Kysymyksiä sähkömiehille

Ja kun on niin mukavaa kirjoitella ja kun asioita yllätyksen omaisesti itsellekin selkenee, niin niinpä niin.. pikasulaketaulun vikavirtasuoja on käytössä. Kun katkaisimen vääntää alas, pesuhuoneen ja vessan lattialämmityksen termostaatit pimenevät. Mites hitossa toi nyt on kytketty. Eli voiko vikavirtasuojan kytkeä johtosuojan tapaisesti käyttöön, koska eihän toi tolleen pitäis toimia vai pitäiskö?
 
Kun katkaisimen vääntää alas, pesuhuoneen ja vessan lattialämmityksen termostaatit pimenevät. Mites hitossa toi nyt on kytketty. Eli voiko vikavirtasuojan kytkeä johtosuojan tapaisesti käyttöön, koska eihän toi tolleen pitäis toimia vai pitäiskö?
No mitäs hyötyä siitä vikurista olisi, jos se ei katkaisisi syöttöä ongelmien ilmetessä?

Syöttö menee johdonsuojan ja vikurin läpi, jolloin jommankumman laukeaminen katkaisee syötön. Vikurissa on myös test painike, jonka pitäisi laukaista vikurin kytkimen ala-asentoon.
 
Ja kun on niin mukavaa kirjoitella ja kun asioita yllätyksen omaisesti itsellekin selkenee, niin niinpä niin.. pikasulaketaulun vikavirtasuoja on käytössä. Kun katkaisimen vääntää alas, pesuhuoneen ja vessan lattialämmityksen termostaatit pimenevät. Mites hitossa toi nyt on kytketty. Eli voiko vikavirtasuojan kytkeä johtosuojan tapaisesti käyttöön, koska eihän toi tolleen pitäis toimia vai pitäiskö?
Yleensä vikavirtasuoja on vaan kytketty sarjaan yhden tai useamman johdonsuojakytkimen (eli "sulakkeen") kanssa.

On olemassa myös yhdistelmälaitteita, jossa yksi laite hoitaa sekä tuon ylivirran ja vuotovirran suojauksen, mutta ne ei ole niin yleisiä.
 
Siis vikavirtasuoja pitää olla taulussa, missä muualla kun mainitset "mallissa on toki oltava vikavirtasuoja"?
Ja nyt sitten kun tietämätön olen, niin eikös toi tarkoittais tupla 3x2,5 vetoa jos sinne kaksi rasiaa laittaa vai ymmärsinkö väärin?

Yhdellä MMJ 5G2,5S saat kahden (tarvittaessa kolmen) eri sulakkeen takaa yhdellä kaapelilla syötöt pistorasioille. Mutta pistorasioita voi myös ketjuttaa käyttämällä 3G2.5S kaapelia.

Syy miksi aiemmin kauppasin tuota 5G2.5s kaapelia, on kuorman suuruus. Jos ilp on 1.9kW ja auto sisätilalämppärillä 1.5kW (arvio), alkaa 16A paukku olla rajoilla. Toki kestää pientä yli virtaa pitkään, mutta jos tekee uutta, jakaisin kuormat. Tuosta jää vielä yksi johdin käyttämättä/kytkee ylimääräisen pistorasian johonkin. Vaikka jouluvaloille ohjattu kellon yms kautta. Sama auton lämmitykseen. Erillinen sulake mahdollistaa ohjauksen sisältä esim kellon kanssa.
 
Littutv, vahvistin, pleikka, kaiutinsarja, subbari, roboimuri, googlen pari laitetta ja läppärin laturi. Saman johtosuojan takana sitten viihde-elektroniikan ulkopuolelta se ilpo, antennivahvistin välikatolla, sekä sisätilan lämppäri.

Ei tainnu olla aikaisemmin mainittu toi sisätilan lämppäri? Tai jos oli, niin menee lukihäiriön piikkiin. Ei tuolla 10A:n automaatilla ole mitään jakoja selvitä takana olevasta kuormasta. Ja edellähän tuota on jo hieman ynnäilty.

Ja vaikka hieman optimistisesti ynnäillään, niin sisälämppäri 800W ja ilpo vaikka 1300W, niin ei sinne muille romuille paljoa reserviä jää.
 
Pitäis tutkia asiaa ennen kuin floodaa iotechin täyteen. Otin ton taulun auki ja hieman opettelin. Eli asiat joita aiemmin olen tietoina tänne puhunut, on osittain ollut paskaa. Pahoittelut siitä.

Alhaalla nuo johtosuojat, ja niistä ensinnäkin jokainen kytkettynä. Merkkasin ne mitkä sain selville, 6kpl jäi ymmärtämättä. Täytyy huomenna sulkea yksi kerrallaan ja katsoa mikä pimeni. Viime kerralla kun testasin, niin en löytänyt.
Tuolla ylhäällä on yksinäinen ADC 960G C10 0,03A yhdistelmäsuoja. Paksut sininen ja musta johto tulee tuolta taulun alaosasta kiinni, ja lähtevät sitten suojan jälkeen pesuhuoneen ja vessan lattialämppäreille.
Summa summarum. Ei tuolla vapaita johtosuojia ole, eikä tota vikistä voi käyttää kun se on kytketty lattiatermareille.

Sieppaa.PNG


Yksi kaapeliputki on tyhjä, joten olisipa kiva tietää mistä tuo lähtee. Pitää mennä huomenna tutkimaan.
Lisäksi kotelon sisältä löytyi hiirenpaskaa. Joten ovelat mulkut ovat tuolta kaapelivientiä pitkin päässeet suojille asti paskomaan, ja lähteneet sitten umpikujasta pois. Ei ole onneksi johtoja syöty tai tehty muuta tuhoa.

putki.PNG
 
Uusissa pistorasioissa, poikkeuksena jääkaapin/pakastimen rasia tulee olla vikavirtasuoja, varsinkin ulkona.
Myös lämpöpumpun pistorasia saa olla ilman VVSK, tietenkin. Nämä uuden kohteen/uuden ryhmän tällä perusteella tehtävät suojaamattomat rasiat(tai siis yleensä rasia) tulee käsittääkseni sijoittaa hankalasti, merkitä "ei VVS, vain ILP/pakastin/mikäonkaankiinteäkoje" ja huoneessa oltava myös muita rasioita(jotka siis vikavirtasuojattuja ellei kyseessä vanha olemassaoleva ryhmä ilman).

Mutta entäs jos ulos asennetaan uusi rasia vain tällaiseen käyttöön? Pakko olla vikavirtasuojattu, koska mainittu poikkeus koskenee vain sisätiloja?

Tässä siis tarkoitan kysyä, saako vikavirtasuojaamatonta ulkorasiaa enää laittaa millään tekosyyllä. En siis haluaisi kytkeä ILPtä tällä tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
- viereen uusi kaksiosainen pistorasia, josta kaapeli keskukselle
- keskuksessa 16A johtosuojan taakse ja kytkentä vvs:aan
- toiseen ilpo ja toiseen auton lämmitin
Et missään nimessä halua kytkeä lämpöpumppua vikavirtasuojan kautta, mutta etenkin jos sen teet, et halua kytkeä samaan ryhmään mitään muuta ainakaan yleiskäyttöisen pistorasian kautta.

Näin siis jos kuitenkin panostat noinkin paljon. Minulle ei ainakaan kelpaisi.
 
Myös lämpöpumpun pistorasia saa olla ilman VVSK, tietenkin. Nämä uuden kohteen/uuden ryhmän tällä perusteella tehtävät suojaamattomat rasiat(tai siis yleensä rasia) tulee käsittääkseni sijoittaa hankalasti, merkitä "ei VVS, vain ILP/pakastin/mikäonkaankiinteäkoje" ja huoneessa oltava myös muita rasioita(jotka siis vikavirtasuojattuja ellei kyseessä vanha olemassaoleva ryhmä ilman).

Mutta entäs jos ulos asennetaan uusi rasia vain tällaiseen käyttöön? Pakko olla vikavirtasuojattu, koska mainittu poikkeus koskenee vain sisätiloja?

Periaatteessa sillä merkinnällä ei enää nykyisen standardin mukaan ole mitään merkitystä vaan kaikki tulisi vikavirtasuojata paitsi jos sähkön katkeamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa kuten kylmälaitteet ja kiinteistön lämmitys. Itse ainakin koen, että vikavirtasuojan lisääminen ilppiin joka on suojamaadoitettu ja johon ei olla jatkuvasti nojailemassa voi ihan hyvin olla ilman vikistä vaikkei se ensisijainen lämmitysmuoto olekkaan.
 
Et missään nimessä halua kytkeä lämpöpumppua vikavirtasuojan kautta, mutta etenkin jos sen teet, et halua kytkeä samaan ryhmään mitään muuta ainakaan yleiskäyttöisen pistorasian kautta.

Näin siis jos kuitenkin panostat noinkin paljon. Minulle ei ainakaan kelpaisi.

Mut siis mikä siinä ilpossa on ettei sitä kannata kytkeä vvsn taakse? Meinaatko et jos VVS laukee niin lämmitys ei sit skulaa. Vai joku muu syy?
 
Mut siis mikä siinä ilpossa on ettei sitä kannata kytkeä vvsn taakse? Meinaatko et jos VVS laukee niin lämmitys ei sit skulaa. Vai joku muu syy?
Juuri se syy.

Ja kun siinä samassa ei ole mitään muuta, on katsottu ettei vikavirtasuojauksen puuttuminen aiheuta erityistä riskiä - ja virran katkeaminen taas aiheuttaa konkreettisen haitan. Vähintään lompakossa vaikka olisikin ILP lisälämmittimenä tai pakastin sijoitettu niin ettei aiheuta vesivahinkoa.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri se syy.

Ja kun siinä samassa ei ole mitään muuta, on katsottu ettei vikavirtasuojauksen puuttuminen aiheuta erityistä riskiä - ja virran katkeaminen taas aiheuttaa konkreettisen haitan. Vähintään lompakossa vaikka olisikin ILP lisälämmittimenä tai pakastin sijoitettu niin ettei aiheuta vesivahinkoa.

Seuraava asukas voi kuitenkin käyttää pistorasiaa jossakin muussa käytössä. ILP:n rasia oman vikavirtasuojan taakse.
 
Seuraava asukas voi kuitenkin käyttää pistorasiaa jossakin muussa käytössä. ILP:n rasia oman vikavirtasuojan taakse.
Ei. Nämä kuuluu mielellään olla ilman vikavirtasuojaa, ja siihen on säännöt, kuten edellä mainittu. Etenkin ne merkitään selkeästi. Ja siksi niitä muita rasioita kuuluu olla. Nyt siis puhe sisätiloista. Samoin pakastimen kanssa.

Sitäpaitsi itse en ole koskaan asunut asunnossa, jossa olisi normaaleissa asuinhuoneissa yhtäkään vikavirtasuojattua pistorasiaa ja useimmiten ne ovat olleet peräti maadoittamattomia. Hirveän vakavana vaarana en ole pitänyt sitä, että seuraava asukas käyttäisi pistorasiaa johonkin, herranjumala. Itsekään en ole kertaakaan kuollut, vaikka olen käyttänyt vikavirtasuojaamattomia pistorasioita johonkin.
 
JOs mä nyt oikein ymmärsin, niin mä tarvitsen:
- Hagerin 16A yhdistelmämoduulin/moduulit tohon tauluun
- kaapelivedon 5x2,5
- ip44 pistorasia tai pari ulkoseinälle

Ja määrät riippuu nyt siitä, että tehdäänkö pari pistorasiaa vai yksi. Siis sama vaikutus moduulien määrään taulussa. Ja yhdistelmämoduulilla (en tiedä oikeaa termiä) tarkoitan sellaista moduulia, missä johtosuoja ja vikis samassa.
 
Yhdellä MMJ 5G2,5S saat kahden (tarvittaessa kolmen) eri sulakkeen takaa yhdellä kaapelilla syötöt pistorasioille. Mutta pistorasioita voi myös ketjuttaa käyttämällä 3G2.5S kaapelia.

Syy miksi aiemmin kauppasin tuota 5G2.5s kaapelia, on kuorman suuruus. Jos ilp on 1.9kW ja auto sisätilalämppärillä 1.5kW (arvio), alkaa 16A paukku olla rajoilla. Toki kestää pientä yli virtaa pitkään, mutta jos tekee uutta, jakaisin kuormat. Tuosta jää vielä yksi johdin käyttämättä/kytkee ylimääräisen pistorasian johonkin. Vaikka jouluvaloille ohjattu kellon yms kautta. Sama auton lämmitykseen. Erillinen sulake mahdollistaa ohjauksen sisältä esim kellon kanssa.
Kuvahan tuosta nykyisestä saatiinkin jo ja oli, kuten epäilinkin, tuollainen lisätaulu. Mutta kuvasta huolimatta jäi edelleen epäselväksi, millainen syöttö tuohon kyseessä olevaan keskukseen tulee. Jos on kovin kevyt, on aika turha vetää paljoa lisää. Toisaalta merkinnöistä päättelin itse ettei tuossa keskuksessa olisi kuin viisi suojaa käytössä. Joten kyllä jo yksivaiheinen lisäys voi olla aika paljon. Mutta koska vikavirtasuojalle tuli tukevampaa syöttöä, voisi toki muualle tulla vastaavaa.

Toki, jos varaa vain on, niin oikeassa tuossa olet. Sama vetää 5x kaapelilla kun kerran vetää. Harvoin ainakaan haittaa on jos joku karva jää vapaaksi.

Periaatteessa sillä merkinnällä ei enää nykyisen standardin mukaan ole mitään merkitystä vaan kaikki tulisi vikavirtasuojata paitsi jos sähkön katkeamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa kuten kylmälaitteet ja kiinteistön lämmitys. Itse ainakin koen, että vikavirtasuojan lisääminen ilppiin joka on suojamaadoitettu ja johon ei olla jatkuvasti nojailemassa voi ihan hyvin olla ilman vikistä vaikkei se ensisijainen lämmitysmuoto olekkaan.

Ainakin soveltamisen osalta todetaan että jos ei ole asennettu "piiloon" kuten jääkaapin ja pakastimen rasia niin olisi merkittävä. Ja lämmityksen osalta taas on mainittu ettei koko lämmitys saa olla saman vikavirtasuojan takana.
Lämpöpumppua on toissijaisena lämmityksenä vaikea mahduttaa tuohon kohtuuttomaan haittaan. Mutta jos joku pykälä suoraan tämän sallii niin kertokaa, en muista itse sellaista. Ja huomioiden tosiaan pistorasian olevan ulkona kysyjän tapauksessa.

Kiinteä asennus muuttaisi tilannetta mutta sellaisesta ei ollut kyse.

Ja kun siinä samassa ei ole mitään muuta, on katsottu ettei vikavirtasuojauksen puuttuminen aiheuta erityistä riskiä - ja virran katkeaminen taas aiheuttaa konkreettisen haitan. Vähintään lompakossa vaikka olisikin ILP lisälämmittimenä tai pakastin sijoitettu niin ettei aiheuta vesivahinkoa.

Kerrotko, missä näin on katsottu ja mihin pykäliin perustuen? Samoin tuo, missä pidetään pumpun sähkön katkeamista merkittävänä haittana? Sellaiseksi ei nimittäin lasketa sitä jos energiaa kuluu vähän enemmän. Ja kuten edellä, se pumpun pistorasia on ulkona.

Tehtäessä ilmalämpöpumpun sähköliitäntä ulkoyksikön kautta pistotulppaliitäntäisenä, liitäntää varten tulee ulos asentaa 30 mA:n vikavirtasuojalla varustettu suojakoskettimellinen pistorasia. Liitettäessä ilmalämpöpumppu ulkoyksikön kautta kiinteästi, ei vikavirtasuojausta vaadita.

Kannattaa huomioida tuon olevan suositus, ei sellaisenaan sitova määräys. Tosin noin tulkitsisin myös itse tuon ulkoasennuksen koska perusteita muuhun on vähän vaikea nähdä.

Ei. Nämä kuuluu mielellään olla ilman vikavirtasuojaa, ja siihen on säännöt, kuten edellä mainittu. Etenkin ne merkitään selkeästi. Ja siksi niitä muita rasioita kuuluu olla. Nyt siis puhe sisätiloista. Samoin pakastimen kanssa.

Sitäpaitsi itse en ole koskaan asunut asunnossa, jossa olisi normaaleissa asuinhuoneissa yhtäkään vikavirtasuojattua pistorasiaa ja useimmiten ne ovat olleet peräti maadoittamattomia. Hirveän vakavana vaarana en ole pitänyt sitä, että seuraava asukas käyttäisi pistorasiaa johonkin, herranjumala. Itsekään en ole kertaakaan kuollut, vaikka olen käyttänyt vikavirtasuojaamattomia pistorasioita johonkin.
Edelleen kysytty ILP on ulkona, samoin myös pistorasia. Jos kuitenkin olisi sisällä niin kaipaisin tuota mainittua sääntöä jonka perusteella ILP jätetään suojaamatta vikavirtasuojalla.

Se taas ei todista mitään jos olet asunut vanhojen määräysten mukaisesti rakennetuissa asunnoissa. Sille taas on omat sääntönsä, miten tehdään tuollaisessa kohteessa korjauksia tai uusia asennuksia. Tämän ei pitäisi olla uusi asia jos yhtään tunnet määräyksiä.

JOs mä nyt oikein ymmärsin, niin mä tarvitsen:
- Hagerin 16A yhdistelmämoduulin/moduulit tohon tauluun
- kaapelivedon 5x2,5
- ip44 pistorasia tai pari ulkoseinälle

Ja määrät riippuu nyt siitä, että tehdäänkö pari pistorasiaa vai yksi. Siis sama vaikutus moduulien määrään taulussa. Ja yhdistelmämoduulilla (en tiedä oikeaa termiä) tarkoitan sellaista moduulia, missä johtosuoja ja vikis samassa.

Muutoin kuin ulkonäöllisistä syistä ei ole tarpeen käyttää Hageria vaan tuote voi olla mitä tahansa.

Laittaisin itse erillisen vikavirtasuojan ja johdonsuojat. Yhdistelmä on kallis ja erillisen perään voi tarvittaessa lisätä muutakin. Ja kun johdonsuojat ovat erikseen, ei yhden mahdollinen laukeaminen katkaise kaikkia. Tuolla yhdistelmällä taas käy niin.

Kaapelin oikea tyyppi on 5x2,5S eli maajohtimellinen. Toisaalta tuossa koossa et kyllä muuta helposti edes löydä. Hyvä pitää kuitenkin mielessä ja käyttää tuota S:ää jos ei tietoisesti tarvitse muuta.

Ja lisäksi tarvitset mieluusti jakorasian. Onnistuu mukavammin kun tuo 5x kaapelin sinne ja siitä sitten pistorasioille 3x. Eli siis tarvitset myös jonkinlaisen pätkän 3x2,5S mutta sitä on joka sähkärillä matkassa joten eipä maksa vaivaa ainakaan pientä pätkää itse metsästää.

Sähkäri ottaa toki oman katteensa ja tuotemerkistä riippuen hinnoissa on isojakin eroja. Mutta ihan hyvä paikka katsella hintatasoa: Sähkötarvikkeita edullisesti ja nopeasti Myyvät samalla hinnalla kaikille
 
Lämpöpumppua on toissijaisena lämmityksenä vaikea mahduttaa tuohon kohtuuttomaan haittaan. Mutta jos joku pykälä suoraan tämän sallii niin kertokaa, en muista itse sellaista.
Voi olla näinkin. Ei vaan aina ole ollenkaan helppoa määritellä, mikä lämmitys on ensisijainen ja mikä toissijainen.

Ja huomioiden tosiaan pistorasian olevan ulkona kysyjän tapauksessa.
Juu, ja se onkin ihan eri skenaario, ja sellaisestahan erikseen kyselinkin. Muulta osin käsittelen asiaa sisäpistorasian oletuksella.

Sen verran ehdin luntatakin, että ulkotiloissa poikkeuksia ei sallita, vaan nykysäännöillä vikavirtasuojaus tulee olla kaikissa rasioissa.
Kerrotko, missä näin on katsottu ja mihin pykäliin perustuen? Samoin tuo, missä pidetään pumpun sähkön katkeamista merkittävänä haittana? Sellaiseksi ei nimittäin lasketa sitä jos energiaa kuluu vähän enemmän.
Viittasin siis yleiseen järkeen, johon pykälät ja käytäntö perustuvat, en päinvastoin. Tietenkään.

Se on toki eri juttu, jos jossain kohteessa lämpöpumppua pidetään ihan toissijaisena ja huvin vuoksi asennettuna. Oikea lämmitys on eri asia. Oma uudehko maalämpöpumppu on kytketty vikavirtasuojaamattomalla pistorasialla(ei toki schuko) joka on tästä syystä selkeästi merkitty ja luonnollisesti sijoitettu maalämpöpumpulle sopivasti, ei muuten kätevästi käytettävään paikkaan. Toki tilassa on myös uusi vikavirtasuojaamaton schuko erilliselle vesipumpulle jne. Nämä ovat selkeästi standardin mukaisia.
Edelleen kysytty ILP on ulkona, samoin myös pistorasia. Jos kuitenkin olisi sisällä niin kaipaisin tuota mainittua sääntöä jonka perusteella ILP jätetään suojaamatta vikavirtasuojalla.
Kyseessä on "liite 41x" joka on tietenkin, kuten tähän hienoon turvalliseen salailukulttuuriimme kuuluu, maksullista kontenttia. Mm. kylmäkoneet, vesi-ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput voidaan jättää suojaamatta vikavirtasuojalla. Sähkökatkoille herkät laitteet ja/tai kojeet joita käytetään aina samassa paikassa, tai joku vastaava sanamuoto.

Näitähän on muitakin pesukoneista ja vesivaraajista lähtien, kunhan ei sijoiteta tilaan jossa on erityisvaatimuksia, jolloin poikkeuksia ei voida soveltaa. Minulla ei ole mitään standardikirjastoa käytettävissä, vaan joudun turvautumaan standardia lainaaviin lähteisiin joita itse kukin löytää hakukoneilla ison läjän.

Se taas ei todista mitään jos olet asunut vanhojen määräysten mukaisesti rakennetuissa asunnoissa. Sille taas on omat sääntönsä, miten tehdään tuollaisessa kohteessa korjauksia tai uusia asennuksia. Tämän ei pitäisi olla uusi asia jos yhtään tunnet määräyksiä.
Tällä tietenkään en viitannut sääntöihin vaan ihan keskusteluun käytännön realiteeteista. Siis siihen, että jeesusteltiin kamalasta mahdollisuudesta, että joskus jossain joku käyttäisi vikavirtasuojaamatonta esim. pakastimen rasiaa johonkin muuhun. Oikeastihan on ihan sama vaikka niin tapahtuisi. Se ei käytännössä aiheuta mitään vaaraa. Eikä niin käytännössä tapahdu, koska mainitut seikat: merkintä, sijoitus, muut rasiat.

Koko huomautus koski tätä sairasta turvallisuushysteriaa. Joku kauhisteli ja jeesusteli täysin laillista ei-vvs pakastinpistorasiaa, mikä meni kaiken järjen tuolle puolen harhaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kuvassa oli koko taulu asunnon siltä puolelta mikä on ongelmallinen. Ja jep jep, kämpässä on kolme sulaketaulua koska kämppä on rakennettu nk. kolmella eri aikakaudella :) En ihan täysin kartalla ole miten asunnon sähköt on tehty, mutta pikasulakkeellisen taulun sähköt kulkee alla olevan posliinisuleketaulun kautta. Saman taulun kautta menee sähköt sitten vielä kolmannelle taululle asunnon toiselle puolelle.

Itteeni hiukan mietityttää että minkä sulakkeiden takana on ne muiden taulujen syötöt, vai onko suoraan kiskossa? Toki ok mikäli ovat riittävän paksulla narulla vetästy ja luotetaan siihen että pääsulake kokoa ei tarvi nostaa ikinä niiden syöttöjen sallimaa poikkipinta-alaa suuremmaksi.

Tässä siis tarkoitan kysyä, saako vikavirtasuojaamatonta ulkorasiaa enää laittaa millään tekosyyllä. En siis haluaisi kytkeä ILPtä tällä tavalla.
Seuraava asukas voi kuitenkin käyttää pistorasiaa jossakin muussa käytössä. ILP:n rasia oman vikavirtasuojan taakse.

Laitetaan ne ILP:t kiinteenä asennuksena niin ei tarvi miettiä moista. Samalla säästyy se pistorasian hinta, kalvorasia huomattavasti halvempi.

Syy miksi niitä tulppavirityksiä niin paljon tehdään on se että noi asentajat kiertää tuon tulpan kanssa lakipykäliä. Ne kun monikaan ei saa sitä kiinteentä asennusta tehdä, niin tehdään tulpalla ja etitään vielä ulkoyksikön paikaksi sellainen missä on ulkopistorasia minne sen tulpan saavat tökättyä. Jos ei löydy ulkopistorasiaa niin sitten roudataan se tulppa sisälle sinne olohuoneen nurkaan.

Eihän tästä kovin kauaa ole kun täällä juuri käytiin asiasta keskustelua ja oli niin tökerö asennus tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Kyseessä on "liite 41x" joka on tietenkin, kuten tähän hienoon turvalliseen salailukulttuuriimme kuuluu, maksullista kontenttia.
Aika ympäripyöreästi se näköjään tuossakin liitteessä on määritelty. En valitettavasti voi sitä suoraan sanasta sanaan tänne kopioida. Siellä kuitenkin sanotaan, että tämä vaatimus vikavirtasuojauksesta koskee vain pistorasioita jotka on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja joita maallikot käyttävät. Muun tyyppisissä sitten voi olla tarpeen käyttövarmuuden takia jättää vikavirtasuojaus pois. Sitten on mainittu pari esimerkkiä, jotka sujuvasti on rajattu vain sisätiloihin eli jääkaappeihin ja pakastimiin. Mitään lämmittämiseen käytettyjä laitteita esimerkkeinä ei mainita.

Jää tulkinnanvaraiseksi, onko ILPin pistorasia yleiseen käyttöön vai ei. Jos minun pitäisi päättää, niin laittaisin ulkona olevan ILPin syöttöön käytetyn pistorasian vikavirtasuojan taakse, mikäli se on asennettu sellaiseen paikkaan että siihen saa helposti kytkettyä halutessaan jonkun jatkojohdon/muun härvelin tilalle. Jos se pistorasia on jossain maan ja taivaan välillä tikapuilla luokse päästävissä (toisaalta miksi olisi) niin ehkä sitten jättäisin pois.

Mutta joku muu tulkitsee eri tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Itteeni hiukan mietityttää että minkä sulakkeiden takana on ne muiden taulujen syötöt, vai onko suoraan kiskossa? Toki ok mikäli ovat riittävän paksulla narulla vetästy ja luotetaan siihen että pääsulake kokoa ei tarvi nostaa ikinä niiden syöttöjen sallimaa poikkipinta-alaa suuremmaksi.

Kuvahan tuosta nykyisestä saatiinkin jo ja oli, kuten epäilinkin, tuollainen lisätaulu. Mutta kuvasta huolimatta jäi edelleen epäselväksi, millainen syöttö tuohon kyseessä olevaan keskukseen tulee. Jos on kovin kevyt, on aika turha vetää paljoa lisää. Toisaalta merkinnöistä päättelin itse ettei tuossa keskuksessa olisi kuin viisi suojaa käytössä. Joten kyllä jo yksivaiheinen lisäys voi olla aika paljon. Mutta koska vikavirtasuojalle tuli tukevampaa syöttöä, voisi toki muualle tulla vastaavaa.

En mä sähköistä juuri mitään ymmärrä, tai nyt ainakin enemmän kuin aiemmin, kiitos siitä Teille. Olen hieman ihmeissäni näiden taulujen välisestä toiminnasta, enkä tosiaankaan ymmärrä miten tuon on aidosti kytketty. Paksua jöötiä kuitenkin tuosta vanhasta taulusta lähtee, ja paksua jöötiä tulee tuolle pikasuleketaululle. Merkkaukset alkupään kuvissa tosiaan antoi ymmärtää, että vain pari hassua suojaa käytössä. Nyt kun pari päivää olen asiaa tutkinut, niin jokainen piiri on kytketty. Olishan se pitänyt ymmärtää, että jos taulun takana on mm. pannuhuone ja saunan kiuas, niin tuskin yhdellä suojalla per tila mennään.

Sanooko kenellekään mitään tällainen skenaario:
- vanhassa taulussa (posliinit) kun pääkatkaisimen laittaa pois päältä, niin sähköt katkeaa myös tuolta pikasulaketaulusta (kuten mun mielestä kuuluukin)
- pääkatkaisin takaisin päälle, ja sähköt palaa kaikkialle
- pääkatkaisin uudelleen alas, niin pikasulaketaulun takana olevat kamppeet jäävätkin tällä kertaa edelleen sähköihin....
- tämän jälkeen viitisen testausta sähköt pois, venailua, ja sähköt takaisin, eikä enää kertaakaan pikasulaketaulun takana olevat laitteet pimentyneet.

Mun pienet aivot haluais yrittää ymmärtää..
 
Sanooko kenellekään mitään tällainen skenaario:
Lähinnä kuulostaa, että testit on tehty kovassa humalassa tai jotain muuta outoa tuossa on. Ei sähkö noin toimi.

Kun katsoo merkintöjä noissa posliinisulakkeissa, niin ei näytä siltä että mikään niistä syöttäisi tuota uudempaa keskusta. Oletan, että uuden keskuksen syöttö on otettu suoraan kiskoista jolloin se uusikin keskus on suoraan pääsulakkeiden takana.

Pääkytkimestä pitäisi katketa kyllä kaikkien sähköjen. Tai jos uuden keskuksen syöttö on otettu ennen pääkytkintä, niin sitten ne ei katkea. Se on vähän niinkuin mahdoton skenaario, että ne välillä katkeaa ja välillä ei. :confused:

Pisteitä sähkömiehelle joka on ollut tekemässä, uudessa keskuksessa käytössä 12 johdonsuojaa joista 5 merkitty. :facepalm:
 
Pisteitä sähkömiehelle joka on ollut tekemässä, uudessa keskuksessa käytössä 12 johdonsuojaa joista 5 merkitty. :facepalm:
Tämä on tosi yleistä ainakin omalla kohdalla varsinkin yrityskiinteistöissä.
Toinen perinteinen on merkitä "pistorasia arina" mutta ei mikä niistä kahdeksasta pistorasiasta.
 
On se todella yleistä jättää merkkaamatta tai merkata ihan mitä sattuu ja olenkin sitä mieltä, että sähköasentajan tutkintoon pitäisi lisätä osio jossa harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista. Ainakaan sähköasentajan ammattitutkinnossa en muista sellaista osiota olleen, ehkä vasta erikoisammattitutkinnossa olisi käsitelty aakkosten osaaminen? :hmm:
 
Sanooko kenellekään mitään tällainen skenaario:
- vanhassa taulussa (posliinit) kun pääkatkaisimen laittaa pois päältä, niin sähköt katkeaa myös tuolta pikasulaketaulusta (kuten mun mielestä kuuluukin)
- pääkatkaisin takaisin päälle, ja sähköt palaa kaikkialle
- pääkatkaisin uudelleen alas, niin pikasulaketaulun takana olevat kamppeet jäävätkin tällä kertaa edelleen sähköihin....
- tämän jälkeen viitisen testausta sähköt pois, venailua, ja sähköt takaisin, eikä enää kertaakaan pikasulaketaulun takana olevat laitteet pimentyneet.

Mun pienet aivot haluais yrittää ymmärtää..
Jos luetaan tarkasti testituloksia. Niin siitä selviää että pääkytkin välillä katkoo jotain, välillä ei. Eli vittaa siihen että varoita sähkäriä etukäteen asiasta, niin vaihtaa tuon komponentin.

Jos ei lueta ihan noin tarkaan, niin voi olla että jotain jäi mainitsematta, tai mittaukset ei olleet kovin tarkkoja.

Eli seuraavassa testissä, selvitä myös tuolta vanhalta taululta katkesko kaikilta vaiheilta sähköt, ja siinä rinnalla katkesko uudemmalta myös kaikki vaiheet. Tosin jos pääkytkin on ikänsä ehtoossa, niin renaaminen ei kovin terveellistä ja kuvatun perusteella sähkäriä voisi jo hoputtaa.
 
En tiedä mitä eilen sitten tapahtui, en mä kännissä kuitenkaan mielestäni ollut ;)

Nyt tulokset oli johdonmukaiset, pääkytkin katkoo myös pikasulaketaulun takana olevat sähköt pois.

Joka tapauksessa termit kun on hukassa, niin kansankielellä vanhasta taulusta löytyy kaksi A20 sulaketta (ryhmäkeskus). Kun sulakkeita irti pyörittelin, oli ainakin kahden A20:n takana vaikutus pikasulaketaulun takana oleviin piireihin. Ryhmäkeskus-sulakkeiden yläpuolella oli 16A sulake, joka katkoo yläkerran sähköt. Tämä sulake on nyt se sulake, joka laukaisee johtosuojan toisessa taulussa.

En tätäkään oikein ymmärrä. Vanhassa taulussa 16A sulake, jolla katkotaan yläkerran sähköt. Yläkerran sähköt saa katkottua myös pikasulaketaulun johtosuojasta "yläkerta".
Vanhan taulun 16A sulake kuitenkin pamauttaa uudesta taulusta täysin eri johtosuojan (olohuone ja ulkopistorasia) pois päältä. Ja tätä kirjoittaessani, en ole kännissä.
 
En tiedä mitä eilen sitten tapahtui, en mä kännissä kuitenkaan mielestäni ollut ;)

Nyt tulokset oli johdonmukaiset, pääkytkin katkoo myös pikasulaketaulun takana olevat sähköt pois.
Jos välillä toimii, välillä ei, tai osittain, niin ko komponentti vaihtiin, pistä vaikka tarra että sähkärimuistaa.

Joka tapauksessa termit kun on hukassa, niin kansankielellä vanhasta taulusta löytyy kaksi A20 sulaketta (ryhmäkeskus). Kun sulakkeita irti pyörittelin, oli ainakin kahden A20:n takana vaikutus pikasulaketaulun takana oleviin piireihin. Ryhmäkeskus-sulakkeiden yläpuolella oli 16A sulake, joka katkoo yläkerran sähköt. Tämä sulake on nyt se sulake, joka laukaisee johtosuojan toisessa taulussa.

En tätäkään oikein ymmärrä. Vanhassa taulussa 16A sulake, jolla katkotaan yläkerran sähköt. Yläkerran sähköt saa katkottua myös pikasulaketaulun johtosuojasta "yläkerta".
Vanhan taulun 16A sulake kuitenkin pamauttaa uudesta taulusta täysin eri johtosuojan (olohuone ja ulkopistorasia) pois päältä. Ja tätä kirjoittaessani, en ole kännissä.
Mielikuvitusta käyttäen.
Vanhassa on kolmesulaketta päällekkäin, kolme vaihdetta, ja tuo uusi ryhmäkeskus on niiden takana.

Miksi yksi on 16A, kun kaksi muuta 20A, ehkä joskus on 20A palanut ja sellaista ei ole ollut, niin laitetta väliaikaisesta 16A, onko pohja kuitekin 20A ?
Merkinnäit ilmeisesti jäänyt vaiheeseen, eli ei tarraa mistä selviäisi mitä ja mitä varten.

Edelläoleva on vain arvaus, teoriassa voi olla eksoottisiakin ratkaisuja
 
Jos välillä toimii, välillä ei, tai osittain, niin ko komponentti vaihtiin, pistä vaikka tarra että sähkärimuistaa.

Mielikuvitusta käyttäen.
Vanhassa on kolmesulaketta päällekkäin, kolme vaihdetta, ja tuo uusi ryhmäkeskus on niiden takana.

Miksi yksi on 16A, kun kaksi muuta 20A, ehkä joskus on 20A palanut ja sellaista ei ole ollut, niin laitetta väliaikaisesta 16A, onko pohja kuitekin 20A ?
Merkinnäit ilmeisesti jäänyt vaiheeseen, eli ei tarraa mistä selviäisi mitä ja mitä varten.

Edelläoleva on vain arvaus, teoriassa voi olla eksoottisiakin ratkaisuja

Sanopa se, tuo ei sitten ole ryhmäkeskus käytössä ilmeisesti tuo ylin. Vain nuo kaksi. Tuskin siihen 20A sulaketta uskaltaa mennä vaihtamaan, jos jossakin kohtaa välissä meneekin kaposta johtoa. Ohessa kuva havainnetekstien kera. Tarraa ei tuolle juu ole, ja sehän tässä nyt vähän harmittaakin.

Jos sulakepohjaa katsoo, niin kyllä se samalta näyttää kuin mitä näissä ryhmäkeskussulakkeissa on. Lisäksi tuolta lähtevä johto on yhtä paksua kamaa.
taulu.PNG


Samalla huomasin, että sähkäri ei ole saanut koko johtoa mahtumaan (keltainen ympyrä), niin vain osa sisällä.

johto.PNG
 
Joka tapauksessa termit kun on hukassa, niin kansankielellä vanhasta taulusta löytyy kaksi A20 sulaketta (ryhmäkeskus). Kun sulakkeita irti pyörittelin, oli ainakin kahden A20:n takana vaikutus pikasulaketaulun takana oleviin piireihin. Ryhmäkeskus-sulakkeiden yläpuolella oli 16A sulake, joka katkoo yläkerran sähköt. Tämä sulake on nyt se sulake, joka laukaisee johtosuojan toisessa taulussa.
Tuo nyt on ihan normaalia, kun taloa remontoidaan ja laitetaan esim. lattialämmitystä ja päivitetään sähköjä -> vanha sulaketaulu on täynnä ja siihen ei saa järkevästi enää lisää.
Silloin tuolta vanhan sulaketaulun yhden tai useamman pääsulakkeen takaa otetaan syöttö "mökkikeskukselle" tms. pienelle "pikasulaketaululle", johon saadaan sitten järkevästi johdonsuojat ja VVSK:t esim. lattialämmityksille ja uusille pistorasioille.
 
Jos kerran pohjat ovat samat, vaihda tuon 16A sulakkeen tilalle 20A sulake ja testaa katkooko vielä
 
No mutta kun en ole tietoinen, millaiset johdot tuolla seinien välissä lopulta menee.
Kuvassa posliinisulakkeilta lähtee kolme keskenään samanlaista ja yhtä paksua (vihreää?) johdinta. Millaiset johtimet sinne muovisemmalle ryhmäkeskukselle sitten tulee? Valokuvista ei näy, jäävät johdonsuoja-automaattien ja yhdyskiskon taakse piiloon.

Jos sinne tulee kolme samanlaista johdinta, niin melko turvallisesti voi olettaa että sama kaapeli on yhtenäinen koko matkan keskusten välillä.
 
Samalla huomasin, että sähkäri ei ole saanut koko johtoa mahtumaan (keltainen ympyrä), niin vain osa sisällä.

johto.PNG

Heetkinen, eikös tuo ole syötön PEN-johdin? Jos tuo liitos pettää niin tulee oikeasti ruumiita.

e. Tuon ikäisessä kiinteistössä tuskin on edes minkäänlaista maadoituselektrodia.
 
Kuvassa posliinisulakkeilta lähtee kolme keskenään samanlaista ja yhtä paksua (vihreää?) johdinta. Millaiset johtimet sinne muovisemmalle ryhmäkeskukselle sitten tulee? Valokuvista ei näy, jäävät johdonsuoja-automaattien ja yhdyskiskon taakse piiloon.

Jos sinne tulee kolme samanlaista johdinta, niin melko turvallisesti voi olettaa että sama kaapeli on yhtenäinen koko matkan keskusten välillä.

Juu samanlaiset (väri ja koko) tulee. Eli tosta vois päätellä, että 20A sulakkeella uskaltanee testata. Täytyy tänään koklata.

takaa.PNG


Siihen isoimpaan ongelmaan (kuorma) liittyen tein jo nyt hieman muutoksia ja siirsin sisätilanlämppärin toisen taulun 10A sulakkeen taakse antennivahvistimen kanssa. Ovat nyt pois tuolta samalta piiriltä missä mm. ilmalämpöpumppu ja viihde-elektroniikka on.

Heetkinen, eikös tuo ole syötön PEN-johdin? Jos tuo liitos pettää niin tulee oikeasti ruumiita.

e. Tuon ikäisessä kiinteistössä tuskin on edes minkäänlaista maadoituselektrodia.

Jaa-a. Vähän tuo maallikollekin huonolta näyttää. PEN-johtimen heti googletin, ja sillä tarkoitetaan siis suojamaadoistusta ja nollajohdinta a la wikipedia.
"PEN-johtimien on oltava kelta-vihreäraitaisia koko pituudeltaan ja johtimen päät on merkittävä sinisellä lisämerkinnällä. " Jos joku tunnistaa tuon sen olevan, niin varmaan täyttyy sähkärille tuokin samalla ilmiantaa. Jos se iso johdinnippu ei mahdu, niin tietenkin siitä otetaan puolet pois :D
 
Jos kerran pohjat ovat samat, vaihda tuon 16A sulakkeen tilalle 20A sulake ja testaa katkooko vielä

Ottamatta kantaa selektiivisyyteen, joka tässä tapauksessa näyttäisi kuitenkin toimivan, niin ei se alakeskusta syöttävän sulakkeen suurentaminen korjaa sitä ongelmaa millään tavalla, että siellä 10A:n automaatin perässä on liikaa kuormaa.
 
On se todella yleistä jättää merkkaamatta tai merkata ihan mitä sattuu ja olenkin sitä mieltä, että sähköasentajan tutkintoon pitäisi lisätä osio jossa harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista. Ainakaan sähköasentajan ammattitutkinnossa en muista sellaista osiota olleen, ehkä vasta erikoisammattitutkinnossa olisi käsitelty aakkosten osaaminen? :hmm:
Juu, tuota merkkaamista voisi vähän opettaa. On kyllä niin monta kertaa kiukuttanut kun menee johonkin keskukselle ja muutamassa sulakkeessa saattaa lukea "pistorasia" tai "valaistus" ja puolet on merkkaamatta. Ja tätä näkee ihan uusissakin asennuksissa joissa vieläpä sähkötyöselityksessä on erikseen mainittu kuinka ryhmät pitää merkata.
 
Mitä jos nyt vaan tilaat sen sähkärin paikalle. Melkosta huutelua arvailuineen täällä.
Tuo sininen PEN-johdin on ainoastaan idioottimaisesti (ja laittomasti) kutistettu, säikeitä ei saa poikkasta, vaan koko poikkipinta on mahduttava kiskoon (ja näyttäisi että yli puolet poikkipinnasta napsittu poi). KEVI on merkattava sinisellä teipillä, mikäli se toimii yhdistettynä, ei nollajohdin joka toimii tässä pen-johtona (verkkoyhtiölle menevä sininen kuvassa), joka lähtee PEN-kiskosta. Tämän voi merkitä PEN-merkinnällä, tuo ei mene PEN liittimeen, joten olisi hyvä merkata.
Nollavikavaaraa tuossa ei sen enempää ole, ellei ole huono liitos, pelkkä säikeiden puutos ei sitä aiheuta ja jos vaan poikkipinta modauksesta huolimatta riittää.
Minun silmään näyttää tuon pääkeskuksen merkitsemäsi 16A johdin olevan ohuempaa kuin 20A ryhmien. Kuva epäselvä, joten voi vain hämätä. Ja unohda noi automaattikeskukset jne, käytä vaikka selvyyden vuoksi pääkeskus (PK) ja Ryhmäkeskus (RK).
Todennäköisesti PK:sta lähtee syötöt kaikille RK:lle. Se lähteekö kolmivaihesena vaiko vain joltain vaiheelta on eri asia. Voi myös mennä kaksi vaihetta, ilman tutkimista ja piirustuksia paha sanoa kun merkinnätkin on mitä on.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, onhan tässä niin paljon kyselty ja apuja saatu, että on aika pyydellä sähkäriä paikalle kunhan vain tuon läpiviennin keskukselta ulkoseinälle löytäisin. No mutta se on pieni murhe.
Jos oikein innostuis, niin voishan ton pääkeskuksen pyytää päivittämään tuoreempaankin.
Täytyy vielä kertaalleen katsastaa kaapelit näistä kolmesta sulakkeesta. Kyllä ne saman kokosilta näytti, mutta ei tee pahaa tarkastaa varsinkaan jos 20:stä sulaketta kiinnittelee.
 
On se todella yleistä jättää merkkaamatta tai merkata ihan mitä sattuu ja olenkin sitä mieltä, että sähköasentajan tutkintoon pitäisi lisätä osio jossa harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista. Ainakaan sähköasentajan ammattitutkinnossa en muista sellaista osiota olleen, ehkä vasta erikoisammattitutkinnossa olisi käsitelty aakkosten osaaminen? :hmm:
Sanopa se, tuo ei sitten ole ryhmäkeskus käytössä ilmeisesti tuo ylin. Vain nuo kaksi. Tuskin siihen 20A sulaketta uskaltaa mennä vaihtamaan, jos jossakin kohtaa välissä meneekin kaposta johtoa. Ohessa kuva havainnetekstien kera. Tarraa ei tuolle juu ole, ja sehän tässä nyt vähän harmittaakin.

Jos sulakepohjaa katsoo, niin kyllä se samalta näyttää kuin mitä näissä ryhmäkeskussulakkeissa on. Lisäksi tuolta lähtevä johto on yhtä paksua kamaa.
taulu.PNG

Mun mielestä tuossa sulakkeessa jonka ole merkinnyt "16A ei merkintää", lähtee kyllä selvästi ohuempi johdin kuin noista alemmista 20A sulakkeista.. Voihan olla tietysti että valokuva valehtelee.

Jaa-a. Vähän tuo maallikollekin huonolta näyttää. PEN-johtimen heti googletin, ja sillä tarkoitetaan siis suojamaadoistusta ja nollajohdinta a la wikipedia.
"PEN-johtimien on oltava kelta-vihreäraitaisia koko pituudeltaan ja johtimen päät on merkittävä sinisellä lisämerkinnällä. " Jos joku tunnistaa tuon sen olevan, niin varmaan täyttyy sähkärille tuokin samalla ilmiantaa. Jos se iso johdinnippu ei mahdu, niin tietenkin siitä otetaan puolet pois :D

Tuo koskee lähinnä nykyasennusten PEN johtoja, vanhoissa asennuksissa tuon PEN johtimen asema on erilainen ja nykyinen merkintätapakaan ei ole ollut käytössä kuin jotain kolmisenkymmentä vuotta.

Tuollainen eri aikakausien sähköjä sikinsokin sisältävä asennus on usein haastava jo ihan paikanpäälläkin tutkittuna, näin netin kautta maallikolle selitettynä alkaa väärinkäsityksen riski olla jo melkoinen.

Jos sitä sulaketta lähdet vaihtamaan 16->20A, niin jos sä voit sen tehdä, niin se kertoo jo vähän siitä mitä sinne on ajateltu. Jos ryhmä on tarkoitettu 20A sulakkeelle sinne on laitettu 20A sulakepohja joka on yleensä merkitty sinisellä. 16A (harmaa) sulakepohja ei huoli 20A sulaketta. Sitä sulakepohjaa älä lähde vaihtamaan, vaikka sen pystyisitkin keplottelemaan irti.
 
Juu sulake vaihdettu isompaan. Kanta oli tosiaan 20A.
Screenshot_20200215_083619_com.google.android.apps.photos.jpg


Katsotaan mitä tapahtuu. Ainakin vielä kaikki toimii ja talo ehjä.
Kyllä ne johdot oli saman kokoiset kun tutkin.
Screenshot_20200215_083906_com.google.android.apps.photos.jpg
 
Edit. Sain ryssittyy alkuperäisen tekstin, mutta siinä otin kantaa että ei niitä sulakkeita noin vain kannata vaihtaa. Joku uuno on voinut kannan vaihtaa koska piuhan poikkipinta sen sallii, mutta se ei tarkoita että suojaus tulee toimimaan. Ik olisi syytä tarkistaa mittaamalla tai laskemalla, ei välttämätyä riitä 20A nallin laukaisuun 5s kuluessa.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa ehkä lopettaa saivartelu ja tutustua määräyksiin. Maallikko voi huoletta heittää paikalleen sulakkeen joka pohjaan sopii. Jos tässä on joku ongelma niin syyllistä saa hakea jostain muualta kuin sulakkeen vaihtajasta (olettaen että sama henkilö ei ole laittanut pohjaa)...

 
Kannattaa ehkä lopettaa saivartelu ja tutustua määräyksiin. Maallikko voi huoletta heittää paikalleen sulakkeen joka pohjaan sopii. Jos tässä on joku ongelma niin syyllistä saa hakea jostain muualta kuin sulakkeen vaihtajasta (olettaen että sama henkilö ei ole laittanut pohjaa)...

Tutustu itse teoriaan, määräykset ei riitä (sokeasti luottaminen että ne on otettu huomioon) jotta homna välttämättä toimisi halutun mukaisesti. Se on ihan sama kuka sen pohjan on vaihtanut jos sitä ei ole tuolloin varmistettu että sen voi tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Se on ihan sama kuka sen pohjan on vaihtanut jos sitä ei ole tuolloin varmistettu että sen voi tehdä.
Mulla on nyt vissiin menny jotain ohi? Onko tässä kuvatussa tapauksessa MITÄÄN mikä puoltaisi sitä, että sulakepohja olisi joskus vaihdettu väärän kokoiseen? En ole huomannut.

Pitäisikö kaikki sulakkeet varmuuden vuoksi vaihtaa vaikka 6A malleihin, voihan joku olla joskus vaihtanut pohjan isommaksi väärin perustein?
 
Mulla on nyt vissiin menny jotain ohi? Onko tässä kuvatussa tapauksessa MITÄÄN mikä puoltaisi sitä, että sulakepohja olisi joskus vaihdettu väärän kokoiseen? En ole huomannut.

Pitäisikö kaikki sulakkeet varmuuden vuoksi vaihtaa vaikka 6A malleihin, voihan joku olla joskus vaihtanut pohjan isommaksi väärin perustein?
Ihan koko tuo kohde viittaa siihen että en itse välttämättä luottaisi että kaikki on tehty niin että homma toimisi. Ihan vaikka tuosta PEN-johdon sirontamisedta lähtien. Ja jos tuo yksi ryhmä syöttäisi toista keskusta, niin voihan siellä ollut fiksu sähkäri tuon modauksen tehnyt ja mitannutkin muutoksen tehtyään, että vaatiikin sen 16A 20A sijaan ja siihen olisi ihan syy että ei ole 20A nalli. Toki olisi ollut syytä vaihtaa pohja tuolloin.

Mutta jos kaikki on niin varmaa jne niin paskaako täällä huudella jeesiä maallikkona, senkus tekee ihan mitä lystää
 
niin voihan siellä ollut fiksu sähkäri tuon modauksen tehnyt ja mitannutkin muutoksen tehtyään, että vaatiikin sen 16A 20A sijaan ja siihen olisi ihan syy että ei ole 20A nalli. Toki olisi ollut syytä vaihtaa pohja tuolloin.
Kuten sanoin, syyllistä saa etsiä silloin jostain muualta kuin nykyisestä sulakkeen vaihtajasta. Teoria on teoriaa mutta käytäntö ja määräykset sitä mitä sovelletaan siinä vaiheessa jos jotain menee perselleen.
 
Kuten sanoin, syyllistä saa etsiä silloin jostain muualta kuin nykyisestä sulakkeen vaihtajasta. Teoria on teoriaa mutta käytäntö ja määräykset sitä mitä sovelletaan siinä vaiheessa jos jotain menee perselleen.
Sinua kiinnostaa nyt vain se syyllisen haku. Alunperin en ajatellut voiko se maallikko vaihtaa sulakkeen, vaan KANNATTAAKO noin vain sen teko. On parempi ymmärtää asia miksi ei voisi tai miksi voisi, siksi olisi hyvä tietää sitä teoriaakin, toki voi vain luottaa että hommat on tehty määräysten mukaan. Määräyksetkin on ajan saatossa muuttunut aika paljon turvallisemmiksi. Itse asensin vikurit vaikka ei niitä määräyksen mukaan tarvitse.

Minä en ottanut kantaa siihen kenen syy on kun talo palaa, vaan ihan siihen, että jos omistajaa itseensä kiinnostaa oma talonsa. Joskus kannattaa ihan itsekin ajatella eikä vain turvautua että syyllinen on joku muu, ei paljon lohduta ulkopuoliset syylliset jos siinä palossa menee omaisuuden lisäksi vaikka oma perheenjäsen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 365
Viestejä
4 510 397
Jäsenet
74 357
Uusin jäsen
villl

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom