Etsisin vikaa nollan eristysvastuksesta. Riittää jos nolla pääsee maihin, laukeaa vikavirtasuoja. Mahdollisesti jotain kosteutta ryhmään liitetyssä laitteessa/johtimessa.
Ok, kiitoksia.
Hiusten halkomista mutta miten muuten tuo välikaton eristeet eroaa esim. ulkoseinien eristeistä. Eikös näissä kuitenkin esimerkiksi MMJ kaapeli vedetä eristettä hipoen höyrynsulun ja eristeen välissä ?
Toi on välikatto, eli tila joka kokonaan plussan puolella aina. Villa menossa väliin vain äänieristeeksi.
Jos kerran vaihto uuteen on jo tehty, niin sitä on vaikea perua. Ensimmäisenä toimenpiteenä ei kuitenkaan kannattaisi siihen lähteä.
Kun sen vvs:n kerrottiin laukeavan myös sen takana olevien johdonsuojien ollessa pois päältä, ei siellä nollassakaan silloin oikein kytketyssä kulje mitään, joka vuotaisi maihin. Jos johdonsuojat pois päältä -kokeilua ei olisi tehty niin maihin vuotaminen olisi toki yksi mahdollisuus.
Voi olla vain reikä seinässä josta tulee johdot ja erillinen koukku, niin vähän pakko se liitos on tehdä siinä valaisimen peitekuvussa. Sama asiahan se on vaikka siinä olisi liitäntäkansi, niin silloinkin liitos jää kannen ja valaisimen väliin ihan normaalisti.
Kyllähän noita valaisinrasioita voi aika kevyin mielin lisäillä, varsinkin nykyään kun valaisimien ottamat virrat ovat huomattavasti pienentyneet. Periaatteessa tuossa se jännite laskee kuorman kasvaessa, mutta tuo on kyllä täysin laskennallinen, jota ei käytännössä edes oikein voi mitata, saatikka aistinvaraisesti havaita.
En sitten tiedä miten laskit johtojen tuottamat häviöt, mutta https://www.theseus.fi/bitstream/ha...Ella-Lehtinen-2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y tossa jotain matskua aiheesta ja löytyy kohdasta 4.2
Mites nämä maahan tulevien suojaputkien luokitukset menee, onko tämä Bilteman rööri ihan sekundaa (pihamaahan)?
Kaapelinsuojaputki, sileä sisäpinta, Ø 50 mm, 25 m
Halogeeniton ja taipuisa kaksiseinämäinen putki, jossa aallotettu ulkopuoli ja sileä sisäpuoli. Vetolanka asennettuna. Vesiputkien, PEM-letkujen ja kaapeleiden maa-asennukseen. Sovite-/jatkoliittimet 50 mm.www.biltema.fi
Lähinnä siis rupesin tuota "750 N" lukemaa katselemaan. Starkin vastaavassa putkessa esim. on ihan tuttu SN8 (Kaapelinsuojaputki 50 mm 50 m vetonarulla | STARKin verkkokauppa).
Sinällään kysymys on lähinnä teoreettinen, kun Bilteman 30 e/25m tavaraa ei näytä löytyvän enää kuin yhdestä liikkeestä ja tuo Starkin 50 m rulla on jo tätä uutta versiota halvempaa. Bilteman edellisen rullan onneksi käytin paikkoihin, jossa asialla ei ole merkitystä.
Kuvittelisin että olisi ihan ok nurmikon ja yms alla. Ajotien alle en laittaisi.
www.taloon.com
Joo, ajotien/pihan kohdalla tuli itselle tämä kestävyys mieleen, varsinkin kun Bilteman viemäriputket ovat vähän mitä sattuu kuraa. Alkoi vaan haiskahtamaan tuo ihan oma 750 N luokitus ja ilman pinta-alan ilmoitusta, niin mietin, että onko se kuitenkin joku virallinen standardi Arvelin vastauksen olevan ei, koska googlella ei tärpännyt. Äkkiseltään laskeskeltuna 8 kN/m^2 tarkoittaisi yhdelle putkelle 400 N/m kuormaa, ei kyllä pienintäkään hajua miten tuollainen kuormitustesti tehdään (20 metrin pätkää vierekkäin ja 800 kg levy päälle?).Kuvittelisin että olisi ihan ok nurmikon ja yms alla. Ajotien alle en laittaisi.
Kaapelinsuojaputki Meltex TEL B Ø50 mm x 50 m keltainen vetolangalla
Vetolangalla varustettu taipuisa kaapelinsuojaputki sähkö-, tele- ja valokaapeleiden suojaukseen. Taipuisaan Meltex kaapeliputkeen on valmiiksi sujutettu 0,8 mm rautalanka. Rautalanka kestää nylonnarua paremmin kaapeleiden vetopainoa, ja sidonnan pettämisriski kaapelivedon aikana on pienempi.
Tuossa näyttäisi olevan SN8 putkea vastaavalla metrihinnalla.
Jos ne on tietynlaisen himmentimen takana, niin voi johtua himmentimestä. Muutoin sanoisin, että käytä siellä sähkömies mittaamassa 0-johdinten kunto ja oikosulkuvirta ko pistorasiasta, jossain voi olla huono kontakti, joka voi aiheuttaa joskus sitten esim tulipalon tai laitevaurioita.
230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.
Jos ILP valmistaja ei vaadi, niin voi olla ilman vikistä, mutta silloin se on kytkettävä kiinteästi/puolikiinteästi. Pistorasialiitäntä vaatii lähtökohtaisesti vikiksen, mutta jos siinä on sopivasti hollilla jo ennestään rasia ei sille tarvitse pykälien puitteissa tehdä mitään.
Kyllä, juuri näin!
new.abb.com
Koska sinun tarvitsee kysyä niin vaatii soiton sähkärille.
Kyllähän sen noin voi tehdä, luvallista se ei maallikolle ole.
Ymmärrän kyllä, vakavasta aiheesta keskustellaan.
Kyseessä taitaa olla kaksi eri nimeä samalle tuotteelle, eli "5-kytkimelle"
Ainakin kaupassa oli kaksi päälisinpuolin samanlaista ja toinen oli ns. "normaali" kytkin ja toisessa luki "kruunukytkin".
Siis "normaali" 2-osainen kytkin? Olisko tuotenumeroita tms niin pystyis oikeasti kommentoimaan mikä ero niissä mahdollisesti on kyseessä? Oletko varma että et puhu 2-napaisesta kytkimestä, joka toki on ihan eri asia.
