Kysymyksiä sähkömiehille

Voisko joku kerrata miten kuvassa näkyvä valokatkaisija tulisi kytkeä?
Kattovalaisimelta tulee jakorasialle sininen, kevi ja musta. Ei vielä kytkettynä.
Jakorasiassa on virrat, sininen ja musta omilla paikoillaan rimalla. Keviä ei ole kytkettynä.

Kytkenkö valaisimen ja katkaisimen siniset rimalle yhteen?
Tämän jälkeen jakorasiasta musta katkaisimen P:hen, ja katkaisimen vasemmasta nuolesta uusi musta valaisimen mustaan rimalla?

Sieppaaee.PNG

No en uskalla alkaa neuvomaan, etten joudu mistään vastuuseen, mutta voin kertoa miten nuo itselläni on asennettu. Valaisimelle menee kattorasiasta nolla (sininen) suoraan ja vaihe katkaisijan kautta. Katkaisijalle on vedetty seinän sisässä 5 johtiminen kaapeli, josta vaihe (ruskea) on kytketty siellä samaisessa katossa olevassa rasiassa ja sitten katkaisijan jälkeen vaihe lähtee mustalla johdolla valaisimelle. Suojamaa (kevi) on kytketty myös kattorasiasta valaisimeen jos sellaiselle on ollut tarvetta. Eli katkaisija katkoo vain sitä vaihetta.

En ihan päässyt kärryille tuosta sun asennuksesta jakorasioineen. Jos piirrät kuvan, niin se voi helpottaa avun saamista.
 
Voisko joku kerrata miten kuvassa näkyvä valokatkaisija tulisi kytkeä?
Kattovalaisimelta tulee jakorasialle sininen, kevi ja musta. Ei vielä kytkettynä.
Jakorasiassa on virrat, sininen ja musta omilla paikoillaan rimalla. Keviä ei ole kytkettynä.

Kytkenkö valaisimen ja katkaisimen siniset rimalle yhteen?
Tämän jälkeen jakorasiasta musta katkaisimen P:hen, ja katkaisimen vasemmasta nuolesta uusi musta valaisimen mustaan rimalla?

Sieppaaee.PNG
Ei vaan voi ymmärtää tätä joidenkin tee se itse -miesten mentaliteettia, että väkisinkin täytyy tehdä itse asioita, joista ei selkeästi ole mitään käryä. Varsinkin kun pahimmassa tapauksessa vahingot ei ole pelkkää materiaa.

Ymmärrän ja jopa hiljaisesti hyväksyn valokytkimen kaltaisten pienten sähkötöiden tekemisen jos oikeasti on edes sen verran kärryillä tekemisistään, että vahinko on vain mahdollista eikä todennäköistä.
 
Toisaalta aika vaikea on saada sähkäri kytkemään yksi kytkin(tai mikään muukaan yksittäinen kohde) järkevillä kustannuksilla,suurinta osaa ei kiinnosta ollenkaan ja loppujen kanssa on usein ongelmia aikataulujen pitävyydessä.Ymmärrän kyllä sähkäreitä koska harvoin tuo pikkukeikka on kannattava jos sitä ei saa soviteltua matkan varrelle sopivaan väliin.
 
No en uskalla alkaa neuvomaan, etten joudu mistään vastuuseen, mutta voin kertoa miten nuo itselläni on asennettu. Valaisimelle menee kattorasiasta nolla (sininen) suoraan ja vaihe katkaisijan kautta. Katkaisijalle on vedetty seinän sisässä 5 johtiminen kaapeli, josta vaihe (ruskea) on kytketty siellä samaisessa katossa olevassa rasiassa ja sitten katkaisijan jälkeen vaihe lähtee mustalla johdolla valaisimelle. Suojamaa (kevi) on kytketty myös kattorasiasta valaisimeen jos sellaiselle on ollut tarvetta. Eli katkaisija katkoo vain sitä vaihetta.

En ihan päässyt kärryille tuosta sun asennuksesta jakorasioineen. Jos piirrät kuvan, niin se voi helpottaa avun saamista.

Jees kiitti. Mun selostus oli heikko (taas). Sain asennettua ja toimii, ja hitto vie kun vielä väkisin ihan itse piti asentaa. :)
 
Nyt tulee kysymys: Olisiko järkevää vaihtaa nuo autotallin vanhat pistorasiat vikavirtasuojattuihin pistorasioihin?
En hirveästi sähköistä tiedä mutta eikös jos esimerkiksi autotallissa auton lohkolämppäriin tulee lämmityksessä vika/oikosulku/yms niin sehän ilmeisesti saattaa polttaa koko autotallin autoineen jos on vikavirtasuojaamaton pistorasia?
Lisäksi savustuspöntön ohjeissa kehotetaan käyttämään vikavirtasuojattua pistorasiaa.

Ei tuo vikavirtasuoja sulakesuojausta korvaa. Ehkä jossain rajatapuksessa se saattaa olla ratkaisevassa asemassa estämässä tulipalon syttymistä, mutta lähtökohtaisesti pistorasioiden vikikset on tarkoitettu suojaamaan ihmistä sähköiskulta jos käytetään sähkölaitetta jossa on useampi yhtäaikainen vika.

Käytännössä vikikset ovat laitteita jotka katkovat sähköä kun ilmankosteus on korkea tai laitteet likaisia. Vikavirtasuojaamaton pistorasia on aika kova juttu esim autolämmityskäytössä, koska se lämmitys lähtee päälle vaikka olisikin vähän kosteutta siellä liittimissä.
 
Foorumin sähkömiehille kyssäri.
Kyseessä vuonna -83 rakennettu paritalo, alkuperäiset sähköt. Talvella alkanut palamaan polttimoita erityisesti olohuone/eteinen akselilla. Kesäisin polttimot eivät kärähtele, johtuuko siitä että talvella on kuormaa systeemissä reilusti enempi kuin 80 luvulla;

Uudet sähköpatterit (5kpl)
Tietokoneet (läppäri +pöytäkone + televisio yms)
Kodinkoneet (kotikylmiö + astian- ja pyykinpesukoneet + kuivuri)
Sekä kaikki lisäjutut: kahvinkeitin, laturit puhelimille tableille yms

Tässä varmaan paarempi ketju. Itse asiaan en ota kantaa.
 
@Everdreamfin ongelma kuulostaa mun mielestä mahdolliselta nollavialta. Jossain on kosketushäiriö, jonka takia tuo talviajan isompi kuorma pääsee vetämään nollaa jännitteiseksi. Tällöin nollan ja sen kovasti kuormitetun vaiheen välinen jännite pienenee, mutta vastaavasti toisen vaiheen ja nollan välinen jännite kasvaa. Oletettavasti nuo rikkoutuvat lamput ovat kiinni tässä jälkimmäisessä vaiheessa ja kärsivät ylijännitteestä.

Sähkömiestä paikalle tutkimaan asiaa, olisi minun vihjeeni. Jos omistaa yleismittarin niin kotikonstina voi vaikka mittailla eri pistorasioista millaista jännitettä niissä esiintyy, kun kuormaa on mahdollisimman paljon päällä. Ei se vika sillä varmaan löydy, mutta jos jossain näkyy selkeä ylijännite niin se puoltaa tätä arvausta.
 
Ihan normaali kattolamppu jossa 3 polttimoa, en näe nyt mallia kun olen töissä;

Tuota vastaava

• valonlähde: 3 x 3 W
• G9-kanta
• halkaisija 26 cm
• kotelointiluokka IP20

Näitä on 2 olohuoneessa, 1 eteisessä ja 1 käytävällä
 
Ihan normaali kattolamppu jossa 3 polttimoa, en näe nyt mallia kun olen töissä;

Tuota vastaava

• valonlähde: 3 x 3 W
• G9-kanta
• halkaisija 26 cm
• kotelointiluokka IP20

Näitä on 2 olohuoneessa, 1 eteisessä ja 1 käytävällä
Ilmeisesti halogeeneja eikä ledejä? Ei pitäisi olla kovin herkkiä mikäli hehkulamppuja ovat. Onko siis hiljattain tehty sähkötöitä?
 
Halogeeneja taitaa olla. Muoks. voi olla ledikin, en muista/näe kun oon duunissa.
Ei ole sähkötöitä tehty.
Kotona kolme lasta joista pienimmät 2v ja 3v jotka ajoittain räpsyttelee valoja kielloista/estoista huolimatta joten välillä on kyllä rasitusta valoilla.
 
Halogeeneja taitaa olla. Muoks. voi olla ledikin, en muista/näe kun oon duunissa.
Ei ole sähkötöitä tehty.
Kotona kolme lasta joista pienimmät 2v ja 3v jotka ajoittain räpsyttelee valoja kielloista/estoista huolimatta joten välillä on kyllä rasitusta valoilla.
Jäi tuo teho noteeraamatta, kyllä ne noilla tehoilla on ledejä. Sitten en ihmettele jos hajoaa herkemmin. Jos asunnossa ei ole tehty sähkötöitä ja nuo valaisimien valot on ledejä, niin veikkaan vaan paskaa laatua. G9 on aika pieni ja noi lediversiot suhteessa vielä uusia. Käyvät aika lämpiminä ja se rikkoo ledin ajan kanssa. Jos ei ole mitään muuta rikkoutunut kuin noita G9, eikä sähkölaitteiden ja muissa valaistuksessa näy mitään merkkejä oudosta toiminnasta, niin vaihda valaisimet/ledit mielummin muuhun kuin G9 valoihin. G9 antaa ihan onnettoman valovirran verrattuna esim pelkästään G10 janiiden kesto on huono
 
Olisi tarve vaihtaa talon valokatkaisimet vähän tyylikkäämpiin, mutta ongelmaksi muodostui se et ei oikein vastaavia ole missään vastaan tullut. Eli valokatkaisin on todella matala pinta-asenteinen ja sen alla on seinässä vain hituvirtakaapelin tarvitsema reikä. Katkaisimessa on rj12-liitin hituvirtakaapelille ja sähkökeskuksessa sitten releet ja logiikat. Yhdessä karvassa on siis 5V jännite ja painike sit yhdistää hetkellisesti yhden karvan jännitteeseen mikä vaihtaa releen tilan.

Löytyykö mitään vastaavaa painikepaneelia mille ei tarvitsisi porailla kojerasialle reikää? Toki reiän porailu ei este ole niin mimmosia vaihtoehtoja tuolle ylipäätään on? Huoneesta riippuen painikkeita on paneelissa yhdestä viiteen.
 
Olisi tarve vaihtaa talon valokatkaisimet vähän tyylikkäämpiin, mutta ongelmaksi muodostui se et ei oikein vastaavia ole missään vastaan tullut. Eli valokatkaisin on todella matala pinta-asenteinen ja sen alla on seinässä vain hituvirtakaapelin tarvitsema reikä. Katkaisimessa on rj12-liitin hituvirtakaapelille ja sähkökeskuksessa sitten releet ja logiikat. Yhdessä karvassa on siis 5V jännite ja painike sit yhdistää hetkellisesti yhden karvan jännitteeseen mikä vaihtaa releen tilan.

Löytyykö mitään vastaavaa painikepaneelia mille ei tarvitsisi porailla kojerasialle reikää? Toki reiän porailu ei este ole niin mimmosia vaihtoehtoja tuolle ylipäätään on? Huoneesta riippuen painikkeita on paneelissa yhdestä viiteen.

Vähän heikonlaisesti löytyy noilla spekseillä, en äkkiseltään muista kertaakaan törmänneeni kuvailemasi mukaiseen painonappiin miltään valmistajalta tällä vuosituhannella.
Uppomalleja toki löytää ja niihin ~20mm korkeita koteloita jos ei uppona onnistu, mutta aika härskin korkuinen siitäkin tulee alkuperäiseen verrattuna.
Joten itse ainakin hurauttaisin levyseinään aukot ja niihin kojerasiat uppokalusteilla.



Ainakin yleisimmistä ABB:n Jussi ja Schneiderin Exxact sekä Renova-sarjasta löytyy uppomallisia 1,2 ja 4-osaisia painonappeja, mutta hinta on korkeahko, 4-osaiselle kuluttajahinta taisi olla halvimmillaan noin 70e luokkaa kun viimeksi sellaisen erehdyin ostamaan. Normaaleilla vaihto/kruunukytkimillä ja niihin impulssijouset lisäämällä pääsee huomattavasti halvemmalla. Neliosaisen painikkeen tilalle tulisi siis kaksi kruunukytkintä jne.
 
@Everdreamfin ongelma kuulostaa mun mielestä mahdolliselta nollavialta. Jossain on kosketushäiriö, jonka takia tuo talviajan isompi kuorma pääsee vetämään nollaa jännitteiseksi.

Täysin asiantuntemattomana vaan kyselen että mitäs tää ny o? Eikös sillom pauku sulakkeet jos vaihe vuotaa nollaan? Ja miten kuorma sen tekee (ennenkuin se itessään poksauttaa sulakkeet)?
 
G9 antaa ihan onnettoman valovirran verrattuna esim pelkästään G10 janiiden kesto on huono
Eikai valovirta voi kannasta riippua (vai tarkoititko että G9:lla ei vaan oo tarjolla riittävän tehokkaita lamppuja)? Kestosta kai pitää olla samaa mieltä, joskaan ei sekään suoraan kannasta riipu vaan enemmän lamppujen tyypillisestä fyysisestä koosta.
 
Täysin asiantuntemattomana vaan kyselen että mitäs tää ny o? Eikös sillom pauku sulakkeet jos vaihe vuotaa nollaan? Ja miten kuorma sen tekee (ennenkuin se itessään poksauttaa sulakkeet)?

Kolmivaihesähkössä vaiheiden välinen kulma on 120 astetta ja nolla on niiden tähtipisteessä.
Nollavika tarkoittaa sitä, että nollajohdin on syöttävästä päästä irti tai omaa suuren resistanssin, jolloin vaiheita epäsymmetrisesti kuormitettaessa tähtipiste (eli nollan jännite verrattuna maahan) siirtyy kohti eniten kuormitettuja vaiheita. Tällöin vähiten kuormitetun vaiheen jännite kasvaa pahimmillaan 400V AC asti mitä suurin osa 230V AC jännitteelle suunnitelluista laitteista ei kestä.

shktekniikan-perusteet-osa-1-jnnite-10-638.jpg
 
Eikai valovirta voi kannasta riippua (vai tarkoititko että G9:lla ei vaan oo tarjolla riittävän tehokkaita lamppuja)? Kestosta kai pitää olla samaa mieltä, joskaan ei sekään suoraan kannasta riipu vaan enemmän lamppujen tyypillisestä fyysisestä koosta.
Nimenomaan kannasta johtuu, kun ei siihen ole tarjolla hyvää valoa.
 
Mitenkäs tämä tämmöinen valokytkin pitäisi saada irti seinästä? Koitin murjoa reunoilta auki, mutta on kiinni keskeltä. Koitin myös taivutella eri suuntiin jos olisi joku klipsu auennut eikä naulanpäällä painaminen noihin pieniin reikiin kulmissa auttanut myöskään. kyseessä siis pinta-asennettu kotelo.
kytkin.jpg
 
Noiden punaisten osien ulkopuolilla näkyy pienet pystysuuntaiset lovet, 4mm talttaruuvari niihin ja pieni vääntö niin pitäis lähteä.
 
Millainen sähkövirta kulkee antennikaapeleissa? Voiko kodin antennikaapeloinnin suorittaa ilman riskiä vaarallisen sähkövirran vaarasta, esim. antennipistorasioiden asennus, päätteet ja kaapelien jatkaminen.

Taloyhtiön autopaikoitusalue pitää meggeröidä. Mitä tämä meggeröinti tarkoittaa käytännössä?
 
Millainen sähkövirta kulkee antennikaapeleissa? Voiko kodin antennikaapeloinnin suorittaa ilman riskiä vaarallisen sähkövirran vaarasta, esim. antennipistorasioiden asennus, päätteet ja kaapelien jatkaminen.

Taloyhtiön autopaikoitusalue pitää meggeröidä. Mitä tämä meggeröinti tarkoittaa käytännössä?
Antennikaapelien kanssa on ihan luvallista ja turvallista värkätä itse. Ei ole vaarallisia jännitteitä. Joissain kiinteistössä osa antennivehkeistä on kyllä paketoitu sähkökeskuksen yhteyteen jolloin vaara voi tulla muuta kautta.

Ja meggeröinti tarkoittaa eristysvastusmittausta jolla selviää kaapelointien ja asennuksien kunto. Virtapiiriin syötetään eristysvastusmittarilla (puhekielessä megger) runsaasti normaalia korkeampi jännite ja mitataan paljonko ne vuotaa virtaa.
 
Ja meggeröinti tarkoittaa eristysvastusmittausta jolla selviää kaapelointien ja asennuksien kunto. Virtapiiriin syötetään eristysvastusmittarilla (puhekielessä megger) runsaasti normaalia korkeampi jännite ja mitataan paljonko ne vuotaa virtaa.

Tämä kuulostaa järkeenkäyvältä. Epäilevät jotain vikaa paikoitusalueen asennuksissa, kun pääkeskuksen sulakkeet paukkuvat satunnaisesti jo yksittäisen peltilehmän liittämisestä lämpötolppaan.
 
Sähkö"iskuja" voi kyllä antennikaapelistakin saada, jos talossa on maadoittamattomia rasioita tai metallikuorisia laitteita jotka ei ole maadoitettu ja joiden rungossa kelluu 120VAC ja joka sitten maadoittuu ihmiskehon kautta antennivaipan maahan jos noiden kanssa värkkäilee ahtaassa tilassa.
 
Nykyään taitaa sähkölaitos nähdä etänä nollaviat. Ainakin appiehdokkaille oli soitettu ja sanottu että teillä on nollavika, laitetaan asentaja tulemaan. Ja keskukselta löytyi kipinöivä suojamaa (se paljas mikä menee talon perustuksiin). Oli ilmeisesti niin hapettunut liitännät.
Jakeluverkkoyhtiöt kyllä saa hälyt järjestelmiin jos ei ole kyse peräkammarin yhtiöstä jolla ei ole kykyä näihin vaikka mittarit kykenisi.
 
Mihin tuo perustuu? Näkevätkö he etänä vaiheiden epäsymmetrisen kuormituksen tms. ?
Mittari lähettää hälytyksen kun tietyt parametrit täyttyy. Riippuen parametreista lähtee hälytys käytöntukijärjestelmään joko heti lyhyen viiveen jälkeen (nollavika), tai vasta jos muitakin hälyjä summautuu keskittimille (vaihevika ym.).
Nollaviassa parametreinä yksinkertaistetusti, kahden vaiheen tulee olla ≥ 115% ja yhden vaiheen 60-85% nimellisjännitteestä, tai toisinpäin yksi ≥115% ja kaksi 60-85%. Viive on 10s.

Vaiheviassa parametrit on 35% nimellisestä. Vaihevikahälytys vaatii kaksi tai enemmän käyttöpaikkoja jotta hälytys päätyy käytöntukijärjestelmiin. Tämä vaihevika tulee tosin mahdollisesti muuttumaan ensi vuoden alussa niin, että vaihevika on välillä 30-60% ja täysi vsiheen puuttuminen ≤30% (sulakepalot).
Nämä on niillä yhtiöillä joilla vioista tulee häly melko samoilla parametreilla.
 
Viimeksi muokattu:
Millainen sähkövirta kulkee antennikaapeleissa? Voiko kodin antennikaapeloinnin suorittaa ilman riskiä vaarallisen sähkövirran vaarasta, esim. antennipistorasioiden asennus, päätteet ja kaapelien jatkaminen.

Omakotitalon antennitöistä saa tehdä ihan vapaasti, mutta taloyhtiön yhteisantenniverkkoon ei saa kajota edes normaali sähkäri. Ei siksi että se olisi vaarallista, vaan siksi että tuollaisen yhteisantenniverkon voi saada myös naapureilta pimenemään jos sinne menee värkkäämään jotain omiaan.

Antenniverkosta voi saada jotain vuotovirtaa sormilleen, mutta ellei jokin laite ole viallinen, niin se ei ole vaarallista, vaikka sattuukin. Omakotitalossa yksinkertaisinta on tietysti irroittaa kaikki antennilaitteet, mutta yhteisantenniverkoissa siellä voi olla aika isokin vuotovirta kun jonkun kaplun irroittamisen jälkeen siellä on 30 telkkarin yhteenlaskettu vuotovirta langanpäässä.
 
Entä jos jatkaa huoneen 1 antennipistorasiasta kaapelivedon huoneeseen 2, johon asentaa uuden antennipistorasian? Oletetaan, että kyseessä on keskikokoinen 20 asunnon taloyhtiö.
 
Entä jos jatkaa huoneen 1 antennipistorasiasta kaapelivedon huoneeseen 2, johon asentaa uuden antennipistorasian? Oletetaan, että kyseessä on keskikokoinen 20 asunnon taloyhtiö.
Jatkojohtoja saa laittaa tietysti, mutta sitä antennirasiaa ei saa ottaa pois sieltä seinästä. Vaikka sen jatkojohdon pää olisikin asennettu rasiaan toisessa huoneessa se on silti jatkojohto.
 
Entä jos jatkaa huoneen 1 antennipistorasiasta kaapelivedon huoneeseen 2, johon asentaa uuden antennipistorasian? Oletetaan, että kyseessä on keskikokoinen 20 asunnon taloyhtiö.

Ensin pitäisi tietää onko antenniverkon topologia tähti- vaiko ketjutettu yhteisantennijärjestelmä. Jos ketjutettu, niin koko homman saa suorilta unohtaa. Tähtiverkossakin vaihtoon menisivät hyvin todennäköisesti molemmat rasiat, koska se vanha yksittäinen piste olisi mitä luultavimmin päättyvä rasia ja/tai vaimennusta olisi joka tapauksessa liikaa eikä signaalitasot enää riittäisi siellä uudessa rasiassa. Ja lopuksi verkko tulisi myös mitata ainakin uusien pisteiden osalta.
 
Sisäisiä kaapelointeja ei saa itse tehdä. Signaalin vahvuus jos riittää siinä ensimmäisellä rasialla niin T-haaroittimella voi vetää piuhan toiseen huoneeseen pintavetona.
Tarkoitin siis itsekin sitä, että käyttää vaan pelkkää liitosjohtoa, eikä koske rasioihin.
 
Sisäisiä kaapelointeja ei saa itse tehdä. Signaalin vahvuus jos riittää siinä ensimmäisellä rasialla niin T-haaroittimella voi vetää piuhan toiseen huoneeseen pintavetona.

Ajattelin iskeä vanhaan antennirasiaan T liittimen, josta vedän 20 metrin vedon antennikaapelilla toiseen huoneeseen, johon F-liittimellä pääte. Kaapelin voi piilottaa vaikka listan taakse.
 
Ajattelin iskeä vanhaan antennirasiaan T liittimen, josta vedän 20 metrin vedon antennikaapelilla toiseen huoneeseen, johon F-liittimellä pääte. Kaapelin voi piilottaa vaikka listan taakse.

Itsellä tökkii signaali jo ensimmäisellä rasialla, mutta nämäkin pitkälti asuntokohtaisia. Jaksanut tapella asian kanssa, kun en telkkaria kuitenkaan katso.

Suunnitteluvaiheessa vasta tuo haaroittimen purku.
 
Antennikaapelien kanssa on ihan luvallista ja turvallista värkätä itse. Ei ole vaarallisia jännitteitä. Joissain kiinteistössä osa antennivehkeistä on kyllä paketoitu sähkökeskuksen yhteyteen jolloin vaara voi tulla muuta kautta.

Kyllä vanhoissa kerrostaloissa joissa oli ketjuverkko sai aika tujakoita tällejä kun antennijohtoa pimeässä koitti sörkkiä paikoilleen sormetellen samalla reikää..
Siellä yläkerran mummolla kun oli joku 60 luvulla hankittu televisio joka oli hyvin lähellä jo spontaania tuleen syttymistä. Se siis laski 110V tasasuuntauspiiristä runkoon ja sitä myöten antenniverkkoon. On meinaan otettu enemmän kuin 10 kertaa tällit tuollaisesta.

Mittari lähettää hälytyksen kun tietyt parametrit täyttyy. Riippuen parametreista lähtee hälytys käytöntukijärjestelmään joko heti lyhyen viiveen jälkeen (nollavika), tai vasta jos muitakin hälyjä summautuu keskittimille (vaihevika ym.).

Eipä tuossa sukulaisella mitään hälyä lähtenyt pari vuotta sitten kun linjalle oli kaatunut puu ja nolla poikki.
Korjaaja kun tuli ilmoituksen jälkeen paikalle niin kertoili että oli erittäin vaarallinen vika ja koska paukutti elektroniikkaa palasiksi niin ilmeisesti nolla oli samalla korvautunut toisella vaiheella. Korjaaja kehotti tekemään reklamaation yhtiölle ja tais sieltä korvausta tullakin.
 
Hälyn lähteminen riippuu tottakai siitä miltä vuosikymmeneltä mittari on.
 
Kyllä vanhoissa kerrostaloissa joissa oli ketjuverkko sai aika tujakoita tällejä kun antennijohtoa pimeässä koitti sörkkiä paikoilleen sormetellen samalla reikää..
Siellä yläkerran mummolla kun oli joku 60 luvulla hankittu televisio joka oli hyvin lähellä jo spontaania tuleen syttymistä. Se siis laski 110V tasasuuntauspiiristä runkoon ja sitä myöten antenniverkkoon. On meinaan otettu enemmän kuin 10 kertaa tällit tuollaisesta.
.


Eipä tuossa sukulaisella mitään hälyä lähtenyt pari vuotta sitten kun linjalle oli kaatunut puu ja nolla poikki.
Korjaaja kun tuli ilmoituksen jälkeen paikalle niin kertoili että oli erittäin vaarallinen vika ja koska paukutti elektroniikkaa palasiksi niin ilmeisesti nolla oli samalla korvautunut toisella vaiheella. Korjaaja kehotti tekemään reklamaation yhtiölle ja tais sieltä korvausta tullakin.
Hälytykset on otettu vasta viimeaikoina kunnon käyttöön, esim Carunalla vasta tänä vuonna
 
Hälyn lähteminen riippuu tottakai siitä miltä vuosikymmeneltä mittari on.

Sitten olisi varmaan hyvä asian yhteydessä mainita että tämmöistä järjestelmää on alettu ajamaan kentälle. Nyt tuosta sai sellaisen kuvan että se olisi ihan laajemmin jo käytössä.
 
Kysymys liiketunnistimen kytkemisestä 5-kytkimellä.

Toinen ohjaa siis kytkintä ja toinen suoraan valoa, mutta saako tuon tosiaan kytkeä niin, että jos valaisimen kytkin on auki niin vaihe kiertää myös liiketunnistimelle?
 
Kysymys liiketunnistimen kytkemisestä 5-kytkimellä.

Toinen ohjaa siis kytkintä ja toinen suoraan valoa, mutta saako tuon tosiaan kytkeä niin, että jos valaisimen kytkin on auki niin vaihe kiertää myös liiketunnistimelle?

Näillä tiedoilla sinä et saa kytkeä mitään.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 291
Viestejä
4 508 147
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom