Kysymyksiä sähkömiehille

Siis "normaali" 2-osainen kytkin? Olisko tuotenumeroita tms niin pystyis oikeasti kommentoimaan mikä ero niissä mahdollisesti on kyseessä? Oletko varma että et puhu 2-napaisesta kytkimestä, joka toki on ihan eri asia.
Ei anna linkata suoraan tuotteisiin mutta tässä:
Screenshot_2020-08-13 Virtakytkin.png
 
Olen maallikko, mutta sama kytkinhän noiden täytyy olla. Kruunukytkin = kaksi ykköskytkintä vierekkäin.

Mutta miksi ostaa jotain Biltemaa kun merkkikalusteita (esim. ABB) saa samalla hinnalla? Kaikki sähkäritkään ei noita mielellään asentele.
 
Kieltämättä olisi mielenkiintoista tietää mitä eroa noissa on. Ruotsalaisessa tavaratalossa jopa hinta on eri kummallekin, mutta mitään tarkempaa tuotekuvausta ei löydy netistä.

Bilteman classic osastossa ei ole erillisiä tavallisia kruunu- ja kaksiosaisia kytkimiä, vaan tavallinen kruunukytkin ja kaksiosainen porraskytkin. Epäilenkin vahvasti että noissakin on todellisuudessa jotain eroja, mutta toisessa on virheellinen tuotekuvaus.
 
Viimeksi muokattu:
Olen maallikko, mutta sama kytkinhän noiden täytyy olla. Kruunukytkin = kaksi ykköskytkintä vierekkäin.

Mutta miksi ostaa jotain Biltemaa kun merkkikalusteita (esim. ABB) saa samalla hinnalla? Kaikki sähkäritkään ei noita mielellään asentele.
Sopii meidän tyyliin ja edullisia.
 
Saattaa nuo halpahallien asennuskalusteet hinnalla houkutella mutta suosittelen silti pitäytymään tunnetuissa valmistajissa kuten ABB ja Schneider. Niillä saatavuus myös jatkossa on turvatumpaa jos tarvitsee lisätä tai uusia. Toisaalta myös asennettavuus on niissä usein parempi.
 
Olisiko 2-kytkin sellainen että saat 2 eri valoa itsenäisesti on/off. Kruunukytkin taas sellainen että ekalla kytkimellä kattovalosta puolet päälle ja toisesta loput polttimot. Ekan kun sammuttaa sammuu koko kattovalo. Toinen kytkin jos on päällä syttyy kaikki lampun polttimot kun ekan kytkee...
 
Olisiko 2-kytkin sellainen että saat 2 eri valoa itsenäisesti on/off. Kruunukytkin taas sellainen että ekalla kytkimellä kattovalosta puolet päälle ja toisesta loput polttimot. Ekan kun sammuttaa sammuu koko kattovalo. Toinen kytkin jos on päällä syttyy kaikki lampun polttimot kun ekan kytkee...
Edelleenkin 2 samaa asiaa
 
Edelleenkin 2 samaa asiaa
Ei vaan tarkoitin: Lampussa sinisiä ja punaisia polttimoita 3 kumpaakin. Eka katkaisija päällä, toinen pois, vain siniset palavat. Toinen päälle, kaikki palavat, Eka katkaijia pois, kaikki sammuvat, jne.

Normi settiä 60 ja 70-luvun kerrostaloissa olohuoneessa. Pelkkiä punaisia tällä ei siis saisi palamaan. Kytkimellä saisi valittua päälle-pois puolet/kaikki.
 
Onko jotain erittäin virallista jatkosta 240V liitäntäkaapelille?
Toisessa päässä kiinni erikoisempi hitsattu liitin ja toisessa euro-pistoke. Piuha on poikki 20cm tuosta erikoisemmasta liittimestä. Virta näyttää olevan 1A. Ainoa keino olisi piuhan jatkaminen. Jatkojohto tuohon nysään... ei välttämättä toimi.
 
Onko jotain erittäin virallista jatkosta 240V liitäntäkaapelille?
Toisessa päässä kiinni erikoisempi hitsattu liitin ja toisessa euro-pistoke. Piuha on poikki 20cm tuosta erikoisemmasta liittimestä. Virta näyttää olevan 1A. Ainoa keino olisi piuhan jatkaminen. Jatkojohto tuohon nysään... ei välttämättä toimi.

Kaapelinjatkoliitin Q Phoenix Contact saa myös 3-napaisena
 
Ei vaan tarkoitin: Lampussa sinisiä ja punaisia polttimoita 3 kumpaakin. Eka katkaisija päällä, toinen pois, vain siniset palavat. Toinen päälle, kaikki palavat, Eka katkaijia pois, kaikki sammuvat, jne.

Normi settiä 60 ja 70-luvun kerrostaloissa olohuoneessa. Pelkkiä punaisia tällä ei siis saisi palamaan. Kytkimellä saisi valittua päälle-pois puolet/kaikki.

Niin ja tuon saa tehtyä kruunukytkimellä kun kytkee sen "väärin" eli syötön toiseen haaraan ja sitten valoille vetää toisesta haarasta ja siitä mihin yleensä syöttö kytketään.
En vaan ymmärrä että miksi tuolleen haluaisi kukaan kytkeä kun sehän pikemminkin on rajottavampi.
 

Kaapelinjatkoliitin Q Phoenix Contact saa myös 3-napaisena
Onko tämä siis kirjan mukaan sallittu tapa korjata liitäntäjohto? Ilmeisesti sikäli kun on, se on sitä sekä ylipäänsä että maallikkotyönä.

Toki minulle on opetettu, että liitäntäjohdon saa vaihtaa tai jatkojohdon valmistaa itse maallikkotyönä ja jopa rakentaa harrastemielessä omaan käyttöön kokonaan uuden pistotulppaliitäntäisen laitteen. Nämä toki sisältävät määritelmänomaisesti myös sen, että liitäntäjohdon väliin tulee kytkin tai jatkoksena muu rasia.
Niin ja tuon saa tehtyä kruunukytkimellä kun kytkee sen "väärin" eli syötön toiseen haaraan ja sitten valoille vetää toisesta haarasta ja siitä mihin yleensä syöttö kytketään.
En vaan ymmärrä että miksi tuolleen haluaisi kukaan kytkeä kun sehän pikemminkin on rajottavampi.
Jos perinteisen kruunukytkennän logiikalla mennään, niin minä hyvinkin ymmärrän, miksi joku haluaisi tehdä noin. Toisesta saa tällöin valot päälle ja pois, ja tätä etupäässä käytetään tilaan mentäessä ja poistuessa. Toisesta taas valitaan, onko käytössä vain yksi himmeä valo vai kaikki valot. Jonkun logiikalla se voi olla kätevämpää kuin painaa molemmat kytkimet samalla lääppäisyllä. Itse en noin tekisi, mutta eihän se sinänsä rajoittavampi tässä skenaariossa ole. Käytössä on silti vaihtoehdot 0%, 5% ja 100%. Kukaan ei jäisi kaipaamaan skenaarioni vaihtoehtoa "95%".

Noin yleisemmin kruunuvalaisinkytkentää toki pidetään vanhanaikaisena, mutta olin hyvinkin tyytyväinen sen olemassaoloon kun asensin tuuletinvalaisimen. Vituttaisi ihan helvetisti ropeltaa niistä vetonaruista aina erikseen tai alkaa asentaa jotain langatonta ohjausboksia kattorasiaan vain tämän takia - etenkin kun puukatossani ei ole mitään kattorasiaa vaan johto on vain vedetty pintavetona ja sokeripala on siinä välissä. Joutuisin siis käytännössä "ranettamaan"(ikään kuin se tässä eroaisi jotenkin normaalista valaisinasennuksesta) kattoon ruman kytkentärasiankin. Tarkemmin ajatellen saatanpa näin tehdäkin, jos alan kotiautomaatiota väsäämään.
 
Jos perinteisen kruunukytkennän logiikalla mennään, niin minä hyvinkin ymmärrän, miksi joku haluaisi tehdä noin. Toisesta saa tällöin valot päälle ja pois, ja tätä etupäässä käytetään tilaan mentäessä ja poistuessa. Toisesta taas valitaan, onko käytössä vain yksi himmeä valo vai kaikki valot. Jonkun logiikalla se voi olla kätevämpää kuin painaa molemmat kytkimet samalla lääppäisyllä. Itse en noin tekisi, mutta eihän se sinänsä rajoittavampi tässä skenaariossa ole. Käytössä on silti vaihtoehdot 0%, 5% ja 100%. Kukaan ei jäisi kaipaamaan skenaarioni vaihtoehtoa "95%".

No se on varmaan paljolti kohteestakin kiinni. Itse kun kruunun miellän lähinnä kyhtkimeksi jolla voidaan ohjata 2 pistettä, eli toisinsanoen 2kpl yköskytkimiä vain kompaktimmassa koossa. (Eikös näitä ole kolmeosaisiakin?)
Eli jos vaikka katto olisi jaettu 2 osaan jossa vaikka spotteja, niin kytkemällä kruunu "oikein" voidaan ohjata noita molempia puoliskoja toisistaan riippumatta, kun taas kytkemällä "väärin" toinen puolisko on riippuvainen toisesta.
 
Eli jos vaikka katto olisi jaettu 2 osaan jossa vaikka spotteja, niin kytkemällä kruunu "oikein" voidaan ohjata noita molempia puoliskoja toisistaan riippumatta, kun taas kytkemällä "väärin" toinen puolisko on riippuvainen toisesta.
Juu, tällainenkin meillä on eikä se toimisi fiksusti "väärin". Kuten sanottua, en itse haluaisi mainittua "väärin"-kytkentää mihinkään. Kaikenlaisia pervoja niitä kuitenkin on. Jotkut jopa haluavat valokatkaisimet fyysisesti väärinpäin, ja sehän on osassa maita tavanmukainen asennus.
 
Kaikenlaisia pervoja niitä kuitenkin on. Jotkut jopa haluavat valokatkaisimet fyysisesti väärinpäin, ja sehän on osassa maita tavanmukainen asennus.
Kaverin kämpässä oli kaikki valokytkimet nurinpäin ja lisäksi olkkarissa oli porrasvalokytkentä kruunukytkimessä ja vieläpä niin hauskasti että joillakin kombinaatioilla sai kytkettyä valaisimen polttimot sarjaan eli paloivat puolella teholla. Vuokraisännän mukaan kaikki oli ihan oikein kytketty mutta kyllä joku oli tuossa jotain ranettanut. Ihmettelin moisia hetken aikaa ja pienellä mittailulla ja pään raapimisella sain tuon toimimaan järkevästi.
 
Voisko toi toinen olla 6+6-kytkin ja toinen 5-kytkin?
Itsekin veikkaan juuri tästä olevan kysymys, koska (kuten eilen 16:22 kirjoitinkin) Bilteman toisessa erinäköisellä ulkonäällä olevassa sarjassa (Lubiline) on tarjolla 6+6-kytkin (Porrasvirtakytkin. Kaksiosainen) ja 5-kytkin (Kattokruunun virtakytkin), mutta ei kahta eri tuotenumerolla olevaa 5-kytkintä.

Eli näin ollen jomman kumman noista tuotekuvaus olisi virheellinen (mikä ei Biltemalle olisi mitenkään yllättävää) - kysymys vaan jäisi että kumman. Toki kumpaa tahansa voi käyttää kruunukytkentään 6+6:ssa vaan jää kaksi liitinpaikkaa tyhjiksi, että sikäli ei väliä kumman ostaa jos ei nimenomaan tarvitse porraskytkimiä.
 
Olisiko 2-kytkin sellainen että saat 2 eri valoa itsenäisesti on/off. Kruunukytkin taas sellainen että ekalla kytkimellä kattovalosta puolet päälle ja toisesta loput polttimot. Ekan kun sammuttaa sammuu koko kattovalo. Toinen kytkin jos on päällä syttyy kaikki lampun polttimot kun ekan kytkee...
2-kytkin on yksiosainen.. :interested:

esimerkki: Kytkin Artic - WDE0119201 227029079 2-KYTKIN - 2000202 - Schneider Electric

NOista bilteman kaksiosaisista kytkimistä kumpikin kyllä käy kruunukytkimestä, kytketään vain hieman eri tavalla.
 
Kaverin kämpässä oli kaikki valokytkimet nurinpäin ja lisäksi olkkarissa oli porrasvalokytkentä kruunukytkimessä ja vieläpä niin hauskasti että joillakin kombinaatioilla sai kytkettyä valaisimen polttimot sarjaan eli paloivat puolella teholla. Vuokraisännän mukaan kaikki oli ihan oikein kytketty mutta kyllä joku oli tuossa jotain ranettanut. Ihmettelin moisia hetken aikaa ja pienellä mittailulla ja pään raapimisella sain tuon toimimaan järkevästi.
On muuten todella rasittavaa yrittää perustella vaikkapa tosiaan jollekin "minä tiedän kaiken!"-vuokraisännälle, miksi asiat ovat päin jotain. Samaan mahtuu kyllä valitettavan usein "minä tiedän kaiken!"-isännöitsijä. Varmasti osa valittaa turhasta mutta kyllä, joskus pitäisi ajatella sen toisen osapuolen saattavan olla "hieman" fiksumpi ja kuunnella, mitä asiaa on.
Varsin monen tason viritystä on tosiaan nähty ja kuultu ja useampia kertoja on kysytty neuvoa kun se "minä tiedän kaiken!" on väittänyt vastaan. Onneksi moni tuttu osaa kysyä jos on tarve ja kyllä se toinenkin osapuoli sentään joskus periksi antaa kun perusteet ovat kunnossa.

Tuo kytkimet väärin päin, saati porrasvalo kahdella tai kolmella kytkimellä asennot ristissä on itselle jotain ylitsepääsemätöntä. Itsellä en katsoisi hetkeäkään ja lähimmillä tutuilla kääntyy kyllä varsin nopeasti jos vaan silmään osuu.

Ja ihan mielenkiinnosta... Muistuuko vielä mieleen, millainen kytkentä oli saatu aikaan? Aika harvinainen tuo sarjaan saaminen, en itse muista kuin tyyliin pari, kolme koskaan vastaan tulleen. Eikä edes ihan millä vaan komponenteilla onnistu varsinkaan jos ei raneilla oikein huolella.
 
Ja ihan mielenkiinnosta... Muistuuko vielä mieleen, millainen kytkentä oli saatu aikaan? Aika harvinainen tuo sarjaan saaminen, en itse muista kuin tyyliin pari, kolme koskaan vastaan tulleen. Eikä edes ihan millä vaan komponenteilla onnistu varsinkaan jos ei raneilla oikein huolella.
Taisi olla 6+6-kytkimiä ja ihan pirusti lankaa kytkinten ja kattorasian väleillä. Se oli tosiaan niin sekainen että ilman mittailua ja muistiinpanojen tekoa ei ottanut mitään tolkkua. Ja kun vielä oli kaikki langat joko harmaata tai mustaa ja useampi samanvärinen tuli samaa putkea pitkin joten ei voinut edes siitä arvailla minne mikäkin menee. Tuosta on jo varmaan ainakin 10 vuotta aikaa joten ihan tarkaan en enää muista.
 
Taisi olla 6+6-kytkimiä ja ihan pirusti lankaa kytkinten ja kattorasian väleillä. Se oli tosiaan niin sekainen että ilman mittailua ja muistiinpanojen tekoa ei ottanut mitään tolkkua. Ja kun vielä oli kaikki langat joko harmaata tai mustaa ja useampi samanvärinen tuli samaa putkea pitkin joten ei voinut edes siitä arvailla minne mikäkin menee. Tuosta on jo varmaan ainakin 10 vuotta aikaa joten ihan tarkaan en enää muista.
Kiitos. Jotain tämän kaltaista osasin arvailla.

Ja tosiaan olen ymmärtänyt, ettet noissa asioissa ole mikään untuvikko. Eli kyllä siellä on taatusti ollut varsin kirjavaa asennusta jos tai kun vaatii parempaa selvittelyä. Toisaalta piirsin kyllä ennen edellistä postaustani pari kuvaa ja kovin heikosti osui kuvaamaasi tilanteeseen. Eli rane ei kytke tietoisesti vaan hatusta vetäen ja moni ammattilainenkin saa miettiä toiseenkin kertaan, mitä oikein on kytketty.

Toki samat värit edelleen monesti käytössä ja kiitos eu, entistä sekavampaa. Aikaisempi musta suora ja ruskea ohjattu antoi jotain pohjaa, nyt pääset arpomaan. Ja sama vanhemmissa, niissä arvot väritkin.
 
Eihän EU mitenkään erityisesti vaatinut että me otettaisiin käyttöön yleismaailmallinen värijärjestys. Tää ruskea-musta-valkoinen on käytössä jokseenkin kaikkialla (paitsi tietysti jenkeissä).

"Väärinpäin" asennetut kytkimet me sen sijaan ollaan pidetty.
 
Eihän EU mitenkään erityisesti vaatinut että me otettaisiin käyttöön yleismaailmallinen värijärjestys. Tää ruskea-musta-valkoinen on käytössä jokseenkin kaikkialla (paitsi tietysti jenkeissä).

"Väärinpäin" asennetut kytkimet me sen sijaan ollaan pidetty.

En muista, että valkoista olisi ollut IEC-standardeissa ainakaan tällä vuosituhannella, mutta riittävän lähellä valkoista toi käytössä oleva harmaakin on.

Edit: Eli Ru-Mu-Ha
 
En muista, että valkoista olisi ollut IEC-standardeissa ainakaan tällä vuosituhannella, mutta riittävän lähellä valkoista toi käytössä oleva harmaakin on.

Edit: Eli Ru-Mu-Ha

No, taitaa olla tulkintakysymys onko se valkoinen vai harmaa.
 
No, taitaa olla tulkintakysymys onko se valkoinen vai harmaa.
Ja eikä niissä valtavasti eroja ole muutenkaan. Kaikki ns. kansainväliset projektit joissa olen ollut mukana täällä Suomessa tällä vuosituhannella ja mukana on ollut vaikka minkämaalaista säveltäjää, niin niissä toi on alusta asti ollut harmaa perustuen IEC-standardiin. Tiedän, että meillä on ollut ns. nykyasennuksissa mukana myös MuVa ja Va, taitaa osasta MMJ-kaapeleista löytyä vieläkin valkoinen. Kuten sanottu, ei niin väliä ja menee kategoriaan makuasia, erottaa muista ja sotkemisen vaaraa ei ole ja toiminto kyseisellä johtimella yli 60V:n asennuksissa sama.
 
Ja eikä niissä valtavasti eroja ole muutenkaan. Kaikki ns. kansainväliset projektit joissa olen ollut mukana täällä Suomessa tällä vuosituhannella ja mukana on ollut vaikka minkämaalaista säveltäjää, niin niissä toi on alusta asti ollut harmaa perustuen IEC-standardiin. Tiedän, että meillä on ollut ns. nykyasennuksissa mukana myös MuVa ja Va, taitaa osasta MMJ-kaapeleista löytyä vieläkin valkoinen. Kuten sanottu, ei niin väliä ja menee kategoriaan makuasia, erottaa muista ja sotkemisen vaaraa ei ole ja toiminto kyseisellä johtimella yli 60V:n asennuksissa sama.

Virallisesti se väri taitaa olla tuo harmaa, mutta valkoisesta mä ainakin yleensä puhun, ja on ihan kaapelinvalmistajasta kiinni miten harmaata se käytännössä on.

Sitä mustavalkoista en ole kyllä pitkään aikaan enää uusissa kaapeleissa nähnyt, se koko piuhahan oli eräänllaista ääliösäännön kiertämistä, kun vaatimus oli että myös 3. vaihe pitää merkitä mustalla värillä. Se ohut valkoinen raita meni sitten läpi, kun se "pääväri" oli musta.
 
Virallisesti se väri taitaa olla tuo harmaa, mutta valkoisesta mä ainakin yleensä puhun, ja on ihan kaapelinvalmistajasta kiinni miten harmaata se käytännössä on.

Sitä mustavalkoista en ole kyllä pitkään aikaan enää uusissa kaapeleissa nähnyt, se koko piuhahan oli eräänllaista ääliösäännön kiertämistä, kun vaatimus oli että myös 3. vaihe pitää merkitä mustalla värillä. Se ohut valkoinen raita meni sitten läpi, kun se "pääväri" oli musta.

Joo onneksi se MuVa ei tainnut tosiaan olla mikään pitkäaikainen kokeilu, pieni kuorintavirhe naarmuttaa mustaa ja tekee siihen valkoisen raidan. Mutta ammattikoulussa 90-luvun puolessavälissä koulutettiin ja käytettiin kovasti.
 
Onko joku törmännyt yleismalliseen himmentimen lisätehoyksikköön?
Tarkoitain siis palikkaa joka lukisi vaihehimmentimen valaismelle lähtevää sähköä ja sylkisi omasta liittimestään samanlaista sähköä ulos toiselle valaisimelle.
 
Kysytäänpä täällä, kun meni alunperin väärään ketjuun.

Pitäisi paljuun vetää valot. Ledlista on 12V ja virta tulisi akulta. Onko piuhaan tarvetta laittaa sulaketta (tai muuta suojavimpainta)?

Ajatus olisi myös vetää IP-luokiteltu pistoke paljukärryn kylkeen, johon voisi kytkeä normaalisti sähköt. Piuha tulisi akkulaturin kautta akkuun kiinni (ja sitä kautta edelleen valoille). Sulake tulisi tähän kytkentään (ennen akkua, mutta pistokkeen ja akkulaturin VAI akkulaturin vai akun väliin?).

Onko tämä viritelmä turvallinen (jos ei, niin saako jollain vimpaimella turvallisen)? Paljuun tuleva led-lista tulee yläreunan alle, lähellä vedenpintaa ja se on IP-luokiteltua eli vedenpitävää.
 
Sanoisin että ainakin vikavirtasuojakytkin 230V syöttöön (ennen sitä akkulaturia). 12V piiriä en pidä turvallisuuden kannalta ongelmallisena.

Sopivasti mitoitettu sulake akun ja kuorman väliin ei myöskään mitään haittaa.

Kaikkein vähiten näen hyötyä sulakkeesta akun ja akkulaturin välissä.

Sulake suojaa johtoja (ja estää mahdollista tulipaloa), mutta sulakkeesta ei yleensä ole hyötyä jos ihminen saa sähköiskun. vvsk suojaa ihmisiä sähköiskuilta.
 
Pihasaunan sähköistys etenee jossain vaiheessa ja sitä ennen täytyy pistää kaapeliputket maahan. Pari 50 mm putkea ajattelin heittää maahan sähkö+data käyttöön. Kaapelille tulee pituutta noin 40 m. Kopilla ei ole kokoa kuin 24 m^2, joten ihan hirveästi ei sähköpisteitä tule, puukiuas. Jos nyt lähtee siitä, että 2-3 pistorasiaa, pieni parin levyn keittotaso, jääkaappi ja lämmitys (lv-varaaja ja lämpö) tulee sähköllä, niin minkämoisella kaapelilla tuo kannattaisi vetää? 2 kpl 5x2,5 MMJ ei taida olla tarpeeksi? Mieluiten tietysti yhdellä järeällä vetäisi, jos mahdollista. Sähkäri veti lämmityspistokkeet talon seinälle jollain peukalonpaksuisella monta johdinta sisältävällä kaapelilla, mutta en nyt heti löytänyt mikä se oli.

Ideana tässä siis vain se, että tökin kaapelin/kaapelit putkeen jo ennen niiden maahan pistämistä, kun tuohon väkisinkin tulee yksi liitospiste matkan varrelle. Toiseen putkista pistän joka tapauksessa MK 90 16 kevin maadoituksia varten. Tiedä sitten onko liioittelua, mutta eipähän ainakaan tule datavärkkien välille mitään yllättävää eroa. Hieman olen suunnitellut, että saunasta tulisi myös etätyöpiste.
 
Pihasaunan sähköistys etenee jossain vaiheessa ja sitä ennen täytyy pistää kaapeliputket maahan. Pari 50 mm putkea ajattelin heittää maahan sähkö+data käyttöön. Kaapelille tulee pituutta noin 40 m. Kopilla ei ole kokoa kuin 24 m^2, joten ihan hirveästi ei sähköpisteitä tule, puukiuas. Jos nyt lähtee siitä, että 2-3 pistorasiaa, pieni parin levyn keittotaso, jääkaappi ja lämmitys (lv-varaaja ja lämpö) tulee sähköllä, niin minkämoisella kaapelilla tuo kannattaisi vetää? 2 kpl 5x2,5 MMJ ei taida olla tarpeeksi? Mieluiten tietysti yhdellä järeällä vetäisi, jos mahdollista. Sähkäri veti lämmityspistokkeet talon seinälle jollain peukalonpaksuisella monta johdinta sisältävällä kaapelilla, mutta en nyt heti löytänyt mikä se oli.

Ideana tässä siis vain se, että tökin kaapelin/kaapelit putkeen jo ennen niiden maahan pistämistä, kun tuohon väkisinkin tulee yksi liitospiste matkan varrelle. Toiseen putkista pistän joka tapauksessa MK 90 16 kevin maadoituksia varten. Tiedä sitten onko liioittelua, mutta eipähän ainakaan tule datavärkkien välille mitään yllättävää eroa. Hieman olen suunnitellut, että saunasta tulisi myös etätyöpiste.

Mcmk 4x6x+6 kaapelilla ja saunalle pieni keskus
 
Mcmk 4x6x+6 kaapelilla ja saunalle pieni keskus
Ok, kiitos. Eli vähemmän johtimia, mutta pinta-alaa/johdin enemmän. Pientä keskusta suunnittelin tosiaan saunallekin. Suojaputkessa kun menee, niin ei tarvitse välttämättä olla maakaapeli (?)
 
Tuleeko estokelaparisto asentaa ennen sähkölaitoksen mittaria, jotta kompensoitu loisteho saadaan huomioitua sähkölaskussa?
 
Autotallissa siirsin yhtä pistoketta ja mittari ilmoitti että navat on yhteydessä toisiinsa. Syyksi paljastui autotallin ovennostimet, jotka olivat kiinni saman sulakkeen takana olevissa pistokkeissa. Onko normaalia että ne päästävät läpi?
 
Viimeksi muokattu:
Aika moni sähkölaite käyttäytyy juuri noin. Jos se on kiinni pistorasiassa niin silloin pistorasian vaihe ja nolla ovat yhteydessä toisiinsa sen kyseisen laitteen kuorman kautta. Poislukien tietysti tilanteet joissa laitteessa itsessään on joku pääkytkin ja se on pois päältä.

Normaalilta kuulostaa siis.
 
Huoneessa 2kpl valokytkimiä samoihin lamppuihin (8kpl halogeeni). Eli vaihtokytkimet. Vaihdoin halogeenien (12V) tilalle ledit ja nyt haluaisin himmentimen.
Valonsäädin ABB Impressivo 2-400W/VA UPK valkoinen

Tämä lienee sopiva?

Mahtaakohan ton kytkentä olla suoraviivainen homma? Sähkärin vissiin vaatis, mutta vois kai ton itsekin tehdä, kun ei mistää saa sähkäriä yhtä säädintä asentamaan ja ei ole sähkärituttujakaan.

Muuntajina Osram Halotronic
Osram HTM Halotronic - Osta nyt | Lamppuexpress
 
Viimeksi muokattu:
Tuleeko estokelaparisto asentaa ennen sähkölaitoksen mittaria, jotta kompensoitu loisteho saadaan huomioitua sähkölaskussa?
Riippuu kummalta puolelta mittaria katsot. Itse ymmärtäisin "ennen mittaria" että mittarin ja sähkölaitoksen johdon välille, mutta juuri silloinhan se ei vaikuttaisi mittarin näkemään kulutukseen mitenkään. Eli jos haluat minkä tahansa värkin vaikuttavan kulutukseen niin se pitäisi laittaa "mittarin jälkeen" eli mittarin ja mittaroitavan kohteen väliin.

Toinen kysymys on sitten että onko tässä joku tehdas tai maatila kyseessä. Ainakin itse olen käsityksessä että loistehosta ei kuluttajilta laskuta mikään sähköyhtiö. (Saa korjata jos tilanne on muuttunut)
 
Mielestäni hemmetin erikoista että tuon muuntajan sivuilla lukee halogen/LED vaikka samalla sivulla olevan laitteen kuvan tyyppikilven mukaan se antaa 11,5V vaihtojännitettä ulos. Toisin sanoen tyypillisillä ledinauhoilla ledit palavat vain joka toisella jaksolla. Itse en ole kovin innoissani 50Hz taajuudella välkkyvistä ledeistä, joskin niitä olen joissain asunnoissa nähnyt - ilmeisesti siis joku tuota virtalähdettä tai vastaavaa on käyttänyt ledeille.

Tosin voihan se olla, että tuossa on kuva vanhasta mallista ja uusi malli sopii oikeasti ledeille (jolloin siinä lukisi että ulostulo on tasajännitettä ja ulostulossa toinen karva merkitty + ja toinen - )
 
Mielestäni hemmetin erikoista että tuon muuntajan sivuilla lukee halogen/LED vaikka samalla sivulla olevan laitteen kuvan tyyppikilven mukaan se antaa 11,5V vaihtojännitettä ulos. Toisin sanoen tyypillisillä ledinauhoilla ledit palavat vain joka toisella jaksolla. Itse en ole kovin innoissani 50Hz taajuudella välkkyvistä ledeistä, joskin niitä olen joissain asunnoissa nähnyt - ilmeisesti siis joku tuota virtalähdettä tai vastaavaa on käyttänyt ledeille.

Tosin voihan se olla, että tuossa on kuva vanhasta mallista ja uusi malli sopii oikeasti ledeille (jolloin siinä lukisi että ulostulo on tasajännitettä ja ulostulossa toinen karva merkitty + ja toinen - )
En osaa sanoa. Muuntajat on tuolla alaslaskusssa, enkä ole niitä ihmetellyt. 9v sitten ne on sinne asennettu. Yksi sarja on kylppärissä ollut ledeillä parisen kuukauttaja hyvin tuntuu pelaavan. En ole mitään välkkymistä huomannut.

Tollaisia Ledejä olen ostanut:

Philips LEDspot ExpertColor GU5.3 MR16 7.5W 940 36D (MASTER) | Kylmä Valkoinen | Lamppuexpress
 
Voi olla että nuo halogeenispotin näköiset led-spotit onkin tarkoitettukin perinteisten halogeenien korvaajaksi, jolloin niihin olisi rakennettu täysaaltotasasuuntaaja ja ehkä vähän tasoittavaakin sisään. Eli ne ei välky niin paljoa. (ja sikäli kun välkkyvät niin 100Hz taajuudella joka ei ole niin paha kuin 50Hz)

Mutta jos perus lednauhaa laittaa vaihtovirtalähteen perään, niin vilkkuu aika ikävästi.

Mitä tulee tuohon himmentimeen, niin sen pitäisi toimia tuon muuntajan kanssa. Voi tosin olla että se toimii halogeenien kanssa paremmin kuin halogeenia leikkien ledien kanssa - riippuu ihan miten hyvin himmennettävyys on toteutettu ledspotissa. Sen verran sanoisin, että olennaisesti parempaa himmennintyyppiä ei ole eli jos toteutat ja et ole tyytyväinen niin luultavasti vaihtoon menee noi muuntajat ja/tai ledispotit.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu kummalta puolelta mittaria katsot. Itse ymmärtäisin "ennen mittaria" että mittarin ja sähkölaitoksen johdon välille, mutta juuri silloinhan se ei vaikuttaisi mittarin näkemään kulutukseen mitenkään. Eli jos haluat minkä tahansa värkin vaikuttavan kulutukseen niin se pitäisi laittaa "mittarin jälkeen" eli mittarin ja mittaroitavan kohteen väliin.

Toinen kysymys on sitten että onko tässä joku tehdas tai maatila kyseessä. Ainakin itse olen käsityksessä että loistehosta ei kuluttajilta laskuta mikään sähköyhtiö. (Saa korjata jos tilanne on muuttunut)

Kyseessä on datakeskus, jonka mitattu loisteho veloitetaan sähkölaskussa. Tässä tilanteessa estokelaparisto kannattanee asentaa sähkölaitoksen mittarin ja pääsulakkeiden/pääkytkimen ja kulutuskohteen kuorman välille.

Ps. Helsingin Energian alueella myös ihan tavalliselta omakotitalolta veloitetaan tehokomponentti sähkölaskulla.
 
Voi olla että nyö halogeenispotin näköiset led-spotin on tarkoitettukin perinteisten halogeenien korvaajaksi, jolloin niihin olisi rakennettu täysaaltotasasuuntaaja sisään. Eli ne ei välky ainakaan niin paljoa.

Mutta jos perus lednauhaa laittaa vaihtovirtalähteen perään, niin vilkkuu aika ikävästi.
Joo, on meillä ledinauhojakin useammassa paikassa ja niillä on erilaiset muuntajat.
 
Ps. Helsingin Energian alueella myös ihan tavalliselta omakotitalolta veloitetaan tehokomponentti sähkölaskulla.
Joo näköjään tosin laskutuksessa loistehon annossa (kapasitiivinen kuorma) huippuloistehosta vähennetään 10% huippupätötehosta ja loistehon otossa (induktiivinen kuorma) 40 % huippupätötehosta tai vähintään 50 kvar. Eli hatusta sanoisin että käytännössä ei hirveän usein laskuteta. Mutta on siis aivan totta että jos loisteho on kovin suurta niin kompensointi kannattaa asuintaloissakin.
 
Maahan laitetaan maakaapelia.
Hmmm, sähkärit veti mmj:tä ulkoseinän pistokkeisiin samanlaisen putken läpi. Putki on maan alla ja jää aikanaan kellarin lattian alle. Väärin meni? Olin tuosta ymmärtänyt, että suojaputkessa veto on eri kuin paljaaltaan maan alla. Saunan osalta toki voi maakaapelilla vedellä, ei ole hinnankaan puolesta suurta merkitystä. Maakaapeli lienee kyllä jäykempää.
 
En osaa sanoa. Muuntajat on tuolla alaslaskusssa, enkä ole niitä ihmetellyt. 9v sitten ne on sinne asennettu. Yksi sarja on kylppärissä ollut ledeillä parisen kuukauttaja hyvin tuntuu pelaavan. En ole mitään välkkymistä huomannut.

Tollaisia Ledejä olen ostanut:

Philips LEDspot ExpertColor GU5.3 MR16 7.5W 940 36D (MASTER) | Kylmä Valkoinen | Lamppuexpress

Vaihdoin myös Philipsin halogenien korvaaja warmglow ledit himmennettävien halogenien tilalle ja hyvin toimineet. Himmentimet oli valmiina enkä osaa ottaa niihinkantaa, mutta kummankin pitäisi varmana tukea samaa himmennystapaa. Muuntajat myös halotronicceja. Isommat tyyliin 70~150w muuntajat vaihdoin pienempiin n. 30w minimikuormaisiin, mutta en tiedä toimisko isommallakin. Ledien kuorma siis jäi alle 20w.
 
En löydä kenenkään kysyneen tätä missään, joten kysyn nyt:

Aion laittaa keittiööni led-valaistuksen. Ongelmana on, että oli kyse minkä tahansa toimittajan systeemistä, on niihin tarjolla vain kauko-ohjattua patterikäyttöistä kytkintä.

Muuntajahan näissä on oltava, mutta eikö näitä nyt herranjestas saa millään toimimaan tavallisesta seinäkytkimestä, joka seinästä jo löytyy? Ei millään haluaisi keksiä pyörää uudestaan, vaan pitää toiminnan yksinkertaisena.
 
Saa tietty toimimaan seinäkytkimestä, ottaa sille muuntajalle sähköt seinäkytkimen perästä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 456
Viestejä
4 512 743
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom