeet tietysti hukassa ja Googlen kautta ei ole vielä löytyny. Sähkärin meinasin jo soitella paikalle, mutta katsotaan onko jollain parempaa haisua kuin itsellä

Lampussa on johdot A) musta B) sininen C) valkonen D) kevi. Noista musta ja sininen on liitetty toisiinsa joten menevät oletettavasti katon siniseen, kevi on kevi ja menee katon keviin. Ruskeaa kun ei tuossa ole vaikka semmonen katosta tuleekin, niin onko valkonen = ruskea, vai jotain aivan muuta? Itseäni sekottaa perkeleesti kun normaalisti valkonen tarkottais nollajohtoa (N) eli sininen. Ellei sitten tuo sininen&musta-kombo ole vaihejohto...

 

[Wonder]

Vanha 6-kytkin, ihan omasta kotoo otettu

 

[z1on]

Kiinteästi asennettu ja kiinteällä LEDillä oleva ulkovalo vilkkuu 4v jälkeen, ja se pitäisi vaihtaa. Laitoin sokeripaloihin menevät johdot uudestaan kiinni, mutta ei auta...

Saanko vaihtaa itse uuden samanlaisen tilalle vai vaatiiko ”ammattilaisen”? Nämä 19 kpl kun yksitellen putoaa, niin menee sen 2 800 €...



Kyseessä tämä valaisin:
Seinävalaisin ulko - 7959-370 Cremona 7959-370 IP54 2x3W ANT - 4128248 - Konstsmide

 

[0nanias]

Kiinteästi asennettu ja kiinteällä LEDillä oleva ulkovalo vilkkuu 4v jälkeen, ja se pitäisi vaihtaa. Laitoin sokeripaloihin menevät johdot uudestaan kiinni, mutta ei auta...

Saanko vaihtaa itse uuden samanlaisen tilalle vai vaatiiko ”ammattilaisen”? Nämä 19 kpl kun yksitellen putoaa, niin menee sen 2 800 €...



Kyseessä tämä valaisin:
Seinävalaisin ulko - 7959-370 Cremona 7959-370 IP54 2x3W ANT - 4128248 - Konstsmide

Lain mukaan vaatii sähköalan ammattihenkilön mutta jos osaat tehdä ryhmän jännitteettömäksi, todeta että mikään valoista ei pala ja kytkeä itse uuden valaisimen vastaavalla tavalla siihen samaan johtoon niin etköhän sinä selviä ilman kiinnijäämistä tuosta rikoksestasi. Muistat vaan sen, että valaisin on mahdollista kytkeä väärin niin että runkoon tulee jännite jolloin siihen koskettaessa lähtee henki.

 

[dot1q]

Tämän vuoksi liipasin kotona ulkovalot pistokkein kytkettävinä. Ei tarvitse murehtia, mitä tapahtuu kun joku muu vaihtaa pihaledit uusiin.

 

[Rapid]

Ostettiin omakotitalo vuoden alussa joka on 2016 valmistunut ja sähkötarkastupöytäkirja löytyy marraskuun 2016 päiväyksellä. Keittiössä, olohuoneessa ja kylpyhuoneessa valaistukset vedetty mmj 3x1,5 johdolla. Käytössä on jokaisessa tilassa 5-kytkin eli kaikki kolme mmj kaapelin karvaa on käytössä: ruskea, sininen teipattuna ja kevi teipattuna. Kuinka sallittua tälläinen asennustapa on ja jos ei ole sallittu niin onkohan oikeutta vaatia myyjäosapuolta korjauttamaan tämä eli pitäisi vetää 5x1,5mm omaan piikkiin?

Ulkona on talon seinässä kaksiosainen pistorasia ja siitä lähtee johto seinää pitkin talonnumero valolle, jossa on hämäräkytkin sisällä tai ajastin tai muu vastaava kun ei kokoajan pala vaan ainoastaan iltaisin. Kun pistorasiaan kytkee auton lämpeämään niin talonnumero valo sammuu. Kun ottaa johdon irti valo syttyy hetken viiveellä ja jos johdon laittaa taas kiinni pistorasiaan niin valo jää päälle ja palaa ilman ongelmia. Mistä tälläinen voisi johtua. Onko kytketty väärin vai olisikohan vain valon ominaisuus?

Onko minkäänlaisia vaatimuksia sähkökeskuksen merkinnöille? Merkinnät keskuksessa olivat melko puutteelliset. Vain osan sulakkeen kohdalle oli merkattu mitä niiden takana on ja osan kohdalla nekin oli väärin merkattu. Muutenkin vaikuttaa siltä, että sähkösuunnitelma mennyt pariin kertaan uusiksi kun makuuhuoneisiin tulee ylimääräinen jännitteellinen 3x1,5 mmj joiden lähtö on teknisen tilan lampussa ja suihkun lampusta lähtee mmj johto KHH kolmiosaisen kehyksen alimmaiseen koloon ja siihen laitettu vaan kansi päälle. Sekä yhdestä makuuhuoneesta menee mmj WC:hen ja kumpaakaan päätä ei ole liitetty mihinkään.

Onko lamppu suihkuhuoneessa vain halpaa laatua vai jotain tehty virheellisesti kun painaa valokatkaisijaa niin menee tovi ennen kun valo syttyy ja kun sammuttaa niin menee tovi, että sammuu. Jos rämpäyttää valon päälle ja pois niin valo hetken päästä välähtää.

 

[z1on]

Lain mukaan vaatii sähköalan ammattihenkilön mutta jos osaat tehdä ryhmän jännitteettömäksi, todeta että mikään valoista ei pala ja kytkeä itse uuden valaisimen vastaavalla tavalla siihen samaan johtoon niin etköhän sinä selviä ilman kiinnijäämistä tuosta rikoksestasi. Muistat vaan sen, että valaisin on mahdollista kytkeä väärin niin että runkoon tulee jännite jolloin siihen koskettaessa lähtee henki.

Nuo ulkovalaisimet ovat onneksi yhden sulakkeen takana, niin helpottaa hommaa. Täytyy tilata uusi vastaava ja peilata sitä tuohon nykyiseen sekä omaan osaamistasoon.

 

[0nanias]

Ostettiin omakotitalo vuoden alussa joka on 2016 valmistunut ja sähkötarkastupöytäkirja löytyy marraskuun 2016 päiväyksellä. Keittiössä, olohuoneessa ja kylpyhuoneessa valaistukset vedetty mmj 3x1,5 johdolla. Käytössä on jokaisessa tilassa 5-kytkin eli kaikki kolme mmj kaapelin karvaa on käytössä: ruskea, sininen teipattuna ja kevi teipattuna. Kuinka sallittua tälläinen asennustapa on ja jos ei ole sallittu niin onkohan oikeutta vaatia myyjäosapuolta korjauttamaan tämä eli pitäisi vetää 5x1,5mm omaan piikkiin?

Suojajohtimen käyttö äärijohtimena ei ole sallittua nyt eikä myöskään talon valmistumisen aikoihin, joten näkisin että asia kannattaisi ottaa puheeksi myyjän ja/tai sähköurakoitsijan kanssa.
Kaapelin vaihtaminen voi osoittautua mahdottomaksi mikäli asennus on toteutettu putkettomana uppoasennuksena kuten nykyisin on tapana mutta tämä jääköön myyjän ongelmaksi.

Ulkona on talon seinässä kaksiosainen pistorasia ja siitä lähtee johto seinää pitkin talonnumero valolle, jossa on hämäräkytkin sisällä tai ajastin tai muu vastaava kun ei kokoajan pala vaan ainoastaan iltaisin. Kun pistorasiaan kytkee auton lämpeämään niin talonnumero valo sammuu. Kun ottaa johdon irti valo syttyy hetken viiveellä ja jos johdon laittaa taas kiinni pistorasiaan niin valo jää päälle ja palaa ilman ongelmia. Mistä tälläinen voisi johtua. Onko kytketty väärin vai olisikohan vain valon ominaisuus?

Viittaisi löysään liitokseen pistorasiassa, kuvassa pistorasian ruuviliittimiin näyttäisi menevän kaksi johdinta joilla on eri poikkipinta-alat, tämä luultavimmin aiheuttaa kyseisen ongelman. Numerovalon teho on niin pieni, ettei se ole aiheuttanut liitoksen kuumenemista huonosta kontaktista huolimatta joten välitöntä tulipalon vaaraa tuo tuskin aiheuttaa.

Onko minkäänlaisia vaatimuksia sähkökeskuksen merkinnöille? Merkinnät keskuksessa olivat melko puutteelliset. Vain osan sulakkeen kohdalle oli merkattu mitä niiden takana on ja osan kohdalla nekin oli väärin merkattu. Muutenkin vaikuttaa siltä, että sähkösuunnitelma mennyt pariin kertaan uusiksi kun makuuhuoneisiin tulee ylimääräinen jännitteellinen 3x1,5 mmj joiden lähtö on teknisen tilan lampussa ja suihkun lampusta lähtee mmj johto KHH kolmiosaisen kehyksen alimmaiseen koloon ja siihen laitettu vaan kansi päälle. Sekä yhdestä makuuhuoneesta menee mmj WC:hen ja kumpaakaan päätä ei ole liitetty mihinkään.

Keskuksessa tulisi olla merkinnät kaikkien johdonsuojien kohdalla ja nämä merkinnät tulisi olla kirjattuna myös keskuksen pääkaavioon joka tulisi löytyä sähkökuvien joukosta.
Mikäli kiinteistön käyttöönottotarkastuspöytäkirjassa on merkitty että dokumentointi on tehty standardin mukaisesti niin tämän asian tulisi olla kunnossa. Mutta pienkohteissa puutteet ovat enemmänkin tapa kuin poikkeus.

Onko lamppu suihkuhuoneessa vain halpaa laatua vai jotain tehty virheellisesti kun painaa valokatkaisijaa niin menee tovi ennen kun valo syttyy ja kun sammuttaa niin menee tovi, että sammuu. Jos rämpäyttää valon päälle ja pois niin valo hetken päästä välähtää.

Kuulostaa edullisemman pään valaisimelta ja liitäntälaitteen ominaisuudelta.

 

[Rapid]

Suojajohtimen käyttö äärijohtimena ei ole sallittua nyt eikä myöskään talon valmistumisen aikoihin, joten näkisin että asia kannattaisi ottaa puheeksi myyjän ja/tai sähköurakoitsijan kanssa.
Kaapelin vaihtaminen voi osoittautua mahdottomaksi mikäli asennus on toteutettu putkettomana uppoasennuksena kuten nykyisin on tapana mutta tämä jääköön myyjän ongelmaksi.

Ei ole putkitettu. Täytyypä ottaa puheeksi, mutta en tiedä kuinka innoissaan olisi lähdössä korjaamaan, joten mahdollisesti jouduttaisiin menemään pidemmän kaavan kautta, jotta jotain tapahtuisi.
Syntyykö tästä mitään vaaraa, että keviä käytetään tai voiko vakuutusyhtiö vedotä tälläiseen virheellisen asennukseen jos sattuisi sähköön liittyvä palo?

Viittaisi löysään liitokseen pistorasiassa, kuvassa pistorasian ruuviliittimiin näyttäisi menevän kaksi johdinta joilla on eri poikkipinta-alat, tämä luultavimmin aiheuttaa kyseisen ongelman. Numerovalon teho on niin pieni, ettei se ole aiheuttanut liitoksen kuumenemista huonosta kontaktista huolimatta joten välitöntä tulipalon vaaraa tuo tuskin aiheuttaa.

Eli sen voisi korjata jos kaapeli vaihdettaisiin koko seinässä olevalta matkalta 3x2,5 vai onkohan mahdollista laittaa tuonne sisään wago ja johdonpätkillä sitten toteuttaa nuo liitännät. Suostuisiko sähkäri tälläiseen?

Keskuksessa tulisi olla merkinnät kaikkien johdonsuojien kohdalla ja nämä merkinnät tulisi olla kirjattuna myös keskuksen pääkaavioon joka tulisi löytyä sähkökuvien joukosta.
Mikäli kiinteistön käyttöönottotarkastuspöytäkirjassa on merkitty että dokumentointi on tehty standardin mukaisesti niin tämän asian tulisi olla kunnossa. Mutta pienkohteissa puutteet ovat enemmänkin tapa kuin poikkeus.

Ei löydy keskuksen pääkaaviota ja sähköpiirustus ei pidä paikkaansa tai ainakaan ei ole piirustuksessa makuuhuoneiden spotteja. Kyllähän tuossa tarkastuspöytäkirjassa näkyy olevan silmämääräisien tarkastusten kohdalla ruksit pääkeskuksen merkinnät ja loppupiirustukset keskuskaaviot kohdilla. Ilmeisesti on näkemättä täytelty paperit...
Ensimmäiset päivät talossa selviteltiin mikä johdonsuoja katkaisee sähköt mistäkin tilasta ja tehtiin muistiinpanoja.

Kuulostaa edullisemman pään valaisimelta ja liitäntälaitteen ominaisuudelta.

Täytyy lähteä siis lamppukaupoille

 

[Persojet]

Ei ole putkitettu. Täytyypä ottaa puheeksi, mutta en tiedä kuinka innoissaan olisi lähdössä korjaamaan, joten mahdollisesti jouduttaisiin menemään pidemmän kaavan kautta, jotta jotain tapahtuisi.
Syntyykö tästä mitään vaaraa, että keviä käytetään tai voiko vakuutusyhtiö vedotä tälläiseen virheellisen asennukseen jos sattuisi sähköön liittyvä palo?




Eli sen voisi korjata jos kaapeli vaihdettaisiin koko seinässä olevalta matkalta 3x2,5 vai onkohan mahdollista laittaa tuonne sisään wago ja johdonpätkillä sitten toteuttaa nuo liitännät. Suostuisiko sähkäri tälläiseen?




Ei löydy keskuksen pääkaaviota ja sähköpiirustus ei pidä paikkaansa tai ainakaan ei ole piirustuksessa makuuhuoneiden spotteja. Kyllähän tuossa tarkastuspöytäkirjassa näkyy olevan silmämääräisien tarkastusten kohdalla ruksit pääkeskuksen merkinnät ja loppupiirustukset keskuskaaviot kohdilla. Ilmeisesti on näkemättä täytelty paperit...
Ensimmäiset päivät talossa selviteltiin mikä johdonsuoja katkaisee sähköt mistäkin tilasta ja tehtiin muistiinpanoja.




Täytyy lähteä siis lamppukaupoille

Kyllähän tuo, jos sähkäri on tehnyt hommat miten sattuu, niin olis siihen eka yhteydessä. Jos niitä ei kiinnostaa pätkääkään, niin vois kuvitella et Tukesia kiinnostaa.

 

[valexi]

@Rapid Kannattaa kyllä tilata joku ulkopuolinen sähköalan ammattilainen tekemään sähkötarkastus ja siitä pöytäkirja. Tuon saanee teetettyä jollain 200-500e hinnalla. Lisäksi kannattaa pyytää kirjallinen kustannusarvio korjauksista.

Sen jälkeen reklamaatio myyjälle, ettei sähköasennukset täytä talon rakentamisajankohdan vaatimuksia ja vaatia virheen korjausta tai hinnanalennusta.
Tässä vaiheessa kannattaa myös kysyä asuntokauppoihin perehtyneeltä lakifirmalta, että miten ko. tapauksissa on yleisesti toimittu. Yleensä ensimmäinen yhteydenotto on ilmainen, jolloin tehdään kartoitus, kannattaako ko. asiaa alkaa viedä oikeusteitse eteenpäin, mikäli myyjä kieltäytyy vastuusta.

 

[napsa]

Ei ole putkitettu. Täytyypä ottaa puheeksi, mutta en tiedä kuinka innoissaan olisi lähdössä korjaamaan, joten mahdollisesti jouduttaisiin menemään pidemmän kaavan kautta, jotta jotain tapahtuisi.

Kyllähän tuo, jos sähkäri on tehnyt hommat miten sattuu, niin olis siihen eka yhteydessä. Jos niitä ei kiinnostaa pätkääkään, niin vois kuvitella et Tukesia kiinnostaa.

Vaikka siitä itselle on vaivaa ja aikaa voi mennä niin kannattaa olla tukesiin yhteydessä yrityksestä, vaikka sitä kiinnostaisikin korjata. Jos yritys noin asennuksia tehnyt, tuskin vain yhdessä kohteessa. Ja ekana tarkistaa onko yrityksellä edes lupia ja oikeutta tehdä sähköurakointeja (Julkinen rekisteri (Tukes)). Ja jos ei, niin tukesille ilmoitus pää(rakennus)urakoitsijasta (jos sellainen ollut)

 

[0nanias]

Eipä tukesilla hirveästi kiinnostele jos ei ole kyse meneillään olevasta työmaasta, etenkään kun asennus ei aiheuta välitöntä vaaraa vaikka laiton onkin. Aika hampaaton laitos muutenkin, käytännössä eivät voi muuta kuin torua.

 

[tuhkafenix]

Ajattelin purkaa tuon pistorasian, että saisi kaapin lähemmäksi seinää (tarvii porata se seinään kiinni, niin tulee ehkä vähän siistimpi).
Mitä mun pitää ottaa huomioon? Johdot kulkee listojen sisällä. Itse rasia on varmaan helppo purkaa, mutta mitä laitan piuhoihin suojaksi purkamisen jälkeen? Tolla seinällä on toinenkin samanlainen pistorasia, niin voi olla myös sarjaan kytketty? Miten purkaminen tuossa tapauksessa?

 

[Trans-Late]

Ajattelin purkaa tuon pistorasian, että saisi kaapin lähemmäksi seinää (tarvii porata se seinään kiinni, niin tulee ehkä vähän siistimpi).
Mitä mun pitää ottaa huomioon? Johdot kulkee listojen sisällä. Itse rasia on varmaan helppo purkaa, mutta mitä laitan piuhoihin suojaksi purkamisen jälkeen? Tolla seinällä on toinenkin samanlainen pistorasia, niin voi olla myös sarjaan kytketty? Miten purkaminen tuossa tapauksessa?

Eipä oikein mitenkään, kuin purkamalla johtoineen pois. Jakorasiahan tuohon pitäisi tilalle laittaa, jos johto halutaan siihen päättää tai jatkaa, muulla tavalla sitä ei voi tehdä. Mutta mitään hyötyähän siitä ei ole, kun pintajakorasia vie yhtä paljon tilaa, kuin tuo listakotelo.

Ei niitä johtoja saa siihen jättää teipattuina tai edes Wagoihin päätettynä ilman rasiaa, vaikka sulakkeen laittaisi alas.

 

[mopnex]

Hyllyyn lovea.

 

[Trans-Late]

Ajattelin purkaa tuon pistorasian, että saisi kaapin lähemmäksi seinää (tarvii porata se seinään kiinni, niin tulee ehkä vähän siistimpi).
Mitä mun pitää ottaa huomioon? Johdot kulkee listojen sisällä. Itse rasia on varmaan helppo purkaa, mutta mitä laitan piuhoihin suojaksi purkamisen jälkeen? Tolla seinällä on toinenkin samanlainen pistorasia, niin voi olla myös sarjaan kytketty? Miten purkaminen tuossa tapauksessa?

Olisihan tuossa sellainen oljenkorsi vielä, että jos johdon irrottaa myös syöttävästä päästä, eli jakorasialta tai keskukselta, niin saahan se ei-mistään ei-mihinkään kytkettynä oleva johto sinne ns. kellumaan jäädä, kun vielä merkitsee asianmukaisesti. Silloin saa kyllä unohtaa sen toisen pistorasian käyttöönjäämisen, jos sille on syöttö tuosta ketjutettu.

 

[Aapelix]

Kaapelin jatko, jonka sähkäri voi tehdä. Jatkoholkit + kutistesukat johtimien ja ulkovaipan päälle. Tällöin kaapeli voi jäädä listan alle piiloon.

 

[Trans-Late]

Kaapelin jatko, jonka sähkäri voi tehdä. Jatkoholkit + kutistesukat johtimien ja ulkovaipan päälle. Tällöin kaapeli voi jäädä listan alle piiloon.

Enpä ole kuullut tai nähnyt tuollaista kaapelinjatkamista koskaan kiinteistösähköissä. Keskuksissa on joskus jouduttu puristettavilla holkeilla johtimia saneerauskohteissa tai muutostöissä jatkamaan, kun ei ole ollut mahdollista tai tarkoituksenmukaista lähteä koko ryhmäjohtoa vaihtamaan, että on saatu keskuksessa ylettämään uusiin paikkoihin ja ei ole ollut tilaa tai mahdollista (vanha keskus) käyttää Wagojen DIN-kiinnikkeitä, ja ilmeisesti keskuksen sisällä holkkijatkot ovat sallittua.

Verkkopuolella sitten mitä erilaisempia kaapelijatkoja löytyy ja tietty maakaapelin geelijatkoja.

Löytyykö ihan standardin kohtaa, jossa jatkoholkeilla ja kutistesukalla saisi sisäjohtoja jatkaa ilman mitään rasioita ja jättää kyseisiä jatkoja rakenteiden sisään? Tuohan helpottaisi saneerausasennuksia lukuisissa tilanteissa, kun ei rasioita tarvitsisikaan käyttää johtojen jatkokohdissa, joten ihme ettei tuollaisia ole tullut vastaan.

 

[Tonnin Seteli]

Löytyykö ihan standardin kohtaa, jossa jatkoholkeilla ja kutistesukalla saisi sisäjohtoja jatkaa ilman mitään rasioita ja jättää kyseisiä jatkoja rakenteiden sisään? Tuohan helpottaisi saneerausasennuksia lukuisissa tilanteissa, kun ei rasioita tarvitsisikaan käyttää johtojen jatkokohdissa, joten ihme ettei tuollaisia ole tullut vastaan.

Jos ei olekaan, niin äkkiseltään voisin kuvitella olevan olemassa jatkoholkkisarjoja, jotka ovat paperilla pieniä liitosrasioita. Jos oletetaan olevan olemassa, mihin sellaisen saa jättää? Onko helposti irrotettava listan pätkä "rakenteiden sisällä"?

Entäs jos listasta puuttuu vaan pätkä, mainittu rasia tai "rasia" on tietenkin sellaisenaan riittävästi IP-luokiteltu kaluste ja kosmeettisesti päälle tulee pieni listan pala tai muu lärpäke?

 

[Aapelix]

Enpä ole kuullut tai nähnyt tuollaista kaapelinjatkamista koskaan kiinteistösähköissä. Keskuksissa on joskus jouduttu puristettavilla holkeilla johtimia jatkamaan ja ilmeisesti keskuksen sisällä sallittua. Verkkopuolella sitten mitä erilaisempia kaapelijatkoja löytyy.

Löytyykö ihan standardin kohtaa, jossa jatkoholkeilla ja kutistesukalla saisi johtoja jatkaa ilman mitään rasioita ja jättää kyseisiä jatkoja rakenteiden sisään? Tuohon helpottaisi saneerausasennuksia lukuisissa tilanteissa, kun ei rasioita tarvitsisikaan käyttää johtojen jatkokohdissa.

St kortti: SÄHKÖTEKNISET LIITOKSET ALLE 1000 V VAIHTOVIRTA-ASENNUKSISSA:
Kaikkiin liitoksiin pitää päästä käsiksi tarkastusta, testausta ja huoltoa varten, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:
− maahan asennettavaksi tarkoitetut liitokset
− massaan valetut tai kapseloidut liitokset
Tässä tapauksessa vaikka kaapeli jäisi rakenteiden sisään, luokitellaan se kapseloiduksi liitokseksi, pitää varmistaa ettei kaapelille aiheudu ylimääräistä vetorasitusta.

 

[Trans-Late]

St kortti: SÄHKÖTEKNISET LIITOKSET ALLE 1000 V VAIHTOVIRTA-ASENNUKSISSA:
Kaikkiin liitoksiin pitää päästä käsiksi tarkastusta, testausta ja huoltoa varten, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:
− maahan asennettavaksi tarkoitetut liitokset
− massaan valetut tai kapseloidut liitokset
Tässä tapauksessa vaikka kaapeli jäisi rakenteiden sisään, luokitellaan se kapseloiduksi liitokseksi, pitää varmistaa ettei kaapelille aiheudu ylimääräistä vetorasitusta.

No ei helvetti, aina sitä oppii uutta. Kuinkahan moneen miljoonaan paikkaan on tullut turhaan laitettua jakorasia, kun kapseloidulla liitoksella olisi saanut erittäin siististi ja huomaamattomasti jatkettua MMJ:tä jopa pinnassa valkoista kutistesukkaa käyttäen. Täytyykin alkaa käyttämään noita kapseloituja liitoksia jatkoissa ja unohtaa jakorasiat, jos tarve on pelkkä jatkaminen ilman haaroituksen tarvetta. Johtimiahan voi nyt sitten päättääkin ilman rasiaa puristamalla päähän jatkoholkin ja käyttämällä hupputyyppistä kutistesukkaa.

 

[Rapid]

@Rapid Kannattaa kyllä tilata joku ulkopuolinen sähköalan ammattilainen tekemään sähkötarkastus ja siitä pöytäkirja. Tuon saanee teetettyä jollain 200-500e hinnalla. Lisäksi kannattaa pyytää kirjallinen kustannusarvio korjauksista.

Sen jälkeen reklamaatio myyjälle, ettei sähköasennukset täytä talon rakentamisajankohdan vaatimuksia ja vaatia virheen korjausta tai hinnanalennusta.
Tässä vaiheessa kannattaa myös kysyä asuntokauppoihin perehtyneeltä lakifirmalta, että miten ko. tapauksissa on yleisesti toimittu. Yleensä ensimmäinen yhteydenotto on ilmainen, jolloin tehdään kartoitus, kannattaako ko. asiaa alkaa viedä oikeusteitse eteenpäin, mikäli myyjä kieltäytyy vastuusta.

Näinhän se on tehtävä. Rattaita on hiukan laiteltu nyt pyörimään.

Vaikka siitä itselle on vaivaa ja aikaa voi mennä niin kannattaa olla tukesiin yhteydessä yrityksestä, vaikka sitä kiinnostaisikin korjata. Jos yritys noin asennuksia tehnyt, tuskin vain yhdessä kohteessa. Ja ekana tarkistaa onko yrityksellä edes lupia ja oikeutta tehdä sähköurakointeja (Julkinen rekisteri (Tukes)). Ja jos ei, niin tukesille ilmoitus pää(rakennus)urakoitsijasta (jos sellainen ollut)

Kyllähän tuo, jos sähkäri on tehnyt hommat miten sattuu, niin olis siihen eka yhteydessä. Jos niitä ei kiinnostaa pätkääkään, niin vois kuvitella et Tukesia kiinnostaa.

Yrityksellä on ollut luvat rakentamisaikana, mutta poistunut Tukesin rekisteristä ja koko yritystä ei löydy enää.

 

[ramram]

Onko minkäänlaisia vaatimuksia sähkökeskuksen merkinnöille? Merkinnät keskuksessa olivat melko puutteelliset. Vain osan sulakkeen kohdalle oli merkattu mitä niiden takana on ja osan kohdalla nekin oli väärin merkattu. Muutenkin vaikuttaa siltä, että sähkösuunnitelma mennyt pariin kertaan uusiksi

Me kans muutettiin (tai lisättiin) lennossa sähkövetoja verrattuna suunnitelmaan. Osa lisäyksistä on muistettu piirtää pahvinpalaan jotta voidaan "piirtää puhtaaksi" myöhemmin. Kuinkahan tarkasti nuo pitää olla piirretty lopputarkastuksessa?

Syy lisäyksiin on se kun taloa suunnitellessa talomyyjä (Kannus-talo) ehdotti sähkösuunnittelufirmaa jota he ovat usein käyttäneet. Mikäs siinä, oli vaan monen sadan km:n päässä että kaikki yhteydenpito oli sähköpostin varassa eikä koskaan päästy sähkösuunnittelijan kanssa saman pöydän ääreen jossa hän olisi voinut kertoa lennossa mitä kannattaa tehdä ja mitä laitteita oli saatavilla silloin. Siitä tuli sitten muutaman lisäyksen jälkeen melko tavanomainen peruskaapelointi. Putkitettiin sitten appiukon kanssa lisää rasioita, kattorasioita ym. ym. vetoja sitä mukaa kun mietittiin että tuossa olisi hyvä olla rasia. Sähkömies sitten kytki, mittasi ja teki tarkastuspöytäkirjan ennen sisäänmuuttotarkistusta. Talli tosin on vielä täysin kytkemättä mutta siinä ei nyt tule ongelmaa.

Lähinnä mietityttää tuo kuinka olis kätevin saada lisäykset/muutokset loppukuviin. Osa on vielä tuoreessa muistissa, osa ei mutta ne löytynee sitten vaikka piippaamalla.

 

[smario]

Ainakin vähän isommissa kohteissa kyllä jo tarjouspyynnössä vaaditaan että merkinnät tehdään kunnolla. Ainakin nykyään.

Jossain vanhemmissa omakotitaloissa niin lähes aina on puutteelliset merkinnät. Jos niitä edes on.

 

[Armatt]

Ajattelin purkaa tuon pistorasian, että saisi kaapin lähemmäksi seinää (tarvii porata se seinään kiinni, niin tulee ehkä vähän siistimpi).
Mitä mun pitää ottaa huomioon? Johdot kulkee listojen sisällä. Itse rasia on varmaan helppo purkaa, mutta mitä laitan piuhoihin suojaksi purkamisen jälkeen? Tolla seinällä on toinenkin samanlainen pistorasia, niin voi olla myös sarjaan kytketty? Miten purkaminen tuossa tapauksessa?

Tuossa näyttäisi olevan erillinen lista kaapelille. Purkaa piuhan seuraavalle rasialle asti ja nappaa sieltä irti. (huomautus tässä välissä, että mahd. operaatio vaatii noin teoriessa sähköasentajan väliintulon, korjauksen mahdollisiin kuviin ja uusinta mittauksen edelliseltä rasialta)~

Jaa, edellisen rasian suojakansi varmaan lovettu joten siihen pitäisi vaihtaa ehjä suojakansi päälle.

 

[N1kkel]

Ajattelin purkaa tuon pistorasian, että saisi kaapin lähemmäksi seinää (tarvii porata se seinään kiinni, niin tulee ehkä vähän siistimpi).
Mitä mun pitää ottaa huomioon? Johdot kulkee listojen sisällä. Itse rasia on varmaan helppo purkaa, mutta mitä laitan piuhoihin suojaksi purkamisen jälkeen? Tolla seinällä on toinenkin samanlainen pistorasia, niin voi olla myös sarjaan kytketty? Miten purkaminen tuossa tapauksessa?

Ei kuulosta hyvältä idealta...

 

[Armatt]

Ei kuulosta hyvältä idealta...

Itse näin helpommaksi muokata kaappia kuin lähteä purkamaan nykyisiä kytkentöjä.

 

[0nanias]

Enpä tiedä onko olemassa eristettyjä, puristettavia liittimiä yksilankaiselle johtimelle, en ainakaan ole sellaisiin koskaan törmännyt. Lisäksi kutistejatko MMJ:hin kuulostaa aika hasardilta, käsittääkseni standardinmukainen "kapseloitu liitos" tarkoittaa kaapelivalmistajan kaapelille hyväksymää liitostapaa ja vaatii erikseen valmistetun kaapelinjatkossarjan ohjeineen joilla varmistetaan vakioitu asennustapa kuten maakaapeleillekin.
Isommilla työmailla ongelmaksi muodostuu myös tulityö.
Jalkalista näyttäisi myös päättyvän lista-asennuskoteloon eli kun kotelo poistetaan niin siihen jää rasian levyinen kolo johon pitää jostain taikoa pätkä jalkalistaa että sukkavirityksen saa piiloon muutenkin kuin kalusteen taakse.

Ehkä kannattaisi vain loveta se kupruileva, pahvinen taustalevy kuten tuolla aiemmin jo ehdotettiin?

 

[Chaos]

Enpä tiedä onko olemassa eristettyjä, puristettavia liittimiä yksilankaiselle johtimelle, en ainakaan ole sellaisiin koskaan törmännyt.

Todella nopean googlauksen tulos

 

[0nanias]

Todella nopean googlauksen tulos

Juu eli on olemassa mainitsemani kaltainen jatkospaketti. Tuohan ei silti tarkoita että jatkoksen voisi tehdä esim. abicoilla ja valkoisella sukalla.

 

[Aapelix]

Ei niitä abokoilla saa jatkaa, vaan puristettava jatkoholkki.

 

[Trans-Late]

Juu eli on olemassa mainitsemani kaltainen jatkospaketti. Tuohan ei silti tarkoita että jatkoksen voisi tehdä esim. abicoilla ja valkoisella sukalla.

Ei nyt varmaan Abikoilla, mutta tinallisella kutistemuovijatkolla varmaankin sitten sallittua. Eli joku tällainen liitin:

Tällaista tietoa löytyi myös: Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö - Pienipoikkipintaisten muovieristeisten kaapeleiden jatkaminen

Kysymys:
Voiko pienipoikkipintaisten, esimerkiksi 1,5–6 mm2 kumi- tai muovieristeisten kaapeleiden jatkamiseen käyttää kutistemuovijatkoksia, jos liitos on tehty esimerkiksi puristusliittimellä? Rinnastetaanko jatkos kapseloituun liitokseen, johon ei ole tarpeen päästä käsiksi?


Vastaus:
Kutistemuovijatkos rinnastetaan kapseloituun jatkokseen. Kysymyksessä mainitun jatkoksen käyttö on mahdollista, jos huolehditaan siitä, ettei liitoksiin kohdistu vetorasitusta ja mikäli valmistaja on jatkoksen kyseisille kaapelityypeille hyväksynyt.

Tuon mukaan ei tarvitsisi olla mikään varsinainen "jatkospakettisarja".

 

[0nanias]

Ei nyt varmaan Abikoilla, mutta tinallisella kutistemuovijatkolla varmaankin sitten sallittua. Eli joku tällainen liitin:

Tällaista tietoa löytyi myös: Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö - Pienipoikkipintaisten muovieristeisten kaapeleiden jatkaminen

Kysymys:
Voiko pienipoikkipintaisten, esimerkiksi 1,5–6 mm2 kumi- tai muovieristeisten kaapeleiden jatkamiseen käyttää kutistemuovijatkoksia, jos liitos on tehty esimerkiksi puristusliittimellä? Rinnastetaanko jatkos kapseloituun liitokseen, johon ei ole tarpeen päästä käsiksi?


Vastaus:
Kutistemuovijatkos rinnastetaan kapseloituun jatkokseen. Kysymyksessä mainitun jatkoksen käyttö on mahdollista, jos huolehditaan siitä, ettei liitoksiin kohdistu vetorasitusta ja mikäli valmistaja on jatkoksen kyseisille kaapelityypeille hyväksynyt.

Tuon mukaan ei tarvitsisi olla mikään varsinainen "jatkospakettisarja".

Mulla ei ole standardia nyt tässä käsillä, mutta käsittääkseni juotettu jatkos ei ole hyväksytty tai ainakaan suositeltavaa kun puhutaan kiinteistä asennuksista.
Toki jokainen voi puuhailla kotonaan mitä huvittaa.

 

[Tonnin Seteli]

Mulla ei ole standardia nyt tässä käsillä, mutta käsittääkseni juotettu jatkos ei ole hyväksytty tai ainakaan suositeltavaa kun puhutaan kiinteistä asennuksista.
Toki jokainen voi puuhailla kotonaan mitä huvittaa.

Ajatus on erittäin epämiellyttävä.

Tämä on taas yksi hyvä syy siihen, ettei tietoa pitäisi tai suoraan sanottuna saisi pantata ja uteliaan maallikonkin pitäisi saada kaikki tieto talosähköasennuksista käyttöönsä - myös ilman mitään haistavitun maksullisia standardikokoelmia. Sehän on jonkinasteinen rikos ihmiskuntaa vastaan, että tieto ei ole julkisesti, maksutta ja helposti saatavilla. Se voisi jopa pelastaa henkiä, jos halutaan olla äärimmäisiä ja dramaattisia. Ristiriitaistahan se joka tapauksessa on, kun asennustekniikan oppiakin saa paljon helpommin(mikä sekin on haittoja vähentävä seikka) ja toisaalta raneasennukset eivät ainakaan huonone tuntemalla oikea tapa.

Anteeksi harhautuminen. Aiheeseen palatakseni minua alkoi juuri nyt kiinnostaa aivan erityisesti, mikäli on todella sallittua tehdä juotosholkilla kutistesukkajatkos johonkin jalkalistan alle tai mihin tahansa. Se nimittäin tarkoittaisi, että tulevilla työmailla täytyy yleisen määräysten noudattamisen lisäksi jotenkin erikseen pyrkiä varmistamaan, että tiettyä sallittua asennustapaa ei käytetä. Äkkiäkös tuollainen syntyy kysymättä kaapelikelan loppuessa tai vahingossa väärin katkaistessa.

 

[Meisseli]

Aiheeseen palatakseni minua alkoi juuri nyt kiinnostaa aivan erityisesti, mikäli on todella sallittua tehdä juotosholkilla kutistesukkajatkos johonkin jalkalistan alle tai mihin tahansa.

Johtimien liitokset (päättäminen ja väliliitokset) pitää tehdä vain sopivissa koteloissa esim. jakorasioissa, kojerasioissa tai laitteissa, joihin valmistaja on varannut tilan tähän tarkoitukseen. On käytettävä laitteita, joissa on kiinteät liittimet tai liittimille on varattava asennustila. Ryhmäjohtoa päätettäessä johtimet on päätettävä koteloituna.

Toisaalta saman standardin kohta 526.3 listaa poikkeuksiksi noiden maahan asennettujen, massaan valettujen ja kapseloitujen lisäksi mm. liitokset, jotka on tehty hitsaamalla, pehmeäjuottamalla, kovajuottamalla tai asianmukaisilla puristustyökaluilla.

Siinä taas fiksummille tulkittavaa kerrakseen, että saako tuollaisen liitoksen tehdä johonkin jalkalistan taakse vai ei.

 

[Trans-Late]

Toisaalta saman standardin kohta 526.3 listaa poikkeuksiksi noiden maahan asennettujen, massaan valettujen ja kapseloitujen lisäksi mm. liitokset, jotka on tehty hitsaamalla, pehmeäjuottamalla, kovajuottamalla tai asianmukaisilla puristustyökaluilla.

Siinä taas fiksummille tulkittavaa kerrakseen, että saako tuollaisen liitoksen tehdä johonkin jalkalistan taakse vai ei.

Itse pitäydyn jatkossakin tiukasti Wagoissa ja rasioissa. Tulee ainakin kaikin puolin asialliset liitokset ja saa nukkua yöunet rauhassa, eikä tarvitse miettiä, olisiko tämä jonkun tulkinnan mukan ollut sallittua jollain muilla kilkkeillä, ja minkähänlaisilla mahdollisesti, ja ilman rasiaa vai ei.

 

[Trans-Late]

Todella nopean googlauksen tulos

Juu eli on olemassa mainitsemani kaltainen jatkospaketti. Tuohan ei silti tarkoita että jatkoksen voisi tehdä esim. abicoilla ja valkoisella sukalla.

Kaapelijatkos+loppupääte - EFPLP1 Jatkokylmäkaap+loppup.

Liitos kylmäkaapeli + loppupääte

verkkokauppa.slo.fi

Ja nyt kun tarkemmin vielä luin tuon tiedot, niin eihän tuo setti mihinkään ryhmäjohdon jatkamiseen ole tarkoitettu, vaan syöttöjohdon (MMJ:n tai MCMK:n) liittämiseen lämmityskaapeliin.

EFPLP1-liitospakkaus sisältää liitos- ja kutistetarvikkeet OptiHeat-lämmityskaapelin jatkamiseksi kosteustiiviisti liitoskaapeliin (MMJ ja MCMK) sekä loppupäätteen.

Tuoteluokka:Lämpökaapelin asennustarvikkeet

 

[Meisseli]

Ja nyt kun tarkemmin vielä luin tuon tiedot, niin eihän tuo setti mihinkään ryhmäjohdon jatkamiseen ole tarkoitettu, vaan syöttöjohdon (MMJ:n tai MCMK:n) liittämiseen lämmityskaapeliin.

Joo, nämä liitokset standardikin listaa noina poikkeustapauksina. Näiden ei tarvitse olla luoksepäästävissä.

 

[EAQRSK]

Löytyisiköhän täältä herramiehiltä tietoa minkä arvoinen tommonen Trifitek TR-79 pihtimittari mahtaa olla ? Kaappien siivous menossa ja tuommoinen on jäänyt duunari ajoista. Todella vähän käytetty, käytännössä uusi. Itsellä ei enää käyttöä niin ajattelin laittaa myyntiin. Taitaa wurth olla ainut jälleenmyyjä ja niillähän ei koskaan näy hintoja (kukaan muuten osta sieltä mitään jos näkis hinnat) . Mutta tälläsiä infoja mittarista antaa Trifitekin sivut:

TRMS AC / DC Pihtimittari Trifitek TR-79

• AC / DC Jännitteen mittaus 600.0V
• AC Virran mittaus 60.00 A, 600.0A
• DC Virran mittaus 60.00 A, 600.0A
• AmpTip™ -toiminto pienille virroille 60.00A (AC/DC)
• DCµA-mittaus (mittajohdolla), 200.0µA, 2 000µA
• Resistanssin mittaus 600.0Ω, 6.000kΩ, 60.00kΩ
• Kapasitanssin mittaus 200.0µF, 2500µF
• Lämpötilan mittaus -40°C … +400°C
• Taajuuden mittaus 5.00Hz … 999.9Hz
• Dioditestaus, jatkuvuussummeri
• Jännite- ja virtayhdistelmien mittaus AC+DC jännite, AC+DC Virta
• 3L Moottorin pyörimissuunnan määritys merkkiäänellä
• 3L Kentän kiertosuunnan määritys (vaihejärjestys)
• Kosketukseton jännitteen tunnistus
• 80ms Peak RMS (huippuarvo) -toiminto
• Min, Max, keskiarvo -toiminnot
• Data Hold -toiminto
• Zero -toiminto
• Auto Power Off, alhaisen paristojännitteen osoitus
• Näytön taustavalo

Vakiovarusteet:

Paristot (2 x 1,5V AA), mittajohdot (3 kpl), hauenleuat (3 kpl), K-tyypin lämpöanturi, säilytyspussi, käyttöohje (suomi)

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Löytyisiköhän täältä herramiehiltä tietoa minkä arvoinen tommonen Trifitek TR-79 pihtimittari mahtaa olla ? Kaappien siivous menossa ja tuommoinen on jäänyt duunari ajoista. Todella vähän käytetty, käytännössä uusi. Itsellä ei enää käyttöä niin ajattelin laittaa myyntiin. Taitaa wurth olla ainut jälleenmyyjä ja niillähän ei koskaan näy hintoja (kukaan muuten osta sieltä mitään jos näkis hinnat) . Mutta tälläsiä infoja mittarista antaa Trifitekin sivut:

TRMS AC / DC Pihtimittari Trifitek TR-79

• AC / DC Jännitteen mittaus 600.0V
• AC Virran mittaus 60.00 A, 600.0A
• DC Virran mittaus 60.00 A, 600.0A
• AmpTip™ -toiminto pienille virroille 60.00A (AC/DC)
• DCµA-mittaus (mittajohdolla), 200.0µA, 2 000µA
• Resistanssin mittaus 600.0Ω, 6.000kΩ, 60.00kΩ
• Kapasitanssin mittaus 200.0µF, 2500µF
• Lämpötilan mittaus -40°C … +400°C
• Taajuuden mittaus 5.00Hz … 999.9Hz
• Dioditestaus, jatkuvuussummeri
• Jännite- ja virtayhdistelmien mittaus AC+DC jännite, AC+DC Virta
• 3L Moottorin pyörimissuunnan määritys merkkiäänellä
• 3L Kentän kiertosuunnan määritys (vaihejärjestys)
• Kosketukseton jännitteen tunnistus
• 80ms Peak RMS (huippuarvo) -toiminto
• Min, Max, keskiarvo -toiminnot
• Data Hold -toiminto
• Zero -toiminto
• Auto Power Off, alhaisen paristojännitteen osoitus
• Näytön taustavalo

Vakiovarusteet:

Paristot (2 x 1,5V AA), mittajohdot (3 kpl), hauenleuat (3 kpl), K-tyypin lämpöanturi, säilytyspussi, käyttöohje (suomi)

Uutena ~200€ eli käytettynä max satanen jos sitäkään, kukaan halukas maksamaan.

 

[Chaos]

Löytyisiköhän täältä herramiehiltä tietoa minkä arvoinen tommonen Trifitek TR-79 pihtimittari mahtaa olla ? Kaappien siivous menossa ja tuommoinen on jäänyt duunari ajoista. Todella vähän käytetty, käytännössä uusi. Itsellä ei enää käyttöä niin ajattelin laittaa myyntiin. Taitaa wurth olla ainut jälleenmyyjä ja niillähän ei koskaan näy hintoja (kukaan muuten osta sieltä mitään jos näkis hinnat) . Mutta tälläsiä infoja mittarista antaa Trifitekin sivut:

TRMS AC / DC Pihtimittari Trifitek TR-79

• AC / DC Jännitteen mittaus 600.0V
• AC Virran mittaus 60.00 A, 600.0A
• DC Virran mittaus 60.00 A, 600.0A
• AmpTip™ -toiminto pienille virroille 60.00A (AC/DC)
• DCµA-mittaus (mittajohdolla), 200.0µA, 2 000µA
• Resistanssin mittaus 600.0Ω, 6.000kΩ, 60.00kΩ
• Kapasitanssin mittaus 200.0µF, 2500µF
• Lämpötilan mittaus -40°C … +400°C
• Taajuuden mittaus 5.00Hz … 999.9Hz
• Dioditestaus, jatkuvuussummeri
• Jännite- ja virtayhdistelmien mittaus AC+DC jännite, AC+DC Virta
• 3L Moottorin pyörimissuunnan määritys merkkiäänellä
• 3L Kentän kiertosuunnan määritys (vaihejärjestys)
• Kosketukseton jännitteen tunnistus
• 80ms Peak RMS (huippuarvo) -toiminto
• Min, Max, keskiarvo -toiminnot
• Data Hold -toiminto
• Zero -toiminto
• Auto Power Off, alhaisen paristojännitteen osoitus
• Näytön taustavalo

Vakiovarusteet:

Paristot (2 x 1,5V AA), mittajohdot (3 kpl), hauenleuat (3 kpl), K-tyypin lämpöanturi, säilytyspussi, käyttöohje (suomi)

suurempi hyöty pitää itsellä

 

[EAQRSK]

suurempi hyöty pitää itsellä

Saan töistä noita lainaan jos tarve tulee... ja yleismittari löytyy elektroniikan kanssa pelleilyyn vielä lisäksi niin turhaan tuo kaapissa makaa.

 

[silmakka]

Hituvirtapuolen ongelmaa.. Maalämpöpumpulle on kaapeloitu ulkolämpötila anturi 4 x 0.8 kaapelilla. Kyseessä PT100 2-johdin anturi. Kaapelista jäin siis kaksi karvaa käyttämättä joten lisäsin talo-automaatiojärjestelmään liitetyn toisen 2-johtimisen PT100 anturin saman kaapelin toiseen päähän ulkolämpötilaa mittaamaan ja toisen pään kytkin talo-automaatioon. Nyt molemmissa mittauksissa ilmenee runsasta seilaamista. Maalämpöpumppussa lämpötila seilaa nopealla tahdilla 2-3c eroa todelliseen, samaa tekee talo-automaation mittaus. Kun jomman kumman anturin irroittaa mittaus stabiloituu.

Korostan vielä että kyseessä kaksi erillistä mittausta ja kaksi erillistä anturia. Ainoa yhteys on tämä sama runkokaapeli. Johtimet ovat tässä kaapelissa siis erillään toisista. Jompikumpi mittaus selvästi indusoi kaapeliin jotain häiriötä. Olisikohan tähän mitään nopeaa korjausta. Uuden kaapelin vetäminen on todella haastavaa.

 

[Pakana]

Hituvirtapuolen ongelmaa.. Maalämpöpumpulle on kaapeloitu ulkolämpötila anturi 4 x 0.8 kaapelilla. Kyseessä PT100 2-johdin anturi. Kaapelista jäin siis kaksi karvaa käyttämättä joten lisäsin talo-automaatiojärjestelmään liitetyn toisen 2-johtimisen PT100 anturin saman kaapelin toiseen päähän ulkolämpötilaa mittaamaan ja toisen pään kytkin talo-automaatioon. Nyt molemmissa mittauksissa ilmenee runsasta seilaamista. Maalämpöpumppussa lämpötila seilaa nopealla tahdilla 2-3c eroa todelliseen, samaa tekee talo-automaation mittaus. Kun jomman kumman anturin irroittaa mittaus stabiloituu.

Korostan vielä että kyseessä kaksi erillistä mittausta ja kaksi erillistä anturia. Ainoa yhteys on tämä sama runkokaapeli. Johtimet ovat tässä kaapelissa siis erillään toisista. Jompikumpi mittaus selvästi indusoi kaapeliin jotain häiriötä. Olisikohan tähän mitään nopeaa korjausta. Uuden kaapelin vetäminen on todella haastavaa.

Tuon aiheuttaa todennäköisesti se että mittaaminen ei tapahdu tasasähköllä, vaan nopeilla pulsseilla, jos sen sun oman mittauksen muuttaisi tasasähköllä toimivaksi tuo todennäköisesti korjaantuisi - tai mahdollinen häiriö jäisi sen taloautomaation puolelle, jossa sen voisi jollain keskiarvolaskennalla fiksata.. Sille maalämpöpumpun softalle et paljoa pysty tekemään.

Jatkuvassa tasasähkö mittauksessa on tietysti se ongelma että se mittausvirta saa aikaan sen anturin lämpenemistä, eli mittaus pitäisi tehdä sellaisella muutaman sekunnin mittausjaksolla, jonka jälkeen jättää se anturi rauhaan.

Siellä on vielä sekin mahdollisuus että luet sen ulkolämpötiedon maalampöpumpulta, mutta tuo on ihan laitteesta kiinni miten sen saa sieltä luettua.

 

[MakaZan]

Ostettiin omakotitalo vuoden alussa joka on 2016 valmistunut ja sähkötarkastupöytäkirja löytyy marraskuun 2016 päiväyksellä. Keittiössä, olohuoneessa ja kylpyhuoneessa valaistukset vedetty mmj 3x1,5 johdolla. Käytössä on jokaisessa tilassa 5-kytkin eli kaikki kolme mmj kaapelin karvaa on käytössä: ruskea, sininen teipattuna ja kevi teipattuna. Kuinka sallittua tälläinen asennustapa on ja jos ei ole sallittu niin onkohan oikeutta vaatia myyjäosapuolta korjauttamaan tämä eli pitäisi vetää 5x1,5mm omaan piikkiin?

Ulkona on talon seinässä kaksiosainen pistorasia ja siitä lähtee johto seinää pitkin talonnumero valolle, jossa on hämäräkytkin sisällä tai ajastin tai muu vastaava kun ei kokoajan pala vaan ainoastaan iltaisin. Kun pistorasiaan kytkee auton lämpeämään niin talonnumero valo sammuu. Kun ottaa johdon irti valo syttyy hetken viiveellä ja jos johdon laittaa taas kiinni pistorasiaan niin valo jää päälle ja palaa ilman ongelmia. Mistä tälläinen voisi johtua. Onko kytketty väärin vai olisikohan vain valon ominaisuus?

Onko minkäänlaisia vaatimuksia sähkökeskuksen merkinnöille? Merkinnät keskuksessa olivat melko puutteelliset. Vain osan sulakkeen kohdalle oli merkattu mitä niiden takana on ja osan kohdalla nekin oli väärin merkattu. Muutenkin vaikuttaa siltä, että sähkösuunnitelma mennyt pariin kertaan uusiksi kun makuuhuoneisiin tulee ylimääräinen jännitteellinen 3x1,5 mmj joiden lähtö on teknisen tilan lampussa ja suihkun lampusta lähtee mmj johto KHH kolmiosaisen kehyksen alimmaiseen koloon ja siihen laitettu vaan kansi päälle. Sekä yhdestä makuuhuoneesta menee mmj WC:hen ja kumpaakaan päätä ei ole liitetty mihinkään.

Onko lamppu suihkuhuoneessa vain halpaa laatua vai jotain tehty virheellisesti kun painaa valokatkaisijaa niin menee tovi ennen kun valo syttyy ja kun sammuttaa niin menee tovi, että sammuu. Jos rämpäyttää valon päälle ja pois niin valo hetken päästä välähtää.

Eihän nuo nyt laillisia kytkentöjä ole ja asettaa myös tarkastuspöytäkirjan myös epäilyksen alle. Myyjähän näistä tuskin on tietoinen, mutta mielestäni kyseessä on salainen virhe ja kuuluu myyjän vastuulle.

Jos myyjä on tässä rakennuttajana, voisi hän pyytää alkuperäistä sähköurakoitsijaa korjaamaan virheet ja vaatia myös ulkopuolisen käyttöönotto- tai varmennustarkastuksen.

Edit: Noin siis alottaisin ja yhteydenotot välittäjän kautta! Jos ei ala tapahtumaan, niin vaadi välittäjältä tavarantarkastus.

Ja tässähän ei mitkään takuuajat päde jos joku sellaista väittää (että takuu ummessa), koska selkeästi laittomia asennuksia. Yleensä tollasista kohteista löytyy kassillinen lisää ja sähköurakoitsija konkurssissa.