Kysymyksiä sähkömiehille

[Erkkimerkki]

Eikö syöttöä voi vetää välikatossa villojen välissä pelkällä mmj:llä?
Kotona sähköliike veti samalla tavalla, mutta halogeeniaikana tietty lisäksi peltiset suojat spottien kohdalle.

SFS-käsikirja 600-1-1 sivulla 240 on esitetty esimerkkejä asennustavoista.
Kohta nro 3: Monijohdinkaapeli suoraan lämpöeristetyssä seinässä. Lämpöeristettä ei ole kaapelin ja seinän pinnan välillä.
Alaviitteinä ovat a ja c.
a) Seinän sisäpuolen pintarakenteen lämmönläpäisykerroin ei ole pienempi kuin 10 W/m^2*K
c) Kun kaapeli on asennettu pystysuoraan ja ilmanvaihto on rajoitettu, ympäristön lämpötila pystysuoran osuuden yläpäässä voi nousta merkittävästi. Asia on harkittavana.

Eli mikäli et pysty osoittamaan että lämmönläpäisykerroin riittää, et saa eristeeseen sisälle asentaa. Kaikki eristeet johtavat lämpöä alle tuon. Kyse ei ole siitä että kaapeli varsinaisesti kuumenisi, vaan kaapelin pintalämpötila nousee sen verran että kaapelin muovi haurastuu ja saattaa murentua ennen aikojaan. Kyseessä on siis jonkinlainen mahdollinen aikapommi. Se että on firmoja joita ei kiinnosta asia, ei tee siitä hyväksyttyä. Liian iso osa asentajista ajattelee että ei firmaa oo enää olemassa silloin kun riski realisoituu. Todennäköisesti siellä on myös peltisten suojien maadoitukset tekemättä. Mikäli käytetään 230V spotteja, on metalliset asennusrasiat ja suojat standardin mukaan maadoitettava. Toki jos spotit ovat kaksoiseristettyjä niin tilannetta voi tulkita toisinkin, harvoin kuitenkaan ovat.

 

[Erkkimerkki]

Mikähän voisi olla vikana kun kolmivaiheinen vikavirtasuoja katkoo sähköjä jotenkin kummallisen satunnaisesti. Vikavirtasuoja laukeaa itsekseen myös vaikka sen takana olevat kaikki johdonsuojakatkaisijat olisivat off-asennossa.
Joskus vikavirtasuoja pysyy päällä viikon, joskus se ei suostu jäämään päälle-asentoon lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vikavirtasuojan takana on muutama pistorasia ja led-kattovaloja.
Vikavirtasuoja itsessään on vaihdettu uuteen.

Etsisin vikaa nollan eristysvastuksesta. Riittää jos nolla pääsee maihin, laukeaa vikavirtasuoja. Mahdollisesti jotain kosteutta ryhmään liitetyssä laitteessa/johtimessa.
Vika on helpoin löytää silloin kun vikis ei pysy päällä ollenkaan.

 

[ddude]

SFS-käsikirja 600-1-1 sivulla 240 on esitetty esimerkkejä asennustavoista.
Kohta nro 3: Monijohdinkaapeli suoraan lämpöeristetyssä seinässä. Lämpöeristettä ei ole kaapelin ja seinän pinnan välillä.
Alaviitteinä ovat a ja c.
a) Seinän sisäpuolen pintarakenteen lämmönläpäisykerroin ei ole pienempi kuin 10 W/m^2*K
c) Kun kaapeli on asennettu pystysuoraan ja ilmanvaihto on rajoitettu, ympäristön lämpötila pystysuoran osuuden yläpäässä voi nousta merkittävästi. Asia on harkittavana.

Eli mikäli et pysty osoittamaan että lämmönläpäisykerroin riittää, et saa eristeeseen sisälle asentaa. Kaikki eristeet johtavat lämpöä alle tuon. Kyse ei ole siitä että kaapeli varsinaisesti kuumenisi, vaan kaapelin pintalämpötila nousee sen verran että kaapelin muovi haurastuu ja saattaa murentua ennen aikojaan. Kyseessä on siis jonkinlainen mahdollinen aikapommi. Se että on firmoja joita ei kiinnosta asia, ei tee siitä hyväksyttyä. Liian iso osa asentajista ajattelee että ei firmaa oo enää olemassa silloin kun riski realisoituu. Todennäköisesti siellä on myös peltisten suojien maadoitukset tekemättä. Mikäli käytetään 230V spotteja, on metalliset asennusrasiat ja suojat standardin mukaan maadoitettava. Toki jos spotit ovat kaksoiseristettyjä niin tilannetta voi tulkita toisinkin, harvoin kuitenkaan ovat.

Ok, kiitoksia.
Tulkitaanko asiaa eritavalla jos kaapelin vetää sitten tuolla välikaton runkopalkkeihin kiinnitettynä.
Tuollon mmj ei varsinaisesti mene villojen välissä?
Jos tuokaan ei ole sallittu mikä on sitten järkevin tapa vetää syötöt?

 

[silmakka]

SFS-käsikirja 600-1-1 sivulla 240 on esitetty esimerkkejä asennustavoista.
Kohta nro 3: Monijohdinkaapeli suoraan lämpöeristetyssä seinässä. Lämpöeristettä ei ole kaapelin ja seinän pinnan välillä.
Alaviitteinä ovat a ja c.
a) Seinän sisäpuolen pintarakenteen lämmönläpäisykerroin ei ole pienempi kuin 10 W/m^2*K
c) Kun kaapeli on asennettu pystysuoraan ja ilmanvaihto on rajoitettu, ympäristön lämpötila pystysuoran osuuden yläpäässä voi nousta merkittävästi. Asia on harkittavana.

Eli mikäli et pysty osoittamaan että lämmönläpäisykerroin riittää, et saa eristeeseen sisälle asentaa. Kaikki eristeet johtavat lämpöä alle tuon. Kyse ei ole siitä että kaapeli varsinaisesti kuumenisi, vaan kaapelin pintalämpötila nousee sen verran että kaapelin muovi haurastuu ja saattaa murentua ennen aikojaan. Kyseessä on siis jonkinlainen mahdollinen aikapommi. Se että on firmoja joita ei kiinnosta asia, ei tee siitä hyväksyttyä. Liian iso osa asentajista ajattelee että ei firmaa oo enää olemassa silloin kun riski realisoituu. Todennäköisesti siellä on myös peltisten suojien maadoitukset tekemättä. Mikäli käytetään 230V spotteja, on metalliset asennusrasiat ja suojat standardin mukaan maadoitettava. Toki jos spotit ovat kaksoiseristettyjä niin tilannetta voi tulkita toisinkin, harvoin kuitenkaan ovat.

Hiusten halkomista mutta miten muuten tuo välikaton eristeet eroaa esim. ulkoseinien eristeistä. Eikös näissä kuitenkin esimerkiksi MMJ kaapeli vedetä eristettä hipoen höyrynsulun ja eristeen välissä ?

 

[Erkkimerkki]

Eristeen ja seinän/levyn minkä tahansa kiinteämmän (lue lämpöä johtavamman) rajapinnassa saa vetää. Eristeen sisällä, jolloin villaa on kaapelin molemmilla puolilla, ei saa vetää.

 

[JiiPee]

Ok, kiitoksia.
Tulkitaanko asiaa eritavalla jos kaapelin vetää sitten tuolla välikaton runkopalkkeihin kiinnitettynä.
Tuollon mmj ei varsinaisesti mene villojen välissä?
Jos tuokaan ei ole sallittu mikä on sitten järkevin tapa vetää syötöt?

Jooh sinne palkkeihin kiinni ja niihin kohtiin josta mennään villan läpitte lerppa tai putki ja sitten kun vielä muistaa tulpata ne putken päät, niistä tulee meinaan kovilla pakkasilla kivasti vettä jos jättää tulppaamatta.
Ja jos oikein nohia on niin teippaa vielä ne kohdat missä muovi on puhkaisu mutta tuota tuskin monikaan tekee.

 

[ddude]

Jooh sinne palkkeihin kiinni ja niihin kohtiin josta mennään villan läpitte lerppa tai putki ja sitten kun vielä muistaa tulpata ne putken päät, niistä tulee meinaan kovilla pakkasilla kivasti vettä jos jättää tulppaamatta.
Ja jos oikein nohia on niin teippaa vielä ne kohdat missä muovi on puhkaisu mutta tuota tuskin monikaan tekee.

Toi on välikatto, eli tila joka kokonaan plussan puolella aina. Villa menossa väliin vain äänieristeeksi.

 

[JiiPee]

Toi on välikatto, eli tila joka kokonaan plussan puolella aina. Villa menossa väliin vain äänieristeeksi.

No kunhan ei mistään haudata villan sekaan niin bueno.

 

[djmake]

Mikähän voisi olla vikana kun kolmivaiheinen vikavirtasuoja katkoo sähköjä jotenkin kummallisen satunnaisesti. Vikavirtasuoja laukeaa itsekseen myös vaikka sen takana olevat kaikki johdonsuojakatkaisijat olisivat off-asennossa.
Joskus vikavirtasuoja pysyy päällä viikon, joskus se ei suostu jäämään päälle-asentoon lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vikavirtasuojan takana on muutama pistorasia ja led-kattovaloja.
Vikavirtasuoja itsessään on vaihdettu uuteen.

Jos kerran vaihto uuteen on jo tehty, niin sitä on vaikea perua. Ensimmäisenä toimenpiteenä ei kuitenkaan kannattaisi siihen lähteä.

Tuo satunnaisuus ei selvästi kohdistu mihinkään tiettyyn ajanhetkeen tai toimenpiteeseen? Johdonsuojat pois päältäkin tapahtuva laukeaminen viittaisi nollien sekoamiseen keskuksessa eli vvs:n nollan perässä on jotain, joka sinne ei kuulu. Jokin keskuksessa oleva kontaktori nolla väärään paikkaan kytkettynä voisi olla ihan otollinen ongelmien aiheuttaja.
Tosin toki ne nollat voi sotkea muuallakin kuin keskuksessa. Yksi otollinen paikka on katon jakorasia jos sen kautta kulkee sekä vvs:n takaa tuleva että muu sähkö ja valaisinta asentaessa on käytetty väärää nollaa. Tosin jossakin tällaisessa tapauksessa ve vvs:n laukeaminen liittyisi helposti suoraan omiin toimenpiteisiin ja yhteyden olisi luultavammin huomioinut.

Etsisin vikaa nollan eristysvastuksesta. Riittää jos nolla pääsee maihin, laukeaa vikavirtasuoja. Mahdollisesti jotain kosteutta ryhmään liitetyssä laitteessa/johtimessa.

Kun sen vvs:n kerrottiin laukeavan myös sen takana olevien johdonsuojien ollessa pois päältä, ei siellä nollassakaan silloin oikein kytketyssä kulje mitään, joka vuotaisi maihin. Jos johdonsuojat pois päältä -kokeilua ei olisi tehty niin maihin vuotaminen olisi toki yksi mahdollisuus.

 

[Trans-Late]

Liitos ei voi olla seinän ja valaisimen välissä, vaan seinässä on joko upossa rasia, missä liitos on ja valaisin tulee tähän rasiaan kanneksi, tai sitten valaisin on vaihdettava sellaiseksi, missä liitos on valaisimen sisällä.

Voi olla vain reikä seinässä josta tulee johdot ja erillinen koukku, niin vähän pakko se liitos on tehdä siinä valaisimen peitekuvussa. Sama asiahan se on vaikka siinä olisi liitäntäkansi, niin silloinkin liitos jää kannen ja valaisimen väliin ihan normaalisti.

 

[Oravamedian käpy]

Voiko samaan valaisinryhmään liittää uusia valaisimia, vai tuleeko näissä jokin tehonrajoitus vastaan, tai jakautuuko 230 VAC jännite eri valaimien välillä, jolloin kaikki valaisimet palavat himmeämpänä? Tarkoitus olisi lyödä jakorasia nykyisen valopisteen paikalla, ja jatkaa siitä johdot rinnakkaisena kolmelle uudelle valopisteelle, jotka pinta-asennetaan välikattoon. Ryhmäkeskuksella 10A sulakkeet, ja näiden perässä on ainoastaan nykyinen valopiste.

Esim. tuollaisia komponentteja olisi tarkoitus asentaa 3 kpl välikattoon: Valaisinpistorasia - AKK13 AKK13, 1-luokka, pinta HF - 1152512 - ABB Smart Buildings

Nykyisen valopisteen tilalle seuraava komponentti: Vaihtokansi IP 20: AK13 | ABB

 

[Pakana]

Voiko samaan valaisinryhmään liittää uusia valaisimia, vai tuleeko näissä jokin tehonrajoitus vastaan, tai jakautuuko 230 VAC jännite eri valaimien välillä, jolloin kaikki valaisimet palavat himmeämpänä? Tarkoitus olisi lyödä jakorasia nykyisen valopisteen paikalla, ja jatkaa siitä johdot rinnakkaisena kolmelle uudelle valopisteelle, jotka pinta-asennetaan välikattoon. Ryhmäkeskuksella 10A sulakkeet, ja näiden perässä on ainoastaan nykyinen valopiste.

Esim. tuollaisia komponentteja olisi tarkoitus asentaa 3 kpl välikattoon: Valaisinpistorasia - AKK13 AKK13, 1-luokka, pinta HF - 1152512 - ABB Smart Buildings

Nykyisen valopisteen tilalle seuraava komponentti: Vaihtokansi IP 20: AK13 | ABB

Kyllähän noita valaisinrasioita voi aika kevyin mielin lisäillä, varsinkin nykyään kun valaisimien ottamat virrat ovat huomattavasti pienentyneet. Periaatteessa tuossa se jännite laskee kuorman kasvaessa, mutta tuo on kyllä täysin laskennallinen, jota ei käytännössä edes oikein voi mitata, saatikka aistinvaraisesti havaita.

 

[Oravamedian käpy]

Kyllähän noita valaisinrasioita voi aika kevyin mielin lisäillä, varsinkin nykyään kun valaisimien ottamat virrat ovat huomattavasti pienentyneet. Periaatteessa tuossa se jännite laskee kuorman kasvaessa, mutta tuo on kyllä täysin laskennallinen, jota ei käytännössä edes oikein voi mitata, saatikka aistinvaraisesti havaita.

Näin ajattelin asian teoreettisesti, eli rinnankytkettyjen valaisinten tapauksessa ainoastaan valaisinryhmän kuormitusvirta kasvaa. Esim. kolmella max 50W valaisimella valaisinryhmän karkeasti laskettu kokonaiskuormitus olisi runsaat 0,7A jos huomioidaan myös johtojen tehohäviöt.

 

[Eramaankettu]

Menee melko hiustenhalkomiseksi En sitten tiedä miten laskit johtojen tuottamat häviöt, mutta https://www.theseus.fi/bitstream/ha...Ella-Lehtinen-2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y tossa jotain matskua aiheesta ja löytyy kohdasta 4.2
Valaisimille useimmiten (uusille LED valaisimille) syöttöjännitteen tulee olla tyyliin 200-250VAC hyvin useasti, joten tuon 10A (ilmoittamasi sulakekuorma) alla et saa aiheutettua jännitteenalenemaa, joka tiputtaisi edes teoriassa jännitteen niin alas, että se voisi vaikuttaa jtoain. Hehkulamput ovat eri juttu, jossa esim joku oikosulku (vaikka kompura) voi näkyä eritavalla väreilynä.

 

[glhf]

Kysymys DC-puolelta joka ei ole niin tuttu. Mulla on 24V akkujärjestelmä ja 2000W (4000W piikkiteho) invertteriä olen asentamassa. Kaapelit jotka tulivat invertterin mukana, olivat aika heppoisat (olisikhan 10 tai 16mm2) ja liian lyhyet (n 50 cm).

Invertteri tulee kumminkin reilun kolmen metrin päähän akuista, joten tarvitsen pidemmät kaapelit. Valmiina olisi 24mm2 kaapelia pari kappaletta (rakennettu 4x 6mm2 kuparikaapeleista..) ja 150A sulake.

Kysymyksenä:
- riittääkö kaapelin paksuus tuolle maksimikuormalle? laskin että häviö olisi n. 2,5% eli pitäisi olla ok sen puolesta
- onko kaapelin paksuus riittävä 150a sulakkeelle? ts. onko riskiä että kaapelit kuumenevat liikaa mahd. ongelmatilanteessa ennen kun sulake kerkeää poksahtaa?
- muita huomioita?

 

[Copper]

Kysymys DC-puolelta joka ei ole niin tuttu. Mulla on 24V akkujärjestelmä ja 2000W (4000W piikkiteho) invertteriä olen asentamassa. Kaapelit jotka tulivat invertterin mukana, olivat aika heppoisat (olisikhan 10 tai 16mm2) ja liian lyhyet (n 50 cm).

Invertteri tulee kumminkin reilun kolmen metrin päähän akuista, joten tarvitsen pidemmät kaapelit. Valmiina olisi 24mm2 kaapelia pari kappaletta (rakennettu 4x 6mm2 kuparikaapeleista..) ja 150A sulake.

Kysymyksenä:
- riittääkö kaapelin paksuus tuolle maksimikuormalle? laskin että häviö olisi n. 2,5% eli pitäisi olla ok sen puolesta
- onko kaapelin paksuus riittävä 150a sulakkeelle? ts. onko riskiä että kaapelit kuumenevat liikaa mahd. ongelmatilanteessa ennen kun sulake kerkeää poksahtaa?
- muita huomioita?

Victronin 24V/1600VA invertterissä oli 25mm2 1,5m kaapelit tehtaalla asennettuna. Manuaalissa maininta että yli 1,5m alle 3m pitäis käyttää jo 50mm2 kaapelia. Mutta netti on täynnä laskureita, semmoseen kun syötät tiedot niin ei tarvi itse arpoa.

 

[janne]

Keittön pari riippuvaloa (led) välähää ihan pikaisesti kun jääkaapin kompura hörähtää päälle. Taitavat olla saman sulakkeen takana. Tosin ihan joka kerta tuota ei tapahdu mikä vähän ihmetyttää. Eipä tuo sinänsä mitään haittaa, mutta mietin onko olemassa jotain häiriösuotimia tms jolla tuon saisi loppumaan? Vai onko kyseessä joku oikea vika?

 

[Kvarkki]

Mites nämä maahan tulevien suojaputkien luokitukset menee, onko tämä Bilteman rööri ihan sekundaa (pihamaahan)?

Kaapelinsuojaputki, sileä sisäpinta, Ø 50 mm, 25 m

Halogeeniton ja taipuisa kaksiseinämäinen putki, jossa aallotettu ulkopuoli ja sileä sisäpuoli. Vetolanka asennettuna. Vesiputkien, PEM-letkujen ja kaapeleiden maa-asennukseen. Sovite-/jatkoliittimet 50 mm.

www.biltema.fi

Lähinnä siis rupesin tuota "750 N" lukemaa katselemaan. Starkin vastaavassa putkessa esim. on ihan tuttu SN8 (Kaapelinsuojaputki 50 mm 50 m vetonarulla | STARKin verkkokauppa).

Sinällään kysymys on lähinnä teoreettinen, kun Bilteman 30 e/25m tavaraa ei näytä löytyvän enää kuin yhdestä liikkeestä ja tuo Starkin 50 m rulla on jo tätä uutta versiota halvempaa. Bilteman edellisen rullan onneksi käytin paikkoihin, jossa asialla ei ole merkitystä.

 

[Pakana]

Kuvittelisi että tuo Bilteman 750N tarkoittaa sitä että putki kestää suoraan päälleen tuon 75kg painon, kun tuossa virallisessa standardissa se paino jaetaan tasaisesti neliön alalle.

Ei tuo 750N mun mielestä erityisen heikolta kuulosta.

 

[Svesnon]

Mites nämä maahan tulevien suojaputkien luokitukset menee, onko tämä Bilteman rööri ihan sekundaa (pihamaahan)?

Kaapelinsuojaputki, sileä sisäpinta, Ø 50 mm, 25 m

Halogeeniton ja taipuisa kaksiseinämäinen putki, jossa aallotettu ulkopuoli ja sileä sisäpuoli. Vetolanka asennettuna. Vesiputkien, PEM-letkujen ja kaapeleiden maa-asennukseen. Sovite-/jatkoliittimet 50 mm.

www.biltema.fi

Lähinnä siis rupesin tuota "750 N" lukemaa katselemaan. Starkin vastaavassa putkessa esim. on ihan tuttu SN8 (Kaapelinsuojaputki 50 mm 50 m vetonarulla | STARKin verkkokauppa).

Sinällään kysymys on lähinnä teoreettinen, kun Bilteman 30 e/25m tavaraa ei näytä löytyvän enää kuin yhdestä liikkeestä ja tuo Starkin 50 m rulla on jo tätä uutta versiota halvempaa. Bilteman edellisen rullan onneksi käytin paikkoihin, jossa asialla ei ole merkitystä.

Kuvittelisi että tuo Bilteman 750N tarkoittaa sitä että putki kestää suoraan päälleen tuon 75kg painon, kun tuossa virallisessa standardissa se paino jaetaan tasaisesti neliön alalle.

Ei tuo 750N mun mielestä erityisen heikolta kuulosta.

Kuvittelisin että olisi ihan ok nurmikon ja yms alla. Ajotien alle en laittaisi.

Kaapelinsuojaputki Meltex TEL B Ø50 mm x 50 m keltainen vetolangalla

Vetolangalla varustettu taipuisa kaapelinsuojaputki sähkö-, tele- ja valokaapeleiden suojaukseen. Taipuisaan Meltex kaapeliputkeen on valmiiksi sujutettu 0,8 mm rautalanka. Rautalanka kestää nylonnarua paremmin kaapeleiden vetopainoa, ja sidonnan pettämisriski kaapelivedon aikana on pienempi.

www.taloon.com

Tuossa näyttäisi olevan SN8 putkea vastaavalla metrihinnalla.

 

[Ormu]

Keittön pari riippuvaloa (led) välähää ihan pikaisesti kun jääkaapin kompura hörähtää päälle. Taitavat olla saman sulakkeen takana. Tosin ihan joka kerta tuota ei tapahdu mikä vähän ihmetyttää. Eipä tuo sinänsä mitään haittaa, mutta mietin onko olemassa jotain häiriösuotimia tms jolla tuon saisi loppumaan? Vai onko kyseessä joku oikea vika?

Todennäköisin syy on, että jännite dippaa jääkaapin käynnistyessä (suuren käynnistysvirran takia) sen verran paljon, että lamput välähtävät. Joku ledilamppu voi olla vähemmän herkkä jännitteen heittelylle kuin toinen. Joku (moderni ja kallis) jääkaappi saattaa käynnistyä sivistyneemmin tai sitten ei. Varmempi ratkaisu voi olla, jos sähköasentaja vaihtaa lamput eri vaiheeseen kuin missä jääkaapin pistorasia on. Jos siis välkähtely on häiritsevää.

e: Tosin jos ne lamput ovat saman johdon perässä kuin jääkaapin pistorasia kuten arvelit, silloin tuo vaiheesta toiseen siirtäminen tai muu johdotuksilla kikkailu voi vaatia huomattavan määrän työtä. En tiedä, onko tuollaisia järjestelyjä tehty käytännössä. Silloin saattaa auttaa sekin, että niille tuodaan oma johto jostain muualta kuin jääkaapin pistorasialta, mutta sekin vaatii työtä.

 

[Kvarkki]

Kuvittelisin että olisi ihan ok nurmikon ja yms alla. Ajotien alle en laittaisi.

Kaapelinsuojaputki Meltex TEL B Ø50 mm x 50 m keltainen vetolangalla

Vetolangalla varustettu taipuisa kaapelinsuojaputki sähkö-, tele- ja valokaapeleiden suojaukseen. Taipuisaan Meltex kaapeliputkeen on valmiiksi sujutettu 0,8 mm rautalanka. Rautalanka kestää nylonnarua paremmin kaapeleiden vetopainoa, ja sidonnan pettämisriski kaapelivedon aikana on pienempi.

www.taloon.com

Tuossa näyttäisi olevan SN8 putkea vastaavalla metrihinnalla.

Joo, ajotien/pihan kohdalla tuli itselle tämä kestävyys mieleen, varsinkin kun Bilteman viemäriputket ovat vähän mitä sattuu kuraa. Alkoi vaan haiskahtamaan tuo ihan oma 750 N luokitus ja ilman pinta-alan ilmoitusta, niin mietin, että onko se kuitenkin joku virallinen standardi Arvelin vastauksen olevan ei, koska googlella ei tärpännyt. Äkkiseltään laskeskeltuna 8 kN/m^2 tarkoittaisi yhdelle putkelle 400 N/m kuormaa, ei kyllä pienintäkään hajua miten tuollainen kuormitustesti tehdään (20 metrin pätkää vierekkäin ja 800 kg levy päälle?).

Linkkaamani Starkin putki on myös SN8 ja muutaman euron taloon.comia halvempi (varsinkin tinkauksen jälkeen, 5-10 % luulis ainakin lähtevän vielä tuosta hinnasta).

e: Pipelifen pdf:stä löytyi teksti 750 N/5 cm perustuen standardiin SFS-EN 61386-1, sähköasennusputket. SN8 löytynee jostain muusta standardista, SFS-EN 61386-24? Joka tapauksessa näyttänee siltä, että Biltema myy taas vähän sinnepäin teksteillä tavaraa, SFS-EN 61386-1 ei kuulu maahan.

 

[Larmatin]

Mulla on beam keskusyksikkö pölyimurissa ja käynnistys on piuhat yhteen(ohjaus/hituvirta) No putkisto on Allaway jonka startti nappi on vain painonappi jolla imuri ei lähde tulille.
Mulla oli edellisessä letkussa on/off katkaisin mutta nyt tilasin uuden letkun ja aattelin että saisinko modattu niin että on allawayn painonapilla saisi ohjattu on/off signaalia.
jonkun trankkukytkennnän voisi siihen tehdä ja ottaa vaikka kännykkälaturista siihen virta tai 9v patterista.
Onko ehdotuksi miten tekisi tuon ohjaustyypin vaihdoksen vai laitanko uuteenkin letkuun on/off napin.

 

[Ponsu]

Saako ryhmäkeskukseen lisätä itse lisää johdonsuojakatkaisimia, mikäli se ei ole vielä kytkettynä? Vai täytyykö olla sähkäri? Hommasin keskuksen, johon olisi tarkoitus pari lisätä, että saa riittämään.

Toinen kyssäri: tarviiko ILP vikavirtasuojatun kytkimen? Uuni ja lämminvesivaraaja taitaa mennä ilman vikavirtasuojausta?

 

[Griffin]

Keittön pari riippuvaloa (led) välähää ihan pikaisesti kun jääkaapin kompura hörähtää päälle. Taitavat olla saman sulakkeen takana. Tosin ihan joka kerta tuota ei tapahdu mikä vähän ihmetyttää. Eipä tuo sinänsä mitään haittaa, mutta mietin onko olemassa jotain häiriösuotimia tms jolla tuon saisi loppumaan? Vai onko kyseessä joku oikea vika?

Jos ne on tietynlaisen himmentimen takana, niin voi johtua himmentimestä. Muutoin sanoisin, että käytä siellä sähkömies mittaamassa 0-johdinten kunto ja oikosulkuvirta ko pistorasiasta, jossain voi olla huono kontakti, joka voi aiheuttaa joskus sitten esim tulipalon tai laitevaurioita.

 

[JiiPee]

Jos ne on tietynlaisen himmentimen takana, niin voi johtua himmentimestä. Muutoin sanoisin, että käytä siellä sähkömies mittaamassa 0-johdinten kunto ja oikosulkuvirta ko pistorasiasta, jossain voi olla huono kontakti, joka voi aiheuttaa joskus sitten esim tulipalon tai laitevaurioita.

Tai on vain pitkän linjan päässä jossain maaseudulla jossa tuollainen pikku vilkkuminen on ihan normipäivä.

 

[V.R]

Saako ryhmäkeskukseen lisätä itse lisää johdonsuojakatkaisimia, mikäli se ei ole vielä kytkettynä? Vai täytyykö olla sähkäri? Hommasin keskuksen, johon olisi tarkoitus pari lisätä, että saa riittämään.

Toinen kyssäri: tarviiko ILP vikavirtasuojatun kytkimen? Uuni ja lämminvesivaraaja taitaa mennä ilman vikavirtasuojausta?

230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.

Pääsääntöisesti pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä ja tiettyä kiinteästi/puolikiinteästi kytkettyä laitetta sisältävät ryhmät ei. Tässä on kylläkin aika monta poikkeusta riippuen mm. onko kyseessä uudiskohde vai saneeraus, mikä on laitteen asennusympäristö, vaatiiko valmistaja ohjeissaan vikavirtasuojakytkimen käyttöä, onko laite niin kriittinen, että vikavirtasuojakytkimen toimiminen aiheuttaisi suurta haittaa jne..

 

[Ponsu]

230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.

Pääsääntöisesti pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä ja tiettyä kiinteästi/puolikiinteästi kytkettyä laitetta sisältävät ryhmät ei. Tässä on kylläkin aika monta poikkeusta riippuen mm. onko kyseessä uudiskohde vai saneeraus, mikä on laitteen asennusympäristö, vaatiiko valmistaja ohjeissaan vikavirtasuojakytkimen käyttöä, onko laite niin kriittinen, että vikavirtasuojakytkimen toimiminen aiheuttaisi suurta haittaa jne..

Juu, voi olla parempi että sähkäri laittaa ”taulun täyteen” samalla kun käy kytkemässä. Vaikka sähkärille kyllä kävi se, että johdotan itse.

Vanha kohde, johon kaikki sähköön liittyvä tulee olemaan uutta.

 

[Pakana]

Harva sähkäri on kovin mustasukkainen siitä kaapelinvetohommasta. Ei sen kaapelin veto niin ihmeellistä ole, kun vaan sähkärin ja sen kaapelia vetävän hepun välillä on yhteisymmärrys mitä ja miten siellä niitä vedetään.

Toinen kyssäri: tarviiko ILP vikavirtasuojatun kytkimen? Uuni ja lämminvesivaraaja taitaa mennä ilman vikavirtasuojausta?

Jos ILP valmistaja ei vaadi, niin voi olla ilman vikistä, mutta silloin se on kytkettävä kiinteästi/puolikiinteästi. Pistorasialiitäntä vaatii lähtökohtaisesti vikiksen, mutta jos siinä on sopivasti hollilla jo ennestään rasia ei sille tarvitse pykälien puitteissa tehdä mitään.

 

[Ponsu]

Harva sähkäri on kovin mustasukkainen siitä kaapelinvetohommasta. Ei sen kaapelin veto niin ihmeellistä ole, kun vaan sähkärin ja sen kaapelia vetävän hepun välillä on yhteisymmärrys mitä ja miten siellä niitä vedetään.

Joo, lähinnä varmaan jos ei ole sitä hommaa kauheasti, niin aika hyvin tuossa saa kulumaan aikaa/laskutettua tehdystä työstä.

 

[irspa]

230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.

Pääsääntöisesti pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä ja tiettyä kiinteästi/puolikiinteästi kytkettyä laitetta sisältävät ryhmät ei. Tässä on kylläkin aika monta poikkeusta riippuen mm. onko kyseessä uudiskohde vai saneeraus, mikä on laitteen asennusympäristö, vaatiiko valmistaja ohjeissaan vikavirtasuojakytkimen käyttöä, onko laite niin kriittinen, että vikavirtasuojakytkimen toimiminen aiheuttaisi suurta haittaa jne..

Viestistä saa kuvan että kyseessä olisi johdonsuojien lisääminen uuteen keskukseen varauksiin, sähkärin tullessa keskus olisi kytkemistä vaille valmis. Kaikki kytkennät jäävät sähkärin tehtäväksi eikä tästä pitäisi sanomista tulla.

 

[Ponsu]

Viestistä saa kuvan että kyseessä olisi johdonsuojien lisääminen uuteen keskukseen varauksiin, sähkärin tullessa keskus olisi kytkemistä vaille valmis. Kaikki kytkennät jäävät sähkärin tehtäväksi eikä tästä pitäisi sanomista tulla.

Kyllä, juuri näin!

Johdonsuojakatkaisijat

new.abb.com

Linkissä olevien palikoiden lisääminen ”jonon jatkoksi”. Eipä tuossa varmaan kauaa sähkärillä mene kun noi laittaa, että ei mun nyt pakko noita ole siihen saada.

 

[Huliwali]

Pitäisi siirtää pistorasia. Onko väliä minkä "paksuisella" kaapelilla teen jatkon? Tallista löytyisi sopiva pätkä 3x1,5 kaapelia. Nykyisen kaapelin paksuudesta ei tietoa.

 

[JiiPee]

Pitäisi siirtää pistorasia. Onko väliä minkä "paksuisella" kaapelilla teen jatkon? Tallista löytyisi sopiva pätkä 3x1,5 kaapelia. Nykyisen kaapelin paksuudesta ei tietoa.

On väliä. Joten pyydä vaan sähkäri paikalle koska tuota et saa maallikkona tehdä.

 

[helppo92]

Pitäisi siirtää pistorasia. Onko väliä minkä "paksuisella" kaapelilla teen jatkon? Tallista löytyisi sopiva pätkä 3x1,5 kaapelia. Nykyisen kaapelin paksuudesta ei tietoa.

Onhan sillä tietenkin merkitystä ja ehkä kannattaisi jättää tekemättä itse, jos tuota joutuu kysymään muilta.

Oma projekti mökillä ryhmäkeskuksen kanssa on saatu tässä vaiheessa päätökseen. Homma sujui ilman suurempia ongelmia ja pitäisi olla asetusten mukaiset asennukset tehty. Käyttöönottomittauksissa ei tullut eteen puutteita ja helppohan nuo on asennustesterillä tehdä.

Käytin pelkästään B-käyrän johdonsuojakatkaisijoita (keskuksen Ik 180 A), jolloin vikavirtasuojan pystyi jättämään lisäsuojaksi. Ei pitäisi olla tarvetta isoille moottorikäytöille tai hitsaukselle noissa sähköissä.

Aikaahan noihin asennuksiin saa palamaan ja näköjään tarvikkeet ei myöskään ole ilmaisia kun ei aivan halvinta osta. Kallista lystiä olisi tuommoinen ryhmäkeskus ja kolmen lähdön "pikkuhomma" teettää sähköasennusfirmalla.

 

[Larppa]

Onhan sillä tietenkin merkitystä ja ehkä kannattaisi jättää tekemättä itse, jos tuota joutuu kysymään muilta.

Oma projekti mökillä ryhmäkeskuksen kanssa on saatu tässä vaiheessa päätökseen. Homma sujui ilman suurempia ongelmia ja pitäisi olla asetusten mukaiset asennukset tehty. Käyttöönottomittauksissa ei tullut eteen puutteita ja helppohan nuo on asennustesterillä tehdä.

Käytin pelkästään B-käyrän johdonsuojakatkaisijoita (keskuksen Ik 180 A), jolloin vikavirtasuojan pystyi jättämään lisäsuojaksi. Ei pitäisi olla tarvetta isoille moottorikäytöille tai hitsaukselle noissa sähköissä.

Aikaahan noihin asennuksiin saa palamaan ja näköjään tarvikkeet ei myöskään ole ilmaisia kun ei aivan halvinta osta. Kallista lystiä olisi tuommoinen ryhmäkeskus ja kolmen lähdön "pikkuhomma" teettää sähköasennusfirmalla.

Näyttää menneen puurot ja vellit ihan huolella sekaisin. Jos oikosulkuvirta ei riitä suojalaitteen toiminnalle vaihdetaan suojalaite sellaiseen jolla ehdot täyttyvät. Joissain tilanteissa johdon päässä esiintyvää oikosulkuvirtaa saadaan parannettua pienellä johdinpaksuuksien nostamisella. Tapauskohtaisesti kyseeseen voi tulla käyttää johdinpaksuuksia jotka kestävät jatkuvan oikosulkutilanteen.

Pelkkä vvs ei riitä korvaamaan oikosulkusuojaa.

 

[helppo92]

Näyttää menneen puurot ja vellit ihan huolella sekaisin. Jos oikosulkuvirta ei riitä suojalaitteen toiminnalle vaihdetaan suojalaite sellaiseen jolla ehdot täyttyvät. Joissain tilanteissa johdon päässä esiintyvää oikosulkuvirtaa saadaan parannettua pienellä johdinpaksuuksien nostamisella. Tapauskohtaisesti kyseeseen voi tulla käyttää johdinpaksuuksia jotka kestävät jatkuvan oikosulkutilanteen.

Pelkkä vvs ei riitä korvaamaan oikosulkusuojaa.

Tässähän juuri niin on tehty, eli valittu B-käyrän johdonsuojakatkaisija C-käyrän sijaan, että oikosulkuvirta riittää myös ryhmän perällä vikasuojaukseen. Pääkeskukselta vedetty 5x6 mmj 9m ja kaikki ryhmät 3x2,5 mmj. Mitattu alhaisin oikosulkuvirta oli tällöin noin 125 A ja tämä riittää B16 johdonsuojakatkaisijalle. C16 johdonsuojakatkaisijaa ei saa liittymispisteen 180 A oikosulkuvirralla toimimaan 0,4 s laukaisuajalla.

Vikavirtasuojaa voi käyttää vikasuojaukseen, mutta vaatii toki myös oikosulkusuojauksen kaveriksi. Halusin nyt käyttää johdonsuojakatkaisijoita myös vikasuojaukseen.

 

[Huliwali]

Onhan sillä tietenkin merkitystä ja ehkä kannattaisi jättää tekemättä itse, jos tuota joutuu kysymään muilta.

Oma projekti mökillä ryhmäkeskuksen kanssa on saatu tässä vaiheessa päätökseen. Homma sujui ilman suurempia ongelmia ja pitäisi olla asetusten mukaiset asennukset tehty. Käyttöönottomittauksissa ei tullut eteen puutteita ja helppohan nuo on asennustesterillä tehdä.

Käytin pelkästään B-käyrän johdonsuojakatkaisijoita (keskuksen Ik 180 A), jolloin vikavirtasuojan pystyi jättämään lisäsuojaksi. Ei pitäisi olla tarvetta isoille moottorikäytöille tai hitsaukselle noissa sähköissä.

Aikaahan noihin asennuksiin saa palamaan ja näköjään tarvikkeet ei myöskään ole ilmaisia kun ei aivan halvinta osta. Kallista lystiä olisi tuommoinen ryhmäkeskus ja kolmen lähdön "pikkuhomma" teettää sähköasennusfirmalla.

Jos saisin selville johdon paksuuden, voisinko tehdä jatkoliitoksen rasiassa samanlaisella? Pistorasia pitäisi siirtää seinän toiselle puolelle, 80cm matkan takia ei huvittaisi tilata sähkömiestä. Mutta ei toki polttaa taloakaan. Tiedän että en saisi itse näitä tehdä, mutta siksi kysyn apua viisaammilta.

Toinen kysymys. Purin pois loisteputkivalaisimen, jossa oli myös 4 pistorasiaa. Voiko tähän nyt laittaa tilalle pelkän pistorasian? Vai soitanko sähkömiehellle?

 

[Hyrava]

Jos saisin selville johdon paksuuden, voisinko tehdä jatkoliitoksen rasiassa samanlaisella? Pistorasia pitäisi siirtää seinän toiselle puolelle, 80cm matkan takia ei huvittaisi tilata sähkömiestä. Mutta ei toki polttaa taloakaan. Tiedän että en saisi itse näitä tehdä, mutta siksi kysyn apua viisaammilta.

Toinen kysymys. Purin pois loisteputkivalaisimen, jossa oli myös 4 pistorasiaa. Voiko tähän nyt laittaa tilalle pelkän pistorasian? Vai soitanko sähkömiehellle?

Koska sinun tarvitsee kysyä niin vaatii soiton sähkärille.

 

[Pakana]

Jos saisin selville johdon paksuuden, voisinko tehdä jatkoliitoksen rasiassa samanlaisella? Pistorasia pitäisi siirtää seinän toiselle puolelle, 80cm matkan takia ei huvittaisi tilata sähkömiestä. Mutta ei toki polttaa taloakaan. Tiedän että en saisi itse näitä tehdä, mutta siksi kysyn apua viisaammilta.

Toinen kysymys. Purin pois loisteputkivalaisimen, jossa oli myös 4 pistorasiaa. Voiko tähän nyt laittaa tilalle pelkän pistorasian? Vai soitanko sähkömiehellle?

Kyllähän sen noin voi tehdä, luvallista se ei maallikolle ole.
Jos se uusi pistorasian paikka on seinän takana, niin onko se seinän takana oleva tila samaa suojausluokkaa? Ja mitä suojausluokkaa se nykyinen on?
Tuo työvalon uusiminen on selkeä, kunhan laittaa saman luokan pistorasian siihen tilalle, ja kytkee sen oikein.

 

[Erkkimerkki]

Noissa muutostöissä tulee hyvin äkkiä kuvioon mukaan vikavirtasuojat ja muut vastaavat vaatimukset. Ammattitaitoinen sähköasentaja ottaa nämä huomioon ja tekee asennukset sen mukaan. Foorumilla ei kukaan pysty käymättä kohteessa kaikenkattavia ohjeita antamaan. Tästä syystä suosittelen käyttämään ammattilaista tähänkin. Sähköasentajaksi käydään kaksi tai kolmivuotinen koulu. Tämänkään jälkeen ei saa itsenäisesti töitä suorittaa. Koulussa opitaan tunnistamaan mahdollisia ongelmakohtia ja ratkaisemaan niitä. Työkokemus antaa eväät ennakoida työhon liittyviä mahdollisia ongelmakohtia. Suosi pikkuhommissa mahdollisimman pätevää asentajaa, tulee halvemmaksi. Halvemman tuntihinnan firmoilla voi teettää isompia kohteita, joissa mahdollisen ongelmakohdan ehtii ammattitaitoisempi ratkaista ja nuoremmalle sähkärille riittää silti koko ajaksi töitä. Työn osuudesta saa kuitenkin kotitalousvähennyksen. Ja jos työtä tilatessa kertoo millainen homma on kyseessä, on asentajalla tarvittavat tarvikkeetkin mukana. Kauhutarinat tukkureissuilla viipyvistä asentajista johtuu yleensä asiakkaasta joka sanoo että työmaalla on kaikki tarvittava...

 

[mopnex]

Minkälaisessa hintaluokassa liikutaan jos uusitaan asunnon ryhmäkeskus rivitalossa (80-luku)? Ei nyt ole sinänsä ajankohtaista mutta ihan mielenkiinnosta puhutaanko useista tuhansista, tuhannesta vai mistä? Tämä toki sitten aikanaan kilpailutetaan mutta joku haarukka olisi mukava tietää.

 

[Larppa]

Minkälaisessa hintaluokassa liikutaan jos uusitaan asunnon ryhmäkeskus rivitalossa (80-luku)? Ei nyt ole sinänsä ajankohtaista mutta ihan mielenkiinnosta puhutaanko useista tuhansista, tuhannesta vai mistä? Tämä toki sitten aikanaan kilpailutetaan mutta joku haarukka olisi mukava tietää.

1500 - 2000e.

Riippuu selvitystyön määrästä ja siitä millainen keskus laitetaan tilalle.

 

[Huliwali]

Koska sinun tarvitsee kysyä niin vaatii soiton sähkärille.

Anteeksi, ymmärsin keskustelun otsikon väärin Ymmärrän kyllä, vakavasta aiheesta keskustellaan.

Kyllähän sen noin voi tehdä, luvallista se ei maallikolle ole.
Jos se uusi pistorasian paikka on seinän takana, niin onko se seinän takana oleva tila samaa suojausluokkaa? Ja mitä suojausluokkaa se nykyinen on?
Tuo työvalon uusiminen on selkeä, kunhan laittaa saman luokan pistorasian siihen tilalle, ja kytkee sen oikein.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Samaa suojausluokkaa on ja siirrän saman pistorasian sinne. Johdon kokoahan ei saa pienentää. Selvitin että pistorasia on 16A sulakkeen takana, joten MMJ-2,5 johdolla teen jatkon.

 

[Grez]

Jos johtoa pidentää tai lisää liitoksia väliin, niin eikö sille sitten pitäisi tehdä uusi oikosulkuvirtamittaus.

Sinänsä tietty laiton se itse tehtynä on joka tapauksessa, mutta talon paloriskiä lisäävä huono liitos voisi mittauksella paljastua.

 

[Mikkos]

Vessaan laitettiin uudet sähköt. Eli siellä oli sellainen systeemi että vessan sähköt oli päällä vain silloin kuin valotkin.
Nyt ne muutettiin niin että sinne tulee pysyvä sähkö ja samaan katkaisija koteloon ( jossa oli ennen vain se yksi kytkin) tulee nyt kaksi kytkintä, toinen peilikaapille ja toinen kattolampulle.

Piti ostaa tuohon kaksiosainen kytkin mutta sitten iski epäilys kaupassa kun olikin kahta erilaista: kruunukytkin ja kaksiosainen kytkin. Onko jotain mistä näkisin kumpi tuohon tulee vai tietääkö vain sähkäri sen? Ei ole tarkoitus ruveta mitään kytkemään itse, vaan kävisin ostamassa kytkimen valmiiksi kun sähkäri tulee kytkemään viimeisetkin sähköt sinne kun vessa on valmis.

 

[Maczon]

Oli aikomus pistää pistorasioita ulos taivasalle. Tarvittavat maakapelit on jo vedetty paikalleen mutta millaisen rasian tuonne ulos oikein voi asentaa? Ymmärsin, että IP44 pitäisi olla yleensä ihan riittävä mutta kun nämä kaikki tolpat on niin matalia, että jäävän lumen alle niin eivät taida sitten olla laillisia asennuksia. Ehkäpä joku IP68 rasia sitten.
Tälläistä alunperin mietin: Ulkopylväs Pistorasialla Smartwares Garden Pole 3680W 230V IP44 musta
Vai jääkö nämä ulkorasiat vain haaveeksi?

 

[Grez]

Piti ostaa tuohon kaksiosainen kytkin mutta sitten iski epäilys kaupassa kun olikin kahta erilaista: kruunukytkin ja kaksiosainen kytkin.

Kyseessä taitaa olla kaksi eri nimeä samalle tuotteelle, eli "5-kytkimelle"

 

[Mikkos]

Kyseessä taitaa olla kaksi eri nimeä samalle tuotteelle, eli "5-kytkimelle"

Ainakin kaupassa oli kaksi päälisinpuolin samanlaista ja toinen oli ns. "normaali" kytkin ja toisessa luki "kruunukytkin".

 

[Grez]

Ainakin kaupassa oli kaksi päälisinpuolin samanlaista ja toinen oli ns. "normaali" kytkin ja toisessa luki "kruunukytkin".

Siis "normaali" 2-osainen kytkin? Olisko tuotenumeroita tms niin pystyis oikeasti kommentoimaan mikä ero niissä mahdollisesti on kyseessä? Oletko varma että et puhu 2-napaisesta kytkimestä, joka toki on ihan eri asia.