Kysymyksiä sähkömiehille

[tsutsi]

Kaivataan sähkärin mielipidettä.

Uudiskohde kyseessä, sähköjen veto alkaa olemaan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Mutta, vetotapa mietityttää.

Pistääkkö sähköt pistorasioille jne. kiinteille laitteille lattiavaluun vaiko yläkautta? Yläkautta viedään valaisimille tottakai sekä tarvittaessa katkaisijoille mikäli tehdään "perinteiseen" tyyliin eikä tule kotiautomaatioo langattomilla katkaisijoilla.
Ajattelin myös, että en pistä MMJ kaapelia vaan vedän johdot ns. erikseen suojaputkessa, tällöin on myös helpompi vetää johtoa tarvittaessa lisää.

 

[ers]

Justhan minä muutama viesti sitten kysyin samaa asiaa. Minulle tuli 190V jännite ja tämä oli käsittääkseni ihan normaalia, kapasitiivinen kytkeytyminen tai jotain.

Kappas vain. Oli jännitteiden suuruusluokissa niin iso ero etten jaksanut lukea kaikkia vastauksia tarkasti. Kapasitiivinen kytkeytyminen oli siis ilmeisesti syynä.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Kaivataan sähkärin mielipidettä.

Uudiskohde kyseessä, sähköjen veto alkaa olemaan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Mutta, vetotapa mietityttää.

Pistääkkö sähköt pistorasioille jne. kiinteille laitteille lattiavaluun vaiko yläkautta? Yläkautta viedään valaisimille tottakai sekä tarvittaessa katkaisijoille mikäli tehdään "perinteiseen" tyyliin eikä tule kotiautomaatioo langattomilla katkaisijoilla.
Ajattelin myös, että en pistä MMJ kaapelia vaan vedän johdot ns. erikseen suojaputkessa, tällöin on myös helpompi vetää johtoa tarvittaessa lisää.

Eikai kukaan nyt tosissaan jotain pilipali langattomia lähde laittamaan jos uutta ollaan tekemässä. Automaatiot kannattaa toteuttaa knx tai vastaavalla ja jättää tuommoiset jälkikäteen tehtävät pilipalit suoraan sinne kauppaan millä ei todellisuudessa ole automaation kanssa edes mitään tekemistä.

 

[tsutsi]

Eikai kukaan nyt tosissaan jotain pilipali langattomia lähde laittamaan jos uutta ollaan tekemässä. Automaatiot kannattaa toteuttaa knx tai vastaavalla ja jättää tuommoiset jälkikäteen tehtävät pilipalit suoraan sinne kauppaan millä ei todellisuudessa ole automaation kanssa edes mitään tekemistä.

Taitaa mennä hieman OT-puolelle, mutta sallin sen itselleni tällä kertaa.

Mikä huonopuoli sitten on Beckhoffin PLC-pohjaisessa ratkaisussa? Jos vertaa siis esim. KNX?
Vai tuliko tässä vain väärinymmärrys, kun en ihan näin laajasti edelliseen viestiin kirjoitellut kotiautomaatioon liittyen.

PLC-pohjaisessa kuitenkin pystytään tekemään hyvinkin laajalti valaistus, himmennykset sekä saadaan haluttaessa DALI, lämmityksen + ilmanvaihdon ohjaus, pistorasioiden ohjaus, magneettiventtiilin ohjaus kun kotona ei ole ketään ja paljon muuta.
Valaistuksen osalta katkaisijathan ohjaavat vain sähkökeskuksessa olevia releitä.

Voisi kuvitella, että Beckhoffikin on sen verta tunnettu yhtiö maailmalla teollisuudessa etc. että ei ne nyt ihan sekundaa voi kotiautomaatioonkaan tarjota.
Itselläkun on vielä se tilanne, että ko. järjestelmän saan erittäin edullisesti ja hinta ei paljoakaan eroa "perinteisellä" tavalla tehtyyn. Niin en nää oikein syytä miksen ko. järjestelmää laittaisi.

BECKHOFF New Automation Technology

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Taitaa mennä hieman OT-puolelle, mutta sallin sen itselleni tällä kertaa.

Mikä huonopuoli sitten on Beckhoffin PLC-pohjaisessa ratkaisussa? Jos vertaa siis esim. KNX?
Vai tuliko tässä vain väärinymmärrys, kun en ihan näin laajasti edelliseen viestiin kirjoitellut kotiautomaatioon liittyen.

PLC-pohjaisessa kuitenkin pystytään tekemään hyvinkin laajalti valaistus, himmennykset sekä saadaan haluttaessa DALI, lämmityksen + ilmanvaihdon ohjaus, pistorasioiden ohjaus, magneettiventtiilin ohjaus kun kotona ei ole ketään ja paljon muuta.
Valaistuksen osalta katkaisijathan ohjaavat vain sähkökeskuksessa olevia releitä.

Voisi kuvitella, että Beckhoffikin on sen verta tunnettu yhtiö maailmalla teollisuudessa etc. että ei ne nyt ihan sekundaa voi kotiautomaatioonkaan tarjota.
Itselläkun on vielä se tilanne, että ko. järjestelmän saan erittäin edullisesti ja hinta ei paljoakaan eroa "perinteisellä" tavalla tehtyyn. Niin en nää oikein syytä miksen ko. järjestelmää laittaisi.

BECKHOFF New Automation Technology

Ymmärsit nyt väärin, tuosta sun langattomasta puheesta vaan tulee heti mieleen huet, xiaomit ja vastaavat ja meinasin ettei semmoisia kannata käyttää vaan tehdä kunnolla. En näe mitään hyötyä pelkissä langattomissa katkaisimissa vaan ottaisin ne lisäksi kiinteästi seinässä olevien lisäksi, koska eihän sohvalta ole kiva nousta ylös vaan hoitaa se säätö kännykällä tai vastaavalla.

 

[tsutsi]

Ymmärsit nyt väärin, tuosta sun langattomasta puheesta vaan tulee heti mieleen huet, xiaomit ja vastaavat ja meinasin ettei semmoisia kannata käyttää vaan tehdä kunnolla. En näe mitään hyötyä pelkissä langattomissa katkaisimissa vaan ottaisin ne lisäksi kiinteästi seinässä olevien lisäksi, koska eihän sohvalta ole kiva nousta ylös vaan hoitaa se säätö kännykällä tai vastaavalla.

Joo ei tarkoitus ole näitä "älylamppuja" laittaa.

Joo siis katkaisijat tulee kyllä seinään kiinni, mutta kaapelivetoja niille ei tarvitse, vaan katkaisijat keskustelee langattomasti automaatiojärjestelmän kanssa. Toki valaistuksen säätö saadaan tarvittaessa tehtyä myös puhelimen kautta, Beckhoffin järjestelmä kun toimii myös selainpohjalla.

 

[Pakana]

Tuo beckhoff ei ole "langaton" järjestelmä, vaikka se langattomia laitteita tukeekin. Ongan KNX:kin olemassa langattomat palikat.

Mä en kyllä suosittelisi täysin langatonta ohjausta, tai en einakaan niin pitkään kunnes löytyy joku oikeasti varmatoiminen langaton systeemi.

- onko esim. tällaisissa mahdollista heivata tuo muuntaja välistä pois ja käyttää tuota integroitua? Tai yleensäkin ledeissä, halogeenejä jää kattoon niin yksi ledi joukossa tuskin haittaa kun kuormakin pysyy.
- itseasiassa kun mittarilla katsoin niin näyttäisi valehtelevan 7,5V tuosta GU-liittimestä mitattuna, voiko pitää paikkansa jos lamput ovat 12V halogeeneja?

Tuo sun linkkaamasi paneelivalaisin ei ole 12V, vaan todennäköisesti 350mA tjsp. Tuon tyyppisiä paneleita on kyllä olemassa 12VCD mallisena.

Perinteiset elektoroniset "halogeenimuuntajat" tuottavat hyvin epämääristä sähköä, yleensä jonkinlaista AC:tä, mutta taajuus vaihtelee aika epämääräisesti, jonka takia esim monet digitaaliset yleismittarit näyttävät ihan mitä sattuu noille jännitteeksi.

 

[rahvaan_omainen]

Tuo sun linkkaamasi paneelivalaisin ei ole 12V, vaan todennäköisesti 350mA tjsp. Tuon tyyppisiä paneleita on kyllä olemassa 12VCD mallisena.

Perinteiset elektoroniset "halogeenimuuntajat" tuottavat hyvin epämääristä sähköä, yleensä jonkinlaista AC:tä, mutta taajuus vaihtelee aika epämääräisesti, jonka takia esim monet digitaaliset yleismittarit näyttävät ihan mitä sattuu noille jännitteeksi.

Siis muuntajalta tulee 12V AC, koska kyseessä SELV kun kylppäristä kyse. Taisi unohtua edellisestä..

Kysymys olikin, että onko noita lamppuja missä on itsessään joku SELV mukana mahdollista ajaa tuolla halogeenimuuntajalla ja poistaa se oma välistä. Ilmeisesti tämä ei ole tosiaankaan mikään suositeltava tai yleinen tapa, joten pakko kai rakentaa itse joku halogeeniviritys tuohon tilalle..

 

[Pakana]

Siis muuntajalta tulee 12V AC, koska kyseessä SELV kun kylppäristä kyse. Taisi unohtua edellisestä..

Kysymys olikin, että onko noita lamppuja missä on itsessään joku SELV mukana mahdollista ajaa tuolla halogeenimuuntajalla ja poistaa se oma välistä. Ilmeisesti tämä ei ole tosiaankaan mikään suositeltava tai yleinen tapa, joten pakko kai rakentaa itse joku halogeeniviritys tuohon tilalle..

Ei tuo SELV mitenkään kylppäriin liity, mutta kyllä sillä vanhalla halogeenipowerilla on mahdollista ledejäkin ruokkia, esim ne G5.3 kantaiset spotit on tarkoitettu juurikin korvauslampuksi halogeenin tilalle, mutta niiden toimivuus on pientä arpapeliä, toisinaan on muuntaja-lamppu yhdistelmiä jotka eivät keskenään tule toimeen.

Jos elektroniikkaa tykkää harrastaa, niin kyllähän noita valaisimia voi modata vaikka kuinka paljon, mutta mitä niin maagista siinä nykyisessä halogeenipowerissa on että sitä ei voi vaihtaa?

 

[N1kkel]

Autossa on oma kiinteä inventteri, johon käy vain litteä europistotulppa. Läppäriä pitäisi saada ladattua autossa, mutta läppärin laturissa on maadoitettu sukopistotulppa, joka ei käy siihen. Onko jotain riskinä, jos tekee läppärin lataukseen adapterijohdon, jonka toisessa päässä on litteä europistotulppa ja jonka toiseen päähän saa sukopistokkeen kiinni? Muuntajan jälkeen on kyse pienoisjännitteestä.

 

[Pakana]

Autossa on oma kiinteä inventteri, johon käy vain litteä europistotulppa. Läppäriä pitäisi saada ladattua autossa, mutta läppärin laturissa on maadoitettu sukopistotulppa, joka ei käy siihen. Onko jotain riskinä, jos tekee adapterijohdon, jonka toisessa päässä on litteä europistotulppa ja jonka toiseen päähän saa sukopistokkeen kiinni? Muuntajan jälkeen on kyse pienoisjännitteestä.

Todennäköisesti siinä auton töpselissä ei riitä jerkku, siksi europistoke.

 

[N1kkel]

Todennäköisesti siinä auton töpselissä ei riitä jerkku, siksi europistoke.

Siinä on 150W. Eli eikö se pitäisi riittää?

 

[Pakana]

Siinä on 150W. Eli eikö se pitäisi riittää?

No, mitä se läppärin laturi ottaa? Mun läppärin laturi on 420W, mutta ei siitä tiedosta sulle iloa ole.

 

[lusmux]

Siinä on 150W. Eli eikö se pitäisi riittää?

Ei se riitä kaikille. Katso mitä laturin input arvot on ja laske siitä. Monet katsoo vaan laturin output 90w arvoa ja ihmettelee, kun inverttereitä hajoaa.

 

[N1kkel]

Ei se riitä kaikille. Katso mitä laturin input arvot on ja laske siitä. Monet katsoo vaan laturin output 90w arvoa ja ihmettelee, kun inverttereitä hajoaa.

Näköjään input P=230 V * 1,4 A = 322 W ... odotin, että laturin ottama virta olisi ollut pienempi. Eli ei riitä ja riskinä on inventterin hajoaminen? Eiköhän se sentään ole sulakesuojattu.

 

[J23]

Noissa tuo input jännitteen range on yleensä ~100V:sta alkaen, jolla tuo suurin virta ilmoitetaan. 230V:lla virta on luultavasti pienempi, mutta sen saa selville vain mittaamalla.

 

[jultsu]

Perus pennin inverttereissä lienee vain yks lasiputkisulake ottopuolella tupakansytyttimen pistokkeen kärjessä jousikuormitteisena, ulostulosta tuskin löytyy mitään suojaa (tosin voihan siellä olla hieno ledilamppu joka palaa punaisena kun kuormitusta on liikaa)

 

[lusmux]

Näköjään input P=230 V * 1,4 A = 322 W ... odotin, että laturin ottama virta olisi ollut pienempi. Eli ei riitä ja riskinä on inventterin hajoaminen? Eiköhän se sentään ole sulakesuojattu.

On niissä sulake, joissakin 10A, joissakin 15A ja joissakin jotain tuolta väliltä mutta se sulake taitaa olla vain oikosulkua varten, hajalle sen saa melko helposti.
Työnantaja hommasi tuollaisia halpiksia meille, kun laturissa luki se 90W ja tyhjällä läppärin akulla sen sai helposti rikki.

 

[lusmux]

Noissa tuo input jännitteen range on yleensä ~100V:sta alkaen, jolla tuo suurin virta ilmoitetaan. 230V:lla virta on luultavasti pienempi, mutta sen saa selville vain mittaamalla.

Ainakin HP ja Dell tyhjällä akulla kyykkäyttivät halpis invertterin ja muutaman kerran jälkeen hajoitti sen. Puoli tyhjällä akulla ei mitään ongelmaa. Säätääköhän läppärit latausvirtaa jotenkin, vaikka ovat sammutettuina...?

 

[jultsu]

Ihan normaalia, akkua ladataan ensin isommalla virralla ja loppua kohti napajännitteen noustessa myös latausvirta pienenee.

 

[JiiPee]

Siinä on 150W. Eli eikö se pitäisi riittää?

Kyllä se lataukseen riittää. Eli jos tyrkkäät koneen siihen kiinni sammuksissa ainoastaan latausta varten niin homma ok.

Täällä nyt porukka unohtaa täysin että noi läppärin laturit tarjoaa latauksen lisäksi myös käyttövirran sille läppärille.

 

[Erkkimerkki]

Olkaa varovaisia kun käytätte läppäriä pienen/halvan/kanttiaaltoinvertterin perästä. Peräkkäiset hakkurivirtalähteet saattavat aikaansaada kummallisia ilmiöitä ja elektroniikan paistumista.

 

[jultsu]

Eihän niitä latureita nyt noin roimasti ylimitoiteta, esim. 10v vanhoissa Applen vehkeissä oli 85W laturi ja jos konetta ei kuormittanut, tyhjää akkua ladattiin 50-60W teholla, ja jos iski prime95 rullaamaan taustalle niin latausteho tipahti vain muutamaan wattiin kun kone vei leijonaosan tuosta 85 watista.

 

[JiiPee]

Eihän niitä latureita nyt noin roimasti ylimitoiteta, esim. 10v vanhoissa Applen vehkeissä oli 85W laturi ja jos konetta ei kuormittanut, tyhjää akkua ladattiin 50-60W teholla, ja jos iski prime95 rullaamaan taustalle niin latausteho tipahti vain muutamaan wattiin kun kone vei leijonaosan tuosta 85 watista.

Se riippuu läppäristä. Joku gaming craptop voi haukata aika rajusti virtaa ja kun sitä akkuakin pitäisi ladata samalla niin joissain läppäreissä on aika järeitä tiiliskiviä.

 

[Grazer]

Taitaa mennä hieman OT-puolelle, mutta sallin sen itselleni tällä kertaa.

Mikä huonopuoli sitten on Beckhoffin PLC-pohjaisessa ratkaisussa? Jos vertaa siis esim. KNX?
Vai tuliko tässä vain väärinymmärrys, kun en ihan näin laajasti edelliseen viestiin kirjoitellut kotiautomaatioon liittyen.

PLC-pohjaisessa kuitenkin pystytään tekemään hyvinkin laajalti valaistus, himmennykset sekä saadaan haluttaessa DALI, lämmityksen + ilmanvaihdon ohjaus, pistorasioiden ohjaus, magneettiventtiilin ohjaus kun kotona ei ole ketään ja paljon muuta.
Valaistuksen osalta katkaisijathan ohjaavat vain sähkökeskuksessa olevia releitä.

Voisi kuvitella, että Beckhoffikin on sen verta tunnettu yhtiö maailmalla teollisuudessa etc. että ei ne nyt ihan sekundaa voi kotiautomaatioonkaan tarjota.
Itselläkun on vielä se tilanne, että ko. järjestelmän saan erittäin edullisesti ja hinta ei paljoakaan eroa "perinteisellä" tavalla tehtyyn. Niin en nää oikein syytä miksen ko. järjestelmää laittaisi.

BECKHOFF New Automation Technology

Itselle ei Beckhoffin järjestelmä ole tuttu kuin pintapuolisesti, mutta käsittääkseni on samaa luokkaa kuin vaikkapa Wago PFC200. PLC-järjestelmiä molemmat ja sen myötä laajennettavuus ihan eri luokkaa kuin pelkästään valaistuksen ohjaukseen tehdyillä järjestelmillä. Molempia käytetään ammattipuolella niin ei ihan pilipalijärjestelmistä ole kyse.

En tiedä millainen Beckhoffilla on softa/lisensointipolitiikka, mutta Wagolla tuossa PFC:ssä ei tarvita mitään lisenssejä, vaan tuota ohjainta ohjelmoidaan selaimella miten halutaan. Luulisin että Beckhoffilla on samanlainen politiikka, mutta tuo kannattaa tarkistaa, ettei tarvitse mitään softa/ohjelmointilisenssejä ostella.

Noilla logiikoillahan pystyy ohjaamaan mitä järjestelmiä vaan, kunhan valmistajalla vaan on tarjota ohjaimeen kyseistä protokollaa tukeva lisäkortti ja ainakaan Wagon järjestelmissä nuo kortit ei kalliita ole (tukkuhinta verottomana kortista riippuen satasen alle tai yli)

KNX:ään en itse oikein osaa noita logiikoita verrata. Periaatteessa kait KNX:llä onnistuu samat asiat. KNX:ssä kait haettu aikanaan avoimmuutta niin että ihan "ylimpänä" olisi kaikille avoin järjestelmä, johon sitten kuka tahansa voi tehdä yhteensopivia palikoita

 

[0nanias]

KNX:ää en ainakaan itse koe missään mielessä järkevänä ratkaisuna johonkin omakotitaloon, pelkästä raudasta ja ohjelmoinnista tulee helposti kymppitonnin kuluerä ja silti esim. valaistuksen ohjauksen rajapintana toimii yleensä DALI, harvemmin niitä valojakaan suoraan KNX:llä ajetaan.
Mulla ei ole itsellä KNX serttiä, mutta aika paljon kauhutarinoita olen kuullut ohjelmointihommia tekeviltä hepuilta siitä kun johonkin ~10v vanhaan okt-kohteeseen on pitänyt mennä tekemään muutoksia tai lisäämään toimintoja, softa on hukassa, tekijä mennyt konkurssiin ja uudet osat eivät keskustele vanhan väylän kanssa eikä niitä vanhojakaan enää valmisteta että se siitä avoimuudesta...

 

[TheMeII]

Puoli tyhjällä akulla ei mitään ongelmaa. Säätääköhän läppärit latausvirtaa jotenkin, vaikka ovat sammutettuina...?

Eihän se läppäri sitä lataustehoa säädä vaan erillinen latauspiiri akussa tai akun lähellä.

 

[jultsu]

Eihän se läppäri sitä lataustehoa säädä vaan erillinen latauspiiri akussa tai akun lähellä.

Semantiikkaa, onhan se kuitenkin läppärin sisällä tapahtuvaa se säätely, pääpointti oli kuitenkin että se laturi ei säätele virtaa millään tavalla kunhan lataus on aloitettu (poikkeuksiakin toki löytyy, mm. Apple käytti ainakin ennen latureissaan 1-wire kytkentää eli ilman handshakea ei laturi puske ulos kuin hitusähköä)

 

[TheMeII]

Semantiikkaa, onhan se kuitenkin läppärin sisällä tapahtuvaa se säätely, pääpointti oli kuitenkin että se laturi ei säätele virtaa millään tavalla kunhan lataus on aloitettu (poikkeuksiakin toki löytyy, mm. Apple käytti ainakin ennen latureissaan 1-wire kytkentää eli ilman handshakea ei laturi puske ulos kuin hitusähköä)

Ei ole. lusmux ilmeisesti luuli että windows tai bios/uefi hoitaa latauksen säätelyn. Täten ihmetteli että miten se säätyy vaikka kone on kiinni.

 

[lusmux]

Ei ole. lusmux ilmeisesti luuli että windows tai bios/uefi hoitaa latauksen säätelyn. Täten ihmetteli että miten se säätyy vaikka kone on kiinni.

No joo tavallaan näin. Enemmänkin tarkoitin, että läppäri itsessään, riippumatta käyttöjärjestelmästä säätää sitä. Eli onko siellä jossain joku piiri mikä haistelee akun kuntoa ja täyttöastetta ja säätää latausta sen mukaan.

Kokemusta on trukkien ja autojen latureista niin niissä on tuollaiset rakennettu laturiin mutta koko ja hintaluokka on todella paljon suurempi.

Edit: Mutta tosiaan unohdin sen tosiasian mitä tuossa ylhäällä jo sanottiinkin, että sammutettuna ladataan akkua pelkästään, päällä ollessa ladataan akkua sekä pidetään läppäri päällä. Siitä se ero saattaa syntyä.

 

[Pakana]

Kyllähän se suurin latausteho kuitenkin määräytyy loppukädessä laturin mukaan.

Jos on 150W vertti ja 350W laturi, niin varmasti jossain kohtaa sen vertin kesto tulee ylittymään, kannattaa hommata suosiolla autolaturi siihen läppäriin, eikä toivoa että se invertteri kestäisi kuitenkin.

 

[TheMeII]

Kyllähän se suurin latausteho kuitenkin määräytyy loppukädessä laturin mukaan.

Jos on 150W vertti ja 350W laturi, niin varmasti jossain kohtaa sen vertin kesto tulee ylittymään, kannattaa hommata suosiolla autolaturi siihen läppäriin, eikä toivoa että se invertteri kestäisi kuitenkin.

Lisäksi on aina paska idea ottaa akusta 12-14v tasajännitettä, invertoida siitä 230v "verkkovirtaa" joka sit laitetaan muuntajaan jossa se tiputetaan takas 10-20v luokkaan ja tasasuunnataan.

 

[N1kkel]

Lisäksi on aina paska idea ottaa akusta 12-14v tasajännitettä, invertoida siitä 230v "verkkovirtaa" joka sit laitetaan muuntajaan jossa se tiputetaan takas 10-20v luokkaan ja tasasuunnataan.

Onko sinulla jokin parempi idea läppärin lataamiseksi autossa?

 

[Meisseli]

Onko sinulla jokin parempi idea läppärin lataamiseksi autossa?

Semmonen autolaturi, joka toimii suoraan sillä auton 12VDC nimellisjännitteellä? Jää aivan turhat muunnokset välistä pois.

Jos tarve on vähäistä, niin eihän tuollaiseen investointi tietenkään houkuta. Mutta parempi lataustapa se kiistatta on.

 

[mikkonen12]

Niin mikä se laturin antoteho on N1kkel?

Helpoiten ottotehon saa laskettua karkeasti kun jakaa antotehon hyötysuhteella joka taitaa olla läppärilatureissa luokkaa 80%. Jos käyttää laskennassa 0,7 kerrointa niin ei ainakaan tule alimoitoitusta:
90W/0,7 -> 128W eli 90W laturilla pitäisi jäädä invertteriin vielä reilusti varaa.

 

[DonX]

Mistä voi ostaa kiiinikkeet valaisimeen?
Ohessa kuva

 

[0nanias]

Mistä voi ostaa kiiinikkeet valaisimeen?
Ohessa kuva

http://sarsayhtyma.fi/wp-content/uploads/2017/11/Linear_SI_Datasheet_02102017.pdf

Purso SNEP Linear SI näyttäisi olevan valaisin. Tuohon saa kuutta eri kiinniketyyppiä, pinta-asennukseen käy SJK1 Mekaaninen lisätarvike - SJK-1 SNEP Linear-jousikiinnike SJK1 - 4285130 - SNEP

Eipä tuota taida saada muualta kuin sähkötukkureilta tai suoraan tehtaalta eli kannattaa kysellä joltain sähkötarvikkeita/valaisimia myyvältä liikkeeltä tai sähköurakoitsijalta josko saisivat tilattua.

 

[Kvarkki]

Omakotitalon antenniverkon suunnittelusta hieman tyhmä kysymys. Tässä vaiheessa puuhastelen vasta kerrosten (3 kpl) välistä kaapelikanavaa ja arvon moneenko koaksiaalikaapeliin tässä on syytä varautua. 1 kpl/huone taitaa olla ohje, mutta pystyykö tuon toteuttamaan siten, että jokaiseen kerrokseen menisi vain yksi piuha ja siitä sitten haaroittimella ko. kerroksen huoneisiin? Talokeskukseen tulisi siis haaroitin, jossa lähdöt 1 kpl kaapelimodeemi, 2 kpl kerroksiin menevät + talokeskus-kerroksen lähdöt. Ja siis nimenomaan haaroittimia + soveltuvat rasiat päähän(?)

Mitä noita haaroittimien lappuja olen lueskellut, niin niissä lienee vähähäviöinen läpivienti toiselle haarottimelle. Ts. maksimiketju olisi 2 haaroitinta + seinärasia. Tämän luulisi vielä olevan ihan ok TV-käyttöön, modeemille ei ole tarvetta, koska talokeskuksesta lähtee RJ-45:na kaikki. RJ-45 osalta en ole vielä päättänyt, että pistänkö purkin jakamaan joka kerrokseen.

(Tästä tietysti seuraa sekin, että kai sitten voisi sähkötkin tehdä vastaavalla tavalla, joka kerrokseen pikkukeskus, jossa joka sähkö/netti/tv. Taitaa mennä hulluksi touhuksi.)

e: Ehdotuksia otetaan vastaan minkälaisen putkituksella tuo kerrosten välinen veto kannattaa tehdä. Yksi iso (110?) vai perkeleesti pientä 20-25 mm putkea. Onko siitä säädöksiä mitä johtoja saa sekoittaa keskenään samaan rööriin? Suunnittelija kyllä tulee mukaan kuvioihin myöhemmin, mutta vanhasta rintsikasta kun on kyse, niin täytyy itse katsoa ensin miten paljon tavaraa mahtuu ja mistä välistä. Aivan turha tehdä hienoja suunnitelmia, jos ei sitten pystykään toteuttamaan niitä järkevällä tavalla.

 

[Pakana]

Omakotitalon antenniverkon suunnittelusta hieman tyhmä kysymys. Tässä vaiheessa puuhastelen vasta kerrosten (3 kpl) välistä kaapelikanavaa ja arvon moneenko koaksiaalikaapeliin tässä on syytä varautua. 1 kpl/huone taitaa olla ohje, mutta pystyykö tuon toteuttamaan siten, että jokaiseen kerrokseen menisi vain yksi piuha ja siitä sitten haaroittimella ko. kerroksen huoneisiin? Talokeskukseen tulisi siis haaroitin, jossa lähdöt 1 kpl kaapelimodeemi, 2 kpl kerroksiin menevät + talokeskus-kerroksen lähdöt. Ja siis nimenomaan haaroittimia + soveltuvat rasiat päähän(?)

Mitä noita haaroittimien lappuja olen lueskellut, niin niissä lienee vähähäviöinen läpivienti toiselle haarottimelle. Ts. maksimiketju olisi 2 haaroitinta + seinärasia. Tämän luulisi vielä olevan ihan ok TV-käyttöön, modeemille ei ole tarvetta, koska talokeskuksesta lähtee RJ-45:na kaikki. RJ-45 osalta en ole vielä päättänyt, että pistänkö purkin jakamaan joka kerrokseen.

(Tästä tietysti seuraa sekin, että kai sitten voisi sähkötkin tehdä vastaavalla tavalla, joka kerrokseen pikkukeskus, jossa joka sähkö/netti/tv. Taitaa mennä hulluksi touhuksi.)

Pystyy tuon antenniverkon tekemään noin, mutta tuo ei ole järkevää koska tietoliikenneverkon käyvät vähän väkisin vanhaksi talon elinkaaren aikana. Putkitettu tähtimäinen verkko mahdollistaa sen saneeraamisen, joskin 3 kerroksisessa talossa vedot voivat olla sen verran pitkiä että nousukuiluun pitää tehdä välikotelo josta saa autettua.

Taloudellisesti tuossa ei ole järkeä, koska ne jokaisessa kerroksessa olevat keskukset tai jakamot nostavat hintaa niin paljon että teknisesti järkevämpi keskitetty ratkaisu on ihan saman hintainen tai edullisempi.

 

[ddude]

Vanhempien okt autotallista palaa 16A sulake.
Siinä on samassa sekä valaistus että pistorasiat.
Onko tuosta jotenkin järkevästi selvitettävissä mikä sulaketta polttaa? Pystyykö esim valokatkaisijoita mittaamaan, vai pitääkö tuonne vetää joku väliaikainen syöttö, johon kytkee järjestelmää sitten vähän kerrallaan jotta vian kohde selviää.

 

[Kvarkki]

Pystyy tuon antenniverkon tekemään noin, mutta tuo ei ole järkevää koska tietoliikenneverkon käyvät vähän väkisin vanhaksi talon elinkaaren aikana. Putkitettu tähtimäinen verkko mahdollistaa sen saneeraamisen, joskin 3 kerroksisessa talossa vedot voivat olla sen verran pitkiä että nousukuiluun pitää tehdä välikotelo josta saa autettua.

Taloudellisesti tuossa ei ole järkeä, koska ne jokaisessa kerroksessa olevat keskukset tai jakamot nostavat hintaa niin paljon että teknisesti järkevämpi keskitetty ratkaisu on ihan saman hintainen tai edullisempi.

Ok, kiitos. Ongelma tässä on nimenomaan siis nousukuilun koko. 4 huonetta/kerros tarkoittaa koaksiaali- ja nettijohtojen kanssa jo 8 johtoa. Jos nuo voi pistää nousukuilussa yhtä järjellisen kokoista putkea pitkin niin ok. 8x 20-25 mm rööri taas Siihen vielä sähköjohdot päälle (paljonkohan niille pitää varata tilaa). Rahallisesti kerroskohtaiset keskukset eivät ole ongelma, jos tilaa ei-vaan-ole.

 

[Pakana]

Ok, kiitos. Ongelma tässä on nimenomaan siis nousukuilun koko. 4 huonetta/kerros tarkoittaa koaksiaali- ja nettijohtojen kanssa jo 8 johtoa. Jos nuo voi pistää nousukuilussa yhtä järjellisen kokoista putkea pitkin niin ok. 8x 20-25 mm rööri taas Siihen vielä sähköjohdot päälle (paljonkohan niille pitää varata tilaa). Rahallisesti kerroskohtaiset keskukset eivät ole ongelma, jos tilaa ei-vaan-ole.

8 x 20mm putki, kyllähän se tietysti tilan vaatii, mutta toisaalta kun ne on kuitnekin noinkin ohkasia, niin ne voi asentaa muiden kuilussa kulkevien putkien ympärille. Yleensä ne tiukimmat paikat on kerrosten läpiviennit, ne kun tekee kulmikkaiksi, niin kyllä niissä tila riittää, jos samassa kuilussa kulkee myös LVI,

Jos sähkökaapelit on MMJ:llä, niin ne mahtuu kyllä aika hemmetin pienessä tilassa, mutta niitä ei saa niputtaa yhdeksi paksuksi pötköksi, ne sisimmät kaapelit alkavat kuumenemaan.

Mutta tosiaan teknisesti ja pykälien puolesta ne kyllä saa tehdä myös noin, vaikkei se järkevin toteutustapa olekaan.

 

[TippaKannu]

Vanhempien okt autotallista palaa 16A sulake.
Siinä on samassa sekä valaistus että pistorasiat.
Onko tuosta jotenkin järkevästi selvitettävissä mikä sulaketta polttaa? Pystyykö esim valokatkaisijoita mittaamaan, vai pitääkö tuonne vetää joku väliaikainen syöttö, johon kytkee järjestelmää sitten vähän kerrallaan jotta vian kohde selviää.

Onko samassa vikavirtasuoja? Siinä tapauksessa kosteat kelit/ulkorasiat helposti tekevät kepposia. Vikavirtasuojakin voi itsessään rikkoutua.

Jos pelkkä sulake ja palaa heti, niin laitteet irti pistorasioista. Palaa vieläkin, jakorasia kerrallaan piuhaa irti ja mittailee. Tämä tosin jo sähkärin hommia.

 

[ddude]

Onko samassa vikavirtasuoja? Siinä tapauksessa kosteat kelit/ulkorasiat helposti tekevät kepposia. Vikavirtasuojakin voi itsessään rikkoutua.

Jos pelkkä sulake ja palaa heti, niin laitteet irti pistorasioista. Palaa vieläkin, jakorasia kerrallaan piuhaa irti ja mittailee. Tämä tosin jo sähkärin hommia.

Ei ole vikavirtasuojia-> 60 luvun talo.
Kaikki valaisimet ym muut kytketty irti ja sulake palaa edelleen.
Lähinnä kysymys on pystyykö mittaamaan ilman jännitettä vai jos syöttö on esim poikki niin pitääkö vetää joku väliaikainen syöttö jotta pystyy mittaamaan?

 

[Pakana]

Kyllä sitä pystyy myös mittaamaan jännitteettömänä, mutta johtuu vähän viasta miten se ilmenee, ja miten kannattaa kartoittaa.

 

[TippaKannu]

Ei ole vikavirtasuojia-> 60 luvun talo.
Kaikki valaisimet ym muut kytketty irti ja sulake palaa edelleen.
Lähinnä kysymys on pystyykö mittaamaan ilman jännitettä vai jos syöttö on esim poikki niin pitääkö vetää joku väliaikainen syöttö jotta pystyy mittaamaan?

No nimenomaan jännitteettömänä voi yleismittarilla mitata nollan ja vaiheen välistä resistanssia. Parempi jättää kuitenkin sähkärin hommaksi.

 

[neaa82]

Vanhempien okt autotallista palaa 16A sulake.
Siinä on samassa sekä valaistus että pistorasiat.
Onko tuosta jotenkin järkevästi selvitettävissä mikä sulaketta polttaa? Pystyykö esim valokatkaisijoita mittaamaan, vai pitääkö tuonne vetää joku väliaikainen syöttö, johon kytkee järjestelmää sitten vähän kerrallaan jotta vian kohde selviää.

Ota kaikki laitteet pistorasioista pois. Valaisimista kaikki valot (putket, polttimot, sytkät jne) pois. Jis vieläkin, niin onko muita kiinteitä kojeita ryhmässä? (Lämmitys, autotolppa....). Jos ei niin sitten menee etsimiseksi. Jokin katkaisija hitsannu, johdot oikarissa tmv. Onko talli erillinen rakennus, onko välillä maakaapelia tmv?
Eristysvastusmittaukset olisi hyvä saada tehtyä

 

[0nanias]

Soveltuuko sähköteippi ulkokäyttöön? Katonrajassa kulkevan MMJ:n eristeet ovat kuluneet puhki.

Normi pvc-teippi soveltuu oikeastaan vain kaapelien niputtamiseen vetohommissa. Eristysten paikkailuun kannattaa käyttää jotain parempaa kuten vaikkapa tätä:
Scotch® Vulkanoituva teippi 3 m x 25 mm | Motonet Oy

 

[Kvarkki]

8 x 20mm putki, kyllähän se tietysti tilan vaatii, mutta toisaalta kun ne on kuitnekin noinkin ohkasia, niin ne voi asentaa muiden kuilussa kulkevien putkien ympärille. Yleensä ne tiukimmat paikat on kerrosten läpiviennit, ne kun tekee kulmikkaiksi, niin kyllä niissä tila riittää, jos samassa kuilussa kulkee myös LVI,

Jos sähkökaapelit on MMJ:llä, niin ne mahtuu kyllä aika hemmetin pienessä tilassa, mutta niitä ei saa niputtaa yhdeksi paksuksi pötköksi, ne sisimmät kaapelit alkavat kuumenemaan.

Mutta tosiaan teknisesti ja pykälien puolesta ne kyllä saa tehdä myös noin, vaikkei se järkevin toteutustapa olekaan.

Ok, kiitos. Täytyy repiä välikaton rakenteita yms. auki ja katsoa mitä (tilaa) löytyy mistäkin. Datajohdotus olisi siis 2x2x4 eli 16 putkea. Paljonkohan sähköjohdoille täytyy varata? Valaistus menee yhdellä johdolla/kerros ja joka huoneeseen 2 rasiaa (=1 johto 5 johtimella?). Eli 2x5 putkea lisää jos ei paljaaltaan vetele. Muutama putki tuohon päälle varmuuden vuoksi. 30 putkea

 

[JiiPee]

Ok, kiitos. Ongelma tässä on nimenomaan siis nousukuilun koko. 4 huonetta/kerros tarkoittaa koaksiaali- ja nettijohtojen kanssa jo 8 johtoa. Jos nuo voi pistää nousukuilussa yhtä järjellisen kokoista putkea pitkin niin ok. 8x 20-25 mm rööri taas Siihen vielä sähköjohdot päälle (paljonkohan niille pitää varata tilaa). Rahallisesti kerroskohtaiset keskukset eivät ole ongelma, jos tilaa ei-vaan-ole.

Laita sinne kuiluun kaapelitikas niin siihen on sitten hyvä neppailla kiinni kaikki piuhat. Putkitukset sitten vaan sieltä keskukselta kuilulle ja kerroksissa kuilulta rasioille niin tulevaisuuden muutoksetkin onnistuu.