Kysymyksiä sähkömiehille

[Fact0ry]

kyllähän Suomessa tehdään varmaan eniten koko maailmassa (?) asioita itse, kun ei ole vara palkata ammattilaista tai jos sattuu olemaan niin hyvässä tienestissä, että on, niin siitäkin huolimatta itse tekeminen tuottaa "paremman tuntipalkan", kuni mitä päivätyö.

Hieman off topic, mutta omat havainnot eivät kyllä oikein tue tätä. Tässä on varmasti isoja alueellisia eroja, mutta enemmän tuntuu että pienetkin kädentaidot ovat katoava ilmiö. Sen sijaan ainakin Yhdysvalloissa on erittäin vahva itse tekemisen kulttuuri. Tässä random blogissa selitetään ihan hyvin ilmiötä. Samaten This Old House on Amerikkalainen "DIY home improvement" -sarja, joka on pyörinyt jo vuodesta -79 tähän päivään asti. Suomessa tuntuu enää menestyvän sarjat, joissa joku ammattilainen tekee remontin sen sijaan, että sarja opettaisi katsojalle kuinka itse tehdä kyseinen remontti.

 

[lusmux]

Jaa että laillisesti saa vaihteet tuplattua?

En yhtään ihmettele että lapissa mökit syttyy tuleen kun tietämys on tätä luokkaa.

Mitenkäs tälläinen tilanne:
Laitteessa 11kW moottori, ja laite vaatii 50A sulakkeet. Kiinteistössä ei haluta/jakseta vaihtaa kaapeleita niin laitteeseen on kytketty 2kpl 5x6mm2 kaapeleita ja keskuksessa on molemmilla kaapeleilla normaalit 25A sulakkeet joka vaiheella. Onko tuo laillinen? Järkevä se ei ainakaan ole, kun laite kuormittuessa ottaa yli 25A virtaa niin aina sieltä paukkuu sulakkeet.

 

[Copper]

Mitenkäs tälläinen tilanne:
Laitteessa 11kW moottori, ja laite vaatii 50A sulakkeet. Kiinteistössä ei haluta/jakseta vaihtaa kaapeleita niin laitteeseen on kytketty 2kpl 5x6mm2 kaapeleita ja keskuksessa on molemmilla kaapeleilla normaalit 25A sulakkeet joka vaiheella. Onko tuo laillinen? Järkevä se ei ainakaan ole, kun laite kuormittuessa ottaa yli 25A virtaa niin aina sieltä paukkuu sulakkeet.

Miksi se vaatii 50A sulakkeet? Tälleen krapulassa äkkiä kun laskee niin 11kW ~3vaihe, tekis vain ~24A/vaihe (230V tähteen? Ei ole edelleenkään lupia, ja itte heilun 48V jännitteillä).

 

[lusmux]

Miksi se vaatii 50A sulakkeet? Tälleen krapulassa äkkiä kun laskee niin 11kW ~3vaihe, tekis vain ~24A/vaihe (230V tähteen? Ei ole edelleenkään lupia, ja itte heilun 48V jännitteillä).

Siellä on perässä vaihteisto, joka pyörittää metrisessä laakerissa olevaa syöttöruuvia. Oliko nyt 15 kierrosta minuutissa se syöttöruuvi pyörii ja sinne, jos menee liikaa tavaraa kerralla niin alkaa vastus kasvaa, virta nousee ja 25A sulakkeet palaa. Siksi 11kW vaatii 50A ja 15kW 63A sulakkeet. Tyhjänähän ne pyörii lähestulkoon pyhällä hengellä.

 

[Lars_A]

Siellä on perässä vaihteisto, joka pyörittää metrisessä laakerissa olevaa syöttöruuvia. Oliko nyt 15 kierrosta minuutissa se syöttöruuvi pyörii ja sinne, jos menee liikaa tavaraa kerralla niin alkaa vastus kasvaa, virta nousee ja 25A sulakkeet palaa. Siksi 11kW vaatii 50A ja 15kW 63A sulakkeet. Tyhjänähän ne pyörii lähestulkoon pyhällä hengellä.

Mitä moottorin nimellisvirrat on? Kuulostaa siltä että tulee ylikuormaa ja sen takia virrat kasvaa yli nimellisen. Ja se polttaa moottorin käämit ajan mittaan.

 

[lusmux]

Mitä moottorin nimellisvirrat on? Kuulostaa siltä että tulee ylikuormaa ja sen takia virrat kasvaa yli nimellisen. Ja se polttaa moottorin käämit ajan mittaan.

En muista nimellisvirtoja mutta laitekokonaisuus tulee saksasta ja tämä laite on alkuperäisessä kunnossa. Tyyppikilvessä on sulakekooksi määritelty 50A 11kW moottorille ja 63A 15kW moottorille.
Ei noissa moottorit hajoa oikeastaan kuin tilanteessa missä on yksi vaihe tippunut pois ja yritetään kahdella vaiheella käynnistää.

 

[valexi]

Siksi 11kW vaatii 50A ja 15kW 63A sulakkeet.

Jaahas. Yleensä kyllä on merkitty moottoriin maksimiteho, mutta jos tuo on nimellisteho, niin sitten voi olla vähän isompi.
50A on kyllä jo jotain uskomatonta, kun 11kW moottoria pyörittää periaatteessa 3x16A syötöllä.

 

[neaa82]

Miksi se vaatii 50A sulakkeet? Tälleen krapulassa äkkiä kun laskee niin 11kW ~3vaihe, tekis vain ~24A/vaihe (230V tähteen? Ei ole edelleenkään lupia, ja itte heilun 48V jännitteillä).

Millähän kaavoilla tämä on laskettu....

Kysyjälle: onko koneen teho 11kW kolmiossa vai tähdessä?
Eiköhän nämäkin saa laskettua ihan P=√3*U*I*cosfii. Tuolta kaivat virran. Käynnistysvirrathan ihan eri juttu kun käyttövirta. Käyttövirta on alle 16A jos ei huomioida loisia ja teho on 11kW.

 

[Copper]

Millähän kaavoilla tämä on laskettu....

Kysyjälle: onko koneen teho 11kW kolmiossa vai tähdessä?
Eiköhän nämäkin saa laskettua ihan P=√3*U*I*cosfii. Tuolta kaivat virran. Käynnistysvirrathan ihan eri juttu kun käyttövirta. Käyttövirta on alle 16A jos ei huomioida loisia ja teho on 11kW.

Ihan täysin PUIMURI 11kW/3 = ~3,66kW/vaihe, ja jo tässä vaiheessa huomaan että krapulassa/kännissä ei kannattaisi Internettiin mitään kirjoitaa. ~3,66kW/230V = ~15,95A.

Edit: Näyttäis äkkiseltään että tuli alunperin tunaroitua 3-->2 vaihetta kun on jakolaskuja vääntänyt

 

[lusmux]

Jaahas. Yleensä kyllä on merkitty moottoriin maksimiteho, mutta jos tuo on nimellisteho, niin sitten voi olla vähän isompi.
50A on kyllä jo jotain uskomatonta, kun 11kW moottoria pyörittää periaatteessa 3x16A syötöllä.

On siellä moottorissa merkintä, en nyt vain muista sitä. Voin tarkastaa, kun joskus satun laitteen vierelle.

Periaatteessa pyörittää mutta käytännössä ei. Mikäli sähkömoottorin perässä on vaikka hydraulipumppu, tai kaksi tai kolme, 100m kuljetinmattoa, isoja hammaspyöriä niin se virta minkä se startissa ottaa on todella iso. Ei 4Kw moottori hydraulipumpulla käynnisty B16A sulakkeilla.

 

[Pakana]

Perinteisempi ja käytettävämpi malli on sellainen jossa voi oikosulkupaloilla valita halutun kytkennän. Nykyään uudiskohteetkin on kolmevaiheisia, joten isoja rakkunnuttajiakaan ei tuollaiset kiinnosta. Ehkä joku muutaman vanhan saneeraamattoman vuokrakämpän omistaja voisi parineuron säästö tapauksessa moisen valita. No taitaa se perinteinen pyörylämalli olla halvempi.

No olet siinä oikeassa että jos joku kauppias löytää jostain turkista brexit mallin poistoerän ja sitä markkinoi täällä huomattavaan hintaeroon (halvemmalla), kuin valinnoin varustetut kilpailijat, niin en näe estettä etteikö johonkin retrokämppään kelpaisi, ei sellaiselle haittaa jos ei saneerausta ole tulossa.

Se on sitten suurin osa kerrostaloasunnosita retrokämppiä.. tai no niinhän ne oikeastaan onkin, mutta kyllä 90-luvulla tehdyissä kerrostaloissa ihan yleisesti on noita 1 vaiheasuntoja. En tiedä mikä on uusien tilanne, kun en kerrostalojen uudispuolella ole koskaan häärännyt.

Vaikka tuollaisen tavallisen 7,2kW liesitason voikin kytkeä myös yskivaiheiseksi, niin se on edelleen 7,2kW ja vaatii vähintään 32A sulakkeen. Siellä retrokämpän sulakekaapissa on liedellä 20A tai 25A sulake. Sen max 4,6kW liesitason voi kytkeä tuohon ilman että käyttäjää täytyy ohjeistaa olemaan käyttämättä tasoa täydellä teholla.

Suurin ongelma on yleensä se että liesitasot vaihtuu keittiöremontin yhteydessä, jonka myy keittiöremppafirman myyjätär joka on perehtynyt syvällisesti ovi, ja tasokuoseihin, sekä käytännöllisiin laatikkoratkaisuihin, mutta sähkölaitteissa ammattitaito rajoittuu lähinnä siihen että sille on joku selittänyt miksi kannattaa laittaa induktioliesi ja kiertoilmauuni.

 

[Meisseli]

50A on kyllä jo jotain uskomatonta, kun 11kW moottoria pyörittää periaatteessa 3x16A syötöllä.

Se on se pahuksen käynnistysvirta, joka voi kolmivaiheisessa oikosulkumoottorissa olla aika hurja piikki. Sen takiahan moottorikäytöissä pitääkin olla se lämpörele vahtimassa moottorin ottamia virtoja. Sulakkeilla ei millään pystytä rajoittamaan moottorin ylikuormitustilanteessa ottamaa virtaa. Joko sulake on niin pieni, että normaali käynnistyspiikki polttaa sen, tai oikein mitoitetuilla sulakkeilla moottori palaa ennen sulakkeita jos tulee ylikuormitustilanne. Siksi sulakkeen lisäksi lämpörele (moottorisuojakytkin), viritettynä lähelle moottorin nimellisvirtaa.

 

[lusmux]

Se on se pahuksen käynnistysvirta, joka voi kolmivaiheisessa oikosulkumoottorissa olla aika hurja piikki. Sen takiahan moottorikäytöissä pitääkin olla se lämpörele vahtimassa moottorin ottamia virtoja. Sulakkeilla ei millään pystytä rajoittamaan moottorin ylikuormitustilanteessa ottamaa virtaa. Joko sulake on niin pieni, että normaali käynnistyspiikki polttaa sen, tai oikein mitoitetuilla sulakkeilla moottori palaa ennen sulakkeita jos tulee ylikuormitustilanne. Siksi sulakkeen lisäksi lämpörele (moottorisuojakytkin), viritettynä lähelle moottorin nimellisvirtaa.

Ja Saksalaisten mielestä on ok lähettää tänne CE-merkitty laite, jossa vaaditaan 50A sulakkeet kiinteistöltä mutta laitteen syöttökaapeli on 5x6mm2 ja pistokkeena 32A. Kuulemma moottorisuojakytkin riittää siihen, että näin saa toimia.

 

[kurkimies]

Se on sitten suurin osa kerrostaloasunnosita retrokämppiä.. tai no niinhän ne oikeastaan onkin, mutta kyllä 90-luvulla tehdyissä kerrostaloissa ihan yleisesti on noita 1 vaiheasuntoja. En tiedä mikä on uusien tilanne, kun en kerrostalojen uudispuolella ole koskaan häärännyt.

Vaikka tuollaisen tavallisen 7,2kW liesitason voikin kytkeä myös yskivaiheiseksi, niin se on edelleen 7,2kW ja vaatii vähintään 32A sulakkeen. Siellä retrokämpän sulakekaapissa on liedellä 20A tai 25A sulake. Sen max 4,6kW liesitason voi kytkeä tuohon ilman että käyttäjää täytyy ohjeistaa olemaan käyttämättä tasoa täydellä teholla.

Suurin ongelma on yleensä se että liesitasot vaihtuu keittiöremontin yhteydessä, jonka myy keittiöremppafirman myyjätär joka on perehtynyt syvällisesti ovi, ja tasokuoseihin, sekä käytännöllisiin laatikkoratkaisuihin, mutta sähkölaitteissa ammattitaito rajoittuu lähinnä siihen että sille on joku selittänyt miksi kannattaa laittaa induktioliesi ja kiertoilmauuni.

Ite asun juuri 1990 valmistuneessa kerrostalossa ja tässä on hella yksivaiheisena ja 25A sulakkeen takana. Hyvin on riittänyt vaikka isompaa levyä on pitäny täysillä eli numerolla 6. Uunin kyljessä 8.5kW ja näyttää sulaketaulu suoraan yhtä vanhalta kuin talokin.

Mitä edellisessä asunnossa ehdin asua valmistumisen jälkeen 3v (2015 valmistunut) niin siellä oli hella kytketty 3 vaiheen takana sekä 16A per hellan vaihe.

 

[pulatunnus]

On hieman vaikea nähdä syytä rahojen palauttamiseen jos et voi suoraan osoittaa selvää virhettä tuotetiedoissa. Ja siinäkin tapauksessa myyjällä on oikeus korjata virhe, rahojen palautus ei ole mikään automaattinen toimenpide. Tässä kohden ilmeisesti lisäksi tuotepaketti joten sitä haasteellisempi.
Eli korvaavan hankkiminen muualta jää helposti itse maksettavaksi ja saat ehkä ns virheellisen tilalle toisen.

Luulin että tässä nyt ollaan palauttamassa/perumassa/purkamassa kauppaa katumusajan puitteissa. Tosin tuossa tilanteessa ehkä pitäisi palauttaa koko setti, ellei pääse sopimukseen mikä on yksittäisen komponentin osuus.

Mutta taisitkin myöhemmin mainita että myyjä ei ollut kertonut noin oleellista tietoa että laite vain yksivaiheinen, joten kuluttajan on hyvin vaikea arvata, tai edes tulla mieleen moinen rajoittuneisuus.

Ulkomailta oli tilannut, eli verta oli kaivanut nenästä, mutta ymmärtääkseni firma ihan suoraa markkinoi Suomeen ja toimitti, siinä missä eräät isommatkin toimijat.

 

[pulatunnus]

Kun vaadit kuluttajilta ymmärrystä yritysten veloittamiin tuntihintoihin, niin kai samalla tavalla vaadit ymmärrystä itseltäsi siihen, mistä tavallisen palkansaajien käytettävissä olevat varat muodostuvat? Ihan samalla tavalla kuin verot, sotut jne. pakottaa tuntihinnat tietylle minimitasolle, niin vastaavasti verot, sotut jne. tiputtavat palkansaajan tulot tietylle tasolle. Mitä kovempi verotus, sitä enemmän nämä tasot eriytyvät. Sitten kun ollaan tilanteessa, jossa ammattilaisen palkkaaminen päiväksi maksaa viikon omien tulojen verran, niin ei varmankaan ole yllätys, että tämä aiheuttaa purnausta?

Luulen että kuluttajakaupassa olevat tuon ymmärtää. Ja ne jotka lähtee sen perusteella hinta muutteleen (alentaan) on nopeasti entisiä yrittäjiä.

Kommenttisasi skipasit sen että se palkansaaja saa palkkaa vapaa-ajaltakin. Eli sen palkansaajan todellinen tuntihinta n jokin laskennallinen, tosin ne verot ja veroluenteiset todellista tuntia kohti on laskennallisia, ja se ALVikin joka peritään häneltä ostaessa on palkansaajan veroa.
Monet verot on sellaisia että ne vähentää käteenjäävää osuutta, mutta ne vähentää myös käteenjäävällä rahalle tehtäviä menoja, eli vähän kärjistäen ei se vaikutus toisen työnhankkimiseen nyt ihan niin räikeä ole.

Mutta mainittu mm eläkemaksut, ne on tavallaan se palkollisen tuloa..

 

[Tansu]

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?
Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.

Kaapelointimatkaa olisi yhteensä n. 9 metriä.

Lähtöpään rasia olisi tuossa.
Ilmeisesti minun täytyy käyttää kaapelina koaksiaalikaapeli RG-6? Onko noissa kaapeleissa jotain eroja, kun kuitenkin db luvuista jotain mainintaa noissa? Ja liittiminä IEC uros/naaras liittymiä?
Rasioiksi olisi tarkoitus asentaa pinta-asennuksena. Ilmeisesti MH1 tulisi tämäntapainen rasia: Antennirasia ketjutettava 13dB, 5-1750MHz, Radio/TV, Teleste ja MH2 tälläinen: Antennirasia päättyvä 1dB, 5-1006MHz, TV/Radio, Wisi
Noissa ketjutettavissakin rasioissa näyttäisi olevan noita db lukuja erilaisia, millainen minun tulisi valita? Pitääkö jotain muuta vielä huomioida? Tarkoitus olisi pitää olohuoneessa reititin ja sitten mh2 ostaa vielä erillinen modeemi.

 

[djmake]

Ja Saksalaisten mielestä on ok lähettää tänne CE-merkitty laite, jossa vaaditaan 50A sulakkeet kiinteistöltä mutta laitteen syöttökaapeli on 5x6mm2 ja pistokkeena 32A. Kuulemma moottorisuojakytkin riittää siihen, että näin saa toimia.

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?
Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.

Millainen kohde? Kerros, rivi, omakoti? Viimeisessä saat tehdä miten haluat, muissa ei ole mitään syytä pidellä. Eli tarkennus tuohon niin asiaa on helpompi miettiä.

 

[lusmux]

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.

Tässä laitteessa ei ole pienemmällä rungolla. On Nord Gearsin moottori + vaihteisto niin spesiaali muutenkin. Muissa laitteissa pääsääntöisesti 5,5kW moottori 4kW rungossa tilanpuutteen vuoksi.

 

[Tansu]

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.



Millainen kohde? Kerros, rivi, omakoti? Viimeisessä saat tehdä miten haluat, muissa ei ole mitään syytä pidellä. Eli tarkennus tuohon niin asiaa on helpompi miettiä.

Kerrostalo kyseessä.

 

[Anttiapumies]

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?
Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.

Kaapelointimatkaa olisi yhteensä n. 9 metriä.

Lähtöpään rasia olisi tuossa.
Ilmeisesti minun täytyy käyttää kaapelina koaksiaalikaapeli RG-6? Onko noissa kaapeleissa jotain eroja, kun kuitenkin db luvuista jotain mainintaa noissa? Ja liittiminä IEC uros/naaras liittymiä?
Rasioiksi olisi tarkoitus asentaa pinta-asennuksena. Ilmeisesti MH1 tulisi tämäntapainen rasia: Antennirasia ketjutettava 13dB, 5-1750MHz, Radio/TV, Teleste ja MH2 tälläinen: Antennirasia päättyvä 1dB, 5-1006MHz, TV/Radio, Wisi
Noissa ketjutettavissakin rasioissa näyttäisi olevan noita db lukuja erilaisia, millainen minun tulisi valita? Pitääkö jotain muuta vielä huomioida? Tarkoitus olisi pitää olohuoneessa reititin ja sitten mh2 ostaa vielä erillinen modeemi.

Jos lähdet tuosta rasiasta pistokkeella, on jo vaimennusta sen verran (dB), että jos vielä perään laitat 13 dB vaimennuksella olevan rasian, tuskin tulee siedettävä sinaali perille ollenkaan.
Mahdotonta suositella sinulle antennirasioita väliin ilman mittaustietoa. Todennäköisesti, jos pistokkeella jatkat, on parasta jättää rasiat pois ja laittaa vaan vaimentamattomat t-jakajat väliin.
Antenniverkon balanssia ei pidä mennä sotkemaan omilla virityksillä. Kerrostalossa on helppoa aiheuttaa sellaisia ongelmia, että kaikilla naapureilla verkko "kaatuu", ja silloin voi tulla TI-miehelle taloyhtiön taholta iso lasku. Jokainen antennirasia mitoitetaan verkon pituuden ja jaottimien määrän / rasiavaimennusten kanssa siten, että jokaisessä käyttöpisteessä on mahdollisimman sama vaimennus. Suurimmat vaarat on mennä muuttamaan ketjutettuja rasioita. Silloin kaapelin loppupäässä olevissa rasioissa vaimennus muuttuu ja naapurit suuttuu .
Samoin, jos vaimennus pienenee, saattaa signaali voimistua yli vastaanottimen sallitun toleranssin ja sekin aiheuttaa mm. pikselöintiä, ihan samoin kuin liian heikko signaali.
Jos teet vain "jatkojohdon", homma onnistuu, muissa tapauksissa asia on hyvin epävarma. Jos lähdet pistokkeella ja haluat käyttää välirasioita, tulee vaimennusten olla mielellään 0 db / tai 1 dB. Kaapelina käy hyvin antennikaapeli 75 ohm. Normikaapelin lakennallinen vaimennus on 1 db / 10 m. Korjatkaa, jos muistan väärin.

 

[Tansu]

Jos lähdet tuosta rasiasta pistokkeella, on jo vaimennusta sen verran (dB), että jos vielä perään laitat 13 dB vaimennuksella olevan rasian, tuskin tulee siedettävä sinaali perille ollenkaan.
Mahdotonta suositella sinulle antennirasioita väliin ilman mittaustietoa. Todennäköisesti, jos pistokkeella jatkat, on parasta jättää rasiat pois ja laittaa vaan vaimentamattomat t-jakajat väliin.
Antenniverkon balanssia ei pidä mennä sotkemaan omilla virityksillä. Kerrostalossa on helppoa aiheuttaa sellaisia ongelmia, että kaikilla naapureilla verkko "kaatuu", ja silloin voi tulla TI-miehelle taloyhtiön taholta iso lasku. Jokainen antennirasia mitoitetaan verkon pituuden ja jaottimien määrän / rasiavaimennusten kanssa siten, että jokaisessä käyttöpisteessä on mahdollisimman sama vaimennus. Suurimmat vaarat on mennä muuttamaan ketjutettuja rasioita. Silloin kaapelin loppupäässä olevissa rasioissa vaimennus muuttuu ja naapurit suuttuu .
Samoin, jos vaimennus pienenee, saattaa signaali voimistua yli vastaanottimen sallitun toleranssin ja sekin aiheuttaa mm. pikselöintiä, ihan samoin kuin liian heikko signaali.
Jos teet vain "jatkojohdon", homma onnistuu, muissa tapauksissa asia on hyvin epävarma. Jos lähdet pistokkeella ja haluat käyttää välirasioita, tulee vaimennusten olla mielellään 0 db / tai 1 dB. Kaapelina käy hyvin antennikaapeli 75 ohm. Normikaapelin lakennallinen vaimennus on 1 db / 10 m. Korjatkaa, jos muistan väärin.

Niin joo, parempi sitten toteuttaa noilla antennihaaroittimilla vain. Liekkö mitään keinoa että saisi noita haaroittimia kiinni seinään tai rasian alle piiloon. Oli tarkoitus kuljettaa kaapeli putkikourussa listan päällä niin saisi huomaamaattoman.

 

[djmake]

Jos lähdet tuosta rasiasta pistokkeella, on jo vaimennusta sen verran (dB), että jos vielä perään laitat 13 dB vaimennuksella olevan rasian, tuskin tulee siedettävä sinaali perille ollenkaan.
Mahdotonta suositella sinulle antennirasioita väliin ilman mittaustietoa. Todennäköisesti, jos pistokkeella jatkat, on parasta jättää rasiat pois ja laittaa vaan vaimentamattomat t-jakajat väliin.
Antenniverkon balanssia ei pidä mennä sotkemaan omilla virityksillä. Kerrostalossa on helppoa aiheuttaa sellaisia ongelmia, että kaikilla naapureilla verkko "kaatuu", ja silloin voi tulla TI-miehelle taloyhtiön taholta iso lasku. Jokainen antennirasia mitoitetaan verkon pituuden ja jaottimien määrän / rasiavaimennusten kanssa siten, että jokaisessä käyttöpisteessä on mahdollisimman sama vaimennus. Suurimmat vaarat on mennä muuttamaan ketjutettuja rasioita. Silloin kaapelin loppupäässä olevissa rasioissa vaimennus muuttuu ja naapurit suuttuu .
Samoin, jos vaimennus pienenee, saattaa signaali voimistua yli vastaanottimen sallitun toleranssin ja sekin aiheuttaa mm. pikselöintiä, ihan samoin kuin liian heikko signaali.
Jos teet vain "jatkojohdon", homma onnistuu, muissa tapauksissa asia on hyvin epävarma. Jos lähdet pistokkeella ja haluat käyttää välirasioita, tulee vaimennusten olla mielellään 0 db / tai 1 dB. Kaapelina käy hyvin antennikaapeli 75 ohm. Normikaapelin lakennallinen vaimennus on 1 db / 10 m. Korjatkaa, jos muistan väärin.

Tuossahan se asia oikeastaan tulikin hyvin pitkälti. Ja juuri siksi en lähtenyt toteamaan heti mitään koska kohde ei selvinnyt. Kerrostaloissa ei mitenkään automaattisesti ole tähdessä verkko joten kyllä siellä voi äkkiä tulla naapureilta sanomista ja se vian haku maksaa rahaa, maksajan ollessa aika selvä jos itse on sävelletty.

Tuolla esitetyllä T-haarat ja normia johdon vetoa lähtisin itsekin tuota miettimään. Kokeilu ei maksa juuri mitään ja riski vahingoista on aika pieni. Toisaalta joskus on näkynyt "sarjoja" joissa on pinta-asenteinen seinärasia, kaapeli, haara jne mukana. Tällaisella TI-mallilla saa toki toiseen päähän näppärästi sen rasian mutta alkuperäiseen ei toki kosketa tässäkään kohtaa. Mutta taisi olla tyyliin Lidl tms joka tällaisia on joskus myynyt.

Vaimennus nyt toki riippuu niin kaapelista kuin taajuudestakin. Noilla etäisyyksillä voisi pitää merkityksettömänä. Liittimillä ja haaroilla on äkkiä enemmän merkitystä.

Niin joo, parempi sitten toteuttaa noilla antennihaaroittimilla vain. Liekkö mitään keinoa että saisi noita haaroittimia kiinni seinään tai rasian alle piiloon. Oli tarkoitus kuljettaa kaapeli putkikourussa listan päällä niin saisi huomaamaattoman.

Kun otat kunnolliset, metallikuoriset haarat niin ei tuossa varsinaisesti ongelmaa ole. Kestävät kyllä kiinnittää vähän tukevamminkin vaikkakaan suoraan kiinnikkeitä ei yleensä ole.
Ja toki voit jonkin sopivan kokoisen jakorasiankin katsoa jotta saat sinne piiloon. Normaali AP9 on helposti saatavilla lähes mistä vaan mutta ehkä hieman iso. Toinen vaihtoehto on jokin pieni kotelo johon saat pelkän haaran ja liittimet kyljistä läpi. Kolmas, ehkä helpoin on hakea pätkä sopivan kokoista johtokourua. Haara sinne pl. kyljestä ulos pistävä ko. huoneen liitin.

 

[pulatunnus]

Löytysköhän tästä topicista apua kaapeli tv/netti jakamiseen?

Tarkoitus ois siis jakaa olohuoneesta kahteen muuhun huoneeseen kaapelitv/netti.



Kaapelointimatkaa olisi yhteensä n. 9 metriä.



Lähtöpään rasia olisi tuossa.

Ilmeisesti minun täytyy käyttää kaapelina koaksiaalikaapeli RG-6? Onko noissa kaapeleissa jotain eroja, kun kuitenkin db luvuista jotain mainintaa noissa? Ja liittiminä IEC uros/naaras liittymiä?

Rasioiksi olisi tarkoitus asentaa pinta-asennuksena. Ilmeisesti MH1 tulisi tämäntapainen rasia: Antennirasia ketjutettava 13dB, 5-1750MHz, Radio/TV, Teleste ja MH2 tälläinen: Antennirasia päättyvä 1dB, 5-1006MHz, TV/Radio, Wisi

Noissa ketjutettavissakin rasioissa näyttäisi olevan noita db lukuja erilaisia, millainen minun tulisi valita? Pitääkö jotain muuta vielä huomioida? Tarkoitus olisi pitää olohuoneessa reititin ja sitten mh2 ostaa vielä erillinen modeemi.

Netti, eli yksi nettiliittymä, yksi modeemi, siitä sitten, piuhalla tai langattomasti jako eteenpäin. Kaksi modeemiakin käy, mutta tarvit kaksi liittymää. (harvoin yhteen liittymää, yhdellä kk maksulla saa kahta modeemia). Ja jos haluat samaan kotiverkkoon, niin jo sen takiakin saman reittimen perään ja kotiverkko sitten yleiskaapeloinnilla (esim Cat6) reittimen/kytkimen perään, niin laitteisiin mitkä haluat piuhalla.


Edit:
Koaksit olikin jo tuossa välissä opastettu seikkaperäisesti.

Koaksi on sitten vaikeampi, mutta jos lähdetään siitä että teet itse, niin jatkojohto rasian TV IEC liittimestä, jolla saat vain telkan, jos haluat kaksi telkkaa perään, niin haaroitus väliin. Se riittääkö tasot riippuu kuinka vaihteluvälin ylälaidassa on lähdöstä, pidä johdot kiinni vastaanottimissa. Jos toisen telkan poistat myöhemmin, niin poista samalla haaroitus.
(edit, ei siis marketin halpoja rimpula jatkoja, joko laadukkaat jostain, tai sitten vain kunnollisella RG-6 (oleellista on suojaus), johon kunnon liittimet päihin (haaroitin päihin F liittimet, ei tarvi olla työkalu puristeiset, löytyy avaimellakkin kiristettäviä ja kyllä ihan vanhan mallinnen sormin kiristettäväkin käy, jos se haaroittimen haluat rasiaan, niin ensimmäisen pisteen luo joku jakorasia minkä sisälle, piilotat. Siitä sitten laadukkaalla "laitekaapelilla" telkkoihin (jos jostain löydät f-liitin - IEC uros versio), tai tee tuosta RG-6sta, jos telkat on paikallaan, eli jäykkä kaapeli ei haittaa.

Jos haluat kunnollisen, niin sitten alan asenusfirmaan ja taloyhtiöön yhteyttä. Jos taloyhtiössä tähtiverkko, niin voi olla mahdollisuuksia. Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa).


Edit.
Koaksi vedon toimivuuden voi kokeilla ensin vapaalla laittia asennuksella, ja jos jokin härpäke millä voi edes vähän mitata laatua, ennen kuin teet siistin asennuksen.
Jos haluat myös radion niin se vaatii sitten toisen koaksi (no näin vähän yksinkertaistettuna)

Kaapelimodeemin sitten asennat sellaisen olemassa olevan rasian luokse mikä on vapaana.

F-liittimistä, huomaa kun niitä hankit että ovat kaapelille sopivankokoisia.

 

[Moilanen]

Mitenkäs tälläinen tilanne:
Laitteessa 11kW moottori, ja laite vaatii 50A sulakkeet. Kiinteistössä ei haluta/jakseta vaihtaa kaapeleita niin laitteeseen on kytketty 2kpl 5x6mm2 kaapeleita ja keskuksessa on molemmilla kaapeleilla normaalit 25A sulakkeet joka vaiheella. Onko tuo laillinen? Järkevä se ei ainakaan ole, kun laite kuormittuessa ottaa yli 25A virtaa niin aina sieltä paukkuu sulakkeet.

Kaapeleiden rinnankytkentä on sallittu mikäli virta jakautuu niiden kesken tasaisesti eli toisin sanoen ovat samanlaiset ja yhtä pitkät kaapelit eli kuulostaa oikealta. Toki johtimien kuormitettavuudesta ei voi tietää, kun ei tiedä asennusolosuhteita, mutta kyllä yleensä 6mm2:n kuormitettavuus yli 25 A on (tai olikohan 28 A, jos sulakkeet). Mutta jos kerta sulakkeet palaa niin jossain kyllä mättää, eli joko siis virta ei jakaudu syöttöjen kesken tasaisesti, jolloin toisen syötön sulakkeet ehtii palaa ensin, jonka jälkeen palaa sen toisenkin syötön. Tai sitten tuo laite ottaa yli 50 A virtaa, joka on kova virta 11 kW moottorille (pl. toki startti).

Millähän kaavoilla tämä on laskettu....

Kysyjälle: onko koneen teho 11kW kolmiossa vai tähdessä?
Eiköhän nämäkin saa laskettua ihan P=√3*U*I*cosfii. Tuolta kaivat virran. Käynnistysvirrathan ihan eri juttu kun käyttövirta. Käyttövirta on alle 16A jos ei huomioida loisia ja teho on 11kW.

Kyllä se teho on 11 kW huolimatta siitä onko se tähdessä vai kolmiossa. Ja noita loisvirtoja on vähän paha jättää huomioimatta moottorikäytöissä, mitä ihmettä teet pelkällä pätövirran arvolla muutakuin ehkä paperilla?

Ja Saksalaisten mielestä on ok lähettää tänne CE-merkitty laite, jossa vaaditaan 50A sulakkeet kiinteistöltä mutta laitteen syöttökaapeli on 5x6mm2 ja pistokkeena 32A. Kuulemma moottorisuojakytkin riittää siihen, että näin saa toimia.

Jos moottorinsuojakytkimessä on oikosulku- ja ylikuormitussuojaus, niin silloinhan ei välttämättä tarvitse sulakkeita erikseen ellei asennuspaikan oikosulkuvirta ole suurempi kuin moottorinsuojakytkimen katkaisukyky. Eli tarkoittaako sakemanni siis, että kiinteistön pääsulake pitää olla vähintään tuo 50A, että kestää virtapiikit, mutta varsinainen laitteen suojaus tulisi toteuttaa moottorinsuojakytkimellä?

 

[Anttiapumies]

"Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa)."

Tämä, jos mikä ei mene taloyhtiössä läpi! Ei isännöitsijät salli asukkaiden omia TI-asennuksia - muiden naapureiden onneksi Eikä asennusfirma sua töihinsä halua....

 

[mikkonen12]

Kyllä se teho on 11 kW huolimatta siitä onko se tähdessä vai kolmiossa. Ja noita loisvirtoja on vähän paha jättää huomioimatta moottorikäytöissä, mitä ihmettä teet pelkällä pätövirran arvolla muutakuin ehkä paperilla?

Jos nyt puhutaan moottorin (mekaanisesta) antotehosta niin 11kW moottori ottaa enemmän kuin 16A. Kaavassa pitää ottaa myös huomioon hyötysuhde P=√3*U*I*cosfii*n
W22 IE2 11 kW 4P 160M 3Ph 380-415/660//460 V 50 Hz IC411 - TEFC - B3T | TEFC W22 IE2 | Cast Iron Frame | General Purpose | AC Motors - IEC | Electric Motors | WEG - Products (21.2A)

 

[djmake]

"Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa)."

Tämä, jos mikä ei mene taloyhtiössä läpi! Ei isännöitsijät salli asukkaiden omia TI-asennuksia - muiden naapureiden onneksi Eikä asennusfirma sua töihinsä halua....

Tuossahan isännöitsijän mielipide ei paina mihinkään suuntaan. Ei sinne suuntaan tietoa mene, kuka sen johdon on vetänyt jos luvat omaava yritys kuitenkin hoitaa homman loppuun. Ja muutoinkin isännöitsljöillä on ihan muutakin tekemistä sen sijaan että vahtisi oman alansa ammattilaisten tekemistä tai siis lähinnä sitä, tekeekö joku muu osan.

Myöskään muille naapureille siitä ei mitään haittaa ole jos joku vetää antennikaapelit itse. Ei se kaapeli siitä vetäjästä muuksi muutu.

Oma lukunsa on tottakai se, jos tehdään esim reikiä kaapelia varten ja sattuu vahinko. Ja myös se, ettei vieras yritys tuollaiseen helposti suostu. Tutumman kanssa tuon kaltainen on ihan sovittavissa jos siellä yrityksen puolella on yhtään luottoa tekemiseen.
Mutta niin tuo ei tietenkään toimi että vedetään jotain johtoja jostain johonkin ja kuvitellaan jonkun hoitavan asia loppuun. Tosin isännöitsijä ei tässäkään kohtaa asiasta tiedä mitään. Ei ole sen asennuksen tekevän yrityksen asia tarkistaa, mitä asukas on asunnossaan tehnyt.

 

[Moilanen]

Jos nyt puhutaan moottorin (mekaanisesta) antotehosta niin 11kW moottori ottaa enemmän kuin 16A. Kaavassa pitää ottaa myös huomioon hyötysuhde P=√3*U*I*cosfii*n
W22 IE2 11 kW 4P 160M 3Ph 380-415/660//460 V 50 Hz IC411 - TEFC - B3T | TEFC W22 IE2 | Cast Iron Frame | General Purpose | AC Motors - IEC | Electric Motors | WEG - Products (21.2A)

Juu toki, tarkoitukseni oli vain kyseenalaistaa tuota laskelmaa, jossa jätettiin loisvirta huomioimatta ja saatiin "alle 16 A". Täysin turha laskelma, kun ei tuolla tiedolla tee mitään tässä tapauksessa.

 

[lusmux]

Kaapeleiden rinnankytkentä on sallittu mikäli virta jakautuu niiden kesken tasaisesti eli toisin sanoen ovat samanlaiset ja yhtä pitkät kaapelit eli kuulostaa oikealta. Toki johtimien kuormitettavuudesta ei voi tietää, kun ei tiedä asennusolosuhteita, mutta kyllä yleensä 6mm2:n kuormitettavuus yli 25 A on (tai olikohan 28 A, jos sulakkeet). Mutta jos kerta sulakkeet palaa niin jossain kyllä mättää, eli joko siis virta ei jakaudu syöttöjen kesken tasaisesti, jolloin toisen syötön sulakkeet ehtii palaa ensin, jonka jälkeen palaa sen toisenkin syötön. Tai sitten tuo laite ottaa yli 50 A virtaa, joka on kova virta 11 kW moottorille (pl. toki startti).

Pääosin sulakkeet palaa joko startissa, jos laitteessa on ennestään materiaalia niin käynnistysvirta nousee liian suureksi. Toinen yleinen tilanne on, kun käyttäjät laittavat liikaa kerralla hieman väärää tavaraa laitteeseen ja laitteen syöttöruuvi tukkeutuu ja jumiutuu. Normaalissa käytössä sulakkeet kestävät hyvin.

Jos moottorinsuojakytkimessä on oikosulku- ja ylikuormitussuojaus, niin silloinhan ei välttämättä tarvitse sulakkeita erikseen ellei asennuspaikan oikosulkuvirta ole suurempi kuin moottorinsuojakytkimen katkaisukyky. Eli tarkoittaako sakemanni siis, että kiinteistön pääsulake pitää olla vähintään tuo 50A, että kestää virtapiikit, mutta varsinainen laitteen suojaus tulisi toteuttaa moottorinsuojakytkimellä?

Vanhemmissa laitteissa oli kontaktorin perässä moottorinsuojakytkin, joka on säädetty reiluun 20A. Siinä ei ollut oikosulkusuojausta. Uusimmissa laitteissa suojaus on hoidettu moottorin termistorilla. Kiinteistössä pitää olla juurikin virtapiikkien takia 50A sulakkeet.
Ongelma oli useassa paikassa siinä, kun olisi pitänyt saada 50A sulakkeet kiinteistön keskukseen mutta 32A pistoke laitteen lähettyville. Ei (onneksi) kovin moni viritelmää suostunut tekemään. 63A pistoke tuli seinään mutta mikäli vaihdoimme laitteen pistokkeen isompaan niin jouduimme vaihtamaan kaapelinkin isompaan ja se toi kustannuksia lisää ja näitä yritettiin ujuttaa saksaan mutta sieltä tuli ilmoitus, että moottorinsuojakytkin sääädetty reiluun 20A, saa käyttää 5x6mm2 kaapelia ja 32A pistoketta.

 

[neaa82]

Loistehon voi myös kompensoida moottorissa, toisinsanoen sen voi sille tuottaa lähempänä kuin syötössä. Ja toin lähinnä esille sen, että tuolla 11kW ottoteholla ei mitenkään saa sitä 24A virtaa mitä tarjottiin. Tässä ei tuotu mitenkään esille tehokerrointa, joten olosiko pitänyt lähteä arvaamaan jotakin 0,8-0,9 välille? Ollaan silti siellä 20A pikkeilla vaikka cosfii olisi se 0,8.

Hyötykertoimet on tähän väliin ihan turha sönköttää kun tuskin tässä puhuttiin nyt mistään mekaanisista tehoista. Ihme pätemistarvetta taas ja tarve vääntää asiaa vaikeammaksi kun on.

 

[djmake]

Loistehon voi myös kompensoida moottorissa, toisinsanoen sen voi sille tuottaa lähempänä kuin syötössä.

Tottakai voi ja vieressä voi olla tahtikonekin jos tarpeelliseksi katsotaan. Mutta koska kyse oli 11kW moottorista alkujaan niin oletko jossakin tilanteessa törmännyt tällaisen kompensointiin erikseen? Koko kiinteistön kompensointi toki erikseen.

 

[Anttiapumies]

"Tuossahan isännöitsijän mielipide ei paina mihinkään suuntaan. Ei sinne suuntaan tietoa mene, kuka sen johdon on vetänyt jos luvat omaava yritys kuitenkin hoitaa homman loppuun. Ja muutoinkin isännöitsljöillä on ihan muutakin tekemistä sen sijaan että vahtisi oman alansa ammattilaisten tekemistä tai siis lähinnä sitä, tekeekö joku muu osan."

Olet 100 %:sen väärässä, mutta mitäpä siitä kinaamaan. Antenniurakoitsija ei juoksentele neuvomassa, miten kaapeloidaan ja millä, ja toista kertaa kytkemässä. Ei ammattilainen keikkaansa jaa TI-miehelle, ja homma tehtävissä yhdellä käynnillä, järjetön ajatus räpellellä itse ja luulla, että jotakin kiinnostaa sitten tulla erikseen kytkemään, JA edelleen, taloyhtiöissä on nykyään todella tarkkaa vastuukysymysten vuoksi, kuka siellä asentelee ja mitä. Maailma muuttuu yhä tarkempaan valvontaan ja ammattitaidon todisteluun. Ilman pätevyyttä (todistusta) ei kohta tehdä yhtään mitään...Hyvä vai huono juttu, riippuu tietenkin näkökulmasta.

 

[djmake]

"Tuossahan isännöitsijän mielipide ei paina mihinkään suuntaan. Ei sinne suuntaan tietoa mene, kuka sen johdon on vetänyt jos luvat omaava yritys kuitenkin hoitaa homman loppuun. Ja muutoinkin isännöitsljöillä on ihan muutakin tekemistä sen sijaan että vahtisi oman alansa ammattilaisten tekemistä tai siis lähinnä sitä, tekeekö joku muu osan."

Olet 100 %:sen väärässä, mutta mitäpä siitä kinaamaan. Antenniurakoitsija ei juoksentele neuvomassa, miten kaapeloidaan ja millä, ja toista kertaa kytkemässä. Ei ammattilainen keikkaansa jaa TI-miehelle, ja homma tehtävissä yhdellä käynnillä, järjetön ajatus räpellellä itse ja luulla, että jotakin kiinnostaa sitten tulla erikseen kytkemään, JA edelleen, taloyhtiöissä on nykyään todella tarkkaa vastuukysymysten vuoksi, kuka siellä asentelee ja mitä. Maailma muuttuu yhä tarkempaan valvontaan ja ammattitaidon todisteluun. Ilman pätevyyttä (todistusta) ei kohta tehdä yhtään mitään...Hyvä vai huono juttu, riippuu tietenkin näkökulmasta.

Voisitko opetella lainaamaan viestejä oikein?

Enkä todellakaan ole väärässä tuossa. Isännöitsijää ei varmuudella kiinnosta, kuka on homman hoitanut jos siitä on jonkin firman todistus. Kiinnostusta ei myöskään ole siihen, kuka sen asennuksen teki. Tulisi olla sinullekin todella selvä asia, ettei sillä edes oikeasti ole merkitystä. Kuka vaan saa asentaa kunhan joku vastaa lopputuloksesta. Ja tuossa lainaamassasi lukee juuri niin. Ei todellakaan kiinnosta jos paperilla on jonkun nimi. Joka sekään ei monessa paikassa kiinnosta jollei jotain satu.
Sen osuuden jätit luonnollisesti lainaamatta, jossa kerroin ettei jokainen yritys suostu siihen, että joku muu tekee osan. Lähinnä kommentoit siihen ja lainasit ero osan jotta sait palvelemaan omaa vastaustasi.

Todellisuus on juuri mainittu. Ei sähköjen tai oikeastaan muunkaan osalta taloyhtiöissä kukaan kysele mitään jos itse et ilmoita eikä mitään ongelmia tule. Jos tulee, kysytään tekijä ja suuremmissa muutoksissa toki tartutaan siihen, jollei lupia ole.

Edit: Todellakin toistin todellakaan useamman kerran ja vaikutti todellakin todella huonolta. Ei todellakaan muuta edittiä.

 

[Tansu]

Voisitko opetella lainaamaan viestejä oikein?

Enkä todellakaan ole väärässä tuossa. Isännöitsijää ei varmuudella kiinnosta, kuka on homman hoitanut jos siitä on jonkin firman todistus. Kiinnostusta ei myöskään ole siihen, kuka sen asennuksen teki. Tulisi olla sinullekin todella selvä asia, ettei sillä edes oikeasti ole merkitystä. Kuka vaan saa asentaa kunhan joku vastaa lopputuloksesta. Ja tuossa lainaamassasi lukee juuri niin. Ei todellakaan kiinnosta jos paperilla on jonkun nimi. Joka sekään ei monessa paikassa kiinnosta jollei jotain satu.
Sen osuuden jätit luonnollisesti lainaamatta, jossa kerroin ettei jokainen yritys suostu siihen, että joku muu tekee osan. Lähinnä kommentoit siihen ja lainasit ero osan jotta sait palvelemaan omaa vastaustasi.

Todellisuus on juuri mainittu. Ei sähköjen tai oikeastaan muunkaan osalta taloyhtiöissä kukaan kysele mitään jos itse et ilmoita eikä mitään ongelmia tule. Jos tulee, kysytään tekijä ja suuremmissa muutoksissa toki tartutaan siihen, jollei lupia ole.

Edit: Todellakin toistin todellakaan useamman kerran ja vaikutti todellakin todella huonolta. Ei todellakaan muuta edittiä.

Tarvitseeko tässä kohtaa muutenkaan isännöitsijään ottaa yhteyttä jos vaan jatkan omasta rasiasta tuota kaapelia ja teen haaroittimilla makkareihin mahdollisuuden käyttää tv/nettiä. Ei olisi siis asentamassa rasioita.

 

[ph/ag]

Poistin loisteputkivalaisimen joka sisälsi pari pistorasiaa. Kysymys, voinko laittaa valosta jääneeseen johtoon nyt pelkän pistorasian ilman, että tarvitsee tehdä muitakin muutoksia? (Oma vanhatalo ja tiedostan riskit)

 

[neaa82]

Poistin loisteputkivalaisimen joka sisälsi pari pistorasiaa. Kysymys, voinko laittaa valosta jääneeseen johtoon nyt pelkän pistorasian ilman, että tarvitsee tehdä muitakin muutoksia? (Oma vanhatalo ja tiedostan riskit)

Voit. Kunhan on samaa luokkaa kuin muut tilan rasiat

 

[pulatunnus]

"Kustannuksia voi säästää jos siitä asunnon tähtipisteestä vedät itse asennusfirman kanssa sovitulla kaapelilla välit reiluilla hännillä, niin asentaja käy sitten kytkemässä rasiat (ja tuo sopivat ja mittaa)."

Tämä, jos mikä ei mene taloyhtiössä läpi! Ei isännöitsijät salli asukkaiden omia TI-asennuksia - muiden naapureiden onneksi Eikä asennusfirma sua töihinsä halua....

En tiedä mitä tuossa ajattelet.
Mutta jos kuvitellaan tilanne missä asunnossa on tähtipiste, otat yhteyttä taloyhtiöön ja asennusfirmaan ja asennusfirman kanssa sovit että itse vedät sen kaapelin ja asennufirma kytkee mittaa , tekee paperit.

Niin eroja asennusfirmoissa toki on, mutta osa kyllä ihan mielellään antaa sen kädentaitoisen asiakkaan tehdä se työläin ja aikaa vievän ja yleensä eniten mutinaa aiheuttavan homman.

Jos asennusfirma tuossa hommassa mokaa niin että naapurit kärsii, niin sitten syyttäisin asennusfirmaa.

Isännöitsijää ja taloyhtiöitä kiinnostaa että työ on kunnollinen, ja kuka on vastuussa.

Jos asennusfirmalla on hommista puutetta ja se on osaava tekemään työn niin siististä että kelpaa tilaajalle, niin siitä vaan ja toki suurin osa tilaajista on sellaisia ettei niillä ole kykyä itse muutamaa metria johtoa vetää. Mutta se vähemmistö millä kykyä on, niin heistä osa tekee sen paljon siistimmin kuin keskiverto asennusfirman keskiverto asennus.


Jos se asukas touhuillessaan mokailee jotain, niin jossain koaksin vedossa riskin on lähinnä samat kuin muissakin normaalelissa kotitimpurin touhuissa, rappaukset rapisee, poraa kaapeleihin, putkiin jne. Jos niin käy niin asennusfirma ei ole tehnyt mitään, eikä siis ota noista mitään vastuuta. Sekin siis sille pienempi riski vs oma asentaja. (meinaan että kotiasentajalla kannattaa olla kyky vastata omista mokista ja riskitasoa miettiessä niin kuvat mokat voi tulla latiallistan, taulun, ikea kaapin ym. kanssa)

Lisää riskejä, jos se kotiasentaja kaikista neuvoista huolimatta mokaa sen koaksin vedon, niin ei se asennusfirma sitä hyväksy, joko uusi harjoituskeirros tai asennusfirma asentaa oikein. Ei se ensin väärin asenenttu koaksi naapureiden kaapelin toimivuuteen vaikuta, vaikka kuinka olisi imbetanssi pielessä jne (mutkalla, naulaa läpi jne.).

 

[Moilanen]

Pääosin sulakkeet palaa joko startissa, jos laitteessa on ennestään materiaalia niin käynnistysvirta nousee liian suureksi. Toinen yleinen tilanne on, kun käyttäjät laittavat liikaa kerralla hieman väärää tavaraa laitteeseen ja laitteen syöttöruuvi tukkeutuu ja jumiutuu. Normaalissa käytössä sulakkeet kestävät hyvin.

Vanhemmissa laitteissa oli kontaktorin perässä moottorinsuojakytkin, joka on säädetty reiluun 20A. Siinä ei ollut oikosulkusuojausta. Uusimmissa laitteissa suojaus on hoidettu moottorin termistorilla. Kiinteistössä pitää olla juurikin virtapiikkien takia 50A sulakkeet.
Ongelma oli useassa paikassa siinä, kun olisi pitänyt saada 50A sulakkeet kiinteistön keskukseen mutta 32A pistoke laitteen lähettyville. Ei (onneksi) kovin moni viritelmää suostunut tekemään. 63A pistoke tuli seinään mutta mikäli vaihdoimme laitteen pistokkeen isompaan niin jouduimme vaihtamaan kaapelinkin isompaan ja se toi kustannuksia lisää ja näitä yritettiin ujuttaa saksaan mutta sieltä tuli ilmoitus, että moottorinsuojakytkin sääädetty reiluun 20A, saa käyttää 5x6mm2 kaapelia ja 32A pistoketta.

No sitten ihan ymmärrettävää, että sulakkeet paukkuu. Laitetta ei ilmeisesti ole suunniteltu käynnistettäväksi kuorma päällä ja muutenkin mitoitettu "vähän" liian tiukoille tuolle syötölle. Tai sitten tarvitsisi pehmokäynnistimen, tamun tms.

Loistehon voi myös kompensoida moottorissa, toisinsanoen sen voi sille tuottaa lähempänä kuin syötössä. Ja toin lähinnä esille sen, että tuolla 11kW ottoteholla ei mitenkään saa sitä 24A virtaa mitä tarjottiin. Tässä ei tuotu mitenkään esille tehokerrointa, joten olosiko pitänyt lähteä arvaamaan jotakin 0,8-0,9 välille? Ollaan silti siellä 20A pikkeilla vaikka cosfii olisi se 0,8.

Hyötykertoimet on tähän väliin ihan turha sönköttää kun tuskin tässä puhuttiin nyt mistään mekaanisista tehoista. Ihme pätemistarvetta taas ja tarve vääntää asiaa vaikeammaksi kun on.

Turha sönköttää? Siis moottoreiden tehoista puhuttaessa puhutaan nimenomaan yleensä juuri siitä mikä on arvokilpeen leimattu ja se on nimenomaan se akseliteho eli mekaaninen teho. Eli tässä tapauksessa 11 kW moottori tuottaa akselille tuon tehon. Sähköteho verkosta on sitten jotain muuta (suurempi) ja se riippuu hyötysuhteesta. Tuolla sinun laittamalla kaavalla lasketaan nimenomaan tuo sähköteho. Jos tiedät vain akselitehon kuten tässä tapauksessa niin silloin tarvitset hyötysuhteen, että saat tarkan arvon, jos haluat tuosta kaavasta yrittää ratkoa moottorin ottamaa virtaa.

Edit: Mutta helpompi tuota virtaa on arvioida etsimällä vaikka ABB:n moottorikuvaston ja katsomalla sieltä 11 kW moottorin virtoja. Riippuen hyötysuhdeluokasta ja napaluvusta niin se voi olla kaikkea 19-27 A:n väliltä.

 

[mopnex]

Meillä on asunnossa nyt pinta-asennuksena antennikaapeli. Kyselin hieman ja tuolla seinän sisällä menee kyllä putki. Rasian takaa kun avaa kannen niin siellä pilkottaa kaapeli jota kävi antennitöitä tekevän firman edustaja vähän sörkkimässä (vaihdettiin antennirasiat) ja sanoi että jumissa on. Saako tuota millään hommalla pois ja vedettyä nätisti putkea pitkin uuden antennikaapelin?

 

[JiiPee]

Meillä on asunnossa nyt pinta-asennuksena antennikaapeli. Kyselin hieman ja tuolla seinän sisällä menee kyllä putki. Rasian takaa kun avaa kannen niin siellä pilkottaa kaapeli jota kävi antennitöitä tekevän firman edustaja vähän sörkkimässä (vaihdettiin antennirasiat) ja sanoi että jumissa on. Saako tuota millään hommalla pois ja vedettyä nätisti putkea pitkin uuden antennikaapelin?

No jos se on kerta todettu olevan jumissa niin sitten se on jumissa. Voi se ehkä riuhtomalla pois tulla sieltä mutta yleensä jumin syy on naulassa taikka ruuvissa että se voi olla ettei yhtenä kappaleena sieltä pois tule jos väkivaltaa käyttää. Ja jos siellä on ruuvi taikka naula niin tuskin sinne uuttakaan kaapelia saa menemään.

 

[Hyrava]

Ainakin vanhoissa rakennuksissa yleinen syy noiden putkien jumittamiseen tuntuu olevan rakenteiden eläminen. Itsekin haluaisin vetää yhden langan lisää makuuhuoneen valokytkimeltä kattolampulle mutta vaikka molemmissa päissä putki vaikuttaa varsin tilavalta niin jossakin rakenteiden sisällä on tapahtunut jotakin ja putki on lytyssä eikä vetojousi mahdu läpi. On kokeiltu sekä nylon- että metalliversiota.

Veikkaisin että tiedän ongelmakohdan koska remppaa tehdessä kun otti vanhoja tapetteja pois niin alta paljastui juuri tuolta väliltä rakenteiden elämisestä johtuvia halkeamia ja seinäpinta oli vähän eri tasossa (monta milliä) monien tapetti- ja maalikerrosten alla joten luultavasti putki on läjässä seinän sisällä.

Tietty jos uskaltaisi vanhaa piuhaa käyttää vetolankana niin saattaisi saada yhden langan menemään tuonne mutta riski että vanhaakaan ei enää saa takaisin paikoilleen on kohtalaisen suuri niin ei viitsi edes kokeilla. Pelkkää ML:ää putkeen työntämällä ei tunnu paljaaltaan menemään vaan tökkää toisesta päästä noin 1.5m kohdalla (jossa todennäköisesti tiukka mutka) ja toisesta päästä kokeillessa noin 2m kohdalla (jossa katto vaihtuu seinäksi eli tiukka mutka).

 

[Pakana]

Ite asun juuri 1990 valmistuneessa kerrostalossa ja tässä on hella yksivaiheisena ja 25A sulakkeen takana. Hyvin on riittänyt vaikka isompaa levyä on pitäny täysillä eli numerolla 6. Uunin kyljessä 8.5kW ja näyttää sulaketaulu suoraan yhtä vanhalta kuin talokin.

Mitä edellisessä asunnossa ehdin asua valmistumisen jälkeen 3v (2015 valmistunut) niin siellä oli hella kytketty 3 vaiheen takana sekä 16A per hellan vaihe.

Eihän se isoinkaan levy ole kuin jokin 2,5-3kW tehoinen, ja kyllä se 25A sulake 5,7kW kestää jatkuvaa tehoa, hetken aikaa isompaakin. Kyllä tuosta aktiivikokkailija saa sulakkeen palamaan.

Sinänsä uudemmassa liedessä ei auta vaikka sen levyn pistäisi pienemmälle, koska ne on useimmiten termariohjattuja, ja sen lämmityssyklin aikana ne ottaa maksimivirtaa. Perinteisissä liesissä sen kääntäminen "neloselle" tosiaan pudotti sen tehon puoleen, eikä lämpötilaa, kuten nykyään.

 

[Hyrava]

Jos en ihan väärin muista niin tavallinen tulppasulake kestää tunnin verran noin 1.4x kuormaa eli 10A sulake kestää tunnin 14A virtaa ja 25A sulake jo 35A tunnin verran eli noin 8kW. Harvemmin sitä tulee kovin montaa levyä tuntia yhtäjaksoisesti täysillä pidettyä.

 

[Viliz03]

Enpä olisi edes yllättynyt jos samalla itse moottori on tehty pykälää pienemmällä runkokoolla kuin normaalisti on tapana. Niitäkin esityksiä on muutakia tullut vastaan.

Mikäs ongelma tässä on? Vasta ABB:ltä tuli myyntiin 90kW 280 akselikorkeuden moottori mikä on tehty 250 akselikorkeuksisen moottorin runkoon. Tosin ei siinä kuparissa ja raudassa noin muuten oo säätetty kun S1 käyttöön tarkoitettu.

 

[tlatva]

Kysymys omakotitalon lämminvesivaraajan sähköistä: Normaalisti lämmin vesi lämpenee yöaikaan ja lämmitystä ohjaa sähkötaulussa kontaktori GE Contax 24A. Kontaktorissa on kytkin 0-auto-1 jossa 0 = ei virtaa, auto=yösähkö ja 1=päiväsähkö seuraavaan yösähköön saakka jolloin kytkin palaa automaattisesti auto -asentoon.
Ongelma on ettei 1 -asentoa pysty valitsemaan muulloin kuin yösähkön ollessa päällä. Päiväaikaan asentoa 1 ei saa valittua, kytkin on jäykkä eikä se voimalla painettuna jää 1 -asentoon vaan palaa auto:lle. Eli jos tulee isompi joukko saunavieraita, niistä täytyy tietää edellisenä yönä että saa päivälämmityksen kytkettyä päälle, muuten lämmin vesi loppuu kesken. Lämminvesivaraaja ei siis lämmitä normaalisti yhtään lisää ennen yösähkön kytkeytymistä.
Onko kontaktori rikki vai kuuluuko sen toimia noin? Ikää tuolla lienee 20 vuotta.

 

[calm]

Kysymys omakotitalon lämminvesivaraajan sähköistä: Normaalisti lämmin vesi lämpenee yöaikaan ja lämmitystä ohjaa sähkötaulussa kontaktori GE Contax 24A. Kontaktorissa on kytkin 0-auto-1 jossa 0 = ei virtaa, auto=yösähkö ja 1=päiväsähkö seuraavaan yösähköön saakka jolloin kytkin palaa automaattisesti auto -asentoon.

Enimmäkseen kyllä toimivat niin, että milloin vain voi pakkokäytölle laittaa ja seuraava yösähkökytkentä palauttaa autolle.

 

[djmake]

Kysymys omakotitalon lämminvesivaraajan sähköistä: Normaalisti lämmin vesi lämpenee yöaikaan ja lämmitystä ohjaa sähkötaulussa kontaktori GE Contax 24A. Kontaktorissa on kytkin 0-auto-1 jossa 0 = ei virtaa, auto=yösähkö ja 1=päiväsähkö seuraavaan yösähköön saakka jolloin kytkin palaa automaattisesti auto -asentoon.
Ongelma on ettei 1 -asentoa pysty valitsemaan muulloin kuin yösähkön ollessa päällä. Päiväaikaan asentoa 1 ei saa valittua, kytkin on jäykkä eikä se voimalla painettuna jää 1 -asentoon vaan palaa auto:lle. Eli jos tulee isompi joukko saunavieraita, niistä täytyy tietää edellisenä yönä että saa päivälämmityksen kytkettyä päälle, muuten lämmin vesi loppuu kesken. Lämminvesivaraaja ei siis lämmitä normaalisti yhtään lisää ennen yösähkön kytkeytymistä.
Onko kontaktori rikki vai kuuluuko sen toimia noin? Ikää tuolla lienee 20 vuotta.

Kyllä se rikki on, tuollaisesta toiminnasta kun ei oikeastaan mitään hyötyä ole. Eli uutta kaipaa tilalle.

Toteutustapoja on tässäkin tekijästä riippuen useampia, voi olla mainitsemasi kaltainen kontaktori, voi olla erillistä kytkintä, kontaktori ainoastaan päälle pakotuksella jne. Eli kun tuota hoitaa kuntoon niin riittävät speksit siitä, mitä on ja mitä halutaan niin onnistuu kerrasta.

 

[dena]

Ainakin vanhoissa rakennuksissa yleinen syy noiden putkien jumittamiseen tuntuu olevan rakenteiden eläminen. Itsekin haluaisin vetää yhden langan lisää makuuhuoneen valokytkimeltä kattolampulle mutta vaikka molemmissa päissä putki vaikuttaa varsin tilavalta niin jossakin rakenteiden sisällä on tapahtunut jotakin ja putki on lytyssä eikä vetojousi mahdu läpi. On kokeiltu sekä nylon- että metalliversiota.

Veikkaisin että tiedän ongelmakohdan koska remppaa tehdessä kun otti vanhoja tapetteja pois niin alta paljastui juuri tuolta väliltä rakenteiden elämisestä johtuvia halkeamia ja seinäpinta oli vähän eri tasossa (monta milliä) monien tapetti- ja maalikerrosten alla joten luultavasti putki on läjässä seinän sisällä.

Tietty jos uskaltaisi vanhaa piuhaa käyttää vetolankana niin saattaisi saada yhden langan menemään tuonne mutta riski että vanhaakaan ei enää saa takaisin paikoilleen on kohtalaisen suuri niin ei viitsi edes kokeilla. Pelkkää ML:ää putkeen työntämällä ei tunnu paljaaltaan menemään vaan tökkää toisesta päästä noin 1.5m kohdalla (jossa todennäköisesti tiukka mutka) ja toisesta päästä kokeillessa noin 2m kohdalla (jossa katto vaihtuu seinäksi eli tiukka mutka).

jos vedät yhtä MLää toisesta päästä, ja toinen pää tuntuu liikkuvan ihan kivasti, en kyllä itse pelkäisi vetää sillä kahta uutta piuhaa tilalle. Jos tosissaan joku jumi keskellä ettei vaan fyysisesti mahdu lisäkaapeli niin vetää takaisin ennenkuin tekee jotain peruuttamatonta. Liukkarina nestesaippua ja kaveri tottakai apuun vetoon.

 

[Pakana]

Jos en ihan väärin muista niin tavallinen tulppasulake kestää tunnin verran noin 1.4x kuormaa eli 10A sulake kestää tunnin 14A virtaa ja 25A sulake jo 35A tunnin verran eli noin 8kW. Harvemmin sitä tulee kovin montaa levyä tuntia yhtäjaksoisesti täysillä pidettyä.

Joskus tuota testattiin, tavallinen 4 levyinen lattialiesi täydellä teholla napsautti C25:n alas ehkä suunnilleen minuutissa.

En kyllä enää muista täsmälleen mikä se teho oli, mutta tuollainen perus liesi joita VVO:n vuokrataloon kärrättiin kymmenittäin.

Tuo oli kuitenkin kohtuullisen uusi talo, ja asuntokohtainen pääsulakekin on 35A, jonka takia liedellekin jouti se 25A nalli. Vanhemmissa taloissa asunnon pääsulake on 25A ja liedellä vain 20A.

Kyllähän se malko aktiivista kokkailua edellyttää että se sulake palaa, mutta kyllä varsinkin 20A nallin saa jo melko nopeasti lähtemään, jos siellä on 7,2kW liesitaso takana.