Kysymyksiä sähkömiehille

Valokytkimelle tulee 3x1,5S MMJ, ja kytkimeltä valaisimille lähtee 5x1,5S johto. Väliin pitäisi laitta kaksiosainen valokytkin. Tarve olisi siis jatkaa nolla ja suojamaa valaisimelle kytkimessä. Ostin kuitenkin epähuomiossa kaksiosaisen kytkimen, josta puuttuu kokonaan X-liittimet. Onko mitään estettä jatka nolla ja suojamaa rasiassa wagoilla kytkimen takana? Rasiassa on korokerengas, joten tilaa on.

Ei tuossa nähdäkseni mitään ongelmaa pitäisi olla.
 
Itte en tuohon johonkin metrin korkeuteen kyllä tuollaista rasiaa laittaisi josta uteliaat ipanat saa kannen auki ihan tuosta vaan.
Kyllä tässä nyt haisee hätävarjelun liioittelu. AP9-rasioita on maailma täynnä eikä niihin kukaan kuole. Hyvät liittimet niin jännitteellisiin osiin ei pääse käsiksi. Paljon helpommin henki lähtee monessa muussa ja paljon kiinnostavampia ovat moni muu vs joku jakorasia.
Mutta tottakai, jos tuntuu tarpeelliselta, voi aivan mainiosti ruuvimallia käyttää. Niitä vaan ei tosiaan liian hyvin tarjolla ole joten helposti menee isompaan koteloon ja läpivienteineen hinta pomppaa reilusti.

Jos tarvetta ei olisi ollut ottaa kyseisestä pisteestä sähköä myöhemmin niin olisin suosinut kutistejatkoa. Alkuperäisestä kysymyksestä ei tämä käynyt esille niin siksi olisin suosinut näkymätöntä ratkaisua.
Saman asian voi siis lukea monella eri tavoin. Itsehän luin tuon niin että kaapelin päät ovat pinnalla syystä x joten rasia on looginen siinä kohdassa ja se tuleva tarve edessä. Muutoin monesti tuntuu maininta olevan tuon kaltaisessa "poistin ulkovalon, saanko nää narut jotenkin maahan?"

Toisaalta... Jos tarve on "ehkä joskus, ehkä ei" voi sen kutistajatkonkin siihen aidan tolpan kylkeen laittaa, eihän sitä mikään estä. Rasiaa paremmin menestyy jos seuraavaan 20 vuoteen ei mitään tarvetta ole muulle ja voi sitten halutessaan haudata maahan. Sikäli tuokaan ratkaisu ei varsinaisesti huono ole.
 
Ei tuossa nähdäkseni mitään ongelmaa pitäisi olla.
Aikaisemmin kojerasiassa ei saanut erillisiä liittimiä käyttää mutta eiköhän tähän tullut tosiaan jossakin kohden muutos ja nykyään on ihan ok.
Ei kyllä muistu äkkiä mieleen, missä kohden tuo on määritelty. Joku varmaan muistaa tarkan määritelmän suoraan, ei tarvitse alkaa kirjoja kaivamaan.

Tosin ihan käytännön syistä välttelisin joka tapauksessa jos muita mahdollisuuksia on. Pelkän kytkimen kanssa tottakai tilaa monesti on mutta ikävä jos se himmentimen tms asennus kaatuu myöhemmin tilan puutteeseen. Ja jos taas pakko on, on siellä kojerasioissa ollut ikuisesti liittimiä. Aika teoreettista on ero siinä, onko jatko kojeella vai erillisellä liittimellä tehty.
 
Kyllä tässä nyt haisee hätävarjelun liioittelu. AP9-rasioita on maailma täynnä eikä niihin kukaan kuole. Hyvät liittimet niin jännitteellisiin osiin ei pääse käsiksi. Paljon helpommin henki lähtee monessa muussa ja paljon kiinnostavampia ovat moni muu vs joku jakorasia.
Mutta tottakai, jos tuntuu tarpeelliselta, voi aivan mainiosti ruuvimallia käyttää. Niitä vaan ei tosiaan liian hyvin tarjolla ole joten helposti menee isompaan koteloon ja läpivienteineen hinta pomppaa reilusti.


Kaikkihan on suhteellista, jos alkujaan oli ajatus valujatkos tehdä niin ei nekään ilmaisia ole. Onhan toi toki kalvorasiaan verrattuna kallis, mutta puhutaan nyt kuitenkin yhdestä rasiasta. Tuossa saa vielä bonarina sen että suojausluokka on reilusti kovempi. Ei varmaan haittaa vaikka päälle tuiskuttaa lunta ja kevätaurinko sulattaa.
Kalvorasioissa ne immenkalvot kun puhkotaan ristipää meisselillä tai sitten vaan rykästään kaapelilla kuivana läpi niin ne ajan saatossa muuttuu aika falskiksi kun se kalvo kuoleutuu.

Mutta kukin tyylillään.
 

Kaikkihan on suhteellista, jos alkujaan oli ajatus valujatkos tehdä niin ei nekään ilmaisia ole. Onhan toi toki kalvorasiaan verrattuna kallis, mutta puhutaan nyt kuitenkin yhdestä rasiasta. Tuossa saa vielä bonarina sen että suojausluokka on reilusti kovempi. Ei varmaan haittaa vaikka päälle tuiskuttaa lunta ja kevätaurinko sulattaa.
Kalvorasioissa ne immenkalvot kun puhkotaan ristipää meisselillä tai sitten vaan rykästään kaapelilla kuivana läpi niin ne ajan saatossa muuttuu aika falskiksi kun se kalvo kuoleutuu.

Mutta kukin tyylillään.
AP9 on yleisin pintajakorasia ja niitä on ihan joka paikassa. Miksi tuo kalvojen kuoleutuminen ei ole silti ongelma missään, mutta tässä tapauksessa se tapahtuisi? Ja vaikka kansi ei ole ruuvikiinnitteinen, niin ei se kovin helposti varsinkaan lapsen voimalla ilman työkaluja aukea. Ja kytkennäthän pitää jakorasian kansi aukikin olla kosketussuojattuja. Vaikka pyörittelet sormea avonaisessa jakorasiassa, siellä ei saa olla jännitteisiä osia vahingossa kosketeltavissa.
 
AP9 on yleisin pintajakorasia ja niitä on ihan joka paikassa. Miksi tuo kalvojen kuoleutuminen ei ole silti ongelma missään, mutta tässä tapauksessa se tapahtuisi? Ja vaikka kansi ei ole ruuvikiinnitteinen, niin ei se kovin helposti varsinkaan lapsen voimalla ilman työkaluja aukea. Ja kytkennäthän pitää jakorasian kansi aukikin olla kosketussuojattuja. Vaikka pyörittelet sormea avonaisessa jakorasiassa, siellä ei saa olla jännitteisiä osia vahingossa kosketeltavissa.

Se saa olla yleisin mutta ei se ole mikään jokapaikan rasia, muutenhan mitään muita rasioita ei tarttis edes valmistaa vaan AP9 joka paikaan vaan. Itte en AP9 laittaisi johonkin metrin korkeudella tolppaan jossa se altistuu suoralle sateelle.
 
Se saa olla yleisin mutta ei se ole mikään jokapaikan rasia, muutenhan mitään muita rasioita ei tarttis edes valmistaa vaan AP9 joka paikaan vaan. Itte en AP9 laittaisi johonkin metrin korkeudella tolppaan jossa se altistuu suoralle sateelle.
Kyllä se aika jokapaikan rasia on. Sitten on muitakin valmistajia ja niitä paikkoja johon AP9:ä ei saa laittaa, niin sen takia on sitten niitä muitakin rasioita. Mutta se, että AP9 ei tässä tapauksessa nyt sinun mielestä ole hyvä tuohon, ei tarkoita etteikö se olisi ihan passeli ja käypä rasia siihen. IP65 on täysin pölytiivis ja suojattu joka suunnasta tulevalta vesisuihkulta, eli saa olla vaikka kaatosateessa riippumatta onko se sinun mielestä hyvä asia vai ei. Joku autolämmityskotelokaan ei ole yhtä tiivis ja siellä on kuitenkin pistorasiat ja niitä on kaikki pihat täynnä. Mikset niistä vingu, että et laittaisi vaan pitää olla vähintään panssaroitu ja EX-luokiteltu IP69K ja 24/7 vartiointi.
 
Kaikkihan on suhteellista, jos alkujaan oli ajatus valujatkos tehdä niin ei nekään ilmaisia ole. Onhan toi toki kalvorasiaan verrattuna kallis, mutta puhutaan nyt kuitenkin yhdestä rasiasta. Tuossa saa vielä bonarina sen että suojausluokka on reilusti kovempi. Ei varmaan haittaa vaikka päälle tuiskuttaa lunta ja kevätaurinko sulattaa.
Kalvorasioissa ne immenkalvot kun puhkotaan ristipää meisselillä tai sitten vaan rykästään kaapelilla kuivana läpi niin ne ajan saatossa muuttuu aika falskiksi kun se kalvo kuoleutuu.

Mutta kukin tyylillään.
Sähköjen osalta "kukin tyylillään" on todella kestämätön peruste. Kyllä niitä asennuksia tehdään yhteisin ohjeistuksin ja jos lähdet sooloilemaan "tämä on vaan yksi rasia, laitetaan parasta mitä saa" niin äkkiä olet ulkona kuviosta.
Järjen käyttö on tottakai sallittua sen osalta, onko jossakin kohden syytä käyttää sitä minimitasoa parempaa tuotetta. Samaten järjen käyttö on sallittua aivan samalla tavalla siinä, miten teet siihen rasiaan reiät tms.

Mutta miten siis itse teet rasiaan reiät?

AP9 on yleisin pintajakorasia ja niitä on ihan joka paikassa. Miksi tuo kalvojen kuoleutuminen ei ole silti ongelma missään, mutta tässä tapauksessa se tapahtuisi? Ja vaikka kansi ei ole ruuvikiinnitteinen, niin ei se kovin helposti varsinkaan lapsen voimalla ilman työkaluja aukea. Ja kytkennäthän pitää jakorasian kansi aukikin olla kosketussuojattuja. Vaikka pyörittelet sormea avonaisessa jakorasiassa, siellä ei saa olla jännitteisiä osia vahingossa kosketeltavissa.
Onhan tuo rasiatyyppi sinällään aika surkea. Yläpuolelta ei kannattaisi ikinä ulkotilassa tuoda johtoa sisään, muuten tiiveys on lähinnä unen näköä. Ja kyllä aika nuo tappaa, se on aivan selvä asia. Jonkun valmistajan malli taas ei siedä UV:ta liian hyvin joten sekin iskee aikaa myöden. Eli ongelmia on monessakin paikassa ja moneen tuo on aivan väärä valinta.

Lopusta ollaan aivan samaa mieltä.

Kyllä se aika jokapaikan rasia on. Sitten on muitakin valmistajia ja niitä paikkoja johon AP9:ä ei saa laittaa, niin sen takia on sitten niitä muitakin rasioita. Mutta se, että AP9 ei tässä tapauksessa nyt sinun mielestä ole hyvä tuohon, ei tarkoita etteikö se olisi ihan passeli ja käypä rasia siihen. IP65 on täysin pölytiivis ja suojattu joka suunnasta tulevalta vesisuihkulta, eli saa olla vaikka kaatosateessa riippumatta onko se sinun mielestä hyvä asia vai ei. Joku autolämmityskotelokaan ei ole yhtä tiivis ja siellä on kuitenkin pistorasiat ja niitä on kaikki pihat täynnä. Mikset niistä vingu, että et laittaisi vaan pitää olla vähintään panssaroitu ja EX-luokiteltu IP69K ja 24/7 vartiointi.
Edellisestä huolimatta olen tästä aivan samaa mieltä. Normaalioloissa noita rasioita voi laittaa käytännössä minne tahansa ja jos kiinni pysymistä epäilee voi kiepata vaikka itsevulkanoituvaa pari kieppiä kannen sauman päälle niin pysyy varmasti kiinni. Samoin se pylväässä / aitatolpassa oleva on todella helppo varustaa vaikka pienellä lipalla jos muutoin epäilyttää.

Viimeinen lause on selvästi tarkoitettu vitsiksi mutta ATEX / EX -puoleen on myös joutunut puuttumaan joten tietää jollakin tasolla, mitä niihin sopivat kalusteet maksavat. Eli kyllä sille hintaa tulee jos mennään äärimmäisyyksiin. Toisaalta, kaikkea ei silti voida hoitaa pelkästään tiiviydellä vaan tarvitaan muitakin ratkaisuja.
 
Mutta miten siis itse teet rasiaan reiät?

Eipä siihen oikein hyvää keinoa taida olla eli sillä ristipäällä se tulee tehtyä niinkuin koulussa opetettiin. Kumitetti on huomattavasti parempi kun siitä saa terävällä puukolla nätisti vuoltua sen nännin pois. Eiköhän kiireisimmät rykäse tetinkin meisselillä.
 
Sattuisiko täältä löytymään osaajaa tuollaiselle Bergin 3-vaihe mittarille, kun en meinaa saada sitä pelaamaan.
20200830_121918.jpg

Sähkäri on sen asentanut kiinni, ja se näyttää kyllä tuota oikean laidan ohjausnappia painelemalla hetkellisen virran, jännitteen ja tehon kaikille kolmelle vaiheelle. Kuitenkin tavoitteeni olisi saada (MLP:n) kulutus oikeasti seurantaan ja kulutuspulssit tuon vasemman yläkulman S0-nastojen kautta ulos, eikä se meinaa onnistua millään. Lisäksi tuo päänäytön lukema ei kasva mihinkään tuosta 4 kWh:sta vaikka laite on ollut kiinni jo toista vuotta.
Luulisin, että ongelma jäljille voisi päästä tuo "-P <--" symbolin kautta, joka vilkkuu. Ohjekirjanen (joka on kyllä varsin kattava, mutta tietenkin saksaksi, mikä ei helpota yhtään!) sanoo asiasta näin:
1598779542313.png

siis "Rücklaufsperre ist activ, Energie wird night registiert", eli englanniksi Googlen avustuksella: "Backstop is active, energy is not registered". Ja mitähän se sitten mahtaa tarkoittaa ja miten sen saisi korjattua?
Lisäksi tuo alalaidan merkkiled-palaa koko ajan.
Olisiko mitään ideoita?
- Onko johdotus kuitenkin väärin? -> sähkäri uudestaan paikalle.
- Vai onko kyse vaan huonosta saksankielentaidosta ja en valikoista ole löytänyt oikeita asetuksia?
 
Voisiko tuo mittari olla väärin päin, ja siksi kieltäytyä mittaamasta?

Tuolla "Rücklaufsperre" hakusanalla tulee kuvia kaiken näköisistä räikkämekanismeista, jota on varmaan käytetty aikaan mekaanisesten mittareiden kanssa estämään takaisinpän rullaaminen, joten termi olisi voinut perityä myös digimittariin.
 
Pitäisi poistaa seinältä valaisin ja tilalle ei tulisi mitään. Mitä tehdä jäljelle jäävälle sähköjohdolle? Sokeripala ja teippiä, jonka jälkeen seinän sisään piiloon? Tuohon paikkaan ei ole enää tarvetta laittaa valaisinta tai pistoketta.
 
Pitäisi poistaa seinältä valaisin ja tilalle ei tulisi mitään. Mitä tehdä jäljelle jäävälle sähköjohdolle? Sokeripala ja teippiä, jonka jälkeen seinän sisään piiloon? Tuohon paikkaan ei ole enää tarvetta laittaa valaisinta tai pistoketta.
Onko siinä rasia, vai pelkkä johto tulee seinän läpi reijästä?
 
Pelkkä johto tulee seinästä. Seinän "sisällä" on hyvin tyhjää tilaa (ei eristeitä).
Johto pitäisi yrittää vetää kokonaan pois, tai jos ei mahdollista niin irrottaa myös syöttävästä päästä ja päättää siellä asianmukaisin liittimin, joka kummassakaan päässä ole sokeripala ja teippiä. Johdonpäätä, joka on syötössä kiinni vaikkakin kytkimen kautta, ei saa piilottaa teippivirityksillä rakenteiden sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Sattuisiko täältä löytymään osaajaa tuollaiselle Bergin 3-vaihe mittarille, kun en meinaa saada sitä pelaamaan.
20200830_121918.jpg

Sähkäri on sen asentanut kiinni, ja se näyttää kyllä tuota oikean laidan ohjausnappia painelemalla hetkellisen virran, jännitteen ja tehon kaikille kolmelle vaiheelle. Kuitenkin tavoitteeni olisi saada (MLP:n) kulutus oikeasti seurantaan ja kulutuspulssit tuon vasemman yläkulman S0-nastojen kautta ulos, eikä se meinaa onnistua millään. Lisäksi tuo päänäytön lukema ei kasva mihinkään tuosta 4 kWh:sta vaikka laite on ollut kiinni jo toista vuotta.
Luulisin, että ongelma jäljille voisi päästä tuo "-P <--" symbolin kautta, joka vilkkuu. Ohjekirjanen (joka on kyllä varsin kattava, mutta tietenkin saksaksi, mikä ei helpota yhtään!) sanoo asiasta näin:
1598779542313.png

siis "Rücklaufsperre ist activ, Energie wird night registiert", eli englanniksi Googlen avustuksella: "Backstop is active, energy is not registered". Ja mitähän se sitten mahtaa tarkoittaa ja miten sen saisi korjattua?
Lisäksi tuo alalaidan merkkiled-palaa koko ajan.
Olisiko mitään ideoita?
- Onko johdotus kuitenkin väärin? -> sähkäri uudestaan paikalle.
- Vai onko kyse vaan huonosta saksankielentaidosta ja en valikoista ole löytänyt oikeita asetuksia?
Ihan mielenkiinnosta: Jos valitsit itse mittarin niin miksi otit laittteen, johon ei ole järkevällä kielellä ohjeita? Tai jos sähkäri valitsi niin miksi otit vastaan tuollaisen toteutuksen?
Ja oletko muuten huomioinut googlen translaten pureksivan vaikka pdf:ää eli jollakin tarkkuudella voi kääntää vaikka koko ohjeen.

Mutta tuo P- viittaa myyntienergiaan eli periaatteessa syöttäisit verkkoon päin energiaa. Tällaista mahdollisuutta ei mitä ilmeisimmin ole joten saattaa olla väärin kytketty tuo mittari.
Miten tuo on konffattu? Oletusasetuksilla ei välttämättä näytä mitään järkevää eikä varsinkaan mittaa negatiivista suuntaa. Eli kyllä ne asetuksetkin tulisi käydä läpi ja jos ohjeesta ei ymmärrä mitään, on siinä oma haasteensa. Normaalisti noille tulee kertoa vähintäänkin, onko virta / jännitemuuntajia ja jos on niin niiden suhteet. Laskureitakin on yleensä useampi ja pulssilähtö vaatii sekin omat asetuksensa.
 
Johto pitäisi yrittää vetää kokonaan pois, tai jos ei mahdollista niin irrottaa myös syöttävästä päästä ja päättää siellä asianmukaisin liittimin, joka kummassakaan päässä ole sokeripala ja teippiä. Johdonpäätä, joka on syötössä kiinni vaikkakin kytkimen kautta, ei saa piilottaa teippivirityksillä rakenteiden sisään.
Harvoin tuollaisten johtojen pois repiminen onnistuu tai on millään tasolla järkevää. Tuskin tässäkään tilanteessa. Ja yhtä usein se tarve tulee kuitenkin myöhemmin joten myös sillä on turha repiä mitään pois.

Tottakai se johto irroitetaan syöttävästä päästä jos toiseen päähän ei saada mitään järkevää ratkaisua, vaikkapa rasiaa. Siitä ollaan täysin samaa mieltä.
Mutta sokeripala + teippi on aivan riittävä, ei siinä tarvita yhtään sen spesifimpää liitintä vaikka toki esim wagon kanssa pääsee helpommalla. Karvat yhteen niin hyvä tulee. Siis se kaapelihan on kylmä sen jälkeen kun syöttävä pää on irroitettu. Järkevä merkintä sinne syöttävään päähän "poistettu käytöstä" jos jää mahdollisuus epähuomiossa kytkeä. Ja kun päät jätetään oikoseen, fiksumpi toteaa ennen kytkemistä mittaamalla asian eikä kytke. Rane taas polttaa sulakkeen mutta kummassakaan tapauksessa sinne seinän sisälle jääneeseen päähän ei saa jätettyä jännitettä.

Kuviinhan asia tottakai myös korjataan jos sellaiset ovat olemassa. Sinne kun jättää maininnan tuollaisen kaapelin olemassaolosta ja päätepisteistä, on se vielä joskus otettavissa käyttöönkin ihmettelemättä.
 
Ihan mielenkiinnosta: Jos valitsit itse mittarin niin miksi otit laittteen, johon ei ole järkevällä kielellä ohjeita? Tai jos sähkäri valitsi niin miksi otit vastaan tuollaisen toteutuksen?
Niin, noh, kun halavalla sai...
Ja sähkärin suoritukseen olin tuossa hetkessä ihan tyytyväinen kun se periaatteessa näytti lähtevän toimimaan ja tuon pulssilähdön yms. kimppuun pääsin vasta aika paljon myöhemmin. Eli ei oikein ollut tuolloin erityisiä syitä reklamoida (kun ei ole siis vahvaa mielipidettä virhekytkennästä vieläkään).
Joo, kiitos vinkistä tuon pdf:n osalta. Käyttöohje on tietenkin paperilla. Olen lähes saman laitteen englanninkielisen manuskan löytänyt kyllä ja jonkin verran käännöstyötä tehnyt lisäksi.

Joo, ei ole tosiaan mitään verkkoon takaisinsyöttöä tässä. Ihan normaalisti on tuo laite kiinni MLP:n syötössä.
Valikot ja ominaisuudet ovat tässä kyllä kohtalaisen monipuoliset. Mm. sen S0-lähdön asetuksia pääsee kyllä muokkaamaan.
Mutta ihan hyvä vinkki tuo, että saattaa olla kyseessä väärinkytkentä. Jollei parempia ideoita tule, niin täytynee harkita sähkärin uutta käyntiä.
 
Harvoin tuollaisten johtojen pois repiminen onnistuu tai on millään tasolla järkevää. Tuskin tässäkään tilanteessa. Ja yhtä usein se tarve tulee kuitenkin myöhemmin joten myös sillä on turha repiä mitään pois.

Tottakai se johto irroitetaan syöttävästä päästä jos toiseen päähän ei saada mitään järkevää ratkaisua, vaikkapa rasiaa. Siitä ollaan täysin samaa mieltä.
Mutta sokeripala + teippi on aivan riittävä, ei siinä tarvita yhtään sen spesifimpää liitintä vaikka toki esim wagon kanssa pääsee helpommalla. Karvat yhteen niin hyvä tulee. Siis se kaapelihan on kylmä sen jälkeen kun syöttävä pää on irroitettu. Järkevä merkintä sinne syöttävään päähän "poistettu käytöstä" jos jää mahdollisuus epähuomiossa kytkeä. Ja kun päät jätetään oikoseen, fiksumpi toteaa ennen kytkemistä mittaamalla asian eikä kytke. Rane taas polttaa sulakkeen mutta kummassakaan tapauksessa sinne seinän sisälle jääneeseen päähän ei saa jätettyä jännitettä.

Kuviinhan asia tottakai myös korjataan jos sellaiset ovat olemassa. Sinne kun jättää maininnan tuollaisen kaapelin olemassaolosta ja päätepisteistä, on se vielä joskus otettavissa käyttöönkin ihmettelemättä.

Kiitos neuvoista tähän asti. Syöttävästä päästä irroittaminen ei onnistu, kun ei ole hajuakaan missä kytkentä on. Rasian saisin periaatteessa suht siististi laitettua, joten sellaiseen jättäminen olisi ok? Pistorasialle/valaisimelle ei tosiaan ole tuohon kohtaan enää tarvetta.
 
Niin, noh, kun halavalla sai...
Ja sähkärin suoritukseen olin tuossa hetkessä ihan tyytyväinen kun se periaatteessa näytti lähtevän toimimaan ja tuon pulssilähdön yms. kimppuun pääsin vasta aika paljon myöhemmin. Eli ei oikein ollut tuolloin erityisiä syitä reklamoida (kun ei ole siis vahvaa mielipidettä virhekytkennästä vieläkään).
Joo, kiitos vinkistä tuon pdf:n osalta. Käyttöohje on tietenkin paperilla. Olen lähes saman laitteen englanninkielisen manuskan löytänyt kyllä ja jonkin verran käännöstyötä tehnyt lisäksi.

Joo, ei ole tosiaan mitään verkkoon takaisinsyöttöä tässä. Ihan normaalisti on tuo laite kiinni MLP:n syötössä.
Valikot ja ominaisuudet ovat tässä kyllä kohtalaisen monipuoliset. Mm. sen S0-lähdön asetuksia pääsee kyllä muokkaamaan.
Mutta ihan hyvä vinkki tuo, että saattaa olla kyseessä väärinkytkentä. Jollei parempia ideoita tule, niin täytynee harkita sähkärin uutta käyntiä.
Tuo taitaa olla lähin. Kannessa kylläkin 462 mutta menee ilmeisesti samalla manuaalilla pienin variaatioin koko sarja. Ja kun pdf niin voi tunkea googlen kääntäjään sellaisenaan. Lopputuloksesta en osaa sanoa, ei ole koskaan tullut kokeiltua.

Jos asetuksiin pääset ja niistä jotain irti saa niin olethan tosiaan huomioinut ne virtojen ja jännitteiden asetukset? Ja saksaa osaamatta tuota ohjetta katsoen siellä on tosiaan eri tariffeja useampi ja jos negatiivinen ei ole käytössä, ei niitä pulsseja myöskään lasketa.
Ja mitä kytkentään tulee, sitä voisit koittaa vähän katsoa paremmin / vaikka piirtää auki jos mahdollista. Sillä voisi päästä käsiksi siihen, onko kytkennässä vikaa.
 
Kiitos neuvoista tähän asti. Syöttävästä päästä irroittaminen ei onnistu, kun ei ole hajuakaan missä kytkentä on. Rasian saisin periaatteessa suht siististi laitettua, joten sellaiseen jättäminen olisi ok? Pistorasialle/valaisimelle ei tosiaan ole tuohon kohtaan enää tarvetta.
Jos sitä syöttävää päätä ei irti järkevästi saa, on rasia ehdottomasti se paras ratkaisu ja niin toteutettuna täysin ok. Mutta mieluusti kätkemättä rakenteeseen, se ei ole hyvän tavan mukaista.
Tuon voi siis tehdä vaikkapa AP6-rasialla: Jakorasia - AP6 AP6, 60x60mm, valkoinen HF - 1602006 - ABB Smart Buildings
Tai jos upotetun haluaa niin remonttirasiakin on vaihtoehto jos seinä on levyä: Remonttikojerasia HF - AUS 15.2
Jälkimmäiseen saa umpikannen. Tällaisella ratkaisulla jää helppo mahdollisuus laittaa myöhemmin vaikka pistorasia tilalle jos kuitenkin tulee tarve. Ensinmainitulla taas helpoin tehdä.
 
Kiitos neuvoista tähän asti. Syöttävästä päästä irroittaminen ei onnistu, kun ei ole hajuakaan missä kytkentä on.
Sähkömiehelle ei ole kummoinen homma löytää jakorasia, josta sitä johtoa syötetään. Eihän sitä itse saisi mennä ronkkimaan, vaikka itse löytäisikin. Rasiaan päättäminen on tietysti ihan yhtä ok, mutta ylimääräiset rasiat keskelle seinää ei yleensä näiden tapausten kysyjillä tule kysymykseenkään, kun tarkoitus on jotain saada pois silmistä. Tosin eihän sitä rasiaakaan itse saisi laittaa...
 
Viimeksi muokattu:
Pitääkö sähkökeskukseen asentaa oma maadoituskupari, jos viereinen pylväs on jo maadoitettu? Sähkökeskukseen tulee johto suoraan pylvään yläosasta.
 
Voiko tupla porraskytkentää tehdä 5-johtimisella molemmille kytkimille? Oma pää sanoo että vain toisen voi tehdä, sen mihin syöttää vaihetta. Miten on, toiseen pakko vetää 6 piuhaa?
 
Voiko tupla porraskytkentää tehdä 5-johtimisella molemmille kytkimille? Oma pää sanoo että vain toisen voi tehdä, sen mihin syöttää vaihetta. Miten on, toiseen pakko vetää 6 piuhaa?

Ei mielestäni koska toinen pää vaatii vaiheen ja 4 kulkuria yhteensä siis 5 johtoa ja toinen pää 2 pätkittyä ja edelleen 4 kulkuria eli 6 johtoa.
 
Voiko tupla porraskytkentää tehdä 5-johtimisella molemmille kytkimille? Oma pää sanoo että vain toisen voi tehdä, sen mihin syöttää vaihetta. Miten on, toiseen pakko vetää 6 piuhaa?
Voi tehdä viidellä johtimella molemmille kytkimille. Kuva kertonee enemmän:
1599634934932.png

Vahvensin tuohon nyt toisen piirin punaisella ja toisen vihreällä selvyyden vuoksi. Lähdöt valaisimille voit toki ottaa kummasta tahansa rasiasta, vaikka ne onkin tässä oikeanpuoleiseen piirretty. Huono puolihan tässä on tuo jakorasioiden välisten johtimien määrä. Johtimien valinnasta tosin ei muutenkaan kysytty, mutta mainittakoon vielä, että et sitten saa käyttää sitä S-tyypin MMJ:n keviä yhtenä vaiheena.
 
Voi tehdä viidellä johtimella molemmille kytkimille.
Vaikea hahmottaa nopeasti mutta noinhan se menee hienosti. Siellä on syöttö syötössä tai lähtö lähdössä jos kytkimet on samassa asennossa ja virrat pyörii kun on eri asennossa.
Oma ajatus oli että syöttö tuotaisiin kytkimen tolopäähän mutta se pitää tuoda kaikkien kytkimien toiseen "lähtöpuoleen"!

Mitä jos "naapurin erkki" on laittanut mustan sähköteipin "ässän(PE)" päälle eikä sitä huomaa... sittehän se on sallittu?!;) Tänks!:thumbsup:
 
Voi tehdä viidellä johtimella molemmille kytkimille. Kuva kertonee enemmän:
1599634934932.png

Vahvensin tuohon nyt toisen piirin punaisella ja toisen vihreällä selvyyden vuoksi. Lähdöt valaisimille voit toki ottaa kummasta tahansa rasiasta, vaikka ne onkin tässä oikeanpuoleiseen piirretty. Huono puolihan tässä on tuo jakorasioiden välisten johtimien määrä. Johtimien valinnasta tosin ei muutenkaan kysytty, mutta mainittakoon vielä, että et sitten saa käyttää sitä S-tyypin MMJ:n keviä yhtenä vaiheena.

Tää on varmaan se kytkentä sitten jota opettaja koulussa ei halunnut opettaa, sanoi että on hiukan sekavampi. Helpompihan se toki on kun on opetellut yhden kytkennän jonka muistaa ulkoa kuin alkaa paperilta ihmettelemään että mitenhän se menikään.
Tuo toki pelastaa jos tarttee jonnekin olemassa olevaan jotain muutosta tehdä eikä ole mahdollisuutta lisätä johtoja.

Helpompaa varmaan uutta tehdessä kuitenkin on vaan vetäistä 5x1,5S + 3x1,5S sinne rasioille, kaikilla kun ei noita 5x1,5N keloja ole mukana, ei ainakaan ollut firmassa jossa itte olin hommissa. Syy oli se että lisää roudattavan tavaran määrää ja tarve niin harvakseltaan. Kalliimpaakin tuo N kuulemma on kun ei ole menekkiä niin paljon.
 
Näinhän se juuri on, kuten @JiiPee tuossa yllä mainitsee. Varsin harvakseltaan näki työmailla noita N-tyypin keloja, jollei erikseen johonkin tarvittu enemmän. Koulussa tuota ei sen tarkemmin opetettu tosiaan meilläkään, juuri saman "on hiukan sekavampi" syyn takia. Hieman itseäni tosin huvitti tuo perustelu silloin, kun en koe tuota niin kovin hankalaksi: kytkinten "tulopäät" yhteen, toiset lähdöt vaiheeseen, ja toinen puoli yhteen ja käytetään lähtönä valaisimelle. Helpompi se perinteisempi tapa toki oli itsellekin opetella alkujaan, ja sillä kuitenkin pärjää hyvin pitkälle.
 
Tää on varmaan se kytkentä sitten jota opettaja koulussa ei halunnut opettaa, sanoi että on hiukan sekavampi. Helpompihan se toki on kun on opetellut yhden kytkennän jonka muistaa ulkoa kuin alkaa paperilta ihmettelemään että mitenhän se menikään.
Tuo toki pelastaa jos tarttee jonnekin olemassa olevaan jotain muutosta tehdä eikä ole mahdollisuutta lisätä johtoja.

Helpompaa varmaan uutta tehdessä kuitenkin on vaan vetäistä 5x1,5S + 3x1,5S sinne rasioille, kaikilla kun ei noita 5x1,5N keloja ole mukana, ei ainakaan ollut firmassa jossa itte olin hommissa. Syy oli se että lisää roudattavan tavaran määrää ja tarve niin harvakseltaan. Kalliimpaakin tuo N kuulemma on kun ei ole menekkiä niin paljon.
Näinhän se juuri on, kuten @JiiPee tuossa yllä mainitsee. Varsin harvakseltaan näki työmailla noita N-tyypin keloja, jollei erikseen johonkin tarvittu enemmän. Koulussa tuota ei sen tarkemmin opetettu tosiaan meilläkään, juuri saman "on hiukan sekavampi" syyn takia. Hieman itseäni tosin huvitti tuo perustelu silloin, kun en koe tuota niin kovin hankalaksi: kytkinten "tulopäät" yhteen, toiset lähdöt vaiheeseen, ja toinen puoli yhteen ja käytetään lähtönä valaisimelle. Helpompi se perinteisempi tapa toki oli itsellekin opetella alkujaan, ja sillä kuitenkin pärjää hyvin pitkälle.
Miten olisi 7x1,5 MMO? Onko teillä sitä yleensä mukana?
 
Mikäs olis hyvä ilmanen softa jolla saisi sähköt piirrettyä helposti?
Omat pihavalot olisi hyvä piirrellä ja joitakin muita uusia vetoja voi hyvin päätellä miten ne on vedetty. Vanhat sitten jää piirtelemäti mut minkäs teet...
 
Mikäs olis hyvä ilmanen softa jolla saisi sähköt piirrettyä helposti?
Omat pihavalot olisi hyvä piirrellä ja joitakin muita uusia vetoja voi hyvin päätellä miten ne on vedetty. Vanhat sitten jää piirtelemäti mut minkäs teet...

Jos pelkkä terkninen piirtäminen riittää niin AutoCad Mobile. vaatii tosin rekisteröitymisen.
 
Sähköauto mietinnässä ja mietin, miten järjestää lataus. Autotallissa voimavirtapistoke, sulakkeet 3x16A, eli paperilla saadaan tehoa ulos 11kW ja täten tuollainen 11kW suoraan voimavirtapistokkeeseen kytketty laturi pitäisi toimia vallaan mainiosti ilman mitään erillistä latausasemaa, eikö vain? Yön aikana tulisi akut täyteen.

Mutta kysymys oli, että voidaanko luottaa siihen, että paikat kestää ottaa ulos 11kW useiden tuntien ajan (6h+), vai onko tarvetta käyttää sähkömiestä mittaamassa jotain, ettei jossain syty jotain tuleen? Katsoin talon sähkökaapista, niin sieltä näyttäisi lähtevän autotallille piuha 3x20A sulakkeiden kautta, eli voidaanko tästä päätellä, että kaapelissa on tarpeeksi marginaalia?

Sitten tulee tietenkin mieleen, että käykö seuraavaksi niin, että jossain paukkuu pääsulakeet. Sähköliittymä on 3x25A, eli talvella kun sähkölämmitys huutaa hoosiannaa ja kahvinkeittimet, imurit ja kaikki käy, niin taitaapi loppua amppeerit kesken. Tästähän tietenkin selviää rahalla, näyttäisi tulevan "riittävän" paksut kaapelit taloon.
 
Tuosta sähköautopohdinnasta tulikin jatkokysymys; talon sisällä olevassa sähkötaulussa on 3x63A pääsulakkeet. Tontin rajalla on peltinen pömpeli ja koska liittymä on 3x25A, niin oletan, että sieltä löytyy 3x25A sulakkeet? Tämä järjestely taitaa aiheuttaa sen, että jos lisääntynyt kuorma aiheuttaa liian suuren virran, niin ulkona pömpelissä, johon minulla ei ole pääsyä, palaa sulakkeet ja sitten tilataan sähkölaitoksen ukko paikalle, joka ei varmaankaan ole ihan ilmaista. Olisiko järkeä vaihtaa talon sisäiseen sähkötauluun se 3x25A sulakkeet?

Tietenkin on mahdollista, että talon myyjä on onnistunut asennututtamaan 3x63A sulakkeet 3x25A liittymään. Tosin en jaksa uskoa, kun sähkölaitoskin on jossain vaiheessa käynyt vaihtamassa etäluettavan mittarin käyttöön, kai tämä siinä vaiheessa olisi tullut ilmi.


Edit: Eipä tuo sisällä oleva kesskus tyyppikilven mukaan ole mitoitettu kuini max. 3x35A:lle. Siinä kun on nyt 3x63A sulakkeet, niin onkohan se nyt muutenkaan 100% asiallista.
 
Viimeksi muokattu:
Normi tulpat on max 25A ja isommat max 63A. 25 -> 63 vaatii erikokoisen sulakepesän. (Sähkölaitoksen tulppia tuskin kukaan lähtee itse vaihtamaan suurempiin.)

Suoraan laskutusmittariin saa maksimissaan kytkeä sen 16" joka on n. 80A, siitä eteenpäin epäsuorana joka vaatii tietynkokoisen purkin. + sähköyhtiön vaatimukset
 
Normi tulpat on max 25A ja isommat max 63A. 25 -> 63 vaatii erikokoisen sulakepesän. (Sähkölaitoksen tulppia tuskin kukaan lähtee itse vaihtamaan suurempiin.)

Niin siis nyt on sähkötaulussa 63 A sulakkeet paikallaan, joten pohdinnassa oli, että pitäisikö nämä vaihtaa 25 A sulakkeiksi, mutta jos pesät on liian isot tähän, niin ei ainakaan ilman sähkäriä vaihdu.

No, toivottavasti tuolla ulkona olevassa sähkökaapissa on ne liittymän mukaiset 3x25A nallit, että edes joku sulake palaa sopivassa oikosulkutilanteessa. Meinaan en pitäisi täysin poissuljettuna, että talon myyjä olisi onnistunut vaihdatuttamaan kaikkialle isommat sulakkeet, mitä liittymä on (täällä on vähän siellä sun täällä paljastunut tein ihan itte -tason kamaa). Tosin eikö tällaiset vilunkipelit paljastu etäluettavan mittarin kautta helposti?
 
Nuo pohjat on helppo vaihtaa itsettekkin sopivan työkalun kanssa. Saa sinne isompaan pesään pienemmätkin sulakepohjat.

Näitä kuitenkaan lähtisi romplaamaan jännitteisinä, joten syöttävältä keskukselta pitäisi saada syöttö katki.

(Eikä noita pohjia saa maallikko itse vaihtaa)
 
Viimeksi muokattu:
Eipä se mittari sulakkeiden kokoa pysty mittaamaan. Toki jos mittari ilmoittaa sähkölaitokselle että jonakin tuntina jonkun vaiheen virran keskiarvo on ollut vaikka 40A niin siitä voi päätellä että tuskin on 25A sulakkeet. Ei vaan taida tuollaista kulutusta olla.
 
Mutta kysymys oli, että voidaanko luottaa siihen, että paikat kestää ottaa ulos 11kW useiden tuntien ajan (6h+), vai onko tarvetta käyttää sähkömiestä mittaamassa jotain, ettei jossain syty jotain tuleen? Katsoin talon sähkökaapista, niin sieltä näyttäisi lähtevän autotallille piuha 3x20A sulakkeiden kautta, eli voidaanko tästä päätellä, että kaapelissa on tarpeeksi marginaalia?

Sitten tulee tietenkin mieleen, että käykö seuraavaksi niin, että jossain paukkuu pääsulakeet. Sähköliittymä on 3x25A, eli talvella kun sähkölämmitys huutaa hoosiannaa ja kahvinkeittimet, imurit ja kaikki käy, niin taitaapi loppua amppeerit kesken. Tästähän tietenkin selviää rahalla, näyttäisi tulevan "riittävän" paksut kaapelit taloon.
Mitä vanhempi kohde niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä on ihan paikallaan tarkistaa asioita ennen tuollaista käyttöä. Jos edellinen omistaja on ollut "rane" tai tutuissa sellainen, voi löytyä mitä tahansa. Ja vaikkei olisikaan, on ihan paikallaan katsoa silti.
Ja ihan tuo sulakekokokin on erikoinen jos päässä on 16A rasia.

Mitä tuohon talviaikaan tulee, joko lataustehoa on rajoitettava jossakin kohdin tai sitten ihan perinteistä sähkökiuasmallia. Eli latauslaitteelta ohjaus joka pudottaa lämmöt pois päältä latauksen ajaksi tms. Tosin rajansa toki siinäkin, miten pitkäksi aikaa voi pudottaa mutta onnistuu ainakin hetkellinen nopeampi lataus.

Siitä syötöstä taas et oikein voi suoraan itse sanoa mitään. Vedon pituus ja syöttävä verkko vaikuttaa siihen, millä toteutuu riittävä oikosulkuvirta. Mutta yleensä noissa on kyllä marginaalia joten liittymän koon kasvattaminen ei ole ongelma.

Tuosta sähköautopohdinnasta tulikin jatkokysymys; talon sisällä olevassa sähkötaulussa on 3x63A pääsulakkeet. Tontin rajalla on peltinen pömpeli ja koska liittymä on 3x25A, niin oletan, että sieltä löytyy 3x25A sulakkeet? Tämä järjestely taitaa aiheuttaa sen, että jos lisääntynyt kuorma aiheuttaa liian suuren virran, niin ulkona pömpelissä, johon minulla ei ole pääsyä, palaa sulakkeet ja sitten tilataan sähkölaitoksen ukko paikalle, joka ei varmaankaan ole ihan ilmaista. Olisiko järkeä vaihtaa talon sisäiseen sähkötauluun se 3x25A sulakkeet?

Tietenkin on mahdollista, että talon myyjä on onnistunut asennututtamaan 3x63A sulakkeet 3x25A liittymään. Tosin en jaksa uskoa, kun sähkölaitoskin on jossain vaiheessa käynyt vaihtamassa etäluettavan mittarin käyttöön, kai tämä siinä vaiheessa olisi tullut ilmi.


Edit: Eipä tuo sisällä oleva kesskus tyyppikilven mukaan ole mitoitettu kuini max. 3x35A:lle. Siinä kun on nyt 3x63A sulakkeet, niin onkohan se nyt muutenkaan 100% asiallista.
Tuossa on jo ihan riittämiin perusteita tarkistaa vähän tarkemmalla silmällä niitä sähköjä ennen sitä jatkuvaa auton latailua. Jos siis se keskus on tosiaan tuon mainitsemasi maksimin mukainen, ei sinne todellakaan asenneta mitään 63A sulakkeita. 35A on voinut toki jossakin kohden liittymä olla ja oma-aloitteisesti laitettu suuremmat kun on onnistuttu polttamaan niitä syystä tai toisesta. @Grez tuossa jo totesikin, ettei edes uudempi mittari välttämättä huomaa tällaista mutta jos on peruja vanhemmalta ajalta, ei sähkölaitos käytännössä tiedä sitä liittymään nähden ylisuurta sulakekokoa.

Mitä niihin verkkoyhtiön laitteisiin tulee niin verkkojen suojaus on selektiivistä joten siellä peltipömpelissä ei ole 25A sulakkeita vaan suuremmat. Niillä kun suojataan se syöttö kiinteistölle ja kiinteistön omat taas suojaavat siitä eteenpäin. Pääsulakkeilla suojataan itse keskus ja lähtökohtaisilla lähdöt. Periaatteessa siis siitä ylisuuresta pääsulakekoosta ei suoraan ole harmia. Siis siihen rajaan asti kun pysytään keskukselle speksatussa tai alle. Mutta jos tosiaan liki tuplataan keskuksen maksimi, saadaan sinne keskuksen sisäisiin johdotuksiin pahimmillaan niin rajuja oikosulkuvirtoja että voi lähteä savuna ilmaan vääriä asioita.
Eli kyllä, ehdottomasti oikean kokoista tilalle. Turvallisuuden vuoksi mutta myös sähkölaitoksen osalta. Ei sieltä kehuja ole luvassa jos taulussa on aivan muuta kuin liittymäsopparissa. Pois lukien toki muutamat seudut, joissa muutama pienin liittymäkoko on saman hintainen.
 
Tuosta sähköautopohdinnasta tulikin jatkokysymys; talon sisällä olevassa sähkötaulussa on 3x63A pääsulakkeet. Tontin rajalla on peltinen pömpeli ja koska liittymä on 3x25A, niin oletan, että sieltä löytyy 3x25A sulakkeet? Tämä järjestely taitaa aiheuttaa sen, että jos lisääntynyt kuorma aiheuttaa liian suuren virran, niin ulkona pömpelissä, johon minulla ei ole pääsyä, palaa sulakkeet ja sitten tilataan sähkölaitoksen ukko paikalle, joka ei varmaankaan ole ihan ilmaista. Olisiko järkeä vaihtaa talon sisäiseen sähkötauluun se 3x25A sulakkeet?

Tietenkin on mahdollista, että talon myyjä on onnistunut asennututtamaan 3x63A sulakkeet 3x25A liittymään. Tosin en jaksa uskoa, kun sähkölaitoskin on jossain vaiheessa käynyt vaihtamassa etäluettavan mittarin käyttöön, kai tämä siinä vaiheessa olisi tullut ilmi.


Edit: Eipä tuo sisällä oleva kesskus tyyppikilven mukaan ole mitoitettu kuini max. 3x35A:lle. Siinä kun on nyt 3x63A sulakkeet, niin onkohan se nyt muutenkaan 100% asiallista.
Keskuksen sulakekoko saa olla enintään sama kuin liittymäsopimuksessa sallittu pääsulakekoko.

Siellä ”peltikaapissa” olevat sulakkeet (koko tod.näk. 3x50A tai 3x63A kahva) on mitoitettu sillä periaatteella, että keskuksella pääsulakekoko on 3x25A.

Näitä tulee vastaan vanhemmissa kohteissa, joten ei syytä isoon huoleen kunhan hoidat keskuksen päästä asian kuntoon. Ennen vanhaan viisaat vaihtoivat sulakkeen tilalle sulakepesään sopivan kuparimöykyn...
 
Mitä tuohon talviaikaan tulee, joko lataustehoa on rajoitettava jossakin kohdin tai sitten ihan perinteistä sähkökiuasmallia. Eli latauslaitteelta ohjaus joka pudottaa lämmöt pois päältä latauksen ajaksi tms. Tosin rajansa toki siinäkin, miten pitkäksi aikaa voi pudottaa mutta onnistuu ainakin hetkellinen nopeampi lataus.

Jeps, elikkäs tuo varmaankin vaatisi sitten uuden kaapelin kaivamisen, ellei siellä ole vapaita johtimia käytetttäväksi tähän ohjaukseen ja joka tapauksessa tällaisten ohjausten kytkeminen ottaa varmaan sen verran aikaa, että sama päivittää sähköliittymä 3x35A:ksi ja käyttää sähkäriä tarkastamassa kytkennät. Eipähän tartte miettiä, että voiko saunoa samaan aikaan, kun auto lataa.

mukainen, ei sinne todellakaan asenneta mitään 63A sulakkeita. 35A on voinut toki jossakin kohden liittymä olla ja oma-aloitteisesti laitettu suuremmat kun on onnistuttu polttamaan niitä syystä tai toisesta. @Grez tuossa jo totesikin, ettei edes uudempi mittari välttämättä huomaa tällaista mutta jos on peruja vanhemmalta ajalta, ei sähkölaitos käytännössä tiedä sitä liittymään nähden ylisuurta sulakekokoa.

Keskuksen sulakekoko saa olla enintään sama kuin liittymäsopimuksessa sallittu pääsulakekoko.
Siellä ”peltikaapissa” olevat sulakkeet (koko tod.näk. 3x50A tai 3x63A kahva) on mitoitettu sillä periaatteella, että keskuksella pääsulakekoko on 3x25A.

No just. Kuulostaa siis siltä, että on ihan itte vaihdettu vähän isompaa sulaketta, että kestää talven pakkasillakin. Jos tuohon haluaa oikean kokoiset sulakkeet, niin vissiin pitää sulakepohjat vaihtaa pienemmille sulakkeille sopiviin? Eli ihan tarpeeksi syitä kutsua sähkäri, tarkastamaan että kytkennät kestää sähköauton, mahdollisesti asentamaan latausaseman, pistämään sulakkeet kuntoon ja listalla on kyllä kilometri muitakin tehtäviä, joita olen kerännyt...
 
No just. Kuulostaa siis siltä, että on ihan itte vaihdettu vähän isompaa sulaketta, että kestää talven pakkasillakin. Jos tuohon haluaa oikean kokoiset sulakkeet, niin vissiin pitää sulakepohjat vaihtaa pienemmille sulakkeille sopiviin? Eli ihan tarpeeksi syitä kutsua sähkäri, tarkastamaan että kytkennät kestää sähköauton, mahdollisesti asentamaan latausaseman, pistämään sulakkeet kuntoon ja listalla on kyllä kilometri muitakin tehtäviä, joita olen kerännyt...

Jos ja kun siellä peltikotelossa, mihin pääsy ainoastaan sähkölaitoksella, on tosiaan 3x25A nallit, niin pääkeskuksen sulakekoko 3x63A, ei vaikuta millään tavalla kuormittamiseen, ehkä keskuksen vikatilanteessa aavistuksen hitaampi toiminta, ei muuta. Vaikuttaa ainoastaan siihen, että talon pääsulakkeet eivät pala vika-/ylikuormitustilanteessa ensin ja sitten soitellaan sähkölaitosta paikalle.

Edit: Kyllähän se pohjakoskettimen vaihto sähkärille kuuluu, jos ja kun pääsee pelkällä pohjakoskettimen vaihdolla pienempään, hommaan menee ~1min. Toivottavasti löytyy tuttuja, niin ei tartte sitä 1h:n laskua maksaa kilometreineen. Yksi paikka mistä kysyä on sähkölaitos, saattavat rassata kuntoon ihan ilmaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ja kun siellä peltikotelossa, mihin pääsy ainoastaan sähkölaitoksella, on tosiaan 3x25A nallit, niin pääkeskuksen sulakekoko 3x63A, ei vaikuta millään tavalla kuormittamiseen, ehkä keskuksen vikatilanteessa aavistuksen hitaampi toiminta, ei muuta. Vaikuttaa ainoastaan siihen, että talon pääsulakkeet eivät pala vika-/ylikuormitustilanteessa ensin ja sitten soitellaan sähkölaitosta paikalle.

Jos näin, niin ei tämäkään hyvä, ei kiva jos jouluaattona kärähtää sulakkeet pömpelistä, johon pääsee vain sähkölaitoksen ukko...

Edit: Kyllähän se pohjakoskettimen vaihto sähkärille kuuluu, jos ja kun pääsee pelkällä pohjakoskettimen vaihdolla pienempään, hommaan menee ~1min. Toivottavasti löytyy tuttuja, niin ei tartte sitä 1h:n laskua maksaa kilometreineen. Yksi paikka mistä kysyä on sähkölaitos, saattavat rassata kuntoon ihan ilmaiseksi.

Vaihtaisin kyllä itse, sen verran on tullut kaikkea ropattua, ettei jää taidoista kiinni, mutta en jännitteellisenä millään viitsisii koskea, että pitäisi saada virrat pois ensin, enkä toisaalta kehtaisi sähkölaitoksen kaapeihinkaan mennä...
 
Hieman on turhaa mutuilua ja osin vaarallista infoa aiheen osalta. Edellä itse jo kerroin jakeluverkossa (ja käytännössä koko kokonaisuudessa voimalalta kuluttajan viimeiseen pisteeseen asti) toteutettavan selektiivistä suojausta. Ja @nkwsky kertoi, mitä kokoa sitä kiinteistön johtolähtöä käytetään suojaamaan.

Mutta ei, verkkoyhtiö ei rajoita sulakekoolla sitä liittymän maksimia. Ja kyllä, suurin ongelma on tuo edellä mainitsemani keskuksen maksimin ylitys.
 
Jos edellinen omistaja on ollut "rane" tai tutuissa sellainen, voi löytyä mitä tahansa. Ja vaikkei olisikaan, on ihan paikallaan katsoa silti.
Ja ihan tuo sulakekokokin on erikoinen jos päässä on 16A rasia.
Eikait se kovin erikoinen jos se kerran on autotallin syöttö. Tallissa lienee oma pienempi keskuksena jossa nuo 16A nallit voimavirtapistokkeelle.
 
Eikait se kovin erikoinen jos se kerran on autotallin syöttö. Tallissa lienee oma pienempi keskuksena jossa nuo 16A nallit voimavirtapistokkeelle.

Joo, olin siis vähän epämääräinen. Eli talossa on 3x20A sulakkeet autotalliin lähtevälle piuhalle. Autotallissa on pieni keskus jossa taas on 3x16A sulakkeet voimavirtapistokkeelle (ja pino muita sulakkeita valoille, valovirtapistorasiolle, nosto-oville jne). Lähinnä mietin, että jos talossa on 3x20A sulakkeet autotalliin lähtevälle johdolle, niin eikös se tarkoita sitä, että rakennusten väliin upotettu johto kestää (ainakin paperilla) 3x20A, eli sikäli johto ei ole edes täyden kuorman alla, vaikka autoa laitaisikin 11kW:n teholla.

Itse voimavirtapistoke taas on sähkärin puoli vuotta sitten asentama, niin sen luulisi olevan asiallisesti tehty, mutta en tiedä onko noi voimavirtapistokkeetkaan speksattu kestämään jatkuvaa täyttä kuormaa. Mutta ei välttis olisi paha ajatus tarkistuttaa vielä kaikki aiheeseen liittyvät kytkennät, viime käynnillä sähkäri kuulemma havaitsi keskuksesta löysällä olleita ruuveja jne.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 240
Viestejä
4 501 520
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom